Mustaa & valkoista - Saunan remontti

 

Sitä sanotaan, että mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa. Ja ihan totta se on, ainakin joissakin tilanteissa. Yksi sellaisista voisi olla talomme pesutilaremontti. Ostimme talon parisen vuotta sitten ja silloin jo huomattiin, että laatoittajalla oli ollut taidot hukassa tai sitten erittäin huono motivaatio työnsä toteuttamiseen. Silmämääräisesti suurin ongelma oli huonosti tehty laatoitus ja saumaus, joka oli suurelta osin puutteellinen. Lisäksi muitakin ongelmakohtia löytyi kaatojen ja lattian epätasaisuuden suhteen, sekä erittäin huono työnlaatu kokonaisuudessaan. Kuntokartoittajan mukaan vika oli lähinnä esteettinen niin emme asiasta sitten turhaa stressanneet. 

Kunnes sitten eräänä päivänä katselin seinäpintoja tarkemmin ja yllättäen osa laatoista tulla tipahti seinältä lattialle, tuosta vain. Myyjän kanssa pähkäilimme ongelmaa ja pitkiäkin pitempien vääntöjen jälkeen asia saatiin "sovittua" ja ongelmat löydettyä. Kävi ilmi, että ne niin kutsutut ammattilaiset, jotka oikein nelin kappalein olivat olleet saunaa muutama vuosi sitten laittamassa eivät loppujen lopuksi olleetkaan niin ammattilaisia kuin väitettiin. Saunassa ja pesuhuoneessa kaikki oli tehty periaatteessa väärin, alkaen ihan siitä, että seinäpinnoissa oli käytetty vääriä materiaaleja kuten sellaista polyuretaanilevyä joka oli lähes syttynyt palamaan kiukaan takana. Vesieristeiden laadusta ei ollut tietoa ja löytyipä korjatessa sellainenkin erikoisuus, että seinät olivat lattiapintaa syvemmällä. Eipä sitten ollut yllätys, että kosteutta oli päässyt vääriin paikkoihin, tosin myös ne huonot saumat mahdollistivat kosteuden leviämisen. Onneksi lattiasta ei kuitenkaan löytynyt kosteutta juuri lainkaan. Ja mitä tästä opimme? Ei kannata koskaan luottaa suinpäin kenenkään puheisiin, oli kyseessä sitten itseoppinut, koulun käynyt, ammattilainen tai itseään kaikkitietävänä pitävä. Kannattaa luottaa vaistoon ja omiin tuntemuksiin ja ottaa selvää asioista, kääntää vaikka jokainen kivi, jotta asiat selviää. Niin minä tein, en tiedä mistä voima pulppusi mutta onneksi sitä sain. Avun löytäminen ongelmatilanteissa on sekin toisinaan todella haastavaa ja vaikeaa, ja kysyjänä joutuu helposti toisten pompoteltavaksi. 

Vuosi siinä vierähti, että saatiin pesutilat käyttöön. Siin välillä sai käyttää luovuutta, jotta peseytyminen nelihenkisessä perheessä oli mahdollista. Kaikesta selvittiin. Ja kaikkea suunniteltiin tulevaisuuden varalle, mm. pihasaunaa. Mutta asiantuntijoiden ja laskelmien perusteella siitä ajatuksesta kuitenkin luovuttiin. Järkevämpi oli korjata sisätiloissa olevat pesutilat koska jo käytännön kautta on järkevää, että suihkut ym. ovat sisällä eikä ulkona.

Lopulta monen mutkan kautta löytyi remontille tekijä ja nyt on vihdoin sauna pesutiloineen valmis. Tosin tarkkana remontin teossakin sai olla vaikkei itse mitään tehnytkään. Muutaman kerran melkein itkua väänsin kun remonttimies ei tuntunut ihan ymmärtävän kaikkia työvaiheita ja -tapoja. Onneksi itse olen saanut tai joutunut käymään sen verran kovan "koulun" tämän aiheen tiimoilta niin osasin opettaa ammattilaista tekemään työvaiheet oikein, muutoin olisi lattiassa kaksinkertaiset vesieristeet ja tökötit eriparia. Remonttimies suoritti samalla vesieristäjän tutkintoa mikä toisaalta oli hyvä koska sain vielä tuplavarmisteet hänen opettajansa kautta. Olisi varmaan pitänyt pyytää itselle todistus ohjauksesta. Jälleen siis tuli todiste siitä, että itse täytyy olla valppaana, sekä kommentoida ja puuttua virhekohtiin jos sellaisia ilmenee. 

Remonttimiehellämme oli kuitenkin hyviä ideoita ja työnjälki siisti, selkeästi aivan eri luokkaa kuin edellisten tekemä työ. Nyt toivottavasti saamme nauttia remontoiduista pesutiloista vähintään parikymmentä vuotta, sen verran pintojen tulisi käytössä kestää.  

En edes kehtaa laittaa kuvia vanhasta tilasta, vaikka vertailun vuoksi se aiheellista olisikin. Aiemmin koko tila oli tummasävyinen lattiasta kattoon. Pesutilat ovat kellarissa ja tilassa on pieni kellareille tyypillinen ikkuna, valon määrä on siis rajallinen pimeinä aikoina. Lattiakaivo oli sekin väärin tehty ja kiuas tilaan nähden aivan liian iso eikä turvarajat täyttyneet. 

Tilasta poistettiin kaikki vanhat pinnat, puupaneelit katoista ja seinistä sekä kaikki laattapinnat. Näiden lisäksi myös eristeet poistettiin. Pesutilan pinnat purettiin betonille asti ja uudet pinnat ladottiin alusta alkaen pinta pinnalta. Lattia sai tasoituksen sekä uudet kaadot ja lattiakaivokin noudattaa määräyksiä. 

Seiniin valittiin valkoiset, mattapintaiset keskikokoiset laatat (20x25cm) ja lattiaan keskiharmaan sävyiset kymppilaatat. Alunperin tilassa oli kaikkialla 10x10cm kaakelit, sekä seinissä että lattiassa väriltään tummanharmaat/mustat. Halusin tilaan valoisuutta ja selkeyttä, siitä syystä valkoista väriä. Muutoin en valkoisen ystävä ole, mutta pesuhuoneessa valoisuus on tärkeää jo turvallisuussyistä ja selkeä ilme sopii pesutilaan hyvin. Koko tilan kaakelit seinien ja lattian osalta tulivat maksamaan noin 220€. 

Katto vahattiin valkoiseksi ja saunan seinät mustiksi Tikkurilan Supi-saunavahalla. Vahasta tulee mieleen jämäkkä koostumus mutta Supi-saunavaha oli juoksevaa kuin vesi, ja se toi runsaasti haasteita pintojen käsittelyyn. Erityisesti katon käsittely oli vaikeaa koska vahaa valui sinne tänne eikä suojauksestakaan aina ollut hyötyä. Saunavahan irrottaminen oli myöskin työlästä ja osittain lähes mahdotonta kaakelipinnoilta. Mies kirosi työskelyn kyseisen tuotteen kanssa sen verran kovin sanoin, että tuskin toistamiseen vastaavaan työhön tällä tuotteella ryhtyy.

Lauteet tehtiin itse (mies teki) valmiista mustaksi käsitellystä puusta (CELLO). Saunan huonekorkeus on vain n. 195cm ja päädyimme tekemään vain yhden mutta leveän lauteen jolla voi sitten koko perhe istuskella. Lauteen koko on noin 160x80cm. Yhdestä laudelautapaketista sai aikaan lauteen sekä jakkaran. Runko tehtiin puunvärisestä höylätystä "kakkosnelosesta" joka sekin käsiteltiin mustaksi Supi-saunavahalla. Rungon jalkoihin laitettiin säätöjalat koska saunan lattian kaato on sen verran suuri. Rungon hinnaksi tuli noin 30€, ja laudepuupaketin hinta oli n. 47€.

