tiistai 10. marraskuuta 2015

Hurmaavat häät


Onko lähitulevaisuudessasi tiedossa häitä, omia tai ystäväsi? Häiden suunnittelu on aina mielenkiintoista puuhaa, aika usein se on myös mukavaa ja inspiroivaa. On mukavaa pohtia hääteemaa, siihen sopivia koristeita, sopivaa juhlapaikkaa, kirkkoa, pukua, ruokaa jne. Lista tuntuu olevan loputon. Lisäksi olisi hyvä määritellä koko lystille kaikille sopiva budjetti, ja kuka maksaa, appivanhemmat vai hääpari vai kaikki yhdessä. Onneksi omat hääni ovat jo suunniteltu ja vietetty, en ehkä tahtoisi ryhtyä samaan ihan heti uudelleen. Hommaa oli paljon ja sitten se oli jo ohitse. Hääpäivä meni nimittäin kuin sumussa. Ehkä olisi siis ollut hyödyllistä, ettei olisi itse tehnyt ihan kaikkea. Oman pukuni teetin ompelijalla ja ruoka tilattiin tutusta pitopalvelusta mutta muutoin kaikki muu tehtiin omin voimin. Mutta onhan juhlien järjestäminen silti aina mukavaa, ja jos juhlavieraillekin jää hyvät muistot ja hyvä mieli niin tietää, että on onnistunut. Jos nyt pitäisi päättää teema, en tiedä mihin päätyisin, tykkään niin monenlaisesta.

Hurmaavat häät – inspiroidu menneistä vuosikymmenistä – on hurmaava hääkirja, jossa esitellään teemoittain 1920-, 1930-, 1940-, 1950-, 1960- ja 1970-lukuiset häätyylit. Jokainen aikakausi esitellään hääsuunnittelun näkökulmasta todella tarkasti aina vaatetuksesta kampauksiin asti, unohtamatta kunkin luvun pinnalla olleita vaikutteita. Jos siis haluat noudattaa tarkkaa tietyn ajan tyyliä, niin tämä kirja kertoo sinulle miten sen teet. Vaatteiden materiaalit ja leikkaukset, meikkaustyyli ja kampaukset on tarkasti esitelty kauniiden kuvien kera. Näiden lisäksi myös juhlien visuaaliseen puoleen ja somistukseen on annettu vinkkejä ja ideoita. Haluatko nyyttärihäät? Juhlitaanko sisätiloissa vai puutarhassa?  Viehättääkö 50-luvun kellohelmat ja rock’n roll vaiko sittenkin 1920-luvun Charleston-tyyliset häät pukuineen ja hämyisine tunnelmoineen? Näihin kaikkiin löydät tietoa ja ideoita tästä kauniista kirjasta. Muista silti rentous. Häissä ei yleensä mikään mene aina täysin niin kuin on suunniteltu ja siihen kannattaa suhtautua rennosti, muutoin juhlamieli kärsii ja olo on turhaan stressaantunut.

Kirjasta löytyy myös muutamia tee-se-itse-ohjeita: polkkatukka pitkistä hiuksista, huntu, nilkkaimet, pitsikuvioidut tennarit, stoola ja muutama muu. Kirja antaa tietoa ja aiheita pohdinnoille mm. juhlapaikan, kirkon, mahdollisen hääauton, ruokailun ja musiikin suhteen. Häiden suhteen on paljon muistettavaa ja tämä kirja toimii hyvänä ohjenuorana hääjärjestelyissä. Suosittelen käyttämään sitä ideoinnin ja suunnittelun apuna ja tukena. Ja vaikka et vintagehäistä innostuisikaan, antaa kirja silti runsaasti tietoa hääjuhlan järjestämisestä ja hääperinteistä kautta aikain.

Millaiset sinun hääsi olivat tai millaisista haaveilet?

Meillä oli persoonalliset, noin 40 vieraan häät museossa! Vihkiminen tapahtui kirkossa vaikka alunperin olisin halunnut sen tapahtuvan ulkona. Lopulta sitten halusin kuitenkin kirkkohäät, koska siellä sain aidon musiikin, uruilla häämarssi ja loppumusiikiksi toivoimme Enyan Watermark-kappaleen flyygelillä. Se oli kyllä kaunista. 
Pukuni oli kaksivärinen vihreä pellavapuku ja jaloissani oli sandaalit, hääpaikassa pidin villasukkia koska en vain ole yhtään korkkari-ihminen. Minulla ei ollut huntua vaan itsetekemäni "panta", josta roikkui lukuisia maahan ulottuvia ja vihreän erisävyisiä satiininauhoja. Hääkimpussani oli murattia ja kanervia ja juhlapaikan kattauksissa myös murattia, tuikkuja ja luonnonkiviä. Häävalssia ei tanssittu vaikka olisinkin sitä tahtonut, tila vain ei ollut siihen sopiva. Taustamusiikkina soi Sinatraa, Elvistä ja muita vanhoja klassikoita. Häät olivat meidän tyylisemme mutta voisin haluta myös fiftarihäät, koska rakastan sen ajan tyyliä ylikaiken - ihania vaatteita, autoja ja musiikkia!


Tässä yksi hääkuva(tuksemme).
Ja alakuvassa tekemäni viinipullon etiketti. Teimme siis miehen kanssa pari satsia kotiviiniä, ja annoimme pullot jokaiselle viemiseksi ja muistoksi häistä. Toivon mukaan pullo säilytettiin korkkaamattomana koska häiden jälkeen huomasimme viinissä pienen mutta omituisen sivumaun, mansikkaviini maistuikin sinapilta. Hmph.



Marjo Haapasalo , Emilia Kallinen & Elina Teerijoki
Hurmaavat häät
Inspiroidu menneistä vuosikymmenistä
Schildts & Söderströms 2015



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti