keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Enkelten kosketus



Lorna Byrnellä on jälleen painavaa sanottavaa. Tai enkeleillä on, Lornan kautta. Enkelten kosketus on kirja, jonka kautta Lorna Byrne avaa elämäänsä enkeleiden keskuudessa. Enkelit nimittäin ympäröivät hänet aina ja kaikkialla. Toki meillä jokaisella on oma suojelusenkelimme ja lukuisia muita enkeleitä käytettävissämme mutta harva näkee niitä. Lorna taas on kykeneväinen näkemään enkelit, omansa ja kaikkien muiden. Olisipa upeaa kokea edes hetken se mitä hän kokee joka hetki. Lorna Byrne antaa mieleenpainuvan mielikuvan Jumalasta, joka kaataa sangoittain enkeleitä taivaasta maan päälle meidän avuksemme ja tueksemme. Enkelit osaavat myös vitsailla ja esittää hulvattomia juttuja, kuten matkia leikkiviä lapsia tai esittää pieniä näytelmiä onkimisen haasteista tai puutarhatöistä. Arkkienkeli Mikael vierailee usein Lornan luona ja pukeutuu yleensä aina teeman mukaisesti, toisinaan myös muut ihmiset saattavat nähdä hänet ihmisen hahmossa. 

Itsestäni tuntuu, että Lorna Byrne on erittäin etuoikeutettu saadessaan todistaa tällaisia hetkiä elämässään, mutta hänelle itselleen ne taitavat olla jo melko arkisia asioita koska hän on nähnyt enkeleitä pienestä asti. Hänen elämänsä on ollut vaikeaa ja hän on kokenut lukuisia haasteita elämänsä aikana, ehkä juuri siitä syystä hänet on valittu tähän tehtävään - saada ihmiset näkemään enkelit ja uskomaan, jotta Jumala on oikeasti olemassa.

Kirja sisältää muutamia harjoituksia, joiden avulla kuka tahansa voi opetella aistimaan ja jopa näkemään oman suojelusenkelinsä. Joka hetki Lorna Byrne muistuttaa meitä rukoilemisen tärkeydestä koska osaltaan se auttaa meitä herkistymään ja avautumaan valo-olennoille ja niiden havainnoimiselle.

Kirjassaan Enkelten kosketus painotetaan paljon myös sitä, että maapallo on ainutlaatuinen ja että meidän tulisi ymmärtää se ennen kuin on liian myöhäistä. Nykyisillä tavoillamme saamme aikaan paljon tuhoa ja tulevaisuuden lapset eivät tule näkemään luontoa sellaisena kuin me sen nyt näemme. Tästä päästään siihen oivallukseen minkä sain itse tässä taannoin. Tosin en jostakin syystä uskaltanut sanoa sitä ääneen kuin yhdelle ystävälleni. Näistä asioista on välillä vaikea puhua koska aihe herättää niin paljon ajatuksia ja tunteita meissä jokaisessa. Sanoin ystävälleni, että minusta tuntuu että ihmiset ovat ymmärtäneet väärin Jumala-käsitteen. Uskonto aiheuttaa suurimmat riidat, sodat ja konfliktit ihmisten ja kansojen välillä koska jokainen haluaa olla oikeassa. Ihmisiä rajoitetaan ja heitä yritetään syyllistää ja muokata heidän ajatustapojaan. Me taistelemme siitä kuka on oikeassa ja mikä uskonto on se oikein ja aidoin ja samalla tuhoamme tätä planeettaa ja ehkä koko maailmankaikkeutta omalla itsekeskeisyydellämme ja käytöksellämme. Että se oikein tapa kunnioittaa Jumalaa onkin se, että rakastaisimme tätä kaikkea, maapalloa, kaikkea sitä minkä Jumala on luonut. Että se olisi se oikein ja parhain tapa rakastaa ja kunnioittaa Jumalaa. Kirjaa lukiessani muistin tuon ajatukseni ja nyt se vain vahvistui.

Lorna Byrnellä on omanlaisensa tyyli kirjoittaa. Olen lukenut muutaman hänen kirjansa mutta myönnän, että ensimmäisen kirjan kohdalla luovutin pari kertaa. Teksti tuntui jotenkin sekavalta ja vaikealta. Mutta en silti luovuttanut, jokin veti kirjoja puoleeni. 
Teksti muistuttaa lähinnä ajatustenvirtaa, jota Lorna Byrne tuottaa enkelten avustuksella. Hän sanelee tekstin tietokoneelle ja sanat muuttuvat lauseiksi. Hän selvästi haluaa lukijan pystyvän näkemään hänen silmillään vaikka toteaakin enkelten kuvailun erittäin vaikeaksi. Tässä kirjassa hän paljastaa lukuisia salaisuuksia, joita hän ei ole aiemmin saanut kertoa.

Lorna Byrne
Enkelten kosketus

2 kommenttia: