maanantai 27. maaliskuuta 2017

Projekteja kotipuutarhurille



Mittari näytti tänään +10 astetta. Lumi suli vedeksi ja ennen niin luminen piha alkaa näyttää märältä luistinradalta. Mieli on kovasti jo keväässä ja naapurien iloksi tai harmiksi hakkaan jäisestä pihastani jäitä paloiksi suurella nautinnolla. Lapio halkaisee mukavasti jäälautat pienempiin osiin. Lapset lapioivat pehmentyneeseen maahan reittejä, joiden kautta pihassa kimmeltävä vesi pääsee valumaan ojiin. Nurmikkokin jo ihanasti pilkistelee sieltä täältä. Sisällä olen esikasvattanut paprikaa ja eilen laitoin lahjaksi saatuja kehäkukan ja samettikukan siemeniä multaan. Kova odotus alkakoon. Silmät etsivät kaikkialta ideoita, joita pihaan ja puutarhaan voisi toteuttaa. Kasvihuone. Penkki. Kukkalaatikoita. Keinukin olisi kiva. Minä tahtoisin yleensä sitten ne ideani heti myös toteuttaa, ja yleensä ajattelen ettei se ole homma eikä mikään. Tuosta vaan suit sait. Mutta eihän se yleensä niin menekään. Toki voin aina delegoida hommat miehelle, mutta hänkin tuntuu olevan turhan tarkka viimeistelyjen suhteen, minä hoputan vieressä että on se jo hyvä.

Mutta jos oikeasti haluaa nikkaroida pihaansa jotakin kivaa ja kaipaa kunnollisia ohjeita niin onneksi kirjoista löytyy apu. Yksi sellainen on Moreenin uutuus NIKKAROI PUUTARHAAN JA KASVIMAALLE - 30 projektia kotipuutarhurille. Kirjasta löytyy todella hyvät ja selkeät ohjeet kuvien kera monenlaisiin puusta tehtäviin juttuihin. Kirja on alunperin ulkomainen ja jotkut materiaalit ja välineet saattavat poiketa meiltä saatavista materiaaleista mutta onneksi täältä löytyy runsaasti muita vaihtoehtoja. Itse tekemällä saa persoonallisia ja omia tarpeita vastaavia juttuja, ja kirjan projektit on suunniteltu harrastelijoille, joten työt onnistuvat varmasti sinultakin. Materiaaleina käytetään kaupan valikoimien lisäksi myös luonnonmateriaaleja. Esimerkiksi oksista syntyy härkäpaputuki ja kukkalaatioita. Kirjan ohjeilla teet toimivan kompostin, linnunpelättimet, kasvatustunnelit, erilaiset kasvituet ja tukikehikot, kasvulaatikot, kasvihuoneen ja muutetaanpa pihavarastokin hyödylliseksi säilytystilaksi, johon saat kaikki työkalut ja puutarhavälineet siististi esille.
Jokaisen projektion kohdalla on kerrottu tarvittavat materiaalit, työvälineet, vaikeustaso sekä rakennusaika.

NIKKAROI PUUTARHAAN JA KASVIMAALLE - 30 projektia kotipuutarhurille
Joyce Russell, valokuvat Ben Russell
Moreeni 2017

Ideoita ja inspiraatiota sekä mukavaa kevättä!

Terveisin,




perjantai 17. maaliskuuta 2017

Onni ja Rohkeus


Onni ja Rohkeus - kaksi tärkeää palasta elämän palapelissä. 
Docendon kevään uutuuskirjat ONNI ja ROHKEUS sisältävät kumpainenkin 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta kohottamaan mielialaasi sekä parantamaan itseluottamustasi. Kauniit kuvat ja jokaiseen hetkeen ja päivään sopivat pienet rentoutusmishetket, ajatustyöt ja meditaatiot täyttävät nämä kirjat. 
Harjoitukset perustuvat tunnustettuihin tutkimuksiin ja hoitomuotoihin, kuten kognitiiviseen psykoterapiaan, tunnepohjaiseen mielen harjoittamiseen, tietoiseen läsnäoloon perustuvaan stressinhallintaan, voimalauseisiin ja mielikuvaharjoituksiin. 


