torstai 29. lokakuuta 2015

DIY namupurkki

Tässä kuulkaas helppo ja nopea tapa tuunata jukurttipurkista kiva namupurkki halloweeniksi. Ei tarvitse namusia taskuun tunkea kun voi kerätä ne teemaan sopivaan purkkiin.

Tarvitset tyhjän rivallisen purkin ja lasten hiekkaämpärikin käy vallan hyvin.

Laita purkki (mustaan) muovipussiin, nosta ripa ylös ja tunge pussin ylimääräinen osa purkin sisään.

Kiedo purkin ympärille lankaa, nauhaa tai vaikka kumilenkki, jotta pussi pysyy tukevasti purkin päällä. Erilaisilla nauhoilla saa tietysti purkkiin lisää näyttävyyttä. Itse leikkasin huovasta suikaleen ja kiedoin sen purkin ympärille, loput päät rusetille. 

Koristele purkki haluamallasi tavalla. Minä leikkasin vihreästä huovasta pari lehteä ja kiinnitin ne rusettiin pienellä hakaneulalla. 

Purkki valmis ja eikun menoksi!

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Pskis 297.


P*skiksen pariin jälleen, ja nyt luonnostellaan.
Olkoon tämä työ samalla onnittelukortti ystävälleni, joka pyhäinpäivänä syntymäpäiväänsä viettää.



Paperilla/Isälle

Me Paperillassa ideoimme tällä kertaa isänpäivää varten kortteja. Katso täältä mitä kivaa tiimimme on teille loihtinut. Itse halusin kokeilla jotakin minulle tuntematonta taittelumallia ja löysinkin tällaisen hauskan ja simppelin Twist Turn Card-mallin. Tällä mallilla syntyy monenlaisia kortteja tyyliä vaihtamalla. Malli sopii hyvin myös lasten kanssa askarteluun.

Kortin sisään voi laittaa henkilökohtaisemman viestin, tai voisihan sinne ujuttaa vaikka pienen raaputusarvankin.



Hyvää isänpäivää!


the HAT



Päässäni soi eräs halloween-kappale lasten TV-sarjasta nimeltä Saku ja Vaakku. Sitä meidän neljävee katselee miltei joka päivä. Halloween on nyt ollut mielessä ja askarteluissa jonkin aikaa koska juhlan aika on ihan käsillä. Tänään kotikaupungissamme on Halloween tapahtumia, lapsille lähinnä, mutta on kiva itsekin vähän pistää hattua päähän tai viittaa niskaan. Pimeisiin syysiltoihin kynttilät ja lyhdyt tuovat kivaa tunnelmaa ja piristystä. Ja kyllähän ne kaikenlaiset omituiset öttiäiset ja laahustajat katukuvaa piristävät myös.

Meille aikuisille juhlaa on tiedossa blogiyhteistyön kautta, ja itse pääsen iltamiin osallistumaan myös. Jotakin kivaa asustetta on pitänyt kehitellä ja tämmöisen hattusen väsäsin asuuni sopivaksi.
Tosi simppeli juttu. Pahvista vain leikkasin ympyräisen ja pahvisesta hylsystä hattuosan. Pahviosat liimalla ja teipillä toisiinsa kiinni ja koko komeuden päälle liimasin tummaa huopaa. Satiininauha ja paperiset koristeet kruunuksi ja valmista tuli!



tiistai 27. lokakuuta 2015

Intohimona joulu


Hymyillen ja naurahdellen luen kirjan tarinoita jouluisesta ähkystä. Sitähän se on. Ruokaa on normaalista verraten ihan älyttömiä määriä. Eri lajikkeitakin on tusinan verran. Muina aikoina (kuin jouluna) lautaselle laitetaan perunat ja kastike ja siinä se. Jouluna jo pelkästään alkupalavaihtoehtoja on puoli tusinaa, ruokaa haetaan monessa erässä ja syödään vaikka napa paukkuu eikä vetoketjua saa enää kiinni. Kaikkea pitää maistaa ja samat herkut pitää löytyä pöydästä joka joulu. Minä haluan ainakin vaalia perinteitä ja joulu on pilalla jos en saa kinkkua ja rosollia ja laatikoita ja herneitä ja kraavilohta ja...
Tuo rosolli eli salla on muuten aika jännä juttu. Missään en ole vielä törmännyt sellaiseen reseptiin, jota meillä tehdään ja syödään, ja minulle se on se oikea kaava. Meillä rosolliin ei tule perunaa, eikä suolakurkkua, eikä omenaakaan. Kotona on aina tehty sallaa sekoittamalla punajuuriin, porkkanoihin ja sipuliin suolasilakoita. Ja salla maustetaan etikan, sokerin, suolan ja mustapippurin seoksella. Ja mustapippuria ja silakoita pitää olla paljon!

Armas aika – intohimona joulu -kirjassa todellakin näkyy kirjan tekijöiden intohimo. Se näkyy resepteissä ja teksteissä. Asiaan on paneuduttu oikein kunnolla. Resepteihin on haettu perinteiden kylkipojaksi uutta twistiä maailmalta.

Kirjassa joulun vietto alkaa jo marraskuussa. 'Aattoa koko marraskuu'. Silloin aloitetaan joulupuuhastelut askarteluin, jouluvaloin ja koristeluin. Ja pitäähän sitä puuhastelujen välissä myös syödäkin joten joukkoon on lisätty yksinkertaisia ruokaohjeita joulunaposteluun. Näistä esimerkkinä vesirinkelit eri täyttein, tuorehernekeitto, maustetut popkornit ja herkullisennäköiset maustemuffinsit.

Sitten päästäänkin jouluruokien pariin. Puurot, leivät, salaatit, kasvisruoat, liha- ja kalaruoat, jälkiruoat, leivonnaiset, karkit ja juomat. Huh. Ja ei unohdeta rääppiäisiä.
Perinteisten reseptien lisäksi löytyy makuja maailmalta. Munakoisosatsivi, sienijuulienne, punainen tsatsiki. Tuttujen silliherkkujen lisäksi löytyy mm. wasabilohirullan ja mantelikalan ohjeet. Kuha á la Walewska, tryffelikastike kalalle, nieriä ja beurre blanc.

Liharuoissa maistellaan sherryistä maksapateeta, kastanjakalkkunaa, calypso-maustettua possua ja hedelmäankkaa. Ja jos vatsassa on vielä tilaa jälkiruoille, niin tarjolla olisi punaiset crepet rommilla, kotijäätelöä ja glögipäärynöitä, Lähi-idän hunajakakkua, omenapersimonpaistosta, kirsikka-sacheria . Ja sitten vielä päälle vähän makeisia. Karpalofudget, kettukarkit, manteliturrot ja suklaatryffelit. Kyytipojaksi appelsiiniglögiä, chilikaakaota, joulusimaa ja coquito eli puertoricolaista joulutotia. Nom nom, tämän jälkeen ei kyllä jaksa jalkaa nostaa.

Kirja on kaunis tummanpuhuvine kuvineen ja kivoine tarinoineen. Kirjan tekijöitä on kolme, teksteistä vastaa Antti Kauppinen, kauneudesta Paavo Halonen ja kuvista Ulla Kokki. Kirjan on kustantanut Schildts & Söderströms, 2015





maanantai 26. lokakuuta 2015

Luontevasti


Minulla on tapana osallistua kaikenlaisiin arvontoihin netissä ja aina silloin tällöin sieltä jotakin voitankin. Netissä kannattaa silti olla tarkkana, että mihin tietonsa täyttää ettei kohta spostilaatikko täyty roskapostista. Tässä kilpailussa taisi olla enää päivä osallistumisaikaa kun sen sattumalta löysin ja olen iloinen, että voitto osui kohdalleni.

Palkintona oli lähialueella toimivan yrityksen valmistamia kosmetiikkatuotteita. Luonteva on pienen pieni perheyritys Vetelistä Keski-pohjanmaalta, joka valmistaa tuotteensa rakkaudella ja intohimolla asiakkaita ajatellen.  Tuotteet ovat niin luomua, kuin on mahdollista.

Palkintoni sisälsi 

* Todella riittoisat shampoo ja hoitoaine. Täysin kasvipohjaiset tuotteet koko perheelle. Ei sisällä silikonia. Shampoossa mieto appelsiinin ja kirsikan tuoksu. Hoitoaineessa on laventelia, jolla on päänahkaa tasapainottava sekä rauhoittava vaikutus.
Pullon hinta 15 e ja sisältö 250ml.

* Mustikka-huulirasva. Mehiläisvahapohjainen,  hyvin riittoisa huulirasva. 
Hinta 4 e.

* Ruusuntuoksuinen nopeasti imeytyvä ja kunnolla kosteuttava voide, joka jättää ihanan pehmeän tunteen iholle. Kosteuttavina ja hoitavina aineina oliiviöljy ja kaakaovoi. Yleisvoide, joka sopii koko keholle. 
Purkin hinta 10 e ja tavaraa purkissa 85 g, 

 * Palasaippuat: koivu ja kahvi. Saippuan paino väh. 80g. Tehty pelkästään kasvirasvoista, käy koko vartalon pesuun ja voit pestä myös hiukset. Ei kuivata ihoa glyseriinin ansiosta.  Kahvi on kuoriva saippua mukana olevan kahvipurun ansiosta. Saippuan hinta 5e ja kaksi hintaan 9e.

Täytyihän tuotteita heti päästä testaamaankin ja pesin hiukseni Luontevan shampoolla ja hoitoaineella. Shampoon sanottiin olevan todella riittoisaa joten kokeilin pestä pitkät hiukseni mahdollisimman pienellä määrällä. Ja kyllä, suhteellisen pienellä määrällä sain hiukseni pestyä. Noin kolikon kokoisella määrällä pesin hiukseni, mutta toistin kylläkin shampookäsittelyn kahdesti. Hoitoainetta laitoin ehkä puolet siitä mitä normaalisti laittaisin.

Tuoksut näissä tuotteissa olivat ihania. Raikkaan sitruksiset ja luonnolliset aromit. Ei yhtään liian voimakas tuoksu. Shampoo levittyi hyvin ja pieni määrä riitti isolle alalle. Hoitoaine oli kevyttä. Pesutulos on luonnollinen eikä hiukset tunnu raskailta. Omat hiukseni ovat melko kuivat, joten pesun jälkeen ne myös näyttävät varsin kuivilta. Täytyy odottaa, että pääsen harjaamaan hiukseni ja täytyy katsoa sitten tarkemmin miltä hiukset tuntuvat ja näyttävät.

Huulivoide oli ihanan rasvaista ja pehmeää. Hyvä ja lempeä tuoksu.

Ruusuntuoksuista kosteusvoidetta levitin jalkoihin ja kokeilin laittaa ihan kasvoihinkin. Kasvoni eivät kestä mitään kovin rasvaista ja raskasta voidetta, koska ihoni rasvoittuu helposti ja öljyisät voiteet saavat ihon tuntumaan tunkkaiselta. Tämä ruusuvoide ei jättänyt raskasta oloa kasvoilleni. Iho tuntuu luonnolliselta ja hyvältä, ei lainkaan rasvaiselta.

Palasaippuoita en vielä malttanut ottaa käyttöön.

Lisää tuotteita löydät täältä:


Toivon Luontevalle paljon menestystä, on aina hienoa, että joku haluaa parantaa maailmaa ja luoda puhtaita tuotteita oikeasti asiakasta ajatellen.






Piparitaloja suolataikinasta


Halusin kokeilla piparitalojen tekoa suolataikinasta. Ajatuksena on kasata taloista pieni jouluinen kylä. Suolataikina on helppo valmistaa ja sen pintaan saa kauniita kuvioita leimaamalla.

Seuraavaan kokeiluun täytyy tehdä kunnon kaavat, niin että talon päätyosatkin tulevat oikeanmuotoiksi. Tässä harjoituskappaleessa liitin osan kiinni sokerilla, mutta siihen voisi keksiä jonkun paremman keinon, ehkä liimalla. Seinä- ja kattopalaset voisivat myös olla hieman ohuempia. Jostakin syystä taikinastakaan ei tullut niin sileää ja taipuisaa kuin yleensä vaan taikina jäi jotenkin rouheaksi ja rakeiseksi, vaikka tein ohjeen mukaan. Parempi näemmä tehdä seuraavan kerran tavalliseen tyyliin eli mututuntumalla.




sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Purnukoiden kierrätystä


Tämä idea ja toteutus on äitini käsialaa. Hän on antanut tyhjille pulloille ja purkeille uuden elämän. Kuva on keittiöstä. Pumppupullo on ollut aiemmin kosmetiikkatuote mutta nyt se sisältää laimennettua astianpesuainetta. Käytätkö sinä astianpesuaineen "raakana" vai ohennatko sitä vedellä? Laimennettukin versio vaahtoaa silti reippaasti ja pesee astiat puhtaiksi, ja laimentamalla saat pesuaineen kestämään entistäkin pitempään. 
Keskimmäinen lasipurkki pitää huolta tiskiharjoista. Purkki on koristeltu valkoisella satiininauhalla ja paperikuvalla. Kuva toki vettyy kastuessaan, mutta halutessaanhan sen voi laminoida tai päällystää kontaktimuovilla. 
Reunimmainen pullo on sisältänyt aiemmin konjakkia ja nyt se sisältää astianpesuainetta. Pullot ovat monesti todella kauniita ja on sääli heittää niitä roskiin. Uusiokäyttämällä niitä voi ihastella pitempäänkin.

Lets DIY it!




torstai 22. lokakuuta 2015

Luo nahasta



Nahka materiaalina on kiehtova, mutta jotenkin olen silti pitänyt sen työstämistä haasteellisena. Nuorena näin mainoskuvastossa nahkaisen hapsuliivin ja halusin kokeilla onnistuuko sen tekeminen itse. Äidin kanssa sitten haettiin Lapuan Nahasta vuota ja omilla kaavoilla leikattiin nahasta pitkähapsuinen liivi. Ompelua ei tuohon työhön tarvittu vaan liivi kasattiin leikattujen nahkasoirojen avulla letittämällä saumat kiinni. Nahkapaskalla reiät, niin työskentely sujui helpommin. Joskus myös tuunasin farkkutakkia hapsunauhoilla: ompelin koneella hapsut hihoihin, selkäosaan ja rintamukseen. Inkkarityyli ja mokkainen hapsutakki ovat olleet siis aina haaveissa.

Moreenin uutuuskirjassa luodaan nahasta uusiokäyttäen valmiita nahkatuotteita ja käyttämällä uusia nahkavuotia. Materiaalina nahka näyttäisikin olevan aika simppeli, koska ommellessa ei tarvita leveitä saumanvaroja, nahan leveys- tai pituussuunnalla ei ole merkitystä, joten leikkaaminen sujuu helpommin, ja nuppineulatkin korvataan liimapuikolla. Osaan nahkatöistä nahka täytyy kovettaa ja se onnistuu kotikonstein Eri keeperistä ja vedestä tehdyllä seoksella.
Nahasta voi tehdä mm. koruja, vaatteita, asusteita ja sisustustuotteita, ja näihin löytyy ideoita ja ohjeita tästä kirjasta.


Henkilökohtaisesti minua inspiroi kovasti ideat, joissa käytetään uusiomateriaaleja tai kun jostakin vanhasta tehdään jotakin ihan muuta ja uutta. Tässä kirjassa kyseinen ajatusmaailma näkyy selvästi. Laukkuja on tehty saappaanvarsista, nahkatakeista ja vöistä. Vyö taipuu myös moneen muuhun, siitä voi tehdä lompakon tai jopa hyllyn kannattimet ja amppelin. Takin rannekkeista syntyy kukkaro ja mansetit. Nahasta voi tehdä myös uudet vetimet lipaston laatikoihin. Nahkasilppua ei kannata heittää pois, koska sitä voi käyttää vaikka lampun varjostimiin, mattoihin, avaimenperiin ja koriste-esineisiin. Nahanpalasista voisi tehdä myös kauniin ja modernin himmelin.

Raija Immonen, Marja-Leena Varila
Moreeni 2015





Muovipullosta...


Hauska idea, mutta oma toteutus vaatii vielä harjoitusta.
Ideana on siis tehdä muovipulloista rannekoruja. Omien testailujeni pohjalta suosittelen käyttämään suht vahvaa muovipulloa, ei siis sellaista lirua, joka menettää muotonsa helposti.

Muovipulloon teipataan maalarinteipillä "vanne", jota mukaellen leikataan pullosta vanteita. Sen jälkeen vanteiden reunat sulatetaan silitysraudan pohjaa vasten. Käytä keskilämpöä. Itse pyörittelin vannetta rautaa vasten ja tarkkailin samalla sulamista. Helposti ainakin tuo ohut muovi lähti sulamaan ja muotoutumaan epäsymmetriseksi, joten tarkkana saa olla, että muoto säilyy selkeänä ja tasaisena. Sulatuskäsittely tehdään vanteen molemmin puolin.

Lopuksi vanteen sisäpinta maalataan kynsilakalla tai muulla vastaavalla maalilla ja koru on valmis käyttöön! 

Tätä ideaa pitää kyllä kokeilla jalostaa. Mitä kaikkea tällä tapaa voisi tehdä, mihin sitä voisi käyttää ja miten sitä voisi muokata... Tuosta ylijääneestä palasta, pullon yläosasta, voisi kehitellä vaikka valaisimen koopan. Väriä pintaan tai juuttinarua ympäri ja sitten vaan johto suuaukosta sisään.


keskiviikko 21. lokakuuta 2015

P*skis 296

P*skista pöytään. Uusi haaste, uudet kujeet. Viime viikolla jäi työ väliin vaikka aihe oli kiinnostava ja omiin juttuihin muutenkin liittyvä mutta jotenkin en vai saanut mitään aikaiseksi. Nyt kuitenkin bingoillaan.
Kulkuneuvon asemaa ajaa tuommoinen jonkinlainen fantasiatyylinen kärry, puussa istuu viisi pöllöä ja värimaailma on mustanpuhuva.

Pyhäinpäivää odotellessa...

terkuin, 


tiistai 20. lokakuuta 2015

Gluteenittomat pastat, pizzat ja piirakat



Lähipiirissäni on keliaakikko ja minua on aina hieman säälittänyt se, ettei hän ole voinut herkutella samoilla herkuilla kuin me muut. Hänellä on yleensä omat eväät mukana eikä ne nyt niin kummoisilta ole tuntuneet, kaupan valmiita pakasteita. Muistan, että joskus vuosia sitten ruotsinlaivalla haettiin gluteenittomia tuotteita Ruotsin puolelta kun ne olivat siellä halvempia kuin täällä. Nykyään valikoimia kaupoissa on enemmän ja varmasti sieltä joukosta hyviä ja maistuviakin tuotteita löytää. Itseäni niistä on houkutellut vain ne kookospallerot, joissa on sitä sellaista valkoista höhlää sisällä. Mutta nekin on niin kalliita, ettei viitsi huvikseen ostella.
Onneksi keliaakikko voi kuitenkin syödä esimerkiksi perunajauhoista leivottuja kakkuja, ja siitä tulee leivottua ihan muutenkin vain koska leivonnaisista tulee siten ihanan kuohkeita.

Kustannus Mäkelältä ilmestyi vähän aikaa sitten kirja Gluteenittomat pastat, pizzat ja piirakat, ja se sai heti minut ajattelemaan tuota tuttavaani. En ole varma onko hän leipomisesta innostunut, mutta tästä kirjasta hän kyllä varmasti tulisi iloiseksi. Reseptit ovat herkullisia ja monikäyttöisiä. Perunajauhon lisäksi on monia muitakin jauhoja, jotka sopivat keliaakikolle. Maissijauho, riisijauho, durrajauho, tattari, hirssi, kikhernejauho... Gluteenittomat leiv
onnaiset tarvitsevat erityisiä sidosaineita kuten ksantaania ja psylliumia. Ksantaania käytetään sitkostamis- ja stabilointiaineena korvaamassa gluteenia ja psyllium on lähes välttämätön gluteenittomassa leivonnassa koska se sitoo nestettä.
Gluteenittomilla aineksilla leivottaessa pitää muutoinkin olla tarkkana määrien suhteen, ja siitä syystä tässä kirjassa määrät onkin merkitty tarkasti painomittoina. Kannattaa siis satsata digitaaliseen vaakaan, jotta saat varmasti oikeat määrät kutakin ainesta.

Itselläni ei keliakiaa ole, mutta kotimaiset viljat saavat silti olon tukalaksi. Vatsa turpoaa, ummettaa, tulee ikäviä ilmavaivoja, jotka sitten saattavat muuttuvat kivuliaiksi vatsakivuiksi koska eihän sitä nyt jokapaikassa eikä ainakaan jatkuvasti kehtaa paukutella. Eron huomaa melko nopeasti kun jättää hiilarit pois, olo ei ole enää tunkkainen ja on helppo olla ja hengittää. Siitä syystä olenkin iloinen tästä kirjasta ja kaikista näistä houkuttelevista resepteistä. Jo pelkästään pastan tekeminen kotikutoisesti on kovin mielenkiintoista ja tahtoisin jo päästä kokeilemaan miten se onnistuu. Pidän myös siitä, että kirjassa on selkeät kuvat itse taikinoista – pelkästään taikinoista. Minä ainakin haluan nähdä mitä reseptillä pitäisi saada aikaiseksi.

Taikinoiden lisäksi kirjaan on kerätty piirakoiden, pizzojen ja pastojen ohjeita täytteiden kera.
Kirjasta löytyy leivonnaisia moneen makuun, ja perinteiset herkutkin löytyy gluteenittomina, kuten karjalanpiirakat, hapanjuuri, lasagne, pasta carbonara, sipulipiiras ja pikkupizzat.


Toivon, että tämän kirjan ohjeiden myötä moni keliaakikko saisi vaihtelua ruokavalioonsa, ja ennen kaikkea mahdollisuuden luopua valmistuotteista ja oppia tekemään saman itse.
Ja toki sama koskee meitäkin, joille normi viljat tuottavat ongelmia.


Talven hopeiset hiutaleet

Kannen kuva: Joel Jyrinki, www.joeljyrinki.com 
Jos ideat ovat hukassa ja inspiraatio kadoksissa niin Ilona auttaa! Ilona Pietiläisen ihanat ideoiden täyteiset kirjat ovat varmasti monelle tuttuja, ja aina niistä löytyy jotakin uutta ihmeteltävää. Suosittujen sisustus- ja askartelukirjojen ja Valkoinen puutalokoti -blogin kirjoittajan Ilona Pietiläisen tuttu tyyli jatkuu Talven hopeiset hiutaleet – Koti pukeutuu joulun tunnelmiin –kirjan sivuilla.

"Yritän napata kiinni hiljaa taivaalta leijuvan hiutaleen – sen täydellinen kauneus paljastuu vasta harmaan lapasen päällä. Huomaan miettiväni, kuinka ihmeessä sen herkkyyden voisi tallettaa.

Sellaisen kauneuden tahdon rakentaa kotiinikin joulun ajaksi; pientä hetkeä venytän aloittamalla valmistelut jo hyvissä ajoin. Tämä on lupa kaikille meille joulua rakastaville. Emme suinkaan suostu odottamaan marraskuuta koristeiden kanssa – tunnustan, etten odota edes lokakuuta. Koti täyttyy varmasti tarvitaan -materiaaleista, ja huomaan kaipaavani tunnelmaa jo syysaikaan, kun valo vähenee."

Kirja on tyylilleen omistautunut, iso teos pullollaan kauniita kuvia, reseptejä, tunnelmia ja ideoita kodin somistamiseen, koristamiseen ja sisustamiseen. Pidän kirjan tyylistä ja siitä, että kaikkeen ei tarvita välttämättä tiukkaa ohjeistusta, vaan lukija yksinkertaisesti vain astuu tutkimusmatkalle kirjan avatessaan. Tämän kirjan voi avata miten monta kertaa tahansa ja joka kerta sivuilta hyppää silmiin jotakin uutta ja ennennäkemätöntä. Ideoita on siis niin runsaasti, ettei niitä aina ensiselaamisella edes näe.Ilonan inspiraation yksi isoimmista lähteistä näyttäisi olevan luonto ja luonnosta saadut materiaalit. Yhdyn tähän myös itse, koska melkeinpä aina ulkona oleskellessani silmäni löytää asioita joita voisi askarteluissa hyödyntää. Ja mikäs sen mukavampaa kuin löytää ilmaista ja kaunista materiaalia. Luonnonmateriaaleista kun saa sekä kestäviä että tilapäisiä koristeita, niillä ei ole pakko täyttää varastoja vaan ne voi surutta heittää pois kun niitä ei enää tarvitse.
Sisustusideoissa taas näkyy kierrätys ja vanhojen tavaroiden uudelleenkäyttö.
Ja lisäksi kirjasta löytyy myös perinteiset "Kotivierailulla"-jutut.

Talven hopeiset hiutaleet
Ilona Pietiläinen
2015






maanantai 19. lokakuuta 2015

Handmade -uutuuskirja



Kesän vaihduttua syksyksi on aika suunnata katse kohti joulua. Sen jälkeen voi taas aloittaa kevään odottamisen. Mutta nyt keskitytään vielä tähän hetkeen. Odotan aina innolla sitä hetkeä kun marraskuun loppu lähenee ja kirjastoon alkaa ilmestyä jouluaiheisia kirjoja. En taida olla ainoa, joka samaa odottelee koska ellei ole nopea kirjat katoavat kirjaston hyllyiltä nopeasti. Viime aikoina olen vain huomannut ikävän seikan: uusien joulu- ja askartelukirjojen vähyyden. Harmittaa kovasti ettei niitä nykyisin enää ilmesty niin paljon kuin toivoisin. Ei ainakaan suomeksi käännettyinä.

Kun sitten huomasin Readmen valikoimissa kirjan Handmade - ideoita ja ohjeita kädentaitajille olin innoissani! Kirjassa on paljon mukavia ja uusiakin ideoita. Projektit ovat helposti toteutettavissa ja ohjeet ovat selkeät. Kirjasta löytyy ompelu- ja virkkausjuttuja, paperiaskartelua ja yhdessä pääosassa on juutti, niin lankana kuin kankaanakin.

Jos siis kaipaat uusia ideoita ja inspiraatiota vaikkapa joululahjoja ajatellen niin tästä kirjasta löydät varmasti monta kivaa ideaa. Materiaalit ovat helposti saatavilla suomalaisista liikkeistä.

Readme.fi -sivustolla sanotaan näin: 
Kirjan mallit on tehty suomalaiseen makuun ja töissä on käytetty paljon kotimaisia materiaaleja. Kirjan tekijät ovat kokeneita alan ammattilaisia ja he ovat jo vuosia miettineet, mitä suomalaiset kädentaitajat haluavat tehdä. Vastaukset ovat nyt selvillä ja niistä parhaimpia on koottu tähän kirjaan. Kirjan kaikki materiaalit ovat saatavilla laajasti suomalaisista kaupoista!



Askartelun iloa toivottaa,


P.S. Jostakin syystä Readme:n sivuilla oleva kansikuva on eri kuin mikä kirjan virallinen ulkoasu on, mutta nimen perusteella löydät kirjan varmasti kaupoista ja kirjastoistakin.

HANDMADE ideoita ja ohjeita kdentaitajille
Heini Ruha & Anne Nuottanen-Tuomela
2015

Idea isänpäivään


Pieni suuri idea isänpäivälahjaksi.

Siirrä lapsen piirustukset leikkuulautaan polttokynän avulla.
Hauska idea säilyttää lapsen piirrokset ja uniikki lahja isälle, paapalle tai muulle tärkeälle henkilölle.


Käytä jo olemassa olevaa piirrosta tai pyydä lasta piirtämään lahjan saajalle kuva.
Jäljennä kuva puulle joko vapaalla kädellä mukaillen tai käytä apuna jäljennöspaperia. Jäljentäminen onnistuu myös siten, että värität kuvan taustapuolen kauttaaltaan lyijykynällä ja sitten jäljennät kuvan puulle kynällä mukaellen lapsen piirtämiä jälkiä pitkin. 


Materiaaliksi sopii puun lisäksi myös nahka jos haluatte koristella vaikka nahkavyön kivoilla kuvilla tai sanoilla. Itse käytin jo käytössä ollutta leikkuulautaa. Polttokynän ohjeissa kehotettiin hiomaan puun pintaa hiomapaperilla mutta itse en tätä vaihetta tehnyt. Jäljensin piirroksen suoraan leikkuulaudan pintaan puuvärillä ja sen jälkeen polttokynällä.

Muista olla varovainen polttokynän kanssa ja pidä lapset etäällä työskennellessäsi.



sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Halloween-banneri


Halloween mielessäni suuntasin nettiin ideoita etsimään. Tunnin (tai tuntien) etsintöjen jälkeen silmiini osui teemaan sopiva lepakkobanneri. Samantien mieleeni piirtyi kuva omanlaisesta viirinauhasta, johon suunnittelin laittavani lepakoita ja kurpitsoja.
Värimaailma muuttui hieman suunnittelun lomassa, kurpitsoista tuli kultaisia oranssin sijaan ja tausta sai elävyyttä ja ilmettä työn edetessä. Parhaimmillaan kai luominen on juuri sitä, että idea ja toteutus menevät yksiin ja ideoita pulpahtelee mieleen tehdessä.

Alunperin tein 11 viirin palasta mutta kun aloin ripustaa banneria paikoilleen huomasin, että palasia on liian vähän. Ei muuta kuin materiaaleja tönkimään ja tein 6 palaa lisää. Nyt se on juuri sopiva.


Viiripalasten pohjana käytin hyödykseni pahvisia (postitus-)kuoria, sellaista paksua materiaalia jonka toinen puoli on valkoinen ja toinen ruskea. Yhdestä kuoresta sain 16 palasta mutta jokaista en ottanut käyttöön koska osa pahvista oli "murtunut" ja osaa peitti teipit.

Kun palaset oli leikattu muotoonsa leimailin ruskeisiin palasiin ihanilla teksti- ja pitsileimasimilla kuvioita ja koristeeksi nidoin kurpitsan kultapaperista ja kirjansivuista. Kurpitsassa on kolme kerrosta: paljas, pitsileimasimella leimattu ja kultainen.


Valkoisten palasten reunoihin tuputtelin vaahtomuovin palasella ja Distress Inkillä väriä ja elävyyttä.
Lisäksi koristelin palaset pitsileimoilla ja nidoin palasen keskelle mustasta kartongista leikatun lepakon. Kaikki mallit omaa tekoa.


Näistä tuli kyllä tosi kauniita. Tykkään kovasti Tiimarista ostamastani pitsisetistä. Sillä saa kauniita kuvioita monenlaiseen tarkoitukseen. 
Tähän Halloween koristeeseen tulikin lopulta glamouria ja romantiikkaa lapsenomaisuuden sijaan, ja hyvä näin. Näistä tulisi kivoja tagejakin vaikka lahjapaketteihin.



Luomisterkuin,




lauantai 17. lokakuuta 2015

Virkkuri osa 3.


 Kolmas kirja toden sanoo. Vai mites sitä sanotaan. Ainakin Molla Millsin kohdalla suosio näyttäisi vain kasvavan. Molla Mills on suomalainen muotoilija ja ompelija, jolta on aiemmin ilmestynyt kaksi virkkausaiheista kirjaa: Virkkuutöitä kotiin ja käyttöön ja Muotoja ja pintoja. Tämän uusimman kirjan teemana ovat miehet ja heille suunnatut tuotteet – Virkkuumalleja kovaan käyttöön. Virkkuri-sarjan töissä toistuu graafisuus ja pelkistetty värimaailma: mustavalkoista ja pieni annos päävärejä.

On aina ihana seurata asiansa osaavan ihmisen tekemisiä. Saman tunteen ja ajatuksen herättää myös tämäkin kirja. Molla Millsin selkeä ja siisti kädenjälki yhdistettynä puhtaisiin linjoihin ja pintoihin on ilo aisteille.

Kirjan ideat ovat tehty käyttöön. Ideoita löytyy niin sisustukseen, reissaamiseen, vaatetukseen kuin harrastuksiinkin. Virkattu juliste, kaiuttimen päällinen, pussit, laukut ja kassit. Kämmekkäät, knalli tai pitkähihainen virkattu paita. Ja muutama hauska juttu, kuten virkattu peli, viiri ja irtohihna.

Kirjasta löytyy runsaat kuvalliset perusohjeet eri virkkausasennoista ja silmukoista. Ja opastetaanpa kirjassa myös se miten voit tehdä itse omat virkkuukoukkusi – vuolemalla. Lopuksi venyttelyohjeita, jotta virkkauksesta jumittuneet kehon osat saadaan vetreytettyä ja päästään taas työn touhuun, silmukoiden pariin.

Ja P.S. Kirjasta löytyy kyllä ideoita naisillekin. Kaikki mallit ovat loppupeleissä sukupuolineutraaleja.

Omia ajatuksia...
Tykkään virkatun pinnan ilmeestä. Se on yhtä aikaa retro ja moderni neulottuun pintaan verrattuna.
Itse en rehellisesti sanottuna ole osannut virkata vielä kovinkaan kauaa, ehkä syy on siinä, että olen vasuri, enkä sen takia oppinut hommaa pienenä, enkä sitten jaksanut myöhemminkään kunnolla opetella. Vasta nyt aikuisena sattumusten kautta löysin virkkauksen jälleen ja valo syttyi minunkin päässäni ja opin miten pintaa syntyy ilman, että se kutistuu tai muokkautuu muodottamaksi möltiksi.
Kirjan ideat hivelevät aistejani mutta mietin aina silti sitäkin puolta, että kannattaako isojen töiden tekeminen loppupeleissä kun materiaalit ovat kuitenkin melko kalliita. Itse tehden saa toki uniikkeja ja omaperäisiä tuotteita mutta onko työ aina kaiken vaivan väärti.

Mills Molla
Nemo
2015


keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Koti koreaksi metsän aarteilla


Tämä kirja olisi melkein voinut olla vaikka minun kirjoittama, ainakin jos on seurannut viimeaikaisia postauksiani. Viittaan siis luontoaiheisiin päivityksiin. Toki niihin isoimpana vaikutteena oli lehtijuttu, joka minusta tai lähinnä minun väkerryksistäni tehtiin. Mutta kyllä luonnonmateriaalit ovat silti yksi lempimateriaaleistani muutoinkin. Kransseja, köynnöksiä ja muita risutöitä tulee kyllä tehtyä aina kun siihen vain on mahdollisuus.

Luonto on hyvä materiaalipankki ja sen tarjonta kannattaa käyttää hyödyksi. Luonnonmateriaalit sopivat ja muuntautuvat moneen tarkoitukseen. Niitä voi käyttää sellaisenaan tai muokata halutunlaiseksi.

Koti koreaksi metsän aarteilla sisältää runsaasti yksinkertaisia ideoita jokaiseen vuodenaikaan. Jokainen työ on selkeästi esitelty kuvan ja tekstin kera. Tarvikelista ja työohjeet löytyvät jokaisesta. Materiaaleina käytetään mm. oksia, risuja, varpuja, sammalta ja käpyjä.
Luonnonmateriaaliaskartelujen lisäksi kirjasta löytyy muutamia kivoja ideoita mm. kuvansiirtoon puulle.

Itseäni kirjan ideoista miellyttivät ehkä eniten kävyistä tehdyt kukat, katinliekokuusi, oksasta tehty naulakko, oksatähdet ja syötävän suloiset sammaluntuvikot. Nämä ehkä eniten siitä syystä, että itse en ole vastaavia itse ennen tehnyt tai että materiaali on minulle ennestään tuntematon.

Suosittelen kirjaa kaikille luonnonmateriaaliaskarteluista kiinnostuneille. Ja mitä olen kuullut, aihe tuntuu herättävän ihmisissä paljon kiinnostusta. Ainakin lähialueen kansalaisopiston ko. kurssit ovat täynnä osallistujia.

Metsään siitä, mars.

Koti koreaksi metsän aarteilla
Jenni Peltonen
Metsäkustannus
2015




tiistai 13. lokakuuta 2015

Rapeat sipsiherkut kotikeittiössä




Sipsit, nuo ihanan rapeat ja mausteiset herkut. Ja niin rasvaista ja epäterveellistä. Kuinka monesti sitä onkaan tullut mietittyä ja haaveiltua sipseistä, joita voisi syödä ilman huonoa omatuntoa. Entä voisiko niitä tehdä itse, siten että itse saisi määritellä raaka-aineiden laadun. Kaupan sipseissä on yleensä isot määrät lisäaineita, väriaineita ja makuaineita, ja moni tuote jää sen takia ostamatta.

Nemon uutuuskirjassa sipsejä valmistetaan kolmella eri tavalla: pannulla, uunissa ja kuivurissa.
Kirjassa esitellään eri raaka-aineita perunasta kasviksiin ja lehtikaalista hedelmiin. Lisäksi hieman erikoisempia vaihtoehtoja leikkeleistä maissilastuihin. Yhteensä yli 60 maukasta sipsireseptiä.

Sipsiohjeiden lisäksi kirjasta löytyy runsaasti erilaisia mausteseoksia ja dippejä. Viiden sipulin dippi, punainen curry -maapähkinädippi, Bloody Mary -jauhe, kurkku-ranch-dippi, vaahterasiirappi-pekonikastike. Ah, vesi herahtaa kielelle pelkästään lukemalla ja kuvia katsomalla! Näitä seoksia voisi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, liharuokien maustamiseen vaikkapa.

Kirjan alussa esitellään esivalmisteluun, uppopaistamiseen, uunissa paistamiseen ja kuivaamiseen tarvittavia työvälineitä. Ainekset-sivulla esitellään erilaisia öljyjä ja mausteita ja maustesekoituksia. Sipsien valmistaminen uunissa/öljyssä/kuivurissa kerrotaan kuvien kera askel askeleelta. Ohjeet ovat selkeitä, runsansanaisia ja helposti ymmärrettäviä. Näillä ohjeilla syntyy ihania sipsiherkkuja kotikutoisesti.

Aion kokeilla valmistaa sipsejä uunissa, ja ajattelin kokeilla valmistaa niitä juureksista: punajuurista ja porkkanoista. Ehkä myös kesäkurpitsasta.
...ja lehtikaalista, josta olen jo aiemmin kokeillutkin sipsejä tehdä.

Tykkäsin punajuurisipsien makeudesta mutta ehkä ne valmistuisivat paremmin öljyssä paistamalla. Kokeilin tehdä peruna- ja punajuurilastut uunissa. Kuumensin ensin öljytyn pellin ja ladoin siihen lastut ja paistoin. Haastavinta on saada oikea paistoaste niin, että lastut paistuvat mutta eivät pala. Toki punajuuret kypsyvät pitempään kuin perunat joten ne pitäisikin paistaa erikseen.