Älppäreistä amppeli

Innostuin tässä joku aika sitten sulattelemaan älppäreitä uuteen uskoon. Kirpparin 'ota tästä' hyllyssä oli suuri määrä LP-levyjä, joita tuskin kukaan ei enää kuuntele, senkään takia kun levyt olivat olleet jo jonkin aikaa ulkotiloissa. Niinpä sitten päätin kokeilla asiaa, jota olin jo pitkään haaveillut testaavani.

Levyjen sulattaminen olikin niin helppoa, että hurahdin siihen ihan kunnolla. Ruoanteon jälkilämmöllä sulattelin kymmenkunta levyä uuteen muotoon - kotona ja töissä. Lopputulemana joka paikka oli täynnä tarjottimia ja vateja. 

Innostuksen jälkimainingeissa tuli sitten niitä ideoita ja ajatuksia mihin tuotoksiani voisin käyttää. Ja yleensä nuo päähänpistot vaativat muutaman uuden sulatuksen. Älppäreistä syntyi kukkaruukkuja, tarjottimia, hedelmävateja, rairuohoalustoja. Osa päätyi lasten leikkeihin ja osa tilpehöörien säilytyskipoiksi. Työkaverit taisivat viedä omansa sisustuskoristeiksi. 

LP-levyjen sulattaminen on hauskaa puuhaa. Ja erittäin helppoa ja nopeaa. Mutta varovaisuutta homma vaatii kuumuuden takia. Itse etsin apua alkuunpääsemiseksi netistä ja siellä on nähtävillä sekä videoita että kuvallisia ohjeita. Näiden ohjeiden kanssakin täytyy silti käyttää harkintaa ja kokeilla itse miten levyt sulavat omassa uunissa, koska uuneissakin on eroja. 

Minä käytin levyjen sulattamiseen jälkilämpöä, uunin ollessa n. 200*asteessa. Jälkilämmöllä sulattelee noin 5-10 levyä. Mitä kuumempi uuni on, sitä nopeammin levyt sulavat. Tässäkin on omat haasteensa, koska jos uuni on liian kuuma, levyt sulavat liian nopeasti ja menettävät samalla kiiltonsa, ja toisaalta taas liian haalea lämpö pysäyttää sulamisen ja muodon muokkaamisesta tulee vaikeaa. Kokeilemalla näkee parhaiten! Mutta keskimäärin levy sulaa 200*asteessa 1-2 minuutissa.

Muotojen muokkaamiseen voi käyttää kuumuutta kestäviä keraamisia, lasisia tai teräksisiä vateja, kulhoja, piirakkavuokia, kuppeja, peltipurkkeja jne. Itse laitoin uuniin ritilälle lasi- tai metallikulhon, jonka päälle laitoin LP-levyn. Kun levy notkistui ja pehmeni, otin sen uunista pois ja laitoin kuumuutta kestävän suuren kulhon päälle ja painoin levyn kulhon pohjalle toisella, pienemmällä, kulholla. Levy jähmettyy ja kovettuu muutamassa minuutissa uuteen muotoonsa ja kovettumista voi nopeuttaa laittamalla se esim. ulos tai jääkaappiin. 

Kun näitä uudelleen muotoiltuja levyjä käyttää esim. kukkaruukkuina niin pohja kannattaa vuorata teipillä tai jollakin muulla vastaavalla, joka estää kosteuden siirtymisen ulos. 

Tähän kukkaruukkuun tein amppelin vahvasta narusta. Ruukun pohjan teippasin kumminkin puolin, jotta kosteus pysyy ruukun sisällä. Kesällä aion istuttaa orvokkeja ja yrttejä vastaaviin ruukkuihin. 

Netistä löytyy lukuisia muitakin käyttökohteita älppäreille. Niistä voi tehdä viinipullotelineitä, lehtitelineitä, valaisimia, seinäkoristeita, laukkuja, kelloja...melkein mitä vain. Ja värillisistä levyistä saa sitten ihan erinäköistä ilmettä!

Alkuperäinen julkaisu 27.4.2020

Puulaatikoista meikkihyllyksi

Tytöille kauniit asiat on tärkeitä. Bling bling kiinnostaa ja meikit täyttävät hyllyt jo pienestä pitäen. Äidiltä, mummalta ja tädeiltä saadut purkit ja pakkaukset laitetaan visusti talteen. Ja sitten käy niin, että niitä on jopa paikka täynnä (kuten äidilläkin). Siihen tarpeeseen suunniteltiin tämä hyllykkö. Tai ylipäänsä alunperin jokin hylly, johon saisi tärkeät meikki- ja korutavarat järjestykseen. Vastaus siihen miksi kaiken joukosta valikoitui juuri tämä DIY-hylly on puhtaasti kierrätys ja tuunaus. 

Lasten mumma ja täti löysivät kolme pientä puulaatikkoa kaatopaikalta, nappasivat ne mukaansa ja toivat ne meille. Siitä se idea sitten lähti. Väreiksi ajattelin heti kultaa ja sen kaveriksi pinkkiä. Muksujen iskä ei kuitenkaan vaaleanpunaiselle lämmennyt, joten piti keksiä jokin muu - kaikkia miellyttävä - väri. Violetti voitti. Mikäs siinä, onhan meillä eteisessä violetit seinät ja muutoinkin tykkään siitä. 

Laatikoista poistettiin maalit ja hiottiin. Työstetyt laatikot kiinnitettiin toisiinsa NoNails-liimalla ja pienillä nauloilla. Ennen maalausta teippasin rajat, jotta maalit eivät sekoitu keskenään. Maalaus tehtiin Mastonin maaleilla, Maston myös antoi maalit projektiin heidän 'Ideakilpailun' kautta.

Alunperin oli tarkoitus maalata hyllyn sisäosat kultamaalilla ja violetilla sivut, mutta koska kävi ilmi, että kultamaalin kulutuksenkesto on heikohko päädyimme maalaamaan kullalla sivut. Käyttämäni maalit olivat Zeron violetti ja Glitter, sekä Decoeffect kulta. Maalausprojektissa kaikenkaikkiaan meni aika pitkään, koska Zerossa oli todella pitkä kuivumisaika (n. 8-9 vrk), kultamaali kuivui reilussa päivässä.  Maaleissa piti ottaa huomioon myös se, etteivät ne ole kaikki keskenään yhteensopivia. Esim. Decoeffect kulta omanaan, sitä ei saa maalata Zeron päälle tai alle eikä se sovi glitterin kanssa.  

Glitter-maalin kanssa kävi vähän hassusti kun mies oli jo kiinnittänyt hyllyn seinään ennen kuin ehdin maalata hyllyn loppuun asti. Mutta toisaalta olin hieman pettynyt Glitter-maaliin, koska nimen perusteella voisi olettaa sen olevan glitteriä, siis karkearakeista, selkeää glitterimäistä maalia. Oikeasti se on kuitenkin lähes peittävää, sumumaista kultamaalia. Jos sillä suihkuttaisi nyt tuon violetin päälle, violetti jäisi lähes kokonaan peittoon. Ehkä teen Glitterillä sitten vain jotkut kuviot hyllyn taustalevyyn.

Hyllyköstä tuli kaikinpuolin hyvä ja toimiva. Muksu siihen jo tavaransa asetteli. Ehkäpä siihen voisi vielä tehdä irrallisia pieniä laatikoita, joihin meikkejä voisi laittaa. Aika myös näyttää miten kauan hylly pysyy siistinä. Esteettistä silmää omaava tyttönen saattaa kuitenkin yllättää ja pitää tavaransa järjestyksessä.

Tässä projektissa taas kohtasi hyvin kiinnostuksemme vanhoja tavaroita kohtaan sekä kierrätyksen ja tuunauksen ilo. 

Maston.fi

Vampyyrin hampaita purkissa

'Hymy huulilla' & 'Pilke silmäkulmassa'

Tähän tyyliin sopivaksi pieni idea viemiseksi.

SOblogien kautta sain kutsun Kurpitsa Villaan Halloweenia juhlimaan, joten jotakin pientä teemaan sopivaksi ajattelin talon emännälle tehdä ja viedä. Jos ja kun ei vielä hyvin tunne kutsun antajaa tai jos toisella on jo kaikkea voi silloin viedä viemiseksi jotakin hyödyllistä. Nämä 'Vampyyrin hampaat' ovat oikeasti maissinjyviä, jotka halutessaan voi popsauttaa popcorneiksi. Tai kokeilunhaluinen voi vaikka kokeilla kasvattaa niistä pääsiäiseksi rairuohon! Kuulemma sekin onnistuu.

Koristelin lasipurkin valkoisella silkkipaperilla, jonka olin ensin rypistänyt ja sitten leimaillut siihen pitsikuviot. Lopuksi silkkipaperin päälle liimasin stanssatun koristeen.

Tagin takana on tarkemmat ohjeet popcornien paistoon.

Kuormalavapenkin ehostus

Kuormalavatuunaukset taitavat olla jo ihan so-last-season mutta minä tulenkin aina vähän jälkijunassa kaikissa villityksissä. Onhan näitä ideoita tullut katseltua ja kerättyä jo pitemmän aikaa, ja muutamia lavoja olen nurkkiinikin kasannut, mutta väkertelyille ei vain ole ollut tilaa tai paikkaa. Nyt sitten kun muutimme hieman väljemmille vesille saimme vihdoin ja viimein toteutettuakin joitakin napattuja ideoita. Oikeastaan tämän penkin teki kyllä mies, ja kuulemma ihan omasta päästä - siis tuo kokoamistapa. Mututuntumalla taisi toimia ja kokeilemalla katsoa miten homma kannattaisi tehdä. Tässä käytettiin niitä isompia, parimetrisiä lavoja. Yhteensä tähän tarvittiin kaksi isoa lavaa: selkänojaan puoliska ja istuinosaan loput. Mies kehuskeli käyttäneensä kaikki lavoista irroittamansa naulat uudestaan, joten tähän penkkiin ei tarvinnut uusia osia käyttää lainkaan.

Ompelin penkkiin mustasta tekonahasta pitkän tyynyn, täytteenä vaahtomuovia. Äitini oli ottanut sisukset talteen omista puutarhatuolin pehmuisteistaan ja minä sain ne nyt hyötykäyttöön. Tekonahat olivat alunperin roskisuhan alta pelastettuja huonekaluliikkeen sänkyjen jalkasuojia. Leikkasin palat sopivan mittaisiksi ja ompelin niistä pitkän "tyynypussin". Selkänojaan laitoin samanlaisen pitkän jalkasuojan. Penkille pitäisi vielä jotakin tehdä, hioa ainakin. Ehkä puuosat maalataan tai sitten teen siihenkin hupun peitoksi/suojaksi. Heti siis kunhan aikaa ja inspiraatiota löytyy tarvittavasti.

Ihan kiva tästä tuli, ja ihan kamalan painava. En jaksanut kantaa, juuri ja juuri sain sen nousemaan ilmaan. Huh. Mies sitten "kävelytti" sen paikoilleen terassille, en kyllä tiedä miten sai tuon möhkäleen liikkumaan. Ensi keväänä saa sitten tuskastella miten sen saa alas terassilta kun aloitetaan terassin maalaus. Kellarin varastohuoneessa odottaa purkki V33-terassimaalia. Hieman murehdituttaa, että miten tuo terassin lattia kestää sinne asti kun puuosia ei tietääkseni ole käsitelty mitenkään. Nytkin jo meinaa näyttää niin kuivuneelta ja osa laudoista on alkanut vihertää. No, ei auta kuin pelätä pahinta ja toivoa parasta. Enää en tähän aikaan vuodesta kuitenkaan uskalla alkaa maalaamaan, kun ilmankosteus on jo niin suuri.

 Vuoden jälkeen penkki sai vihdoin maalia pintaansa. Tämä tosin on sisäkäyttöön tarkoitettua maalia, joten säänkestävyys ei ehkä ole ulkomaalin veroista. Mutta katsotaan! Maalataan sitten uusiksi jos tilanne niin vaatii. Nyt se ainakin on pysynyt ihan hyvänä vaikka vettä onkin tullut melkein joka päivä. Telalla maalasin isoimmat pinnat ja sudilla haastavammat kohdat. Väri on Teknoksen sisämaalikartasta T1383.

Vanhasta uutta - Diy-minituoli

Viime viikko oli varsinainen tee-se-itse-viikko! Miehellä oli lomaa ja meillä yhteistä aikaa puuhastella kotijuttuja. Ja sattuipa olemaan pari suhteellisen aurinkoista päivääkin, että sai maalattua pihalla. On kyllä ollut niin outo kesä tänä vuonna. Kauhistelin juuri, että nyt on heinäkuun viimeinen viikko! Kamalan nopeasti aika mennyt. Hellepäiviä on ollut ehkä pari. Kesäkuu meni semmoisessa 'nyt on vielä kevät'-tunnelmassa ja tämä kuu on odotettu hellettä. Mahtaako käydä niin ettei koko kesänä tule enää lämmintä. Uimakeleistä puhumattakaan. On nimittäin talviturkki yhä heittämättä. 

En kaipaa mitään älyttömän kuumaa, + 22 ja pilvetön taivas olisi aivan sopiva. Nämä epävakaat säät vaikeuttavat monia juttuja. Minulla on terassin maalit olleet viime kesästä saakka varastossa, tarkoitus oli maalata terassin lattia tälle kesää mutta todella vaikea on ollut löytää parin päivän putki, jolloin ei sataisi tai tuulisi tai olisi muutoin kosteaa. 

Onneksi viime viikolle kuitenkin osui pari OK päivää jolloin sain maalattua kaikki keskikerroksen lattialistat. Kellarissa sellaisia ei edes olekaan ja yläkerrassa listat on suht hyvässä kunnossa. Terassilla oli hyvin tilaa maalailla. Tein puulaatikoista, tuoleista ja vanhoista lakanoista maalausalustoja ja maalasin Sokevan telalla listoihin uuden pinnan. Listat ovat olleet kiiltomustat ja nyt ne ovat mattamustat (Teknos Futura Aqua - T1383). Telalla oli tosi helppo ja nopea maalata ja maalaustulos oli siisti, toisin kuin mitä sudilla olisi saanut aikaan. Jälkeenpäin ajateltuna hommassa oli paljon työtä, mutta onneksi se tuli nyt tehtyä. 

Listojen lisäksi maalasin verannan sisäseinät ja mies asensi tilaan uudet lattialistat. Vanha kenkäkaappi sai uuden omistajan ja autotallissa pyörinyt uusi lipasto löysi paikkansa verannalta. Listoja maalatessani maalasin myös yhden ison tammen värisen kehyksen mustaksi ja siitä mies tuunasi eteiseen uuden taulun. Keittiön vanha ruokapöytä löysi uuden osoitteen makuuhuoneesta ja keittiöön saatiin tuunattua uusi valaisin. Kaikkea pientä ja hyödyllistä on siis tullut tehtyä - kerrankin. 

Niin ja pihalla tuli maalattua jämämaaleilla mustaksi viime kesänä tehty kuormalavapenkki. Penkki muutti terassilta puutarhaan ja terassille laitettiin varastossa olleet pinnatuolit, joissa istuinosassa on halkeamia. Terassilla ne saavat kestää sen aikaa kun kestävät ja tuunataan niistä sitten tarpeen vaatiessa jotakin uutta. Yhteen pinnatuoleista ei ollut jalkoja, joten mielikuvitusta ja pikkuisia ylijäämä-jalkoja apunakäyttäen siitä syntyi lapselle sopiva minituoli! Aika hauska vai mitä!

Puiset laatikot löydettiin roskalavalta. Niitä oli siellä muistaakseni ainakin parikymmentä ja tokihan ne sieltä meidän matkaan pääsivät,  niin paljon kuin vain autoon mahtui. Olen käyttänyt niitä kukkaistutuksiin ja kukkapöytinä. Kamalan tukevia ne eivät ole mutta ajavat asiansa kukkien suhteen. Ja tykkään kovasti niiden ajan patinoimasta ilmeestä.

Inspiroidu inspiraatioista!

Kierrätysidea - vanhasta uutta!

DIY-ideat ja ajatus 'vanhasta uutta' ovat sydäntäni lähellä. Tykkään kehitellä itse uusia juttuja ja nautin kovasti kun saan katsella toisten luovia luomuksia. Yle Femmalta tulee ohjelma Vanhasta uudeksi - kierrätysvinkkejä, se on yksi lemppareistani! Katselen ohjelmaa usein haikein silmin ja mietin miksei täältäpäin löydy samanlaisia vanhan tavaran aarreaittoja. Paitsi viime viikolla kun ajeltiin naapurikuntaan, niin löytyi mahtava liike täynnä vanhaa tavaraa, joista voisi kehitellä vaikka mitä!

Säästän kaiken. En pysty heittämään juuri mitään pois koska ensimmäinen ajatukseni on aina, että tätä voi tarvita joskus. Tai, että tästä voi tehdä jotakin uutta. Näillä ajatuksilla syntyi tämäkin idea! Jokin aika sitten vaihdettiin keittiöön uusi ruokapöytä. Vanha oli jo niin kulunut, että olin jossakin vaiheessa kyllästynyt sen nuutuneeseen ilmeeseen ja maalannut pöydän pinnan vaaleansiniseksi seinämaalilla. No eihän se seinämaali siinä puisessa pinnassa pysynyt vaan raapiutui irti vähän kerrallaan. Toisaalta se kulunut pinta alkoi ajan kanssa miellyttääkin, mutta kaipasin silti jotakin muutosta. Kun uusi ruokapöytä löytyi niin vanhalle piti keksiä käyttöä. Mies olisi kai aikonut hävittää sen pois mutta minulla oli ollut jo jonkin aikaa selkeä visio siitä, mitä siitä tulee. 

Sängynpääty. Pöytälevystä irrotettiin jalat ja runko. Sen jälkeen maalasin pöytälevyn alapuolen jämämaaleilla: lilan ja valkoisen sävyillä. Levitin maalia ensin reilusti sudilla ja hieroin maalin lopuksi kangasrievulla pöytälevyn pintaan. Kansi on puuta ja kannen alapinta oli rouheampi eikä niin käsitelty kuin päällipuoli, maali tarttui siis siihen hyvin. Halutessaan pinnan olisi voinut vielä viimeistellä lakalla tai vahalla mutta meidän tarpeisiin riitti pelkkä maali. Maalipinta sai jäädä hieman epätasaiseksi ja myöhemmin mahdollisesti tulevat kulumajäljet tuovat vain lisää elävyyttä pintaan.

Kauniita unia!

DIY lahjapaperi!

Ihastelen aina vesiväreillä maalattua pintaa, se on jotenkin niin ihanan eläväinen ja monivivahteinen, värit yhtyvät toisiinsa kauniisti ja luovat uusia sävyjä. 

Kuvioin valkoista pakkauspaperia vesiväreillä ja tein siitä lahjapusseja ja -paketteja, raikas vaihtoehto kaupan lahjapapereille. 

Vinkki! Levitä useampi isompi paperiarkki pöydälle tai lattialle ja anna lasten kuvioida ne vesiväreillä tai muilla väreillä. Lapset saavat kivaa tekemistä ja samalla valmistuu persoonallista ja käyttövalmista lahjapaperia!

Tuolin pikauudistus!

 Paikallisessa Roskalava-ryhmässä Facebookissa oli ilmoitus, että eräästä purettavasta talosta tai sen pihamaalta saa tulla hakemaan ilmaiseksi tavaraa. Näin ilmoituksen vuorokauden sen jälkeen kun se ryhmään oli postattu ja ajattelin, että olisinpa nähnyt sen ajoissa. Mielenkiinto silti heräsi, että ehkä siellä vielä jotakin olisi löydettävissä. Kerroin asiasta äidillenikin ja hän kävi ensin katsastamassa tilanteen, oli päässyt samalla myös purettavaan taloon sisälle katsomaan ja kaikkea ihanaahan siellä oli tietysti ollut. Kaunis muuri ja ihania huonekaluja. Muuri luultavasti joutui kauhan alle, mutta huonekalut oli joku ostanut ja myy niitä sitten jälkikäteen toisaalla. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä millaisia huonekaluja ne ovat ja millä hintaa ovat myynnissä. Pakkohan minun oli sitten itsekin päästä katsomaan mitä siellä on sen jälkeen kun äitini oli hehkuttanut ihanista jutuista. 

Talon pihamaalla oli peräkärry ja sen ympärille virtasi tasaiseen tahtiin kiinnostuneita ihmisiä tutkimaan mitä aarteita mukaan voisi ottaa. Meidän Viisvee noukki kyytiinsä pärekorin, magneetteja, digiboksin ja kolme kaukosäädintä, niin ja puisen ompelulaatikon. Nuo ovat nyt hänen tärkeimmät aarteensa. Me aikuiset löysimme pläkkisaaveja, joista yksi osoittautui vanhaksi pesukoneeksi (!). Lisäksi mukaan lähti valkoinen lasiovinen vitriini, kasa vanhoja lakanoita, lankoja ja sitten nämä tuolit. En osaa sanoa näistä sen enempää mutta tukevia puutuoleja ovat. Ainoastaan istuinosan kangas oli kulahtanut ja rikki. Mutta tarkemmin tutkaillessani huomasin, että tuokin kangas oli siihen jälkikäteen laitettu. Alla oli raitainen huonekalukangas. 

 Ruuvasin istuinosat irti ja irrotin vanhan kankaan pois ja laitoin uuden tilalle. En ikinä ole ymmärtänyt miksi ruokapöydän tuoleissa käytetään kangasverhoilua, koska sehän likaantuu niin helposti ja sitä on vaikea pitää puhtaana. Varsinkin lapsiperheessä sitä tuhrua tulee joka aterioinnilla, joten on miltei mahdotonta välttää niiden pienten tahmasormien kulkeutumista huonekalujen pinnoille. Päädyin päällystämään istuinosat mustalla tekonahalla. Sitä sentäs voi hieman puhdistaakin kostealla liinalla ja musta ei ole niin herkkä väri kuin jokin vaaleampi. 

 Tämä uudistus oli todellinen pika 'makeover'. Vanha kangas, joka oli kiinnitetty pelkästään nuppineuloilla, irti ja uusi tilalle. Paketoin istuimet kankaalla kuin lahjapaketin, pingotin kulmat mahdollisimman tarkasti ja kiinnitin kankaan samaisilla nuppineunoilla ja sitten vaan ruuvasin istuimet takaisin paikoilleen. Tokihan kankaat voisi jälkikäteen kiinnittää pohjaan hieman paremminkin, vaikka niiteillä tai pienillä nauloilla kuten alkuperäinen kangas oli kiinnitetty. Mutta katsotaan miten kauan homma pelittää tällä tavoin ja tehdään muutoksia sitten tarvittaessa.

Näin pienellä vaivalla sai uudistettua roskalavan uhrin liki uudenveroiseksi. Olihan se kyllä surullista katsella niitä tavaroita siellä mullan ja lian keskellä. Jonkun ihmisen tärkeät tavarat sinne tänne lennelleenä, vailla arvostusta ja huolenpitoa. Surullista sekin, että nykyään tuntuu monella olevan se ajatus, että pois vaan kaikki mitä ei viitsi tai osaa korjata tai puhdistaa. Moni juttu kun kuitenkin hoituisi kuntoon pienellä vaivalla. 

Löytämäni lakanat olivatkin sitten melko rikkinäisiä, mutta irroitin niistä kirjailuosat ja pitsit. Tuoksuttelin puhtaita mutta aikaa nähneitä lakanoita ja niissä tuoksui lohtu. Voisin tuoksutella niitä vaikka miten kauan. Tuntuu surulliselta heittää ne pois ja tuntuu surulliselta, että tuollaiset hienot ja vanhat talot puretaan pois ja tilalle rakennetaan sieluttomia uudistuotoksia. Nuokin talot näyttivät ulospäin siisteiltä ja hyvinhoidetuilta ja vankoilta. Mutta nyt HalpaHalli tarvitsi lisätilaa ja vanhat talot saivat väistyä tieltä. Toivottavasti joku ehti tallettaa talot kameraansa, että saisivat jatkaa elämäänsä edes kuvissa ja muistoissa. 

En tykkää luopumisesta.

Nyt tehtävänäni on pitää huolta näistä tuoleista ja antaa niiden jatkaa elämäänsä uudessa kodissa.

Mukavaa lokakuuta!

Pyörällä päästään!

 ...Paitsi ei tällä pyörällä. Pelastin sen roskakuormasta koska näin siinä pontentiaalia. Just hyvä pyörä toivottamaan vieraat tervetulleiksi ja tuomaan iloa ohikulkijoille, ja tietysti oivallinen paikka kukille!

 Maalasin pyörän Mastonin Ruostemaalilla kauttaaltaan, mutta tahallaan hieman epämääräisesti, koska eihän mikään luonnostaankaan ruostu täysin tasaisesti. Ruostemaalin päälle vetäisin mattalakan, Mastonin sekin, jotta maalipinta kestää säänvaihteluja hieman paremmin.

 Tässä projektissa kaikki oli ilmaista. Korin löysin kellarista, ihan kuin tähän tarkoitettu. Ihana väri ja hieman kulunut ilme, sopii siis kuin nenä päähän tuon ruostevärin kanssa. Kiinnitin korin rautalangalla ohjaustankoon ja maalasin langan piiloon ruostemaalilla. Sitten lähdettiin lasten kanssa metsäpoluille etsimään koriin täytettä. Vielä tähänkin aikaan löytyi hyviä kanervia, lisäksi suopursua, apilaa, puolukan varpuja marjoineen ja pari jäkäläistä puunoksaa. Metsässä oli todella runsaasti puolukkaa, ihan sääliksi käy jos kukaan ei niitä sieltä pois kerää. Itselläni on vielä viimevuotisetkin puolukat pakkasessa. Innostun syömään niitä aina satunnaisesti, hyviä ovat mm. kinuskin kanssa. Ehkä sitä joku torttu pitäisi pyöräyttää.

Ruosteen väri sopii mielestäni todella hyvin syksyisten värien kanssa, ja tuo lilahtava kori on niin ihana ruosteen kera myös.

Tällainen pyörä oli aluksi. Ei enää ajokunnossa, mutta tuunattuna jatkaa elämäänsä meillä.

Syysiloa!

Nosta laatikot seinälle!

Kaunis koristelaatikkoni hajosi enkä voinut sitä poiskaan heittää. Ajattelin, että siitähän tulisi kiva koriste seinälle. Laatikosta irtosi siis kansi eikä siinä oikein voinut enää säilyttää mitään, ainakaan pikkuväen ulottuvilla.

Irrotin pohjaosasta saranat ja kiinnitin ne kansiosaan. Näiden saranoiden avulla sain kannen naulattua kiinni seinään. Kannesta tuli taulu ja pohjaosasta pieni hylly, ja tämän hyllyn ruuvasin kiinni seinään. 

Jossain välissä ihmettelin entisten asukkaiden tapaa kiinnittää kaikki sellaisilla jättikokoisilla ruuveilla, mutta ehkä syynä onkin tosiaan se, että vanhan talon seinät ovat hieman erilaiset kuin mitä uudemmissa taloissa on. Kipsilevyn sijaan lautaseinän päällä on kuitulevyä tai pinkopahvia ja siinä päällä muutama kerros tapettia, pieni naula tai ruuvi ei siis aina riitä pitämään esineitä paikallaan.

Seinän väri on muuten Tikkurilan Tunne Väri 2015 -kartan Lumo, maalina Coloria Greenline -sisustusmaali. Tätä maalia oli kiva maalata. Maalasin nämä makuuhuoneen seinät kokonaisuudessaan pensseleillä, yhteen maalikertaan kului noin 1 litra maalia. Huoneen koko on noin 4x4m ja huonekorkeutta 250cm. Maali oli juoksevaa ja helposti maalattavaa. Kiiltoasteena matta, josta tykkään kovasti. Maalin sävy vaihtui jännästi jokaisen maalikerroksen jälkeen. Ensimmäisen kerroksen jälkeen nimittäin ihmettelin, ettei sävy näytä yhtään siltä miltä se näytti väriliuskassa, mutta kolmannen kerran jälkeen tuttu sävy alkoi tulla kuivuttuaan esiin. 

Maalit blogiyhteistyön kautta.

Coloria Oy | Suvikukkasia2016

Rust Effectillä uutta ilmettä

Aiemmassa postauksessa kirjoittelin Mastonin uutuudesta, Rust effect -ruostemaalispraysta. Tässä postauksessa vinkkaan muutaman käyttökohteen maalille. Kuvissa vasemmalla on kohde ennen käsittelyä ja oikealla puolella maalauksen jälkeen.

Musta muovinen vesisaavi sai rouheamman ilmeen ruostemaalilla.

Saavin koko on 45 litraa ja maali oli mielestäni riittoisaa. Yhdellä pullolla maalasin muovituolin sekä tämän saavin.

Puisiin, kultapinnoitteisiin valokuvakehyksiin suihkaisin ruostemaalia.

Maali kiinnittyi hyvin myös pilttipurkkiin sekä peltipurkkeihin. Valkoiseksi paklattu peltipurkki sai myös pintaansa ruoste-efektin. Olin siis aiemmin jo kokeillut pinnoittaa peltipurkkeja pakkelilla ja jatkotyöstin yhtä purkkia nyt tällä Mastonin uutuustuotteella.

Muksujen tai koiran joskus hajottama savivaasi, jota on useampaan otteeseen ronskilla otteella liimailtu kasaan. Vaasin pintaan suihkaisin ruostemaalin lisäksi kevyesti kultasprayta.

Vanha öljylyhty, tosin jo toimimaton, sai uuden ilmeen. Suihkutin maalia tietoisesti ja tarkoituksella hieman epämääräisesti koska halusin, että sininen sävy saa kuultaa lävitse.

Ja viimoisena joskus tekemäni pahvikirjain sai uuden ilmeen. Pahvikirjain on päällystetty "metalliteipillä" ja spraymaalattu violetilla värillä. Tuo violettisävy oli ehkä turhan imelä makuuni, mutta ruosteisena kirjain näyttää ihan kivalta.

Tässä vielä nämä käyttämäni putelit. Keskimmäisenä ruostemaali, vasemmalla muovituotteille pohjamaali ja oikealla matta lakka suojaamaan kulutukselle joutuvia kohteita. Itse suihkuttelin sitä mm. pihatuoliin ja vesisaaviin. Toki materiaalillakin on oma merkityksensä. Puutarhatuolin pinta oli jo valmiiksi kulunut huokoiseksi, joten se otti maalipinnan luontevammin vastaan, vesisaavi taas oli suht uusi, kova ja kiitältävä pinnaltaan joten maalaustuloksen kestävyys jää vielä nähtäväksi.

Etsi lähin jälleenmyyjäsi täältä! 

Tekemisen iloa!