Jo pelkästään kirjojen selailu ja kuvien katsominen toimi ainakin minulla tietynlaisena meditaationa. Mieli rauhoittui kauniita kuvia katsellessa. Harjoituksetkin ovat varsin yksinkertaisia, lyhyitä ja lempeitä, eikä niiden tekemiseen vaadita paljoa. Hetki aamuisin, päivällä tai nukkumaanmennessä riittää. 





Kolmen värin kuulakynäkirja!


Tämä kirja on juuri hyvä minulle. En nimittäin jaksa opetella piirtämään eläimiä ja ihmisiä anatomisesti oikein. Monesti on tullut raapusteltua nelikulmioita tai lehtiköynnöksiä kouluvihkojen sivuille ja usein sellainen piirtely onkin hyvin rauhoittavaa ja meditatiivista, moni pystyy keskittymään kuulemaansa paremmin kun saa samalla pyöritellä kuvioita paperille. Kynäksi käy mikä vain, lyijykynä tai kuulakynä. Ei muuten kannata aliarvioida kuulakyniä piirustusvälineenä. Ne käyvät nimittäin ihan yhtä hyvin kuin mikä muukin kynä. Ja jos et usko, niin tutustupa tähän S&S:n uutuuskirjaan Kolmen värin KUULAKYNÄKIRJA. Kirjan aiheena on kuulakynillä piirtely ja kirja sisältääkin runsaasti malleja ja ideoita erilaisiin varjostuksiin, viivoihin, muotoihin ja kuvioihin. Erilaiset ilmeet, otukset ja hahmot on opastettu vaihekuvien kera, jotta aloittelijakin pysyy varmasti perässä. 

Kirjan ilme ja look on todella omanlaisensa, persoonallinen ja inspiroiva. Kuvitusta on runsaasti, samaan tyyliin kuin kenen tahansa piirtelystä innostuneen vihko, joka on täynnä tekstiä, koukeroita ja mielikuvitusolentoja. Monesti kirjaa selatessani mieleeni nousi ajatus "ihan kuin minun tekemäni". Jos siis omat raapustuksesi alkavat jo kyllästyttää niin tästä kirjasta löydät kymmenittäin uusia ideoita, vinkkejä, ja muutama sabluunakin kirjan lopusta löytyy, jos alkuun pääseminen tuntuu vaikealta.





torstai 16. maaliskuuta 2017

Helppo kaulakoru!


Nähtyäni nämä puukiekot tiesin heti mitä niistä aion tehdä. Kaulakorun. Yksinkertaisimmillaan tästä saa hienon korun pelkästään pujottamalla narun tai nauhan reiästä ja solmimalla päät yhteen. Persoonallisemmankaan ilmeen saamiseen ei paljoa vaadita. Kiekon pinta voidaan maalata tai petsata tai vaikka kuvioida sen pinta piirtämällä.  Minä maalasin puukiekon kummatkin puolet eri väreillä - vesiväreillä. Ja lopuksi sudin kuivuneen vesivärin päälle kerroksen venelakkaa. Sitten vain naru paikoilleen ja koru kaulaan.


Puukiekot Johan Oy:n verkkokaupasta, ks. askartelutuotteet.



* Johan Oy | Blogiyhteistyö

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Pääsiäispinjata!


Pääsiäiseen perinteisiin kuuluu trullittelu, se kun lapset pukeutuvat noidiksi ja kulkevat ovelta ovelle pyydellen palkkaa vitsoistaan. Mutta entäs jos naapureita ei ole tai lapsi on arka, eikä välttämättä uskalla lähteä trullittelukierrokselle. Suklaamunien piilottamisen sijaan voisit kokeilla pääsiäis-pinjataa! Pinjata on helppotekoinen, kokeilemisen arvoinen ja lisäksi hauskaa vaihtelua tutuille ja perinteisille jutuille. Pinjata täytetään karkeilla ja paperisilpulla, ja kun pinjata on koristeltu ja valmis, se ripustetaan roikkumaan vaikka ovenkarmiin tai kattoon ja sitten alkaa hauska osuus. Pinjataa lyödään kepillä tai vaikka kauhan varrella ja yritetään saada pinjata rikkoutumaan ja samalla herkut tipahtamaan ulos. Pinjatan muotona voi olla mikä tahansa, mutta minä en sitten pystynytkään tehdä tipun muotoista kun olisi ollut jotenkin kamalaa hakata söpöä tipua. Valitsin muodoksi siis munan.
Tässä osviittaa kaavasta. Tarvitaan siis kaksi identtistä muotokappaletta ja sitten leveä suikale yhdistämään nämä kappaleet toisiinsa. Teippasin palat yhteen maalarinteipin palasilla. Osia ei saa teipata liian tiukasti yhteen koska saumojen tulisi antaa periksi kun pinjataa yritetään rikkoa.

Kun pohja on valmis, siihen liimataan hapsutettuja paperisuikaleita alhaalta aloittaen. On nimittäin paljon helpompi liimata uusi rivi toisen päälle kuin alle, eli aloita hapsujen liimaus alareunasta. Minä tein ensin kummatkin sivut ja lopuksi liimasin hapsut reunaan/kylkeen.

Tässä työssä on vain yksi kerros hapsuja per rivi, mutta halutessaan enemmän runsautta voi kerroksiakin lisätä. Lopuksi hapsuja kannattaa vähän kädellä "pörröttää" niin ilmeestä tulee runsaampi.

Makoisaa pääsiäistä!

P.s. Katsohan lisää pääsiäisideoita Paperillan blogista!

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Pikkusuolaista!


Herkulliset pikkusyötävät arkeen ja juhlaan löytyvät Liisa Westerbergin uusimmasta kirjasta Pikkusuolaista (Readme.fi). Jälleen on kirjan kansien väliin saatu luotua monenlaista herkkua, jännä miten niitä uusia reseptejä vain tulee kokoajan lisää. Aina löytyy jotakin uutta kokeilemisen arvoista. Suolaiset herkut ovatkin mukavaa vaihtelua makeille leivonnaisille, ne sopivat niin moneen tilanteeseen aamupalapöydästä iltapalaksi ja ne ovat myös suosittu osa juhlapäydän tarjoiluista. 

Pikkusuolaista ei sisällä pelkästään leivonnaisia vaan kirjasta löytyy myös kotitekoisten sipsien ohjeita,  mm. juustolastut, chili-porkkanalastut, kesäkurpitsa-parmesaanilastut ja mikrossa valmistetut sipsit. Myös valmiita tuotteita on tuunattu uuteen uskoon: ruisleivästä on tehty ruistikkuja, tortillalevyistä on tehty rapsakoita suupaloja, pähkinät ja popcornit on maustettu uudella tavalla ja muovipurkkien pikkukalat on tuunattu astetta verran paremmiksi. Kirjasta löytyy ohjeet myös parin mausteseoksen tekoon. Ja mitäs sipsit ja leivät olisivat ilman maukkaita kastikkeita ja dippejä, esimerkiksi sivun 167 savukalatahna näyttää niin herkulliselta, että söisin koko kulhollisen tuosta vain. Salsa, pesto, hummus ja remouladekastikekin syntyvät kirjan ohjeilla. 

Kirjaan on saatu kivasti kerättyä ohjeita, joihin en ainakaan muista törmänneeni aiemmin, tai ainakaan lähiaikoina. Muhkea täytetty tortano näyttää ihanalta, nyhtöpullan kaveriksi syntynyt suolainen vaihtoehto pull apart bread olisi sekin kokeilemisen arvoinen. Myös karamellisoiduilla sipuleilla täytetyt sipuligaletet saavat veden herahtamaan kielelle. Minifrittatat menevät nekin kyllä testiin, niin ja nuo pizzakierteet.

Piirakat, muffinit, leivät, pizzat ja burgerit, suolakeksit ja muut naposteltavat löytyvät nyt yksien kansien välistä. Kirjailijaa lainaten: Ihania naposteluhetkiä!

Pikkusuolaista
Liisa Westerberg




perjantai 10. maaliskuuta 2017

Globus-tuotteet

Hei, olen soijapullo. 
Rakastan erikoisia pulloja. Tänäänkin pesin yhden siideripullon ja laitoin kaapin päälle. Näitä soijapulloja jos olisi useampi niin kiinnittäisin ne rautavanteeseen ja tekisin kivan roikkuvan kattokoristeen kukille. Kuvan taustalla oleva Galipette-omenasiideripullo on yksi lempparipulloistani. Se on kuin vanhanaikainen apteekin lääkepullo, etikettikin on pelkistetty ja retro. Todella soma. 

 Nämä Johan Oy:n sisustushelmet ovat varsin monikäyttöiset. Nauhassa on yhteensä 35 puuhelmeä, helmen halkaisija on noin 20mm. Valitsin väreiksi näihin omiini valkoisen ja vanhan roosan koivunväristen helmien lisäksi. Koivunväri on vakio, muut värit saa itse valita värikartasta, josta löytyy muun muassa petrooli, metsänvihreä, tumma violetti ja minttu. Vaikea oli valita mitä tahtoisin, jos olisi mahdollista niin ottaisin varmastikin kaikkia sävyjä ja tekisin sellaisen räsymattotyylisen yhdistelmän. Roosa, valkoinen ja koivu on silti raikas ja keväinen yhdistelmä. Näitä sisustushelminauhoja voisi tilata usemman kappaleen ja yhdistää yhdeksi pitkäksi nauhaksi. Sen voisi sitten laittaa vaikka verhotankoon kuin kapaksi.

Sisustushelmet kuuluvat Johan Oy:n kevään uutuustuotteisiin, Globus-sarjaan, joka pitää sisällään servettitelineen, talouspaperitelineen, lasinaluset, pannunalusen, avaimenperän, pyyhenipsut ja nämä sisustushelmet. Lisää Globus-sarjasta löydät täältä*klik!

* Blogiyhteistyö | Johan Oy



torstai 9. maaliskuuta 2017

Valkoista kehiin!

 Ajattelin repäistä ja olla vähän hullu. Vaihdan nämä värilliset matot valkoisiin nukkamattoihin. Uskallan tehdä sen nyt kun lumi on vielä maassa eikä porukan jaloissa kulkeudu ulkoa likaa. Olen kylläkin jo ihan kyllästynyt tuohon lumeen, jota vaan tuntuu satavan joka päivä enemmän ja enemmän. Huokaillen kolaan pihaa ja mietin minne ihmeeseen nämäkin lumet oikein mahtavat sulaa. Voin kyllä olla väärässäkin näiden perustelujeni kanssa mutta ajattelin kuitenkin kokeilla. Toisaalta en kyllä ymmärrä miten valkoisen sisustuksen omaavat ihmiset oikein saavat pidettyä kaiken puhtaana. Meillä ainakin joka päivä joku kaataa jotakin jonnekin. Mehua ruokapöydän tuoleissa, kaakaota pöydällä, vesivärejä vaatteissa. Huokaus. Kun yhden paikan saat puhtaaksi niin toinen on jo sotkettu. Lapsi tohkeissaan tomutti tuota olkkarin mattoa ja sanoi, kato äiti miten paljon pölyä ja huiteli tomupalloja nurkkiin. Niin, juurihan minä siivosin.

 Valokuvanurkkaus odottelee lisää kehyksiä. Valokuvia olisi vaikka miten paljon kaapissa odottelemassa. Haaveilen sellaisesta isosta seinäalasta, joka on täynnä erikokoisia ja erilaisia kehyksiä, suvun ja perheen kuvilla täytettynä.

Olohuoneemme kaipaisi mukavaa nojatuolia, paikka olisi jo valmiina mutta tuoli vain puuttuu. Tai on siinä tuollainen keveämpi tuoli, joka tällä hetkellä toimii lähinnä vaan shaalien kannattelijana. Tuon pitsiverhon pelastin eräältä purkulavalta, oli jotenkin niin kaunis, että ajattelin antaa sille jatkoaikaa meillä.

Joku aika sitten bloggaajien keskuudessa puhuttiin ryijyjen tulemisesta takaisin muotiin ja heti sitten päätin kokeilla millaisia seinäkoristeita voisi itse tehdä. Olen minä ryijynkin kutonut joskus artesaaniopintojen aikana. Tein sen silloin niin sanotusti etuajassa kun sen teko olisi kuulunut vasta myöhempään vaiheeseen opinnoissamme. Se oli semmoinen ihan pieni vaan, ehkä 20x20cm, fuksianpunainen ja oksakuvion siihen suunnittelin. 
Tämän tein huovutetusta huopalevystä, leikkasin muotoja ja ompelin yhteen. Huopaa olisi vaikka miten paljon, mitähän niistä keksisi...



keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Uudet harrastekirjat esittelyssä!


Betoniesineiden suosio sisustuksessa jatkaa kasvamistaan eikä se mikään ihme olekaan. Betonin ilme on samalla rouhea ja hillitty. Betoniesineet sopivat monenlaiseen tyyliin. Tätä kirjoittaessani telkustakin tulee juuri ohjelmaa betonista. Strömsössä valetaan jonkinlaista sisustuselementtiä. Jään mielenkiinnolla odottelemaan mitä tuleman pitää. Betonivalu on kiinnostanut minua jo pitkään mutta en vain ole saanut aikaiseksi aloittaa ja kokeilla mitä saisin aikaiseksi. Tai, no, valoin minä viime kesänä lapsuudenkodin leikkimökin edustalle uuden laatan. Betoni tuntuu olevan todella monikäyttöinen materiaali, valuastioita muokkaamalla ja vaihtelemalla saa aikaan monenlaisia juttuja. Tässä Kustannus-Mäkelän uutuuskirjassa BETONIN taikaa! on runsaasti erilaisia betonista valettuja esineitä: kynttilänjalkoja, maljakoita, sisustuskylttejä ja muovipullosta leikatulla muotilla tehty hauska ovistoppari. Kirjan ohjeet ovat helpot ja muotteina onkin käytetty paljon erilaisia muovipulloja, sankoja, pahvisia kirjaimia ja silikonisia muotteja. Eli aloittaminen ei vaadi oikeastaan muuta kuin oikeanlaisen betonin. Hyvään lopputulokseen pääsee nopeimmin käyttämällä kuivabetonia ja jos oikein sileää lopputulosta hakee niin silloin kannattaa kokeilla valkosementtiä. Betoniesineitä voi myös maalata tai niihin voi liimata koristeita jälkikäteen.

Betonin taikaa!
Kustannus-Mäkelä Oy
Kevät 2017



Metallityöt ovat myös kauniita mutta hieman haasteellisempia toteuttaa kuin betoniset esineet. METALLITÖITÄ kotikonstein esittelee 35 erilaista tee-se-itse-ideaa. Helpoimmat työt valmistuu liiman avulla, ja vaativammat vaativat sähkötyökalujen käyttöä. Materiaaleina on käytetty useimmiten valmiita käyttöesineitä, jotka ovat työstämisen jälkeen saaneet uuden muodon ja elämän. Itseäni kiinnostivat eniten maitohinkistä tehty pöytälamppu, rehukauhasta tehty lampetti sekä soikosta tehty seinähylly ja sohvapöytä. Kysyinkin heti mieheltä, että mahtaisko hänen kotoaan löytyä rehukauhaa, lampetti näytti nimittäin todella upealta!  Ja juuri tuollaiset asiat ja esineet, joissa on jokin juju, jokin vanha esine muuttuu ihan uudeksi, kiehtoo minua suuresti. Kirjan ohjeita ja malleja ei ole pakko noudattaa sanatarkasti vaan voit napata idean sieltä ja työskentelytavan täältä ja luoda niiden avulla omanlaisiasi töitä. Nyt vain materiaalijahtiin!

Kirjan kirjoittaja Laura Putnam kirjoittaa blogia Finding Home.

Metallitöitä kotikonstein
Laura Putnam
Kustannus-Mäkelä Oy
Kevät 2017


Kolmannessa esittelemässäni Kustannus-Mäkelän kirjassa aiheena on itseäni ehkä eniten koukuttava materiaali eli paperi, ja ennenkaikkea kierrätysmateriaalit: munankuoret, pakkauskääreet ja vanhat kirjat. Tämän kirjan ohjeilla ja kaavoilla valmistat erilaisia somisteita, kransseja, kukkia ja koriste-esineitä. Malleissa on tuttuja ideoita ja tuttuja materiaaleja uudella tavalla esillä. Munakoteloista on tehty hienoja kransseja hyötykäyttämällä niin kuppiosat, sileät pinnat kuin jämäpalatkin. Pakkauspaperista taitelluista haitareista syntyy kauniita koristeita, samaisesta materiaalista syntyy myös hienoja hapsureunaisia kukkia. Muffinivuoista saa aikaan koristepalloja, kransseja ja jouluisia kuusia. 
Pakkausmateriaalien ja muiden paperisten kierrätysmateriaalien värimaailma on ihanan maanläheinen mutta jos voimakkaampia sävyjä kaipaa, niin näitä materiaaleja on helppo värjätä ja maalata halutun värisiksi.

Angelika Kipp
Kustannus-Mäkelä Oy
Kevät 2017



maanantai 6. maaliskuuta 2017

Nimikoidut pyyhenipsut

Olipas kiva saada vessaan uudet pyyhekoukut! Olen pähkäillyt jo pitempään, että miten nimikoisin pyyhkeet tai pyyhepaikat siten, ettei tarvitsisi teippailla mitään mihinkään. Lapsillekin oli kiva saada omat yksilöidyt pyyhkeensä. Vaikka pienille lapsukaisille riittääkin vielä yhteinen käsipyyhe on heidän kasvaessaan isommiksi silti ihan kiva, että kumpainenkin saa oman pyyhkeensä. Ja nyt kun esikoinen on kovasti alkanut kiinnostua kirjaimista ja sanojen muodostamisesta niin onhan se mukavaa, että hän saa tavailla mistä se oma nimi löytyy. 

Nämä yksinkertaiset ja toimivat pyyhenipsut ovat Johanpuun valikoimista. Värejä oli runsaasti ja ihastuin varsinkin uutuusvärien valikoimiin, todella hurmaava värikartta! Mutta kun aikani pohdiskelin, päädyin kuitenkin valkoiseen ja koivunväriseen palloon, joissa kumpaisessakin nimi on painettu mustalla värillä. Päädyin näihin väreihin yksinkertaisesti siksi, että ne sopivat parhaiten WC:n nykyiseen pelkistettyyn värimaailmaan ja näihin väreihin on helppo yhdistää oikeastaan minkä tahansa sävyiset pyyhkeet. Värejä meiltä löytyy sitten runsaammin muualta sisustuksesta, mutta koska WC on niin kovin pieni niin halusin sen värimaailman pysyvän hillittynä ja yksinkertaisena. 

 Tarkempia tietoja tuoteesta löydät täältä!



Tässä vielä tämä hurmaava värikartta.






sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Opas kimppujen sitomiseen



Rakastatko kukkia ja kauniita kimppuja? Haluaisitko oppia sitomaan perinteisiä ja vähän erikoisempiakin kimppuja? Jos vastasit kyllä niin Kariston uutuuskirja KIMPPU on vastaus toiveisiisi!

Kirjan kirjoittaja, tanskalainen floristi, Lars Jon opastaa kirjassaan miten kimput syntyvät. Hän käyttää paljon luonnonkukkia omissa kimpuissaan. Nyt onkin hyvä aika alkaa suunnitella mitä kukkia tahtoo omassa puutarhassaan ensi kesänä kasvattaa, ja jos omaa puutarhaa ei ole niin esimerkiksi parvekkeella ruukuissakin pystyy kukkasia kasvattamaan. Toki helpoin tapa on ostaa kaupasta valmiita leikkokukkia ja tehdä niistä tilanteeseen sopiva kimppu.

Kirjassa esitellään neljä sidontatekniikkaa: spiraali, paralleeli, tukirakenteen käyttö ja maljakkoon asettelu. Jokaisen kimpun kohdalla kerrotaan mitä kukkia ja työvälineitä tarvitaan ja millainen maljakko kullekin kimpulle sopii parhaiten.

Kirjasta löytyy runsaasti tietoa, vinkkejä ja niksejä miten kukat saa kestämään, millaiset imupinnat mihinkin kukkaan leikataan ja miten eri kasvit ja kukat tulee esikäsitellä ennen kimpun sitomista. Monesti olen tehnyt kimpun kesäkukista ja monesti se on myös nuupahtanut nopeasti, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi, että kukat ja oksat tulisi antaa olla vedessä 4-12 tuntia ennen kimpun sitomista, jotta kukat saavat imettyä tarpeeksi vettä. 

Oi, että miten ihania asetelmia ja kimppuja täältä löytyy! Aukeama aukeamalta yhä kauniimpia kimppuja, ja näyttävät niin yksinkertaisilta. Kevään ensimmäinen kimppu tehdään munankuoreen orvokeista ja sinililjoista. Tulppaanikimpun ympärille kierretään lehdettömiä muratinoksia kuin tuutiksi. Kesäkukkien varret leikataan lyhyiksi ja kukat asetellaan lautaselle kuin kauniiksi tauluksi. 
Oksia ja risuja käytetään runsaasti, niistä muodostetaan tukirakenteita, ja erilaisia kehikoita. Koivunoksista tehdään koreja, bambusta ja muista paksuista oksista tehdään koristeita kimppuihin. Kirjan ideat ovat erikoisia, innovatiivisia ja suorastaan herkullisia, inspiraationi kuplii valtoimenaan kirjan malleja katsellessani. Odotan innolla kesää, että pääsen käsiksi luonnon antimiin, mutta tokihan kimpun voi tehdä vaikka herkkusienistä, chileistä ja salaateista! Mielikuvitus vain on rajana. Yksi kiva idea muiden joukossa on kääriä yksittäisiä isokukkaisia kukkia vuorenkilven lehtiin ja yhdistää ne yhdeksi isoksi kimpuksi.

Kimppu
Lars Jon
Karisto 2017


Kokkisota is back!


Ja nyt myös kirjan muodossa! Tämä se vasta onkin hauskasti toteutettu kirja, kuin olisi itse mukana ohjelman kuvauksissa. Tuoreen kauden jokainen jakso ruokineen löytyy tästä kirjasta, yhteensä 10 jaksoa vihreän ja punaisen joukkueen reseptien kera. Jopa tattikinuski on päässyt mukaan kirjaan, minä olin hieman epävarma sen suhteen oliko se tarkoituksellinen vai Aihisen vahingossa möläyttämä juttu. No, onhan ohjelmassa nähty muitakin, sangen mielenkiintoisia ruokia sukkamehusta sirkkoihin.

Ohjelman ideanahan on kaksi joukkuetta - punainen ja vihreä - jotka kisailevat letkeissä tunnelmissa siitä kumpi kokkaa paremmat pöperöt. Vierailevat apukokit tuovat mukanaan ruokakassin, josta tahtovat pääkokkien luovan jotakin herkullista. Kassistahan tunnetusti voi löytyä ihan mitä tahansa. Omat haasteensa luomisprosessiin ja toteutukseen tuo rajallinen aika, eli 20 minuuttia. Ohjelman alussa on 10 minuutin pikatehtävä, jonka toteuttavat kummankin joukkueen kokit. Voittajan valitsee Sikke, ohjelman juontaja. Se kumpi kokki voittaa, saa hän valita yhden raaka-aineen sekä pikatehtävässä käytetyistä raaka-aineista että kilpailevan joukkueen raaka-aineista.

Reseptit ja ruokakuvat näyttävät herkullisilta ja näiden toteuttamiseen luulisi itsekin pystyvän. Kotona ei ehkä ihan noin tiukkaa aikataulua ole joten sähläämiseen jää enemmän aikaa. Raaka-aineissa näkyy tämän ajan ja tulevaisuuden hittituotteet, luonnonyrtit ja ötökät. Jälkimmäisten suhteen olen edelleen epäileväinen. Mutta telkussa näkemäni herkut etsin heti kirjasta ja tahtoisin päästä niitä pian testailemaankin. Muun muassa kengännauharanskikset bataatista, porkkanakeitto, gratinoitu sienipasta ja nyhtokauraakin tahtoisin maistaa.

KOKKISOTA
Huippukokkien taistosta tutut reseptit
Tammi 2017


lauantai 4. maaliskuuta 2017

Simpsiön helmet


Huipulla tuulee.

Näitä aakeita laakeita osaa arvostaa ihan eri tavalla kun ne näkee eri perspektiivistä. Tasaiset pellot näyttäytyvät ihan uudessa valossa. Kuvanottohetkellä taivas oli pilvinen ja maisema sumuinen. Simpsiön isot mastot näkyivät vain puolittain kun huiput olivat valkoisen sumun takana piilossa. Utuinen sumu väritti kaukana siintävät metsät siniharmain eri sävyin - kaunista!

Meidän perheen kalentereita ei vielä harrastukset täytä, joten kaikki perheemme puuhat ovat lähestulkoon ilmaisia tai minimibudjetilla toteutettavia juttuja. Toisaalta 2- ja 5-vuotiaiden kanssa ei paljon muunlaisiin kannata vielä lähteäkään koska keskittymiskyky ja kiinnostuksen ylläpito ovat vielä aika heikot. Ulkoaktiviteetit ovat kuitenkin kivoja, pulkkamäki tai makkaranpaisto laavulla. Laavun sijaan pääsimme kokeilemaan miltä tuntuu viettää aikaa kodassa. Nyt sitten oltiin koko perheen voimin paistamassa makkaraa ja vaahtokarkkeja. Miehen kanssa juotiin kuumaa glögiä termarista ja kokeiltiinpa jopa poksautella muutamat popcornit kattilassa tulella. 

Tämä kota sijaitsee Simpsiöllä, hotelli Simpsiönkullaksen pihapiirissä. Pääsimme siis tutustumaan myös itse hotelliin, mutta siitä lisää myöhemmin. Kota on hotellin asiakkaiden vapaassa käytössä. Sinne mahtuu kerralla enemmänkin väkeä. Todella tunnelmallinen ympäristö. Kota on Sedun rakennuspuolen tekemä ja viileinä talvipäivinä voit tulen loimussa kietoa harteillesi Lapuan Kankureiden ihanat villashaalit, niitä löytyy kodasta. Hienosti ovat paikalliset tahot tehneet yhteistyötä.

***


Simpsiö on monipuolinen vapaa-ajankeskus rinteineen ja latuineen.  Simpsiö on läntisen Suomen suurin monirinteinen laskettelukeskus. Hiihtäjille Simpsiö tarjoaa valaistut hiihtoladut vaihtelevassa maastossa. Myös pulkkamäki löytyy ja perheen pienimmät voivat opetella laskemisen taitoja ilmaisessa naruhississä. Viitoitettujen luontopolkujen lisäksi Simpsiöltä löytyy maastopyöräreitti sekä kiintorastiverkosto. Uutuutena Simpsiön metsäpoluille on rakennettu 18-väyläinen Frisbeegolfrata, joka täyttää myös SM-radan mitat. 

Ylväänä kohoava hotelli on valmistunut vuonna 2012. Hotelli Simpsiönkullas sijaitsee 3,5 km päässä Lapuan keskustasta ja noin puolen tunnin ajomatkan päässä Seinäjoen keskustasta. Huoneistohotellissa on kahdeksantoista viihtyisää huoneistoa: kaksitoista 25 m2 yksiötä ja kuusi 45 m2 kaksiota. Ylimmässä kerroksessa sijaitseva kaksio toimii myös morsiussviittinä. 

70 paikkainen ravintola on sisustukseltaan kaunis, hillitty ja valoisa. Ikkunoista avautuvat jylhät metsämaisemat, sijatseehan hotelli yli 130 metrin korkeudessa. Ravintola toimii tilausperiaatteella, ja tilat soveltuvatkin hyvin erilaisten perhejuhlien järjestämiseen. Ruoka tehdään itse ja raaka-aineissa suositaan lähiseudun toimittajia.


Hotellihuoneet ovat tasokkaita ja hyvinvarusteltuja. Jokaisessa asunnossa on lisäksi sauna ja kalustettu parveke. Huoneiden sävyt ovat kauniin siniharmaat tai punasävyiset. Pääsin tutustumaan lähemmin sinisävyiseen huoneistoon, jonka sävyt yhdistyivät todella kauniisti ikkunasta näkyviin maisemiin, upea sävyharmonia toistui sisältä ulos ja takaisin. 
Muutama hyvä juttu mitä varmasti varsinkin rinteissä päivänsä viettäneet asiakkaat arvostavat ovat kuivauskaappi, joka löytyy pesuhuoneesta, sekä hotellin yleisissä tiloissa sijaitseva pyykinpesukone. Asiakkaat arvostavat myös hyvin varusteltua keittiötä, jossa ruoan valmistaminen itse onnistuu vaivatta, aamiainen kuitenkin kuuluu hintaan. Jos aika meinaa käydä pitkäksi niin asunnoissa on toki myös TV ja langaton netti. Myös koirat ovat tervetulleita hotelliin. 



Hotellin johtaja Liisa Tiitu.

 Lakeudelle-perhekohteissa riittää villejä elämyksiä, shoppailua ja tapahtumia koettavaksi - kaikenikäisille! Paikalliset SObloggaajat perheineen tarttuivat lähimatkailuhaasteeseen ja lupaavat jakaa kaudella 2017 mielenkiintoisia kokemuksiaan lakeuden perhekohteista ja tapahtumista.