perjantai 31. heinäkuuta 2015

Epätavallista...


...kaikki.
Epätavallista siis tämä värimaailma minulle, ja leimasinkuviokaan ei välttämättä ihan minua.
Mutta aina voi kokeilla uutta, ja ihan kivakin poistua niiltä omilta mukavuusalueilta.

Korttia oli kiva tehdä, mutta leimamusteen kanssa meinasi lähteä järki! Oli nimittäin mennyt vanhaksi tuo punainen väri. Leimasimet meinasivat mennä tukkoon paksusta musteesta. Puhdistin leimasimia hikihatussa kaikenlaisilla pesuaineilla. Käteni olivat kokonaan punaiset ja hinkkasin niitä puhtaaksi tiskiharjalla, ja lopulta siirryin kynsilakanpoistoaineeseen. Ja sitä punaista väriä oli ihan joka paikka täynnä! Pesin vielä seuraavanakin päivänä niitä punaisia värijäämiä kaakeleista ja kaapin ovista. Olin nimittäin yöllä puuhastellut musteiden kanssa ja sitten vasta aamulla kirkkaassa valossa huomasin minne kaikkealle olin sitä väriä saanut iskettyä. Huh. Onneksi leimasimet säilyivät suhteellisen hyvässä kunnossa, eikä keittiökään ole enää värikylvyssä.

Musteissa on muuten muutenkin eroja. Tykkään tästä kirjakaupasta ostamastani mustasta musteesta. Leimailuista tulee selkeä ja tarkka. Kun taas sitten tuo kehuttu merkki Distress Ink - en oikein ole päässyt sen kanssa hyviin väleihin. Leimaustulos on ihan OK, mutta ei sillä kovin tarkkaa ja siistiä lopputulosta saa. Tai sitten en vain osaa käyttää sitä oikein. Käytössä siis mustetyyny. Väri tuntuu liukuvan pois leimasin pinnalta ja paperille leimattaessa jälki on vesivärimäinen ja semmoinen laikukas, ei kovin siisti mielestäni.

Niin ja siis tuossa kortissa kukkaset on leimattu Finnstamperin leimasimella, teksti on tulostettu ja taustapaperi ja korttipohja on ostettu Paperinauhasta.


Suvikukkasia2015

'Ekokortti'



Onnittelukortti Finnstamperin "palleroheinällä". 
Leimailin ensin taustaan kuviot ja sitten valkoiselle kartongille yhden kuvion. Taustalla Fiskarsin piparileikkurilla leikatut paperikoristeet vanhoista kirjansivuista ja päällimmäisenä 'Onnea', Finnstamperin leimasimella. Tykkään tästä Onnea-leimasimesta, se on jotenkin niin aidonnäköinen, kuin käsin itse kirjoitettu.




Terkuin,
Suvikukka2015


Mosaiikki-kortti


Pienen hiljaiselon jälkeen takaisin asemiin.
Tässä onnittelukortti "mosaiikkitekniikalla". Ehkä tälle on jokin oikeakin termi, mutta olkoon se nyt tällä kertaa mosaiikkitausta, jossa stanssatuin pahvinumeroin 30 ja Finnstamperin Paljon onnea -leimasimella painettu teksti. 
Mosaiikeissa matkustukseen liittyviä leimakuvia, en tiedä valmistajaa. Ystävältä joskus ostettu setti.



Terkuin,
Suvikukka2015



keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Onneks on lähiruokaa / elokuun uutuuksia

ONNEKS_ON_kokokansi

Oma maa mansikka…

Omavaraistalous ja lähiruoan arvostus on viime aikoina ollut jälleen nousussa. Nyt ollaan taas päästy asian ytimeen ja alettu ymmärtää elämän realiteetteja. Ja miten hienoa se olisi, jos saisi pääosan käyttämästään ravinnosta omasta maasta. Itse ainakin olen pienestä pitäen haaveillut omasta perunamaasta, ja siitä, että saisin kasvattaa sipulit, lantut, porkkanat ja herneet omassa kasvimaassani. Olisi hienoa nähdä työnsä tuloksen ja tuntea ylpeyttä siitä.
Toisinaan lähiruoka näyttää nousevan luomuakin tärkeämmäksi. Ja miksei. Uskoisin, että lähiruoka on eettisesti suhteellisen lähellä luomua. 

Lähiruoka on MTK:n määritelmän mukaan "mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Määritelmä korostaa kotimaisuutta ja erityisesti ruoan jäljitettävyyttä."

Jos aihe kiinnostaa ja koskettaa, niin elokuussa ilmestyy lähiruokaa käsittelevä kirja Onneks on lähiruokaa. Kirjan on kirjoittanut Merja Koski.

Onneks on lähiruokaa kertoo mitä lähiruoka oikein on. Kirjassa esitellään suomalaisia lähiruokatiloja ja –tuottajia. Esittelyssä marja-, kasvis-, lihatilat. Vaihtoehtoja on runsaasti. Myös erikoisempia tuotteita on esillä kuten kvinoa, hamppu ja härkäpapu, joista jokainen on ravintoarvoltaan arvokas. Ja näitä viljellään Suomessa ihan oikeasti. Kvinoaa viljellään esimerkiksi Liedossa, Länsi-Suomessa. Hamppu taas on monikäyttöinen kasvi, jota on käytetty jo vuosituhansien ajan. Hampunsiemen on ”täydellinen superfood” sen sisältämien ainesosien vuoksi. Sitä voi syödä joko sellaisenaan tai käyttää esimerkiksi pirtelöissä ja leivonnassa.  Hamppu on gluteeniton. Myös härkäpapu on ravinnerikas kasvi, ja siitä on markkinoille kehitetty muun muassa maukasta pastaa (Vihreä Härkä).

Kirjassa esitellään eri väyliä mitä kautta kuluttaja voi lähiruokaa hankkia. Lähiruoan myyntiin on muodostunut erilaisia markkinointiverkostoja, kuten suoramyyntiä tiloilta, verkkokauppaa, ruokapiirejä ja lähiruokamyymälöitä, myös lähiruokatukkuja löytyy eri puolilta Suomea. Mainittakoon näistä esimerkiksi Lounais- ja Etelä-Suomessa toimiva Lähipuoti Remes Oy, joka sai Vuoden Lähiruokateko-palkinnon vuonna 2014 sekä REKO –ruokapiirit, joka sekin palkittiin samaisella palkinnolla vuonna 2015.
Kirjassa esitellään myös hieman erikoisempia lähiruokatiloja ja –tuotteiden valmistajia, mm. ruusunterälehti-hillon ja vuohenmaitotoffeen valmistajat.

”Lähiruoan tuottajat ovat ahkeria ihmisiä, jotka tekevät työtään innostuneesti ja koko sydämestään.” Hyvänä esimerkkinä tästä on huippukokki Kari Aihinen, jonka haastattelu löytyy niin ikään kirjasta.

Kirjan lopusta löytyy mielenkiintoisia ja houkuttelevia reseptejä, mm. luomukvinoasalaatti, tattaritortilla ja friteeratut voikukat.

Kirja ilmestyy 3.8. ja se tulee levitykseen kirjakauppoihin, mutta sitä on saatavilla myös Sunkirjan nettipuodista. Sidottu, n. 140 sivua.
Kirjaesittely tehty yhteistyössä kirjan kirjoittajan kanssa.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan kirjaan. Se sisältää, ainakin minulle, uutta tietoa monista maamme lähiruokatuottajista ja -tuotteista. Suosittelen myös tutustumaan oman lähikauppasi lähituotteisiin ja vaatimaan niitä kaupan valikoimiin, jos niitä ei sieltä vielä löydy.






maanantai 27. heinäkuuta 2015

Deepak odottaa vuoroaan


Deepak Chopra
Otava

Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus kehon ja mielen yhteydestä. Henkistyneiden ajatuksien ohella on kaiken aikaa mukana käytännön näkökulma elimistön toimintaan ja uusien tapojen omaksumiseen.

Aluksi pohditaan henkisyyden ja lääketieteen välistä kuilua, sen jälkeen keskitytään sielun elvyttämiseen. Lopuksi annetaan kymmenen ohjetta tietoiseen elämiseen. Ohjeissa yhdistyvät henkinen ja fyysinen taso.

Lukija saa tietoa myös monista täydentävistä hoitomuodoista ja muista keinoista, joiden avulla voi tasapainottaa energioitaan. Luvassa on mielekkyyttä ja hyvää oloa.

Tunnettu henkisen kasvun kirjojen tekijä, lääketieteen tohtori Deepak Chopra on saanut runsaasti lukijoita ympäri maailman. 

Tämä kirja odottelee vuoroaan luettavien kirjojen pinossa. Olen kyllä jo aloittanut tutustumisen kirjaan, mutta jotenkaan en ole vielä päässyt siihen sisään niin, että pystyisin sisäistämään lukemani tiedon. Ehkä syynä on runsas tiedon määrä - paljon asiaa pienellä fontilla.
Pikkuhiljaa hyvä tulee. Eihän tämä mikään tentti ole, eli rauhassa tutustutaan ja lueskellaan.



Apua luontaishoidoista


Eikö länsimaalaisesta lääketieteestä löydy apua ongelmaasi tai vaivaasi? Olet ehkä pohtinut vaihtoehtoisia hoitomuotoja, mutta et tiedä mikä olisi sinulle paras hoitomuoto tai et tiedä mistä aloittaa tiedonhaku. 

Ilolla voin suositella sinulle kirjaa, jonka avulla voit löytää itsellesi parhaiten sopivan hoitomuodon tai hoitomuotoja. Gummerukselta ilmestyi juuri Luontaishoidot –kirja, joka esittelee erilaisia vaihtoehtohoitomuotoja. Kirjan on kirjoittanut Ulvi Wirén. 
Wirén toimii refleksologina ja hierojana ja hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tarton yliopistosta. Häneltä on ilmestyneet aiemmin kirjat Koko kehon vyöhyketerapia (2010) ja Kehon viisaus ja mielen voima (2014).

Tämä kirja esittelee luontaishoitomuotoja ja kertoo mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään. Lisäksi kirjassa tutustutaan luontaishoitojen rooliin terveydenhoidossa, luontaishoitajien koulutukseen ja valvontaan, luontaishoitoalaa sääteleviin lakeihin ja luontaishoitoalan eettisiin periaatteisiin.
Kirjassa käydään läpi lääketieteelliset koulukunnat, lääkinnälliset hoidot, energiahoidot, manipulaatiohoidot, itsehoitomenetelmät ja muut kehoon kohdistuvat hoidot.

Itse tykästyin kirjaan ja sen kattavaan sisältöön. Luontaishoitomuotoja on todella paljon erilaisia, moni hoitomuoto oli itselleni ihan uusi ja toisaalta taas sain hyödyllistä lisätietoa niistä, jotka nimen perusteella olivat jo tuttuja. Kirjoittaja neuvoo, että tärkein ja keskeisin keino löytää itselleen sopiva hoitomuoto on kuunnella omaa alitajuntaansa. Kirjaa lukiessasi jokin esitelty hoitomuoto alkaa kiinnostaa toista enemmän, eli jokin siinä vetää sinua puoleensa. Se on hoito, johon sinun kannattaa hakeutua. Itselläni se oli selkeästi Whizhealer -hoito.

Kirjassa jokaisesta hoitomuodosta kerrotaan sen määritelmä, vaikutus, hoito ja historia.

Suosittelen kirjaa kaikille, joita vaihtoehtoiset menetelmät vähänkään kiinnostavat. Näissä hoitomuodoissa ihmistä hoidetaan kokonaisvaltaisesti, etsitään pohjimmainen syy, eikä vain poisteta kipua pintapuolisesti. Luontaishoidoissa hoidetaan fyysisen kehon lisäksi henkistä-, psyykkistä- ja tunnekehoa. 

Itse olen esitellyt kirjaa tutuille ja perheenjäsenilleni, varsinkin niille joilla on ongelmia terveyden kanssa, mutta jotka eivät ole apua vaivoihinsa saaneet perinteisen lääketieteen kautta.







sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Rakkauden voima elämässä/kirja

Sankelo, Merja: Rakkauden voima elämässä
Merja Sankelo – Rakkauden voima elämässä
KustannusHD

Kirja käsittelee rakkautta eri muodoissa ja elämän eri vaiheissa monella tapaa. Rakkauden viestien välittäjänä toimivat henkioppaat, jotka puhuvat Merja Sankelon kautta, tai siis välittävät tietoa hänen kauttaan.
Kirja kertoo universaalista rakkaudesta ja sen merkityksestä elämälle ja henkiselle kehitykselle.

Koin kirjan heti alkumetreiltä omakseni, omaksuin tietoa suoraan henkioppailta ja nyökkäilin, että näinhän se on, näin meidän pitäisi toimia. Henkioppaat nimittäin välittivät viestiä muun muassa rakkaudesta planeettaamme kohtaan, ja jakoivat ohjeita siitä, miten maapalloa tulisi hoitaa, mitä tulisi tehdä mahdollisimman pian, jotta maapallon eheytyminen voisi alkaa. 
Jossakin vaiheessa huomasin olevani ihan eri mieltä kanavoitujen tekstien kanssa ja se sai minut hämilleni. Ajattelin ja odotin tietynlaista ajatusmaailmaa ja sainkin lukea ihan päinvastaista. Aloin pohtia, että miten korkeammalta taholta voi tulla niin erilaista, ristiriitaista, tietoa. Olin nimittäin lukenut toisaalta samaisesta asiasta ihan päinvastaista kanavoitua tekstiä. Mistä siis voi tietää mikä totuus on totta, ja miten paljon kirjoittajan omat ajatukset tulevat silti läpi vaikuttaen kanavoituun tekstiin, ja kuinka paljon vaikuttaa sekin, miten viestit ymmärretään. Keskustelin aiheesta henkisissä piireissäni ja sain omiin ajatuksiini vastakaikua. Ehkä siis tämän kirjan tarkoitus olikin lähinnä herätellä ja antaa aihetta suhtautua asioihin kriittisemmin, sekä auttaa lukijaa luottamaan enemmän intuitioon ja omaan sisäiseen ääneensä.


Luin suurella mielenkiinnolla kirjoittajan omista kokemuksista ja henkisestä heräämisestä & kasvusta – opinnoista, kursseista, reikistä ja enkeleistä. Oli inspiroivaa lukea, että hän ei käynyt erityisiä kursseja vaan opiskeli meditointitekniikoita itse kirjoista. Ehkä minullakin on siis vielä toivoa kehittyä ja päästä käsiksi konkreettisesti henkiseen puoleeni. Matka voi olla pitkä mutta toivottavasti tuloksekas.

Kiitos kirjailijalle tietoisuuden avartamisesta ja siitä, että hän uskalsi epäilijöiden puheista huolimatta julkaista kirjansa. Suomalaisilta kirjailijoilta ilmestyy henkistä kirjallisuutta turhan vähän.

”Tämä kirja kertoo universaalisesta rakkaudesta ja rakkauden eri ilmenemismuodoista sekä sen merkityksestä yksilön elämälle ja henkiselle kehitykselle. Kirja antaa avaimet onnelliseen ja rakkauden täyttämään elämään. Kun elämä perustuu rakkauden voimaan, olet löytänyt itsesi ja pystyt elämään entistä täysipainoisemmin ja nauttien jokaisesta hetkestä ja päivästä.
Dosentti Merja Sankelo on koulutukseltaan terveydenhuollon tohtori. Hän on tutkijauransa alusta lähtien ollut kiinnostunut parantumattomasti sairaiden hoidosta lähellä kuolemaa. Tutkiessaan aihealuetta hän törmäsi myös rajatiedon kirjallisuuteen ja kiinnostui itsensä henkisestä kehittämisestä. Useiden vuosien säännöllisen meditoinnin seurauksena hän sai yhteyden henkimaailmaan sekä siellä oleviin enkeleihin ja henkioppaisiin. Kirjassa henkioppaat kertovat rakkaudesta elämän voimana ja henkisestä kasvusta maanpäällisen elämän aikana. Lisäksi dosentti Sankelo kertoo miten hän itse heräsi rakkaustietoisuuteen ja minkälaista hänen oma edistymisensä henkisellä polulla on ollut.”





lauantai 25. heinäkuuta 2015

Ruusut maljassa...



...tai kukkasia kannussa.

Yksinkertainen ja pelkistetty onnittelukortti 
Finnstamperin leimoja käyttäen.

Finnstamperin uutuuksissa on paljon ihania luontoaiheisia leimasimia, jotka mielelläni ottaisin itselleni vaikka kaikki.



perjantai 24. heinäkuuta 2015

Onnen siivin


Yksinkertainen, herkkä ja ajaton onnittelukortti syntyy onnea-leimasimella (Finnstamper).




Onnittelu-leimasimet käytössä


Tykkään tekstileimoista ja siksi olinkin iloisesti yllättynyt saadessani Finnstamperilta erilaisia suomenkielisiä tekstileimasimia. Tämä viirinauha/onnittelut -leimasin on ehdottomasti yksi suosikeistani. Niin monikäyttöinen ja massasta erottuva. Vähän niinkuin stanssi ja leimasin yhdessä.

Kortin kukkaset olen piirtänyt itse ja vesiväritellyt ne akvarelleillä.


Näissä leikin Paljon Onnea -leimasimella.
Alapuolella ns. heijastusleimausta. Lisäksi samaisessa kortissa tausta leimattu Finnstamperin lehtileimaisimella.





torstai 23. heinäkuuta 2015

Leimailua kankaalle


Leimailua voi käyttää myös monille muillekin pinnoille kuin vain paperille ja kartongille.
Leimailua voi hyvin tehdä myös kankaalle, kankaanpainovärejä käyttämällä.


Käytin valmista, mustaa, juoksevaa, kankaanpainoväriä.
Tuputtelin värin ohuena kerroksena leimasimen pintaan itsetehtyä vaahtomuovituputinta apuna käyttäen. Kun väriä on sopivasti leimasimen pinnalla, painetaan leimakuvio kankaalle.
Suosittelen harjoittelemaan painantaa ensin tilkulle, jotta opit määrittelemään oikean määrän väriä leimasimelle, jotta painojäljestä tulee siisti.
Kun työ on valmis, anna painovärin kuivua ja sen jälkeen kiinnitä värit kankaalle silittämällä, värin ohjeiden mukaisesti.

Huom! Erityisen tärkeää on muistaa pestä leimasimet heti käytön jälkeen! Painovärit nimittäin jäävät tiukasti kiinni leimasimen pintaan.


P.S. Yleensä painovärit on tarkoitettu luonnonkuiduille, muussa tapauksessa kannattaa testata työn jälki & viimeistelyt etukäteen.

Leimasimena Finnstamperin lehti.




Taustaleimailua


Sain Finnstamperilta kasan erilaisia uutuusleimasimia blogiyhteistyön kautta ja kokeilin tietysti heti mitä kaikkea niillä voisi tehdä. Leimakuosit tuntuivat aluksi haastavilta mutta mieleni teki kokeilla niiden käyttöä taustojen tekoon.
Varsinkin tuo alimmainen leimasinkuvio oli mielestäni hauska ja se sopii hyvin taustoihin ja myös muuhun painantaan, jota aion esitellä teille myöhemmin.


Nämä molemmat paperit olen aluksi käsitellyt vesiväreillä ja sen jälkeen painanut mustalla musteella paperiin sen ollessa vielä hieman kostea.
Vesivärittelyn tein näin:
Kastelin paperin molemmin puolin juoksevan veden alla.
Roiskin kahta eri väriä märän paperin pintaan ja hieroin värit lopuksi käsin paperiin.
Sitten paperit kuivumaan ja leimaus hieman kosteaan paperiin.






Finnstamper!


P*skarteluhaasteessa käynnistyi uusi haaste, ja nyt askarrellaan luonnoksen pohjalta.
Tässä samalla, haastetyöni ohella, esittelen Finnstamperin kauniita leimasimia.
Iloisena ilmoitan myös alkaneesta blogiyhteistyöstä Finnstamperin kanssa.
Sain kesän uutuusleimasimia testiin ja tässä lähipäivinä tulenkin esittelemään niitä teille, rakkaat lukijani.

* Onnittelut -leimasin
* Ruusupuu -leimasin



keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Pastella!


Näin jokin aika sitten mainoksen uutuus-tuorepastasta, joka sisältää 40% kasviksia. Kiinnostus heräsi, mutta tietysti ajattelin sen olevan kuitenkin liian kallista kukkarolleni. Onnekseni löysin kaupan tarjouskorista eurolla kyseisen paketin ja pakko oli päästä heti testaamaan miltä tämä uutuus maistuu. Ja täytyy sanoa, että hyvää oli. Pasta sisälsi parsakaalta ja hernettä, mutta minä maistoin lähinnä pinaatin. No anyway, hyvää oli ja voisin ostaa toistekin.

Jatkoajatuksena mielessä pyörii toki se, että voisiko tätä tehdä myös itse.





tiistai 14. heinäkuuta 2015

Perinneherkku!


No kyllä tätä nyt voi perinneherkuksi sanoa.
Näitä nimittäin on meidän perheessä tarjottu jo vaikka miten kauan.
Syntymäpäivillä, tupareissa, ristiäisissä...
Ja nämä maistuu niin isoille kuin pienillekin.
Ja näiden avulla voi kenties saada nirsonkin maistelemaan.
Tämä kulho tyhjenee yleensä nopeiten.

Näihin voi laittaa kukakin mitä ikinä vain keksiikään.
Nyt tein näitä lasten syntymäpäiville niin jätin oliivit ym. voimakkaammat maut pois.

Nakkia, lihapullia, tomaattia, kurkkua, juustoa, paprikaa, viinirypäleitä.

Lisäksi voisi laittaa melonia, omenaa, nektariinia...
Tai tehdä kokonaan marjoista.
Tai miksei vaikka makeisista.








Pinterestin herkkuja...


Maapähkinävoipallerot

200 g tuorejuustoa
200 g maapähkinävoita

tummaa suklaata


Sekoita sähkövatkaimella tuorejuusto ja pähkinälevite/voi tasaiseksi massaksi ja pyörittele siitä pieniä palloja. Laita pallot pariksi tunniksi kylmään ja kuorruta ne sen jälkeen tummalla suklaalla. Laita kuorrutetut palloset jälleen jääkaappiin jähmettymään.


Reseptin löysin netistä, ja muokkasin sen mututuntumalla sopivaksi. Maapähkinälevite itsekseen on melkoisen tuhtia mutta tuotejuusto kompensoi sitä kivasti ja täyte tuntuikin suussa melko raikkaalta. Jännästi täyte maistui jopa sitruksiselta, eikä vain itseni mielestä, vaikka käyttämäni tuorejuusto oli maustamatonta. Käyttämäni maapähkinälevite sisälsi myös reiluja maapähkinän palasia (Lidl) ja toi kivaa purupintaa näihin namusiin.





maanantai 13. heinäkuuta 2015

Makuparina mustikka & sitruuna


Tyllerömme täytti eilen 1 vuotta, ja tänään juhlistimme sitä ystäväperheen kesken.
Leivoin tätä päivää ajatellen juustokakun ja lisäksi pientä pikkusuolaista, jotka lapsille voisivat maistua. Juhlistetaan sitten isommin vielä syksymmällä kun esikoinen täyttää vuosia.


Valitsin kakkuun mustikkaa jo siksi, että rakastan sen tuomaa ihanaa väriä. Makupariksi valitsin lisäksi sitruunan koska olen kuullut näiden kahden sopivan hyvin yhteen. Ja tottahan se oli, kakun maku on keveän raikas.

Muutoin tämä on tehty sillä minun luottoreseptilläni, joka on niin ihanan helppo ja nopea toteuttaa.




















Ohje:

2 dl kuohukermaa vaahdotettuna
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata sulatettuna
2 liivatelehteä
1/2 sitruunan mehu
n. 3 dl mustikoita

Pohja:

250 g taateleita
100 g mantelilastuja
2 rkl kookosöljyä juoksevana
merisuolaa rouhittuna
kanelia


























Pohjan raaka-aineet sekoitin tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi ja taputtelin massan irtopohjavuoan pohjalle, jonka vuorasin leivinpaperilla.

Täytteeseen vatkasin ensin kerman vaahdoksi ja lisäsin vaahtoon tuorejuuston, vaniljasokerin, sulatetun suklaan, mustikat, sitruunamehun ja lopuksi liivatteen, jonka sulatin tällä kertaa kuumaan, laimentamattomaan mustaherukkamehuun. Liivatteet olisi voitu sulattaa myös kuumaan sitruunamehuun. Lopuksi kaadoin liivatteet ohuena nauhana muun massan joukkoon ja sitten vain täyte pohjan päälle ja koko komeus jääkaappiin jähmettymään yön yli.

Kattauksen yhteydessä viimeistelin kakun kuivatuin, syötävin kukkasin. Kurtturuusunlehdet ja violetit syreenin kukat ovat luonnon omia nonparelleja.






Uutta valoa enkeleiltä


Enkeleitä onko heitä. Diana Cooper voi vahvistaa, että on. Hän on aistinut ja nähnyt enkeleitä jo vuosia ja kirjoittanut aiheesta lukuisia kirjoja. Viimeisin lukemani kirja onkin Diana Cooperin Uutta valoa enkeleiltä ( Taivaankaari 2014).
Kirja sisältää mielenkiintoisia, ihmisten koskettavia kertomuksia enkelikokemuksistaan, sekä uutta materiaalia arkkienkeleistä ja muista enkeleistä. Kirjasta löytyy lisäksi lukuisia mielikuvaharjoituksia/enkeliharjoituksia, joiden avulla voit vahvistaa ja voimaannuttaa itseäsi sekä kohdata valo-olentoja.

Olen lukenut jonkin verran vastaavia kirjoja, ja jokainen niistä on ollut omanlaisensa. Ja niin myös Diana Cooperin tyyli on omaleimainen. Hän kertoo asioista syvälliseen tyyliinsä, mitään pois jättämättä ja turhia siloittelematta. Hän kertoo sen miten asiat ovat. Kirjaa lukiessa oma tietoisuus avartuu ja laajentuu, kirja antaa uusia ajattelemisen aiheita ja toisaalta myös huomauttaa lukijaa olemaan kriittinen kokemustensa suhteen, esimerkkinä vaikkapa se, että jokainen kohtaamamme enkelhahmo ei ole peräisin valosta, vaan pimeydestä. Mutta muista perussääntö - kutsut luoksesi ja imet itseesi sitä mitä ajatuksissasi ajattelet. Kun käytät järkeäsi ja sydäntäsi, ja elät valossa, olet turvassa, pelot eivät pääse vahingoittamaan sinua kun et anna niille valtaa.

Kirja esittelee arkkienkelit ja niiden kaksoisliekit, sekä erilaiset eri aihealueiden enkelit kuten mm. rauhan ja rakkauden enkelit, maan ja rakennusten enkelit, värien enkelit, raamatun enkelit ja pelastavat enkelit. 
Diana Cooper painottaa ja pyytä meitä ymmärtämään, että enkelit odottavat lupaamme auttaa. Enkelten tehtävä on palvella, suojella ja auttaa meitä. Enkelit vastaavat rukouksiimme, parantavat sydämemme ja valaisevat pimeyden. Enkeleitä on kaikkialla.