maanantai 10. elokuuta 2015

Jälkiä tuonpuoleisesta


Jokin tässä kirjassa sai minut ahmimaan sen pikavauhtia. Kirja oli luettu alle viikossa, ja se on minun tapauksessani nopea tahti. Minulla oli kyllä pari muutakin kirjaa kesken, mutta tätä himoitsin ja luin aina kun vain mahdollista: istuen, seisten, omassa rauhassa ja jokainen vapaa hetki, joka minulle arjen pyörityksessä suotiin. Kirjan aihe on tuttu ja minua kovasti kiehtova. Olen lukenut vastaavaa aihetta käsitteleviä kirjoja vuoden sisään aika paljon mutta jokin tässä kirjassa vain oli ylitse muiden. Kirjan ulkonäkökin oli jotenkin niin seesteinen ja kiehtova, vaikka se yksinkertaisuudessaan näyttääkin vain suurennetuilta valonpilkahduksilta tyynen veden pinnalla.

Kirja sai minut pohtimaan elämää ja kuolemaa. Ja rakkauden voimaa. Ja sitä miten kamalaa on ajatella niitä tulevia ja väistämättömiä hetkiä, jolloin joudun sanomaan hyvästit rakkaimmilleni. Ja vaikka miten tiedän, että tietoisuus jatkaa matkaansa kuoleman jälkeen, että rakkaamme ovat edelleen läsnä, ja kunhan vain pidämme aistimme avoimina ja tarkkaavaisina voimme tuntea, nähdä, kuulla ja haistaa rakkaittemme läsnäolon, tunnen silti syvää ahdistuneisuutta asiaa kohtaan. Uskon, että moni tuonpuoleisen kanssa kommunikoivakin ihminen pelkää toisen ihmisen fyysistä menettämistä, vaikka heillä olisikin mahdollisuus pitää yhteyttä sielun ja hengen tasolla.

Jälkiä tuonpuoleisesta on kirja, joka kertoo sillasta tämän ja seuraavan maailman välillä. Se kertoo rakkaudesta sekä kirjoittajan omakohtaisista kokemuksista tuonpuoleisen kanssa. Se kertoo ihailtavan määrätietoisesta naisesta, joka tahtoi selvittää tieteen kautta yliluonnollisia asioita. Kirjassa esitellään lukuisia tutkijoita ja henkisten alojen ammattilaisia, jotka tahoiltaan taistelevat rajatiedon puolesta.

Tämä teos jätti jälkensä minuun. Jätän kirjan haikeana pöydälleni, nyt se on luettu, mitä seuraavaksi... En usko, että ihan heti saan käsiini vastaavasti minua näin suuresti koskettanutta kirjaa. Ja se on harmi, koska niin mielelläni vastaavanlaisen kirjan lukisin. Ja ennen kaikkea se, että valtavirta, tutkijat ja media hyväksyisivät nämä asiat ilman skeptisyyttä ja vähättelyä. Tietoisuuden tutkimiseen tarvittaisiin enemmän rahaa, koska rahoitus lisäisi ihmisten tietoisuutta aiheesta, ja tietoisuus tekee kaikesta mahdollista.

JANIS HEAPHY DURHAM
Jälkiä tuonpuoleisesta

Hämmästyttävä tosikertomus kuoleman jälkeisistä vierailuista – ja niiden konkreettisista todisteista.
Janisin elämä mullistuu, kun hänen miehensä kuolee syöpään vuonna 2004. Pian kuoleman jälkeen Janis alkaa huomata outoja sattumuksia: valot välähtelevät, ovet avautuvat ja kello pysähtyy Maxin kuolinaikaan. Eriskummallisinta kaikista, Maxin kuolinpäivänä 2005 kylpyhuoneen peiliin ilmestyy käden jälki. 
Kun sattumuksia alkaa olla liikaa, Janisille ei jää muuta mahdollisuutta kuin selvittää, mikä voisi selittää oudot yhteensattumat.
Janis johdattaa lukijan tapaamaan tiedemiehiä ja henkiparantajia, ja matka haastaa epäilemään elämän ja kuoleman lopullisuutta. Mitä jos rakkaus onkin vahvempi kuin maailma, jonka kykenemme näkemään? Kirjassa on mukana värikuvaliite.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti