tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kalanruodosta katnisslettiin

Pitkät hiukset lapsesta saakka eikä osaa tehdä lettejä. Ehkä vähän noloa.
Itsestäni siis puhun. Perusletit kyllä onnistuu mutta edes ranskalaista en oikein hallitse. Sen tekeminen menee yleensä sellaiseksi nyhräämiseksi ja hermojen kiristelyksi, ja lopputuloksena on toispuoleinen takkupötkö. Mikä sitten on (teko)syynä, etten ole koskaan lettejä oppinut palmikoimaan, ehkä se, että itselle niitä on hankala tehdä tai ettei minulla ole ollut pitkätukkaisia kavereita. Mutta ehkä toivoa ei ole kokonaan menetetty, ehkä voin vielä oppia.


Otavalta ilmestyi juuri Ihanat letit -kirja, jossa esitellään parikymmentä erilaista lettimallia ja -kampausta. Kirjan on kirjoittaneet tanskalaistytöt Laura & Marie. Nämä tyttöset ovat pienestä saakka rakastaneet lettejä ja vuonna 2013 he saivat idean jakaa ideoitaan ja kampausmallejaan Instagramissa ja yllätyksekseen saivat mielettömän määrän seuraajia, muita leteistä innostuneita ympäri maailmaa.

Tähän kirjaan on kerätty tyttöjen suosikkikampauksia. Kirjassa esitellään erilaisia lettikampauksia vaihe vaiheelta -kuvaohjeiden kera: viisi peruslettiä videolinkkeineen, kymmenen lettikampausta ja viisi juhlakampausta. Lisäksi annetaan vinkkejä kampausten koristeluun ja opastetaan miten perustekniikoita voidaan muunnella ja siten saada aikaan yhä erilaisempia malleja.

Ranskalainen-, hollantilainen-, kalanruoto- ja kierretty letti
Vesiputous-, katniss-, Slide-up- ja kahdeksikkoletti.
Ja paljon monia muita.

Kirja on kiva uutuus, vastaavia ei pahemmin olekaan ollut markkinoilla. Ja minusta on todella mukavaa, että nuoret ovat näin innostuneita leteistä: tekevät niistä selkeän ohjekirjan ja jakavat netissä lisää malleja. Letittäminen on käsityötä sekin, ja se ei maksa mitään. Lisäksi se on sukupolvia yhdistävä tekijä. Palmikointi ei katso ikää, siitä ovat kiinnostuneita niin isoäidit, äidit kuin lapsetkin.

Voit seurata tyttöjä heidän Instagram-tilinsä kautta @HairAndNailInspiration.


Ihanat letit
Kalanruodosta katnisslettiin
Arnesen Laura Kristine, Wivel Moosgard Marie
Otava 2015
112s.




Kesämuistot talteen / Paperilla DT



Paperillan tiimi ideoi tällä kertaa miten laittaa kesämuistot talteen. Lisää ideoita löydät täältä.

Minä talletin muistoja pieneen laatikkoon, jonka tein kierrätyspaperista. Tai toisinsanoen käytin hyödykseni keräämiäni mainos- ja tuotekuvastoja. Niissä on usein kauniita papereita/kartonkeja ja persoonallisia kuoseja ja kuvia. Ne käyvät monenlaiseen askarteluun. 

Laatikko on siis taiteltu kasaan ja laatikon sisältä löytyy 12-sivuinen "muistojentalletusvihkonen". Vihkonen taitellaan yksinkertaisesti yhdestä paperiarkista, ks. yllä olevan kuvan oikeassa alakulmassa oleva pikkukuva.



 Laatikkoon voi tietysti tallettaa muitakin muistoja, ja vihkoseen voisi kirjata vaikka erilaisia kesän havaintoja..koska kuulit ensi kertaa käen kukuntaa, koska sorsanpoikaset syntyivät, milloin oli ensimmäinen ukkoskuuro ja milloin heitit talviturkin. 


Mukavaa kesänjatkoa!



Pellavainen viiri


Edellisessä postauksessa kerroin pellavahousuprojektistani. Kyseisestä projektista ylijääneet jämäpalat käytin tähän viiriin. Leikkasin vain tekemäni kaavan avulla kolmioita, jotka sitten käsiompeleilla liitin toisiinsa kiinni ja lopulta kiinnitin viirin keittiön ikkunaan.






P*skarteluhaaste 283. - 4 1/4" x 5 1/2"





























Lähdin tällä mukaan P*skarteluhaasteeseen. 
Samalla onnittelin miestäni nimipäivän johdosta.
Käytin korttiin kaikki mahdolliset jämäpalat, jotka kätköistäni löysin.


Mietteitä...


Housuista hameeksi




Äitini nakkasi minulle tehtävän - ommella pellavahousuista hame.
Ensin luulin, että kyseessä oli farkut ja katselin netistä vinkkejä, malleja ja ohjeita sopivaan toteutukseen. Mutta onneksi löytämäni ohjeet sopivat muullekin materiaalille kuin vain farkulle. Ohje oli kutakuinkin tällainen.

Näissä pellavahousuissa oli lahkeissa reikäkoristeet, jotka sitten liitin hameen "kiiloihin".
Etupuolen kiilaan ompelin lisäksi vielä pitsin palan, koska siinä kohdin kankaassa oli pieniä vikoja.
Kun olin saanut kiilat ommeltua, leikkasin alareunan tasaiseksi ja käänsin sen tuplakäänteellä.

Ompelu sujui yllättävän helposti ja vaivatta, mutta en tiedä lähtisinkö heti kokeilemaan uutta samanlaista. Ehkä se turha miettiminen koituisi sitten turmiokseni, tai vaatteen turmioksi. 



keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Paperit rusetilla

 Rusetteja, rusetteja...
Helppo tapa tehdä paperista rusetteja!
Rusetit sopii moneen tilanteeseen esimerkiksi sisustukseen tai juhliin koristeeksi.


























Materiaalina voi käyttää melkeinpä mitä vain. Itse tein rusettini mainoskuvaston sivuista.

P.S. Rusetit voi tehdä joko näin tai sitten lisätä keskiosaan "nauhat" paperisuikaleista. 
Ja ison rusetin päälle voi halutessaan lisätä pikkurusetin.



tiistai 23. kesäkuuta 2015

Kaljavelli



Kaljavelli

1 l kotikaljaa
0,5 l täysmaitoa
3-4 rkl jauhoja suurustamiseen
suolaa maun mukaan
1 dl siirappia
kotijuustoa kuutioina (niin paljon kuin haluat)
klimppejä

Klimpit

1,5 dl kylmää vettä
2 dl vehnäjauhoja


Valmista klimpit sekoittamalla jauhoista ja vedestä massa.

Kiehauta kaljamaitoseos, ja suurusta se vehnäjauhoilla. 
Anna vellin kiehahtaa ja lisää suola sekä siirappi.
Huomaa, että kiehahtaessaan maito heraantuu/muodostuu vaahdoksi vellin pintaan. Se on normaalia, ja se häviää vellin sekaan sekoitettaessa.

Lisää klimpit nostelemalla kahdella ruokalusikalla vesijauhoseoksesta klimppejä vellin joukkoon.
Lisää kotijuustokuutiot.

Anna vellin oleentua hetki ja nauti!




torstai 18. kesäkuuta 2015

Neuleiden neljä vuodenaikaa


Neuleiden neljä vuodenaikaa
Helga Isager

Silmiähivelevän kaunis, harmoninen teos.
Kauniissa, paljaan vaaleissa kuvissa ihastuttavat kauniit luontoaiheet ja käsinkosketeltavat neuleet. Neuleet ovat ajattomia ja elegantteja, värimaailmaltaan rauhoittavia, luonnonläheisiä sävyjä.
Ohjeissa yhdistyy harkittu tekstuuri, moderni ja yksinkertainen ilme.

Ohjeet ovat selkeät ja yksityiskohtaiset, joita neulojan on helppo seurata.
Jokaisesta mallista kerrotaan ensin koko, tarvikkeet, puikot, mitat ja neuletiheys. Neuleet on neulottu Isager-langoilla, ja siten  myös mallit on suunniteltu juuri tälle langalle. Suomesta kyseistä lankaa saa Lankakauppa Kerästä.

Kirjasta löytyy neuleohjeita niin aikuisille, kuin lapsille. Mallit on jaettu vuodenaikojen mukaan: KEVÄT, KESÄ, TALVI ja SYKSY -mallistoihin.

Ohjeista löytyy mm. baskeri, bolero, huiveja, mekkoja lapsille ja aikuisille, toppeja ja neuletakkeja.
Kirjassa käytetyt tekniikat esitellään lopuksi neulekoulussa.

Helga Isager on tunnettu tanskalainen neulesuunnittelija. Vuodesta 2005 hän on pyörittänyt omaa yritystään Amimonoa, jonka kautta hän julkaisee vuosittain neulemallistoja.





keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Kaappaus Keittiössä

kaappauskeittiossa_kansi

Kari Aihinen - Kaappaus KeittiössäAuditorium

.
Oi miten herkullista! Ihan oikeasti. Kirja on resepteineen ihan huippu! Kirja, joka tuntuu helposti lähestyttävältä. Reseptit, joita oikeasti voisi kokeilla, ja jotka eivät ole vaikeantuntuisia tai turhan haastavia. Kirjahan perustuu TV:ssa pyörineeseen ruokaohjelmaan, Kaappaus keittiössä. Ja jos sarja on tuttu, tietää, että reseptit on suunniteltu ja suunnattu ihmisille, perheille, joilla ei joko ole aikaa tehdä kunnon ruokaa, jotka eivät osaa kokata tai jotka ovat muusta syystä menettäneet innostuksensa ruoanlaittoon. Tästä päästään siihen, että reseptit ovat oikeasti melko vaivattomia ja helposti toteutettavissa, olet sitten aloittelija tai jo kokenut kokkailija.

Itselläni ainakin on sitä ongelmaa, että vaikka kiinnostusta on kovasti ja taitoakin jonkin verran, niin silti ruoanlaitto ja ruokien ideointi junnaa paikoillaan. Teen samoja perusruokia viikosta toiseen vaikka oikeasti vaihtoehtoja muihinkin ruokiin on lukematon määrä. Kaipaisin varmastikin ”Kape-kummituksen”(erään perheen antama lempinimi Kari Aihiselle) oleilua keittiööni hetkeksi aikaa, jotta pääsisin irti tästä jumitilastani.

Kaappaus keittiössä –ohjelman myötä tutuksi tullut Kari Aihinen vaikuttaa hyvin sympaattiselta ja tavalliselta ihmiseltä, joka ottaa sydämen asiakseen auttaa ruokaongelmaisia kansalaisia. Hän painottaa hyvien raaka-aineiden, kotiruoan ja yhdessä kokkailun ja syömisen tärkeyttä.

Barbecuekastikkeessa paahdetut ribsit, carbonara, pähkinäkanaa riisin kera, kukkakaalikuskus, maissilastuilla kuorrutettua kanaa, sieni-kasvislasagne, tahmea riisi… Siinä muutama vaihtoehto nykyiseen, tylsään, repertuaariini. 
Maistuis varmaan sullekin. 
Ja tokihan kirjasta löytyy ne perinteiset reseptit janssoninkiusauksesta perunamuusiin ja ruskeaankastikkeeseen.

Kirja on ilmeeltään tummanpuhuva ja rouhea. Reseptejä, vinkkejä, sarjassa esiintyneiden perheiden kommentteja ja tietysti innoittavia annoskuvia. Suosittelen ihan jokaiselle, varsinkin sinulle, joka kaipaat pientä rohkaisua kokkailuihisi.


tiistai 16. kesäkuuta 2015

Paperilla - Kesätuliaisia


Kesällä vieraillaan ehkä talveakin enemmän sukulaisten ja ystävien luona, ja monesti kotien sijaan käydään mökkikyläilyllä. Ainahan sitä olisi kiva viedä jotakin viemisiä vieraille mutta ongelmana yleensä on ideoiden puute. Tai se, ettei halua viedä mitään turhaa. Ja onhan sekin toisaalta haaste viemisten suhteen jos ei yhtään tiedä mistä vastaanottaja tykkää.

Lähestyin asiaa käytönnön kautta ja mietin mikä voisi olla sellainen asia tai tuote, mitä luultavimminkin tarvitaan ja mikä ei sitten jää nurkkiin pyörimään

Puhdistustuotteita kuluu ja siksipä tuunasinkin käsidesipulloon uuden päällisen tapetista. Koristelin sen paperikoristein ja itsetehdyin kukkasin.
Toisena ideanani on itsepainettu sieniliina (omalla Herukka-kuosillani) ja liinaan tein vyötteen WC-paperihylsystä. Päällystin hylsyn kirjansivulla, värjätyllä kakkupaperin puoliskalla, mustavalkoisella paperisoirolla ja itsetehdyllä paperiruusukkeella.

Kaikki koristeet on poltettavia, joten niistäkin pääsee tarpeen vaatiessa helposti eroon - ei turhaa painolastia kotiinviemisiksi.








maanantai 15. kesäkuuta 2015

Syreenit lautasella


Sami Tallbergin Villiyrttiruokakirjaa selatessani löysin muutaman tutun kasvin, jotka kelpaavat myös ravinnoksi. Syreeni on yksi niistä. Mitenköhän minulla oli sellainen mielikuva, että syreeni olisi jopa myrkyllinen, tai vähintään nyt syötäväksi kelpaamaton. Mutta väärässä olin oletuksineni. Syreeni sopii ruoanlaittoon vallan mainiosti. Ja vaikkei maku niin kovin säväyttäisikään, niin kukkaset ovat kauniin värisiä ja sopivat hienosti vaikka leivonnaisten koristeluun. Ja sitähän minä sitten päätin tietysti heti kokeillakin. Keräsin syreeninkukkia, nypin ne yksitellen tarjottimelle ja laitoin huoneenlämpöön kuivumaan. Eihän ne kukkaset tietenkään muotoaan kuivuessaan/kuivuttuaan säilytä, mutta värin olettaisin pysyvän kauniin siniviolettina. Minusta on hauska testailla kaikenlaista ja nyt kun olen jo kuusenkerkät keittänyt mehuksi ja siirapiksi, tehnyt kasviuutoksia ja kuivattanut villiyrttejä niin täytyihän tämäkin ajatus pistää toteen. Parin päivän päästä nähdään millaiseen muotoon ja väriin päädytään kun kukkaset ovat täysin kuivuneet. Jos testi onnistuu hyvin, aion kerätä syreeninkukkia lisää, kuivattaa ne ja käyttää leivonnaisten koristelussa. Ensi kuussa on tarkoitus juhlistaa pienokaisemme 1-vuotissyntymäpäiviä ja kukkaset sopivat hyvin teemaan.



sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Konfirmaatiopäivänä

Serkkuni poika pääsi ripiltä ja minä pääsin vaihteeksi askartelupöytäni ääreen puuhailemaan. Tällainen vihreäsävyinen kortti siitä sitten syntyi. Tuon keppiheppa-leimasimen(Stampendous) löysin muinoin Paperinauhan alelaatikosta ja tykästyin siihen heti. Se on herkkä, ajaton ja sopii moneen tilanteeseen. Korttipohjana on valkoista paksua kartonkia, joka myös on ostettu Paperinauhasta. Korttipohjan päällä on harmahtavaa kilokartonkia. Lehdet olen saanut vaihdossa ja paperikukkasekoitus on ostettu paikallisesta kirjakaupasta. Vihreät raidat leikkasin värillisistä papereista. Leimakuva on väritetty akvarelli puuväreillä. "Rippilapselle" on hopeinen ääriviivatarra.

Kirjekuoreen painoin leimasimella rouhean tagin (Stampendous) ja kirjoitin siihen saajan nimen. Tagista roikkuvat narut piirsin vapaalla kädellä itse.

Osallistun tällä kortillani myös meneillä olevaan P*skarteluhaasteeseen, jossa aiheena annetut värit: vadelma - lime - harmaa.
Omat värini ovat hieman murrettuja mutta kortti ja värimaailma perustuvat annettuun haasteeseen/aiheeseen. 


VILLIYRTTI keittokirja


Sami Tallberg – VILLIYRTTI keittokirja – readme.fi


Tässäpä teille todella mielenkiintoinen kirja! 
Tämän luettuasi et enää kävele luonnossa laput silmilläsi vaan tutkailet kiinnostuneena ympäristöäsi ja sen kasvillisuutta. Näin ainakin minulle kävi. Olen kylläkin ollut kiinnostunut villikasveista, eli syötäviksi kelpaavista kasveista, niin kauan kuin muistan, ihan pikkuisesta asti. Olen siis syönyt koivunlehtiä, ketunleipiä, kuusenkerkkiä ja krassinkukkia. Mutta nyt kirjan luettuani olen saanut laajennettua ja avarrettuani kasvituntemustani entisestään. Nyt kun katselen ympärilleni, löydän jatkuvasti uusia kasveja, joita voisi maistella. Tuo, tuo ja tuokin on syötävää! Todella hauskaa! Tänäänkin kävellessäni maistelin syreenin kukkasia. En muuten tiennyt, että syreenikin on syötävää. Mutta siitäpä sainkin idean kerätä syreenin kukkasia ja kokeilla kuivattaa niitä. Jos väri säilyy hyvänä niin nehän olisivat kauniita koristeita leivonnassa. 

Kirjassa on esiteltynä 75 suomalaista villikasvia: kasvitietoutta, keruuohjeita ja reseptejä. Osa kasveista on melko vieraita, tai sitten kuvista ei välttämättä saa ihan selkeää kuvaa mikä kasvi on kyseessä. Mutta onneksi nykypäivänä tiedonhaku on entistä helpompaa: netin kautta löytää runsaasti tietoa ja kuvia kasveista – varsinkin kun nyt tietää mitä etsiä. Villikasveissa on mielenkiintoisia makuvivahteita vaniljasta limettiin, ja niiden käyttökohteita on lukemattomia. Kirjan avulla opit kokeilemaan ja huomaamaan mihin kaikkeen villiyrttejä voi käyttää, ne kun sopivat salaatteihin, lämpimiin ruokiin, juomiin ja jälkiruokiinkin.

Kirjan kirjoittajasta, Sami Tallbergista huokuu suuri intohimo villikasveja kohtaan. Hän on paneutunut asiaan suurella motivaatiolla ja innolla. Villiyrtit ovat hänelle sydämen asia. Ja onhan se nyt inspiroivaa miten ja mitä luonnosta voi löytyä ja mitä kaikkea oikeasti voikaan käyttää hyödyksi ravinnokseen. Ja lisäksi näillä kasveilla on monia lääkinnällisiäkin ominaisuuksia, joita on hyödynnetty jo vuosisatojen ajan. 





lauantai 13. kesäkuuta 2015

Uniavain


Uniavain – Anuirmeli Sallamo-Lavi
Unet ovat kiinnostaneet ihmisiä aina. Toiset väittävät etteivät näe unia, toiset eivät juurikaan niistä välitä, mutta sitten on meitä, joita unet kovasti kiehtovat. Unien tulkinnan ymmärtämisen kautta voi saada tärkeää tietoa itsestään, ja unien kautta voi saada apua ja neuvoja mieltä painaviin kysymyksiin.

”Jokainen uni on piilotajunnan tulkinta unennäkijän senhetkisestä elämäntilanteesta.”

Uniavain on kaunis ja kiehtova teos jo ulkonäkönsäkin puolesta. Kirjan tarkoitus on opastaa lukijaa tulkitsemaan uniaan intuitiivisesti. Kirjassa kerrotaan myös teoriatietoa unesta ja sen rakenteesta ja eri unityypeistä kuten selkounet ja enneunet, sekä vinkataan luonnollisia apukeinoja unettomuuden ehkäisyyn ja poistoon.

Kirjan kirjoittaja on kehittänyt unienkatselutekniikan, jota hän kutsuu aktiiviseksi unityöskentelyksi. Siinä ihminen voi itse vaikuttaa uniensa kulkuun ja tehdä unissaan sellaisia asioita, jotka muutoin valveillaoloaikana ovat mahdottomia.


Olen aina nähnyt erikoisia ja runsaita unia, joissa tapahtuu eriskummallisiakin asioita. Näen värillisiä unia – jotkut kuulemma näkevät vain mustavalkoisia unia. Uniini tulevat helposti edellispäivän asiat, ne asiat, tunteet tai fiilikset, joita olen päivällä ajatellut tai tuntenut. Toisinaan näen niin miellyttäviä unia, että sukellan niihin takaisin valveilla ollessani, toisinaan taas saatan päästä samasta unesta kiinni seuraavanakin yönä. Unet ovat mielestäni todella kiehtovia. Se, että voin vaikuttaa unieni tapahtumiin ja, että voin saada unieni kautta vastauksia kysymyksiini on huikeaa. Ja houkuttelevaa. Olen kokeillut joskus heittää ilmoille kysymyksen korkeammalle itselleni ja toivonut saavani vastauksen unissani. Olen myös unissani tiedostanut näkeväni unta ja pystynyt esimerkiksi pysäyttämään epämieluisan tilanteen. Kirjasta inspiroituneena ajattelin harjoittelevani näitä asioita lisää, mutta jostakin syystä kävikin niin, etten enää muistanut nähneeni unia lainkaan. Ehkä yritin liikaa ja siksi sain aikaan blokin. Onneksi olen vihdoin taas päässyt mukaan öisten seikkailujeni pariin. Nyt voin siis hyödyntää kirjan laajaa unisanastoa ja tutkailla mikä viesti unieni taustalla on. Mikäs sen mielenkiintoisempaa.


Lorna Byrne


Taivaallinen rakkaus – Lorna Byrne – Otava
Rakkaus on voimaa, mutta liian moni meistä on sulkenut sen sisäänsä. Lorna Byrne kertoo miten hän näkee rakkauden fyysisenä voimana, hehkuvana energiana ihmisten ympärillä. Maailma olisi paljon parempi paikka jos me vain vapauttaisimme rakkauden sisältämme. Lorna kirjoittaa miten tärkeää se olisi maailman eheytymisen kannalta. Tässä kirjassa hän opastaa miten vapauttaa rakkaus – opettelemalla ensin rakastamaan itseämme.

”Itsensä rakastaminen ei ole turhamaisuutta, itsekkyyttä tai itsensä pitämistä muita ihmisiä erityisempänä. Itseen kohdistuvassa rakkaudessa on kyse yksilön arvostamisesta ja rakastamisesta. Rakastamalla itseämme voisimme tehdä elämästämme maan päällä kuin pilkahduksen taivaasta.”

Lorna painottaa erityisesti lapsiin ja planeettaamme kohdistuvan rakkauden voimaa ja merkitystä. Lapset ottavat mallia aikuisilta, joten aikuisten tulisi näyttää hyvää mallia rakastamalla ehdoitta. Jos lapset eivät näe rakkautta ja rakkauden voimaa, he ovat suuressa vaarassa muuttua sydämettömämmiksi. Enkelit ovat välittäneet Lornan kautta viestin, jossa pyydetään meitä aikuisia viettämään enemmän aikaa lastemme kanssa, puolustamaan heitä ja toimimaan hyvinä esimerkkeinä. Lapsissa on tulevaisuus. 

Myös planeettamme tila huolettaa kirjoittajaa. Hän on saanut nähdä sen pahimman tulevaisuuden mikä edessämme on jos emme pidä parempaa huolta maapallostamme.

Vapauttamalla enemmän rakkautta sisimmästämme voimme paremmin, lapsillamme on parempi tulevaisuus ja planeettamme eheytyy.


En voi kuin ihmetellä ja ihastella Lorna Byrnen kokemuksia ja vahvaa suhdetta enkeleihin. Hänellä on sanoinkuvailemattoman upea kyky nähdä sitä mitä me muut emme näe, tai jota emme huomaa. Lisäksi hän saa arvokasta tietoa Korkeimmalta ja toivon, että ihmiset alkaisivat kuunnella hänen välittämiään viestejä, jotta kaikenkattava eheytyminen voisi alkaa.


perjantai 5. kesäkuuta 2015

Kuusenkerkkäsiirappi ilman keittämistä


Löysin netistä hauskan tavan tehdä kuusenkerkkäsiirappia - ilman keittämistä.
Viime viikonloppuna hortoiltiin miehen kanssa ja sillä aikaa kun minä keräsin villiyrttejä niin mies keräsi kuusenkerkkiä. Osasta keitin mehua ja osan tein uutteeksi ja loput sitten kokeilin hyödyntää siirapiksi. Sokeriahan näihin kuluu aina tuhottomasti ja se hieman hirvittääkin mutta eihän näitä ole tarkoitus litratolkulla syödä. Kuusenkerkkäsiirappi on hyvä vaihtoehto esim. flunssalääkkeeksi. Sitä meillä ainakin syötiin monesti kun olin lapsi. Ja onhan se todella hyvänmakuistakin.

Tein siis näin:
Leikkasin kerkät puukolla pieneksi ja kokosin lasipurkkiin kerroksittain kuusenkerkkiä ja intiaanisokeria. Muutakin tummaa sokeria voi varmasti käyttää, mutta itselläni on veljen porukoilta saatu 4 kg inkkarisokerisäkki kaapissa, joten käytin sitä.
Kasasin kerroksia ihan piripintaan saakka ja peitin purkin talouspaperilla (kumilenkki ympärille) ja purkki aurinkoon ikkunalaudalle. Jo illalla sokeri oli muuttunut nestemäiseksi kun seoksen olin aamulla tehnyt.
Seoksen annetaan muhia huoneenlämmössä muutaman vuorokauden ajan jonka jälkeen purkista voi valuttaa valmista siirappia. Siirappi säilyy jääkaapissa mutta sen voi myös pakastaa.

P.S. Ohjeen löysin täältä
Ja se löytyy myös kirjasta: Virpi Raipala-Cormier - Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirja.

Kuuden päivän jälkeen siirappi näytti tältä:


Ja siivilöinnin jälkeen...




Buzzador-kampanja - Maraboun suklaakeksit


Pääsin Buzzadorina  mukaan uuteen Maraboun kampanjaan, jossa testaillaan ja maistellaan uutuuskeksejä. Näissä on todella runsaasti suklaata ja Maraboun ominainen suklaanmaku. Suosittelen kaikille suklaan ystäville! Keksit ovat melko isoja ja kenties siitä syystä niitä ei paketissa olekaan kuin vain 7 kpl. Keksit voi nauttia mm. lämmitettyinä tai sitten ihan suoraan rasiasta. Kekseissä on rapea pinta mutta sisältä ne ovat kosteahkoja ja hieman sitkeitä. Vähän kuin kotonatehdyn oloisia.


Olen Buzzador, testaan ja arvioin tuotteita ja palveluita, joista annan viralliset raportit toimeksiantajille. Testaaminen on pääsääntöisesti maksutonta - maksulliset kampanjat on erikseen ja niihin kuin muihinkin kampanjoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Testaamisesta ei makseta korvausta.
Liittyminen on helppoa ja testaaminenhan on aina hauskaa ja hyödyllistä!

Terkuin,

torstai 4. kesäkuuta 2015

P*skarteluhaaste 281. - Bingo



Valitsemani rivi on

Aurinkoa ja lämpöä kaivataan, jotta päästäisiin lasten kanssa ulos ilman hirvittävää vaatekertojen tumppaamista. Olisi kiva saada heittää tuulitakit ja villahousut veks, ja laittaa tilalle hellemekot ja sortsit. Ehkä se lämpö vielä joskus tännekin saapuu.