sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Kustannus Mäkelän uutuuksia!


Mikään ei voita oikeaa kirjaa, siis sellaista jota voi käsin kosketella. Minusta ei siis koskaan saa e-kirjojen ystävää, enkä kyllä niitä mitenkään voisi lukeakaan kun en tarvittavia laitteita omista.
Perinteisellä kirjalla on vain niin paljon annettavaa aisteille.

Kustannus Mäkelän tämän kevään uutuuksista tässä esillä muutama hypisteltävä yksilö.
Ensimmäisenä Betonista kotiin ja puutarhaan...
...kaikkea kaunista!
Betoni materiaalina miellyttää minua monella tapaa. Tykkään sen kauniista pinnasta, yksinkertaisesta ilmeestä ja monipuolisuudesta. 

Kirja sisältää paljon DIY-ideoita betonin työstöön. Kirjan ohjeilla nikkaroidaan itse omat muotit mm. puutavarasta, vanerista, kierrätysmateriaaleista, paperista tai lateksista. Lateksimuotin teko näyttää helpolta ja inspiroivalta, ja kirjassa esitelty betoniankka (muotti tehdään lateksin ja kumiankan avulla) on vallattoman hauska!

Kirjassa...

...on selkeät vaihe vaiheelta etenevät ohjeet ja kuvat. 
...esiteltyjen sisustus- ja käyttöesineiden lisäksi voit inspiroitua kirjan kuvituksista - keksiä omia ideoita ja toteutuksia. 
...vinkataan myös miten betonia voi kuvioida, maalata ja värjätä.
...työt on tehty kuivabetonista, jonka kiviaineksen raekoko on enintään 4mm, tämä siis kannattaa varmasti pitää mielessä kun suuntaa rautakauppaan betoniostoksille.

Pihagrilli, avohylly, penkki, jakkara, kynttilänjalka,betonilaatat, 
kirjatuki, ruukut ja kipot erilaisin kuviointimenetelmin, valaisin ja maljakko muovisesta pussista.

Kaikkea mielenkiintoista siis. Minua on jo pitkään kiinnostanut tuo betoni mutta vielä en ole uskaltanut ryhtyä toimeen. Ja olisihan se ihan aiheellista keksiä myös se toteutettava idea.

***


Kierrätysmateriaalit ovat edelleen IN, ja tässäkin kirjassa niitä käytetään - munakennoja, vanhoja kirjoja ja pakkauspaperia. Niistä on kaikki kauniit jutut tehty.
Kirjassa Paperidesign esitellyt ideat eivät ehkä ole uusia mutta aina voi silti löytää jotakin uutta, esimerkiksi mallin tai työstön suhteen.
Munakennoista tehdään perinteisiä kukkasia ja kransseja, mutta kennoista syntyy myös mielenkiintoisennäköisiä munia, eläinhahmoja, sydämiä ja seinäkoristeita.
Kirjansivuista syntyy yksilöllisiä maljakoita, kransseja ja kehyksiä.
Pakkauspaperi muotoutuu naruksi josta syntyy kukkasia ja sisustusesineitä.

Kirjan alussa esitellään käytettävät materiaalit ja perustekniikat ja lopusta löytyy kaavapiirrokset.

Kirjan on kirjoittanut Angelika Kipp, joka on kirjoittanut askartelukirjoja jo yli 25 vuoden ajan. 


***


Hmm..mahtaisikohan se appiukko nyt rakentaa sen paviljongin, lapsikin tilasi, että papan täytyy ensi kesänä rakentaa vene ja lentokone - siis sellaiset joihn ihminenkin mahtuu sisään. Siinä on haastetta kerrakseen, mutta ehkä tästä kirjasta on apua. Nikkaroi piha viihtyisäksi -kirjan työt on suunnattu ihmiselle, joka jo osaa hieman nikkaroinnin perustaitoja. Tämä kirja ei silti sisällä tarkkoja rakennus- ja työohjeita vaan sen pääpaino on antaa ideoita ja inspiraatiota lukijoilleen. Isompia projekteja varten kirjasta kuitenkin löytyy yksinkertaiset mallipiirrokset. 
Kirjassa on runsaasti ideoita taimien ja kasvien kasvatukseen ja löytyypä sieltä myös isompikin projekti: kasvihuoneen rakentaminen. 
Lapset ovat myös tärkeässä osassa: lasten pihakeittiö, puinen auto, narukeinu ja teltta.
Lisäksi monia muita ideoita kuten ajopuusta tehty hylly, aaltoileva sohva ja teline riippumatolle. Tästäkin kirjasta löytyy pari ideaa betonin kanssa työskentelyyn.
Kirjassa on runsaasti kuvia ja fiilis on todella lämmin ja kesäinen.

Nyt jo hyvä aika suunnata ajatukset kesään ja käynnistää ideariihi, 
toivottavasti sinäkin inspiroiduit näistä kädentaito- ja harrastekirjauutuuksista!
Mukavaa kevään odotusta!





lauantai 27. helmikuuta 2016

Opas ruokaviidakkoon


Tarkkailetko mitä syöt?
Vältätkö tai suositko jotakin?
Mielipiteitä näiden asioiden suhteen on niin paljon kuin on ihmisiä. Ja jokainen saa olla sitä mieltä mitä haluaa näistä jutuista. Itseäni tieto hämmentää, vihastuttaa, inhottaa. Tietoa tulee niin paljon ja niin monenlaista laidasta laitaan, että vähemmästäkin menee nuppi sekaisin. 
Yritän välttää lisäaineita ja varsinkin tiettyjä aineita kuten E621 ja hiivauutetta, nykyään pahaksi on tullut myös karrageeni, jonka sanotaan aiheuttavan syöpää. Vältän myös aspartaamia jolla myöskin monia haittapuolia. 
Mutta mihin vetää raja sen suhteen mitä tietoa uskoa ja minkä ajatusmallin mukaan elää, siinäpä pulma. Toisiaan tulee ähky, ahdistus ja kyllästyminen kun aina vaan keksitään uusia juttuja mitä pitäisi välttää. Muutama vuosi sitten aloin suosia vain punaista maitoa, kermaa ja voita, ja nyt pitäisi välttää koko maitotuotteita. Ihminen ei kuulemma tarvitse maitoa ja sitten on vielä se epäeettinen puoli tässä maidontuotannossa. Joku aika sitten asiasta luettuani tulin niin surulliseksi ja ahdistuneeksi etten pystynyt käyttämään maitoa lainkaan. Mutta sitten vain kylmetin mieleni ja ajattelin, että joskus on vain pakko olla ajattelematta tiettyjä asioita ja elettävä päivä kerrallaan, jos jokaista tietoa ja rajoitetta alkaisi noudattaa, tulisi elämästä melko rajoittunutta ja vaikeaa. Mutta ennenkuin älähdät, niin kyllä meikäläisen päässä silti edelleen käy armoton kuhina ja pöhinä. Jatkuva ja tauoton mietintä ja asioiden jokakantilta pohdinta käyttää välillä liikaakin aivokapasiteettiani.

Mutta jos jotakin positiivista tästä voisi sanoa, niin aina on hyvä, että jokin asia herättää ajatuksia. Kun tarpeeksi monta päätä alkaa kelata samoja asioita niin ehkä muutos parempaan on vielä mahdollista.

Safkatutka - Opas ruokaviidakkoon tarjoaa lukijalleen rehellistä tietoa ruuasta, raaka-aineista ja lisäaineista, joita ostamme ja käytämme päivittäin. Opas sisältää myös arkeahelpottavia reseptejä ja mm. vinkkejä järkevään kaupassakäyntiin ja ostostentekoon. Siitä löytyy myös niksejä miten saada lapset syömään enemmän kasviksia ja miten ylipäänsä parantaa lasten saamaa ravintoa. Kirjan tarkoituksena on inspiroida lukijaansa ottamaan vastuu syömisestään ja terveydestään. Hyvän ja terveellisen ruoan syöminen ei ole vaikeaa eikä kallista.

Kirjassa paneudutaan mm. maitotuotteisiin, viljoihin, sokereihin, rasvoihin, kasviksiin ja eläinkunnan tuotteisiin ja tietysti lisäaineisiin - mitä välttää, mitä suosia, mitä kannattaa pohtia.
En muuten tiennyt, että viinirypäleet keräävät niin paljon torjunta-ainejäämiä, testien  mukaan jopa 26 eri torjunta-ainetta. Huh, ja niitä kun niin monesti näkee suositeltavan lapsille ihan pienestä pitäen. Ja miksi näitä vaarallisia, syöpääkin aiheuttavia lisäaineita sitten tungetaan joka paikkaan? Jos ihmiselle ei riitä luonnolliset maut niin olkoot sitten ilman. Minkä takia vadelma-aromia pitää tuottaa majavan ahterista tai vaniljan makua lehmän lannasta, tai miksi vaarallista karamelliväriä tungetaan kaikkialle lastenkin käyttämiin tuotteisiin. Ja sitten vielä nämä arominvahventeet. Minua huvittaa, että moni valmistaja on korvannut arominvahventeen hiivauutteella vaikka se on ihan samaa sontaa kuin tuo E621. Mutta ihmisiä on niin helppo huijata ja monia ei edes kiinnosta mitä suuhunsa laittavat. Kannattaisi silti kiinnostaa.
Lasten kerhossa tarjottiin vadelmamehua, joka ei kylläkään edes maistunut vadelmalle, saati sitten millekään paitsi makealle. Ja sen maun kyllä tunnistin: sokeritonta. 
Juoman ainesosaluettelossa ei tainnut olla muuta luonnollista ainetta kuin vesi. Sen lisäksi oli aspartaamia (hyi!), väriaineita ja aromeja. Ja veikkaisin, että juuri noita majavan takamuksesta uutettuja vadelmankaltaisia makuaineita. Miksi siis tuollaisia tuotteita on edes myynnissä, eikö olisi paljon järkevämpää juoda raikasta vettä ja maustaa sen vaikka sitruunaviipaleella.

Lopetan paasaukseni tähän ja vien kirjan äidilleni, hyvin nukutun yön jälkeen voimme taas yhdessä paasata aiheesta.

Kirjassa oli muuten todella hyvälaatuisia ja selkeitä kuvia, ja niitä oli runsaasti. Olen kuvien ystävä ja tarkkailen niiden laatua kirjoja lukiessani. Kirja itsessäänkin on selkeä ja helppolukuinen.

Safkatutka-sivusto perustettiin syksyllä 2013, ja se on kasvanut nopeasti yhdeksi Suomen seuratuimmista ruokamedioista. Kirjoituksillaan se on pystynyt vaikuttamaan suoraan tuotteiden markkinointiin ja kauppojen valikoimaan.

Safkatutka keskustelee aktiivisesti sekä lukijoidensa että yritysten kanssa. K-ketju, Kotipizza ja Arla ovat kommentoineet ja jakaneet Safkatutkan postauksia. Tällä hetkellä Facebook-seuraajia on liki 50 000 ja julkaisuja on jaettu vuoden aikana sosiaalisessa mediassa satojatuhansia kertoja. Kävijöitä on päivittäin jopa 15 000. 




2in1 Autokirja


Kukapa ei tykkäisi upeista autoista. En minä niistä juuri mitään ymmärrä, katselen lähinnä ulkonäköä, väriä ja merkkiä. Rakastan vanhoja autoja, niiden runsaita pyöreitä muotoja. Sanon aina, että sanaa 'auto' voidaan käyttää vain vanhoista kunnon autoista, nykyajoneuvot ovat vain kulkuvälineitä.

Readme:n Suuri autokirja - koko historia on aika unelma teos! Ajattelin ensin, että annan sen pojalleni joka on siinä iässä, että hän tykkää rakennella kaikkea: autoja, lentokoneita ja avaruusaluksia pahvista ja paperista. Hän on myös hyvin tarkka sen suhteen, että sen rakennettavan auton tai lentokoneen on muistutettava miltei 100% oikeaa vastaavaa laitetta. Ei siis riitä, että liimaan pahvilaatikkoon renkaat tai siivet, vaan sen on näytettävä ihan juuri sellaiselta kuin mitä oikea auto tai lentokone on. Ei siis yhtään haastavaa, ei. Niin ja siinä pitäisi myös olla oikea moottori ja ihmisen pitäisi mahtua kyytiin.

Ajattelin, että tämä kirja olisi hänelle kiva - ainakin tässä kirjassa olisi oikeannäköisiä autoja, ja mikä parasta: kirjan autot voidaan "rakentaa" kolmiulotteisiksi pienoismalleiksi. Kirja pitää siis sisällään tavallaan kaksi erillistä kirjaa: kirjan jossa esitellään historian 50 ikonisinta mallia ja kirjan, joka sisältää 50 irrotettavaa kolmiulotteista pienoismallia.

Poika ei innostunut kirjan "silpomisesta" vaan varjeli kirjaansa kuin mitäkin aarretta. Minä sitten yömyöhällä salaa irrottelin yhden lempparini - Elviksen Cadillacin ja taittelin auton muotoonsa. Ei se niin helppoa ollut kuin ajattelin, tarvitaan siis sorminäppäryyttä ja hyvää liimaa. Nyt minulla on sitten ihan oma Cadillac, menettelee sen aikaa kunnes saan ihan oikean - sitä odotellessa...



Kirjaa suositellaan yli 8-vuotiaille.

***

Esittely
Lähde matkalle läpi autojen historian 50 ikonisen mallin kyydissä alkaen vuoden 1908 T-Fordista ja päätyen vuoden 2013 Rolls-Royce Wraithiin.

• Keräilijän opas kertoo jokaisen auton asemasta autoilun historiassa.
• Irrotettava malliosa sisältää painamalla irrotettavat osat, joista voidaan rakentaa 50 huipputyylikästä kolmiulotteista pienoismallia. 
• Sivut ovat kartongin vahvuisia, joten pienoismalleista tulee tukevia.

Simon Heptinstall 
2015




perjantai 26. helmikuuta 2016

Unelmia - paskis 311.


Elämässä täytyy olla tilaa haaveille ja unelmille. Tässä on yksi omistani.
Viktoriaaninen talo.
Boheemi look, joka pitää sisällään monia rakastamiani tyylejä - romanttinen country-look, boho, mexican, 50's, rustiikki... Runsautta, persoonallisuutta, värikästä, vintagea, uutta ja vanhaa sulassa sovussa. 
Talon voisin maalata jollakin täysin massasta erottuvalla värillä, kuten vaikka harmahtavan violetilla, oi että oisi kaunis!

Tällä leiskalla osallistun myös Pskiksen tämän kertaiseen haasteeseen, ja työn pohjana on käytetty annettua luonnosta.


torstai 25. helmikuuta 2016

Maalaus- ja tuunausideoita


Tässä muutamia maalausideoita.



Kun hallitsee valojen ja varjojen työstämiset saa aikaan monenlaisia illuusioita.
Tämä paneeli on tehty maalaamalla, samoin kuin seinäpinnat ja lattia.



Sedun kulttuurilinjan osaamista...


Löytyipä sieltä tuttu kuosikin! Tuo köynnös on nimeltään Karpalo, minun suunnittelemani kuosi vuodelta 2003, muistaakseni. Se oli kyllä kaunis printti ja näiden vuosien aikana sitä on käytetty monessa jutussa.






Maalauspuolen juttuja...

 Tämä mustavalkoinen työ on puhutteleva, sen suuruutta ei huomaa läheltä katsottuna, mutta isona pintana kuvan kautta sen pystyy näkemään - eripaksuisista vinoviivoista muodostuukin kuva, kuin isokokoinen lehtikuva.










70luvun muotia ja fiiliksiä


Palataan vielä parin postauksen myötä iloiselle 70-luvulle.

Nämä kuvat 'Ilmajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitokselta', joka nykyisin siis tunnetaan (sanahirviö)nimellä
Koulutuskeskus Sedu Ilmajoki Pappilantie käsi- ja taideteollisuusala.

Yläkuvassa hääpuku. Äidilläni oli vastaavanlainen hääpuku, jossa myöskin huppu. Muistan ihmetelleeni pienempänä, että miksi hääpuvussa on huppu, mutta nyt kun mallia katsoo, niin se on mielestäni todella kaunis ja sensuelli.


Minä olen tykännyt aina 70-luvun muodista. Hapsutakeista ja kukkamekoista.







Ja sitten vähän sisustusta, taidetta ja muita kyseisen aikakauden juttuja.




Voimakkaat värit, kuten tämä sininen saattaa tuntua hallitsevalta, mutta näihin tilanteisiin se mielestäni sopii kuin nenä päähän. Vastavärien kontrastit ovat kiehtovia ja mielenkiintoisia.
En ehkä maalaisi omia seiniäni näin sinisiksi, mutta kiva näitä on silti katsella. Riippuu niin tilasta ja tilanteesta, että mikä milloinkin tuntuu hyvältä.


On se mahtavaa katsoa kun ihmisillä on taito hyppysissä. 




Kyllästyttääkö valkoinen ja harmaa?



Kaipaatko kotiisi värejä?
Miltäs tämä tuntuisi?

Tämän postauksen ja kuvien myötä pääset tutustumaan tai muistelemaan 70-luvun värikylläistä kotia.
Ei siitä ole kauankaan kun jossakin medianlähteessä puhuttiin miten 70-luvulla suomalaisissakin kodeissa suosittiin runsaita värejä: vihreää, oranssia, punaista, keltaista ja ruskeaa. Nykyisin taas värejä edustavat vain valkoisen ja harmaan eri sävyt. 

Minä en kuulu siihen joukkoon, joka suosii valkoista sisustusta. Toki se voi olla kaunis ja moneen tilaan nuo hillityt värit sopivatkin,  fiftyshadesofgrey on taas ihan oma lukunsa, mutta henkilökohtaisesti tykkään käyttää värejä sisustuksessa. Ulkolaisia sisustusohjelmia katsoessani olen aina ihastellut niissä käytettäviä värejä - rohkeita värejä runsaalla kädellä. Suomalaisessa sisustuksessa se rohkeus taitaa riittää juuri ja juuri beigeen, hiekkaan ja muihin harmaanruskean sävyihin.

En tiedä miten kauan jaksaisin katsella ihan näin värikylläistä kotia, mutta myönnän kyllä ihastuneeni todenteolla näkemääni. Ja ottaisin mielihyvin vihreät keittiönkaapit, oranssit seinät ja tuon ihanan ruokailuryhmän!



Olohuoneen vihreää sävyä...


Makuuhuone...

Ja lastenhuone...

Tuo kukkatapetti on mielestäni aivan ihana! Todella kaunis ja sopii monenlaiseen sisustukseen.





Ja lopuksi kylpyhuone - kirkkaanpunaisilla kaakeleilla ja oliivinvihreällä lavuaarilla ja WC-pöntöllä.


Tämä taas voisi olla vaikka kylpyhuoneen oleskelutila, missä saunan ja suihkun jälkeen huilaillaan ja nautitaan kylmää juomaa - jaffaa tietenkin.



Nämä kuvat on otettu Sedun Ilmajoen Pappilantien toimipisteestä.
Pappilantien oppilaitos tarjoaa kulttuurialan opintoja.
Itse valmistuin kyseisestä koulusta vuonna 2006 tekstiilialan artesaaniksi, koulu kulki silloin nimellä TAIKU - taidon ja kulttuurin oppilaitos, aiemmalta nimeltään Ilmajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.

24.2.2016 oppilaitoksessa järjestettiin avoimet ovet ja tänä vuonna teemana oli värikäs 70-luku.

"Eri oppitunneilla on opiskeltu 1970-luvun asioita, kuten taiteita, asumista ja muotia. Opiskelijat ovat saaneet valita kuvamateriaalia. Aiheina ovat olleet esimerkiksi aikakauden elokuvat ja sarjakuvat, jotka ovat toimineet maalariopiskelijoiden inspiraation lähteinä, kun he ovat harjoitelleet erilaisia maalaustekniikoita. Tulokset näkyvät muun muassa käytävillä ja muissa tiloissa. Värikkyys on avainsana. Opintojen yhteydessä on rakennettu monenlaisia interiöörejä, kuten huoltoaseman baari- ja miljöö ja leirintäalue. Kirpputorilla voi tehdä löytöjä."


Kirjoittelen myöhemmin aiheesta lisää, opiskelijat olivat nimittäin luoneet kaikkea kaunista ja inspiroivaa, ja aion jakaa ne teidän kanssa kuvien kera.