perjantai 29. huhtikuuta 2016

Blogikirppis/Ykkösbasaari esittäytyy




Tervetuloa pienelle tutustumiskäynnille Ykkösbasaarille blogikirppistapahtumaan!



*Kolmen tähden koti



*Saltunraitti


Tapahtuma oli suunnattu koko perheelle, lapsia varten oli sisätiloissa elokuvan katselua, ulkona pallonheittoa, pomppulinnaa ja herkkuja. Myös makkarakoju oli paikan päällä.


Kirppiksen yhteydessä myydään herkkuja, sisustustuotteita ja sekatavaraa. Sisääntuloaulan yhteydessä on myös huonekalujen outlet.







*Mallan makeat - oi mitä herkkuja, nams!

*Katamarian tekemisiä ja touhuja


Ja lopuksi Suvikukkasia-blogin aarteita.

Lisää Ykkösbasaarin tähtibloggaajista löydät täältä.




Suvikukkasen Spesiaali Päivä


Viime aikojen hiljaiselo blogin puolella on johtunut osittain tästä kirppisjutusta. Kyseessä oli paikallisille bloggareille suunnattu kirppistapahtuma, jossa bloggaajat saivat myydä aarteitaan sekä samalla esitellä omaa blogiaan kiinnostuneille.

Kaikenlaista ihanaa tavaraa, vaatetta ja herkkuja bloggareilla tosiaan olikin myynnissä. Aamusta mentiin paikanpäälle pöytää pystyttämään ja siinä samalla kävin katselemassa muiden pöytien antamia. Kun kirppiksen ovet yhdeltätoista avattiin, ei mennyt varttia enempää kun suurinosa aarteista oli jo tarttunut ostajien käsiin.

Minulta ei irtaimistoa irronnut myytäväksi ja sen vuoksi panostinkin käsityönä tehtyihin juttuihin. Myyntipöydästäni löytyi huovasta tehtyjä juttuja, kortteja, kirjoja ja anopin kutomia lapasia. Myyntini ei ollut valtaisa mutta kiinnostuneita riitti silti runsaasti. Ehkä myynnin osuus olisi suurempi jos tuotteet olisivat olleet esillä hieman kauemmin kuin yhden päivän ajan, ja siitäkin vain 4 tunnin verran.


Viirinauhan tein vielä viime metreillä edellisenä yönä. Tarkoituksenani oli tehdä simppeli koriste, jonka voi sitten heittää vaikka roskiin pöydän siivouksen yhteydessä. Mutta arvatkaa vain maltoinko sitä sitten kuitenkaan roskiin laittaakaan.


Kortteja tuli tehtyä kymmenisen kappaletta, ja lisäksi otin mukaan jo aiemmin tekemiäni vauvakortteja. Psst.. näitä on vielä jäljellä, eli jos tahdot itsellesi, pistä viestiä.


Vauvoille ompelin solmupipoja ja 'korvalappupipoja', joihin toiseen painoin kankaan itse omalla kuosillani. Ompeluksissani käytin kangasvarastoni ylijäämäkankaita, sellaisia jämäpaloja, joita olen säästellyt jos-joskus-tarvii -ajatuksella. Pipojen lisäksi myynnissä oli muutama pannulappu: lintuset ja lehdet, huopakoruja, huopakruunuja ja lasinalusia. 
Ja löytyihän pöydästä myös mieheni arvostelumenestys Audrey, rakkaani -pienoisromaani.


Ja kuten tavallista, juuri ne tuotteet jotka olivat vain rekvisiittana kiinnostivat ihmisiä. Olisinhan minä voinut ne tietysti myydäkin mutta satuin itse olemaan juuri sillä hetkellä tauolla ja naapuripöydän bloggaaja minulle viestin asiasta välitti sitten jälkikäteen.


Vaikka myynti ei päätähuimaavaa ollutkaan, oli kokemus silti mukava ja sain vaihtelua normikotiarkeeni, jota täyttävät ne kaikki niin tavalliset arjen askareet. 


Moni varmasti ajattelisi, että tällainen tee-se-itse äiti puuhastelisi jatkuvasti lasten kanssa kaikkea käsitöihin ja askarteluun liittyvää. Niinhän sitä luulisi. Ja niin minäkin luulin tekeväni. Sitä minä silloin muinoin kovasti suunnittelinkin, että sitten kun minulla on lapsia niin puuhailen niiden kanssa ja niille kaikkea kivaa, ihanaa ja söpöä. Mutta miten kävikään, lapset ei välitä askartelusta saati piirtelystä ja päässäni vilisevät visiot kaikenmaailman roolivaatteista ja muista jutuista joutuvat pysymään pääni sisällä, lapseni eivät nimittäin innostu niistäkään, eivätkä suostu minkäänlaista asustetta yllensä laittamaan. *Huokaus*

Onneksi on siis edes jonkinlaisia väyliä minne pääni sisältöä purkaa.




Tässäpä lyhykäisyydessään Suvikukkasen spesiaali päivä. Myyntipöydän siivouksen jälkeen lähdettiin kotimatkalle, haettiin lapset hoidosta ja mentiin kotiin. Kotona sai sitten pohtia mihin kaikki tehdyt tuotokset oikein laitetaan. Kaappien kätköihin.

Kirppistelypäivä oli mukava ja erilainen, mutta myös voimia vievä. Kaikki suunnittelu, järjestely ja myyntipöydän takana pönöttely veivät energiaa. Nyt on siis ihan kiva vain olla ja hengähtää, vaikka kaikenlaisia muita juttuja on silti koko ajan meneillään. Tässä välissä olen säätänyt postikorttien asettelua/kuvien sommittelua, siivonnut ja järjestellyt nettikirpparimyyntipöytiäni ja myynyt Anopin kutomuksia. 

Mielenkiintoista olisi myös tietää palasiko kukaan ostaja blogini pariin tuon kirppistapahtuman jälkeen. Sivukorvalla kuulin, että tästä tapahtumasta voisi tulla jokavuotinen. Oli myös muiden bloggareiden kanssa puhetta, että blogiyhteistyö on vielä aika uutta ja vierasta ainakin täälläpäin Suomea, etelämmässä sitä käytetään enemmän hyödyksi. Ovathan blogit kuitenkin todella hyvä markkinointiväylä yrityksille.

Mutta, minä lopettelen tältä erää. Tulkaahan taas kyläilemään blogissani, ja muistakaa osallistua ihanan kirjan arvontaan, pääset sinne tästä linkistä!
Kiitos kun kävit!

Valoa päivääsi toivottelee Suvikukkasia!





Päiväni Suvikukkasena

Me Kotopirkoissa (Kotopirkot = ryhmä DIY-bloggaajia) päätimme esitellä hieman itseämme ja elämäämme yhden päivän ajan. Tänään on minun vuoroni raottaa teille millaista normiarkeni on ja sitä miten käsillä tekeminen ja DIY-henkisyys näkyy arjessani. 

Todellisuushan on aika perussettiä ruuanlaiton, pyykkäyksen, vaippojen ja siivouksen kera, mutta jos tulisitte kanssani mukaan vähän erilaisempaan päivään. Tällaisia spesiaaleja päiviä elämässäni ei paljoa ole, jo senkin takia etten ole kovin innokas osallistumaan mihinkään. Viihdyn eniten kotioloissa, villasukat ja lököt (olohousut) jaloissani. Kotoa kun löytyy ne kaikki askartelu- ja puuhastelumateriaalit ja välineet niin ei ole tarvetta ulostautua muualle.


Kuvaan paljon mutten ole mikään ammattilainen. Tykkään silti räpsiä kuvia kaikesta mitä eteen sattuu: perhettä, luontoa, tapahtumia, yksityiskohtia. Jo blogin ulkonäön ja sisällönkin kannalta kuvaaminen on oleellinen asia, ilman kuvia blogi olisi varsin tylsä. Yritän siis amatöörimäisyydestä huolimatta keskittyä ottamaan hyviä kuvia. Valokuvaus on sellainen asia mikä on lähellä sydäntäni mutta mihin olen liian vähän paneutunut, siis etten ole tarpeeksi jaksanut opiskella valokuvausta eri asetuksineen. Olen huono lukemaan ohjekirjoja kun en kuitenkaan saa niistä irti sitä mitä tahtoisin - eli miten ottaa täydellisiä kuvia. Siihen ei kai mikään manuaali minulle vastausta eikä oikopolkua anna, se on asia mikä pitää vain itse oppia. 


Viime viikkoina olen testaillut Canonin kameroita, pokkareita, minijärkkäreitä ja nyt taas vähän isompia "tykkejä". En vieläkään silti ole löytänyt sitä oikeaa. Minulla on ollut vuosia Canonin EOS 450D mutta jostakin syystä se on alkanut temppuilla, enkä oikein tiedä onko vika rungossa vai objektiivissa. Ja luultavimminkin halvemmaksi tulee hankkia kokonaan uusi kamera. Tätä mallia vain ei taida enää mistään saada ja sitä tässä pähkäilenkin, että mikä on se seuraava malli minulle. En tykkää näistä nykykameroista kun niissä on ihan liikaa kaikkea 'lisähärpäkettä', on wifiä ja kosketusnäyttöä ja kaikenlaisia filttereitä. Mitä vähemmän kaikkea sitä parempi minulle. Saa siis vinkata hyvää kameraa, ja mieluusti pysyttäydyn Canonissa kun Canonin putkia kuitenkin on varastossa. 

Tavalliseen päivääni kuuluu myös ne iltojen ja yön tunnit kun omaa aikaa on enemmän. Päivisin ei juuri mitään pysty tekemään ja ne vapaat hetket sisältävät vain muutamia minuutteja. Kun lapset on saatu nukkumaan istahdan tietokoneen ääreen, avaan sähköpostin, Facebookin ja katson onko blogissa tapahtumia. Koneella istuessani lataan myös mahdolliset kuvat kamerasta koneelle ja teen kuvankäsittelytöitä, siivoan valokuva-albumeja turhista otoksista ja suunnittelen blogiini lisää täytettä. Illat ovat myös hyvää aikaa puuhastella käsitöitä ja askarteluja ja suunnitella tulevia projekteja. Yleensä pää on niin täynnä kaikkea, että iskee runsauden pula ja pahimmassa tapauksessa jumitan sekavissa ajatuksissani tietämättä mistä aloittaisin. Silloin on toisinaan parasta poistua koneen ääreltä ja istahtaa kahvikupin kera telkun ääreen, digiboksissa on yleensä aina jotakin tallennettuna.

Viime viikkoina yöt ovat kuluneet näiden parissa.
Ompelin huovasta kruunuja, painoin kangasta ja ompelin pipoja ja pannulappuja...

...näiden lisäksi puuhastelin korttipajassani ja pari muutakin projektia on ollut työn alla. Ystävän vauvalle tein vaippakakun ja tutustuin paperikalentereiden maailmaan.
Tässä sitä Suvikukkasen perusarkea, mutta seuraavassa postauksessa kerron enemmän siitä spesiaalipäivästä.



Terkuin,




maanantai 25. huhtikuuta 2016

Pannunalusia


Huovasta syntyivät myös nämä pannunaluset. 

Tein kaavan ensin paperista aukkoineen. Jäljensin ensin aukot päällimmäiseen huopakankaaseen ja leikkasin aukot auki. Sen jälkeen ompelin aukkojen reunoja mukaillen päällikankaan kiinni alla olevaan kankaaseen. Kerroksia näissä on yhteensä neljä, jotta pannunalunen olisi tarpeeksi jämäkkä ja turvallinen käyttää.

Aukkojen ompelun jälkeen ompelin kaikki neljä kerrosta kiinni toisiinsa lehden muotoon ja ompelun jälkeen leikkasin reunat n. 1 cm saumavaroilla.

Sivusauman väliin voi halutessaan lisätä ripustuslenkin.




sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Kupinaluset huovasta


Tämäkin postaus kuuluu siihen samaan settiin mistä aiemmin jo kirjoittelinkin - eli miten hyödyntää jo olemassa olevia materiaaleja. Kaapeista löytyy kasseittain huopaa ja yläkaappi on täynnä seuloja, joita ei tule juurikaan käytettyä, sen lisäksi painopastat uhkaa pilaantua kun kukaan ei käytä niitä.


Sitten löysin itseni Pinterestistä hakusanojen kera ja alkoihan niitä ideoita plumpsahdella. Huopa kun on niin kiva materiaali helppoutensa takia niin siitä myös syntyy vaivattomasti monenlaisia juttuja. Pelkästään saksillakin jo saa kaikenlaista aikaan ja kun hommaan yhdistää neulan ja lankaa niin hyvä tulee. 


Päätin kokeilla lasinalusten tekoa. Otin juomalasin avuksi ja piirsin sen avulla painamaani huopaan ympyröitä, leikkasin ne irti ja ompelin kolme ympyräistä päälletysten kiinni toisiinsa. Käyttämäni huopa on lähes askarteluhuovan paksuista, eli melko ohutta siis. Kun ompelin kolme ympyräistä päällekäin sain aluseen hieman enemmän ryhtiä. Paksummasta huovasta tehtäessä riittää yksi kerros ja tällöinhän ei tarvita edes ompelukonetta vaan pelkät sakset riittävät.


Tämän kuvaussession päätyttyä hajosi samalla myös tämä rekvisiittana käyttämäni lasi, eli jos joku tietää mistä vastaavan voisi löytää niin saa vinkata!


llman suurempaa omakehua on pakko sanoa, että tämä kuosi tällä värillä ja tähän huopaan toimii mielestäni kyllä todella hyvin! Tein tämän kukkakuosin tietokoneen piirto-ohjelmalla ihan kokeilumielessä ja seulakin on ollut vuosia varastossa käyttämättömänä mutta nyt kokeilin huvikseni testata sitä ja sehän näyttää varsin hyvältä. 

Lasinaluset siis syntyvät helpoiten huovasta leikkaamalla ympyräisiä tai muita muotokappaleita. Huovan voi kuvioida haluamallaan tavalla: mm. painamalla, kirjomalla tai leikkaamalla aukkoja. Ompele tarvittaessa useampi samanlainen kappale päällekäin oikean jämäkyyden aikaansaamiseksi.

Näissä käyttämäni huopa on periaatteessa kierrätysmateriaalia, alunperin tätä huopaa on käytetty teollisuudessa huonekaluihin ja ylijäämät on heitetty pois, mutta onneksi lähipiiristäkin löytyy meitä hamstereita, jotka pelastavat aarteet roskiksista. Mutta muukin materiaali käy. Voit hyödyntää vanhat villakankaat tai huovuttaa villaneuleet sopivaksi materiaaliksi.

Tekemisen iloa!




Ykkösbasaari feat BLOGiT


Näillä mennään ja näissähän se aika onkin kivasti mennyt viime aikoina. Ideoidessa ja toteuttamisessa. Osallistun tänään Seinäjoella järjestettävään Blogikirppis-tapahtumaan Ykkösbasaari-kirppiksellä. Siellä 13 bloggaria myy aarteitaan ja esittelee samalla vähän blogiaan maailmalle. Toivotaan, että myynti on hyvä. Ensimmäistä kertaa osallistun tällaiseen toimintaan blogini kanssa ja tällä kertaa myynnissä Suvikukkasia-pöydässä onkin lähinnä uusia tuotteita. Useinhan sitä turhaa tavaraa kodista löytyy mutta silloin kun niitä oikeasti tarvittaisiin myyntiaikaisiin niin eihän sitä mitään löydykään. Täytyy sitten paremmalla ajalla pistää vaikka myyntipöytä kirppikselle ja myydä itselle ylimääräiset tavarat pois - siis sitten kun niitä ilmaantuu.




lauantai 23. huhtikuuta 2016

Helppo huopakruunu!


Huovasta syntyy persoonallisia somisteita ja asusteita lapsille ja aikuisille myös. Tein Tyllerölle keväisen keijukaiskruunun tummansinisestä ja sammaleenvihreästä 100% villahuovasta. Koristeeksi leikkasin muutaman lehden tummanvihreästä huovasta. Ompelin kruunun vihreäsävyisellä silkkilangalla. Silkkilanka-aarteen löysin aikaa sitten mummolan kätköistä, ja niitä pikkurullia olen säästellen käyttänyt aina tarpeen mukaan. Laatu ja kestävyys kun niissä ei välttämättä ole enää ihan priimaa kun ovat kuitenkin vuosikymmenten ikäisiä.
Kruunun takaosaan ompelin ohuen kuminauhan.


Yhden kruunun sijaan ompelinkin kaksi kun Isovelikin tahtoi omansa.



Huopakruunu on todella helppo tehdä jo siitäkin syystä, että huopaa on niin helppo työstää.

Piirsin ja leikkasin kruunun kaavan paperista.
Jäljensin kaavan huovalle ja leikkasin ensin kruunun vihreästä huovasta. 
Neulasin vihreän kruunukappaleen riittävänkokoiselle tummansiniselle huopakappaleelle ja ompelin palaset kiinni toisiinsa, ompelin samalla myös lehdet kiinni. Kiinnitin kuminauhan taakse.

Kun ompeluosuus oli valmis, leikkasin sinisen huovan vihreän osan reunoja mukaillen.
Tällä tavalla ompelu sujui vaivattomasti eikä ollut niin tarkkaa palojen asetteluiden kanssa.

Päällimmäiseen huopaan voi halutessaan leikata aukkoja "timanteiksi".