Sadesuihkusetti on Granan Athene ja kylpytermostaattina Grohen Precision Start. Valinta ei ollut mikään kaikista helpoin. Oikeanlaisen hanan löytäminen hyvään hintaan oli työlästä. Muutoinkin kun ajatuksena oli luoda ennenkaikkea käytännöllinen tila mahdollisimman edullisesti niin hintojen vertailuun sai kulutettua tuhottomasti aikaa. Monessa asiassa säästäminen onnistui mutta yllättäviä menojakin silti oli. Saunaan ja pesutilaan tarvitaan monenlaisia juttuja joita ei heti ymmärrä laskea mukaan laskelmiin. Ja monilla näistä pienistä jutuista oli silti suuri hinta. 

Kiukaaksi valittiin yksinkertainen ja tilaan sopiva Harvian puukiuas, edullisin vaihtoehto sekin. Alunperin ajateltiin, että valitaan lasiluukuton vaihtoehto mutta koska se oli juuri poistunut valikoimista ja samaan hintaan sai kiukaan lasiluukulla niin otimme sitten sen. Hintaa kiukaalle taisi tulla noin 190€. Näin jälkikäteen on tullut huomattua, että tuo lasiluukku onkin todella kiva. Pimeinäkään aikoina ei välttämättä tarvita muuta valoa kuin luukun takaa näkyvä tuli, mikä on itse asiassa hyvin rauhoittava ja tunnelmallinen valonlähde. Kiukaan alle vaaditaan alusta, näköönsä nähden hintava kapistus mutta näillä mentiin kun muutakaan vaihtoehtoa ei ollut.

Valojen suhteen päädyimme monen eri ammattilaisen ehdotuksesta ledeihin. Aluksi ajattelin, että ledinauhat eivät sovi yhteen tilan kanssa mutta hyvinhän nuo tilaan sopivat. Pesuhuoneen puolelle laitettiin katon ja seinän kulmaan koko seinän mittainen lednauha, joka valaisee sekä pesutilan että saunan todella hyvin. Varsinkin lasten kanssa kylpiessä valo on tervetullutta. Saunan puolelle suunniteltiin yhdessä ledejä myyvän yrityksen kanssa kaksiosainen valonlähde - selkänojan taakse tuli viisiosainen ledvalaistus joka koostuu siis viidestä erillisestä ledvalosta. Näiden lisäksi lauteiden alle tuli seinään lämmintä valoa hehkuva lednauha. Ja koska tila on siitä erikoinen, että saunan ja pesutilan välissä ei ole ovea, valojen ei ole syytä olla päällä yhtä aikaa. Pesutilan kirkas valkoinen valo on niin voimakas, että se peittoaa alleen saunan valot. Joten kun haluaa nauttia saunan lämpöisestä tunnelmavalosta kannattaa muut valot kytkeä pois päältä.

Ledien eduiksi mainitaan monesti se, että ne on helppo ja nopea asentaa. Tämä pitää varmasti paikkaansa silloin kun valot on hankittu valmiiksi ennen pintaremontin aloittamista. Meillä tilanteet menivät hieman ristiin ja osa valoista saapuivat myöhässä eikä remonttia voinut viivyttää enempää, varsinkaan kun ei ollut tietoa milloin loput valoista saapuvat. Remonttimies oli tehnyt ledien asennuksia aiemminkin ja hän veti tilaan johdot ledejä varten etukäteen, jotta sähkömies voi sitten myöhemmin käydä asentamassa valot paikalleen. Meistä riippumattomista syistä asennuksen kanssa oli hieman liikaa ongelmia ja tilauksesta puuttui milloin ohjekirja ja milloin jakotukki. Asentaja joutui käymään pariin kertaan toteamassa ettei työ suju niinkuin pitäisi. Lopulta kuitenkin valot on kytketty mutta ei ihan siten kuten alunperin suunniteltiin. Tärkeintä silti on, että pääsemme vihdoin pesulle ja saunomaan turvallisin ja hyvin mielin. Ja vaikka ongelmia asennusten ynnä muiden suhteen oli toisinaan vaikka muille jakaa niin olen silti tyytyväinen valaistukseen kaikkineen.

Yhteistyössä OverLED. OverLEDin valikoima on laaja ja palvelu asiakasystävällistä. Ongelmiin sai apua niin puhelimitse kuin sähköpostilla. Muutoinkin hyvää palvelua oli saatavilla nopeasti. Asiakaspalveluun kuului myös sopivien tuotteiden suunnittelu tiettyyn tilaan sopiviksi. Lisätietoja löydät mm. täältä.

Vanhasta uutta - Diy-minituoli

Viime viikko oli varsinainen tee-se-itse-viikko! Miehellä oli lomaa ja meillä yhteistä aikaa puuhastella kotijuttuja. Ja sattuipa olemaan pari suhteellisen aurinkoista päivääkin, että sai maalattua pihalla. On kyllä ollut niin outo kesä tänä vuonna. Kauhistelin juuri, että nyt on heinäkuun viimeinen viikko! Kamalan nopeasti aika mennyt. Hellepäiviä on ollut ehkä pari. Kesäkuu meni semmoisessa 'nyt on vielä kevät'-tunnelmassa ja tämä kuu on odotettu hellettä. Mahtaako käydä niin ettei koko kesänä tule enää lämmintä. Uimakeleistä puhumattakaan. On nimittäin talviturkki yhä heittämättä. 

En kaipaa mitään älyttömän kuumaa, + 22 ja pilvetön taivas olisi aivan sopiva. Nämä epävakaat säät vaikeuttavat monia juttuja. Minulla on terassin maalit olleet viime kesästä saakka varastossa, tarkoitus oli maalata terassin lattia tälle kesää mutta todella vaikea on ollut löytää parin päivän putki, jolloin ei sataisi tai tuulisi tai olisi muutoin kosteaa. 

Onneksi viime viikolle kuitenkin osui pari OK päivää jolloin sain maalattua kaikki keskikerroksen lattialistat. Kellarissa sellaisia ei edes olekaan ja yläkerrassa listat on suht hyvässä kunnossa. Terassilla oli hyvin tilaa maalailla. Tein puulaatikoista, tuoleista ja vanhoista lakanoista maalausalustoja ja maalasin Sokevan telalla listoihin uuden pinnan. Listat ovat olleet kiiltomustat ja nyt ne ovat mattamustat (Teknos Futura Aqua - T1383). Telalla oli tosi helppo ja nopea maalata ja maalaustulos oli siisti, toisin kuin mitä sudilla olisi saanut aikaan. Jälkeenpäin ajateltuna hommassa oli paljon työtä, mutta onneksi se tuli nyt tehtyä. 

Listojen lisäksi maalasin verannan sisäseinät ja mies asensi tilaan uudet lattialistat. Vanha kenkäkaappi sai uuden omistajan ja autotallissa pyörinyt uusi lipasto löysi paikkansa verannalta. Listoja maalatessani maalasin myös yhden ison tammen värisen kehyksen mustaksi ja siitä mies tuunasi eteiseen uuden taulun. Keittiön vanha ruokapöytä löysi uuden osoitteen makuuhuoneesta ja keittiöön saatiin tuunattua uusi valaisin. Kaikkea pientä ja hyödyllistä on siis tullut tehtyä - kerrankin. 

Niin ja pihalla tuli maalattua jämämaaleilla mustaksi viime kesänä tehty kuormalavapenkki. Penkki muutti terassilta puutarhaan ja terassille laitettiin varastossa olleet pinnatuolit, joissa istuinosassa on halkeamia. Terassilla ne saavat kestää sen aikaa kun kestävät ja tuunataan niistä sitten tarpeen vaatiessa jotakin uutta. Yhteen pinnatuoleista ei ollut jalkoja, joten mielikuvitusta ja pikkuisia ylijäämä-jalkoja apunakäyttäen siitä syntyi lapselle sopiva minituoli! Aika hauska vai mitä!

Puiset laatikot löydettiin roskalavalta. Niitä oli siellä muistaakseni ainakin parikymmentä ja tokihan ne sieltä meidän matkaan pääsivät,  niin paljon kuin vain autoon mahtui. Olen käyttänyt niitä kukkaistutuksiin ja kukkapöytinä. Kamalan tukevia ne eivät ole mutta ajavat asiansa kukkien suhteen. Ja tykkään kovasti niiden ajan patinoimasta ilmeestä.

Inspiroidu inspiraatioista!

Ompele ja somista!

Wc:n pienen pintaremontin jälkeen tilasta lähti kaikki ylimääräiset hyllyt ja tasot tilaa viemästä. Kyseessä on siis todella pikkuruinen tila mutta toisaalta se on ihan toimiva näinkin. Pienessä tilassa näppärille ideoille on aina tarvetta, ja asioille ja esineille täytyy löytää vaihtoehtoiset paikat.

WC-paperit pyörivät yleensä allaskaapissa tai pytyn vieressä lattialla, mutta ne voi laittaa myös tällaiseen - helppotekoiseen - ommeltavaan telineeseen. Tarvitaan vain suikale kangasta, jonka vapaat päät ommellaan yhteen, sen jälkeen ommellaan keskelle sauma ja yläosaan kuja nauhalle, nyörille tai puuhelminauhalle kuten tässä tein.

Pujottelin puuhelmiä vahvaan naruun ja pujotin helminauhan sille ommeltuun kujaan ja solmin helminauhan päät tiukasti solmuun.

Tärkeintä tässä wc-paperitelineen teossa on mitata oikeankokoiset 'aukot ' tai väliköt paperirullille. Tähän minun tekemääni mahtuu joko 4 pienehköä rullaa tai 2 runsaamman kokoista rullaa.

Olen muuten miettinyt nyt useamman kuukauden, että millaisen DIY-henkisen seinään kiinnitettävän paperitelineen sitä oikein tekisi ja nyt sattumalta vastaus pulmaani löytyi: ovenkahva seinään ja rulla kahvaan! Jes, toimii!

Vessaakin voi somistaa ja koristella: Tähdet ekokartongista.

Kuvissa esiintyvässä Lambi WC-paperissa on Suomi100 -teemaan suunniteltu Juhla-kuosi (Finlayson).

– "Koska olemme suomalainen yritys, joka valmistaa tuotteensa täällä suomalaisesta puusta, on meille kunnia-asia olla yksi Suomi 100 -juhlavuoden yhteistyökumppaneista. Halusimme ehdottomasti tuoda markkinoille kotimaatamme juhlistavan erikoispakkauksen. Lambin papereihin suunniteltu painatus on peräisin Suomen itsenäistymisen ajoilta. Se juontaa juurensa Finlaysonin 1910-luvulla suunnittelemaan ja aikanaan käytössä olleeseen sairaalapeittoon, joka henkii kansallisromantiikkaa ja jugendia, kertoo Lambin Brand Manager Hanna Jokitöyrä." (Mediatiedote)

Sävytysneste!

Ilvesmaalit kuuli toiveeni. Minä nimittäin yhtenä päivänä mietin ääneen, että onkohan kenelläkään sellaista sävytystuotetta maaleille, jolla saa itse luotua oman maalisävyn. Kaappeihin on ajan kuluessa kerääntynyt kaikenlaisia maalinokkoja, ja kaikki on tietysti pitänyt säästää sävystä riippumatta. Osa näistä maaleista on sellaisia, ettei niille välttämättä heti sellaisenaan löydy käyttöä ja siksi mieleeni pälkähtikin ajatus jonkinlaisesta sävytysaineesta, jonka voi sekoittaa valmiin maalin joukkoon. Ja kappas vain, eksyin Ilvesmaalien kotisivuille ja sieltähän se vastaus toiveeseeni löytyi, uutuustuotteiden joukosta! Vau. Joskus käy näinkin päin, yleensä tällaiset 'päähänpälkähdykset' jää ajatustasolle.

Ilves Sävytysnesteitä löytyy seitsemää eri sävyä: keltainen, vihreä, sininen, violetti, pinkki, beige ja harmaa sekä kuultovalkoinen lakalle. Sävyjä voi sekoittaa keskenään. Yhden pakkauksen koko on 20ml. Kaksikymmentä milliä tuntuu ehkä pieneltä määrältä mutta kuten pigmentit yleensä myös tämä on todella riittoisaa. 20 ml värjää jopa 9 litraa maalia. Toki mitä vahvempi sävy halutaan sitä enemmän pigmenttiä tarvitaan. 

Sävytysnesteillä voi sävyttää sekä A-pohjan maalia että lakkaa, ja se sopii käytettäväksi sekä vesiohenteisten maalien että liuotinohenteisten tuotteiden kanssa, myös ulkokäyttöön tarkoitetuille lakoille ja maaleille. Todella monikäyttöinen tuote siis!

Paketti sisältää 20 ml sävytysnestettä, mitta-astian ja mittaruiskun. Sävytysneste on melko paksua joten mittaamisessa saa olla tarkkana, varsinkin jos haluaa saada saman sävyn toistekin sekoitettua. Mutta mieluiten niin, että heti kerralla sekoittaa koko tarvittavan määrän maalia koska koskaan ei saa täysin identtistä sekoitusta aikaiseksi, sävyeroja tulee aina.

Minä sekoitin hennon vaaleanpunaisen maalin ihan uutukaisesta maalipurkista. Kokeilin maalata jo käytössä olleita huonekaluja ja käytin Ilves kalustemaali V40:a. Olipa muuten hyvää maalia! Maalaaminen oli helppoa, nopeaa ja vaivatonta, ja maali kuivui todella nopeasti. Ja taisin ehkä kuvitella, mutta maali tuoksui nenääni ihan mansikkapirtelöltä! Ehkä tähän mielleyhtälöön vaikutti maalin ihana mansikkainen sävy. Sekoitin purkkiin ensin kaikista vaaleimman sävyn ja maalasin sillä tarvittavat jutut. Sen jälkeen sekoitin samaan purkkiin astetta tummemman sävyn ja maalasin loput jutut. Ensimmäiseen erään mittasin suht tarkasti oikean määrän sävytysnestettä eli tässä tapauksessa 0,2ml 0,225 litran purkkiin. Mutta toiseen erään sekoittelinkin sitten jo perinteisellä mututuntumalla oikean sävyn, sellaisen joka miellytti silmääni. Sävytysneste sekoitetaan maaliin mahdollisimman tarkasti esimerkiksi puutikulla.

Muut maalauskohteet Ilvesmaaleilla

Ikkuna- ja ovenkarmit maalasin Ilves ovi- ja ikkunamaalilla. Se on hyvin tasoittuva, kova mutta joustava akrylaattipohjainen lakkamaali oviin ja ikkunakarmeihin sisällä ja ulkona. Soveltuu puu-, metalli- ja joillekin muovipinnoille, ja sillä on erinomainen säänkestävyys. Kyselin sopivaa maalia kohteisiini Ilvesmaaleilta ja he suosittelivat tätä ominaisuuksiensa ansiosta: "Ovi- ja ikkunamaali soveltuu sellaisiin kohteisiin, joissa ikkuna on saatava auki ja myös karmi on maalattu sisäosasta. Ovi- ja ikkunamaalissa maalipinnat ei tartu/liimaudu kiinni pitkän ajankaan kuluessa, kuten joissakin maaleissa saattaa olla, jos pinnat on aivan kiinni toisissaan."

Sävyksi valitsimme pitkän ja hartaan pohdinnan jälkeen Tikkurilan TunneVäri-kartan sävyn AMETISTI. Ovet talossa on ajanpatinoimat, oranssiin vivahtavat, vaneriovet ja aiemmin karmeissa oli vahva petrooli. Tarkoitus oli siis noudattaa edellisen omistajan luomaa vastaväriharmoniaa ja löytää petroolille jokin hillitympi vaihtoehto mutta silti värin pitäisi toimia ovien sävyn kanssa. Ametisti (M428) on aika erikoinen sävy, ja sen takia siihen ihastuinkin. Se on syvän vivahteikas, hivenen harmaa, hivenen violetti ja toisinaan sinertävä.

Blogiyhteistyö | Ilvesmaalit

Kellari vaihtaa väriä

Askel kerrallaan kodin pinnat vaihtavat väriä ja uusiutuvat. Asuinkerros alkaa olla jo valmis, vaikka aina pientä säätämistä tulee tehtyä. Värien valinta on joskus vaikeaa, ja aisteille pitäisi muistaa antaa tilaa sopeutua muutoksiin. Lattialistat pitäisi jaksaa kiskoa irti ja maalata siistimmiksi ja WC:n lattia täytyy maalata ja listat asentaa. Siivota saa aina ja varsinkin lastenhuone on aina kuin pommin jäljiltä. Olisi niin houkuttelevaa päästä kärpäseksi kattoon esimerkiksi asuntomessuilla oleviin lastenhuoneisiin nyt kun niissä on jonkun aikaa asuttu. Onko viirit vielä suorassa ja lelut ojennuksessa. Moni koti viimeistellään viimeisen päälle lehtikuviin ja messuille, mutta harvemmin näytetään sitä miltä kodit näyttävät arjen keskellä.

Kellaritilaan oli ajatuksena toteuttaa jonkinlainen oleskelutila säkkituoleineen ja kenties TV voisi löytää paikkansa lipaston päältä. Kaikki muut näistä onkin jo asettunut paikoilleen, mutta telkku on edelleen varastossa. Oleskelukin on jäänyt vähemmälle kun ilmat ovat viilenneet, kissa sen sijaan on nauttinut olostaan säkkituolin uumenissa.

Kellarin lattiat oli tarkoitus kuitenkin maalata, ollaan tilassa sitten oleskelujen tiimoilta tai vain pyykkejä pestäessä. Haluan, että itsellä on hyvä olo, ja hyvä olo tulee muun muassa siitä, että tietää asioiden olevan kunnossa. Kellarin muutosta on hidastanut yksi epäkohta ja harmitusta aiheuttava asia, mutta siitä sitten joskus toiste. Siirsin harmin mielestäni hetkeksi sivuun ja päätin ryhtyä maalauspuuhiin. Pesutuvan lattia oli alunperin punainen. Aluksi haaveilin valkoisesta tai vaaleanharmaasta maalipinnasta, mutta kohteliaisuussyistä päätin kysyä miehenkin mielipidettä asiaan. Hän oli sitä mieltä, että lattian tulisi olla sinertävän vihertävän harmaa. Mikä väri se sitten onkaan. Etsiskelin värejä lattiamaalikartoista, ja Teknofloorin kartasta löytyi sopiva sävy. Miehen valinta siis voitti. Ja hyvä se olikin. Valkoinen lattia olisi saattanut tehdä tilasta pliisun ja valkoisessa näkyy helposti liat ja moskat.

Lattia näyttää yläkuvissa omituiselta siksi, että päätimme lasten kanssa vähän huvitella ja maalasimme kuvioita paperin sijaan lattiaan ennen lopullista maalipintaa. Aika ahdistava tuo punainen väri oli, kiva saada vaihtelua ja piristystä. Ja eiköhän tilan lopullinen funktiokin löydy kun jonkun aikaa ollaan asuttu. Nyt kuukausia on vasta pari, joten kaikki asiat vielä hakee paikkaansa jonkin aikaa.

Yläkuvissa lopputulos ensimmäisen ja toisen maalauskerran jälkeen. Maalasin lattiat Eskaron Floor lattiamaalilla. Se on liuotinohenteinen, kiiltävä ja hyvin kulutusta kestävä maali. Katseli juuri Eskaron laajaa tuotevalikoimaa ja huomasin pohtivani mitä kaikkea tulevina vuosina tuleekaan tarvittua. Saunan seiniin tarvittaisiin uudet pinnat ja talon julkisivu kaipaa kohennusta. Huhheijaa, kuinkahan sitä kaikesta selviääkään. Mutta herätys ja takaisin tähän hetkeen. Kellarin lattia on nyt saanut uuden raikkaamman ilmeen. Minua ensin vähän kauhistutti, että maali on liuotinohenteista. Jotenkin minua vain pelottaa kyseisenlaisten maalien kanssa puuhastelu, lähinnä siis turvallisuussyistä. Pelkään rättien ja riepujen syttymistä itsekseen. Mutta tokihan vesiohenteistenkin maalien kanssa saa olla tarkkana, saattavathan nekin syttyä. 

Floor lattiamaali on todella riittoisaa! Maalasin lattiat pienellä telalla (konttien, koska se tuntui parhaimmalta tavalta minulle) ja lattian reunat siistin pensselillä. Muutamalla desillä sai helposti maalattua parinkymmenen neliön alan. Jo ensimmäinenkin maalikerros peitti punaisen maalipinnan hyvin, mutta maalasin toiseen kertaan vielä varmuuden vuoksi. Ensimmäinen maalikerros kesti kuivaa yllättävän kauan, ehkä jopa 24h. Siitä syystä varauduin toisellakin kerralla pitkään odotusaikaan mutta toinen maalikerros kuivuikin yllättäen melkein puolet lyhyemmässä ajassa.

Lattiapinta puhdistettiin ja korjattiin/tasoitettiin virhekohtia. Kyseisessä tilassa lattian pinnassa kulkee muoviputket, joten pintaa ei juurikaan saa hioa. Joitakin kohoumia tasoiteltiin ja kuoppia täytettiin. Ja lopuksi taas hiottiin betonille tarkoitetulla kuppilaikalla (löytyy mm. Motonetista).

Nyt mietinnässä on, laitetaanko pesutupaankin jalka- ja kattolistat. Ehkä ne toisivat viimeistellymmän lookin, mutta kyllä se tällaisenaankin menee ihan hyvin. Minulla on vähän sellainen outo ajatus, että kaikki pitäisi olla valmista heti, mutta ehkä niitä asioita pitää jättää tulevillekin päiville ja vuosille.

Yllä oleva saavi löytyi erään talon purkulavalta. Nappasin sen heti mukaani koska se on niin hieno ja monikäyttöinen. Ja kunhan tuo pesutilaprojekti valmistuisi niin, että kellarissa tykkäisi oleskella ilman ahdistusta, voisi tilasta nauttia ihan uudella tavalla. Kyllähän se saunan jälkeen olisi kiva istahtaa penkille kuivattelemaan ja rentoutumaan kynttilänloimusta.

Toivottavasti teillä on kotona kaikki hyvin.

Blogiyhteistyö | Eskaro Suomi

Eskaro tukee kestävää kehitystä!

WC:n edullinen uudistus!

Talossamme on yksi ainoa WC, ja sekin on todella pieni. Ei itseäni juurikaan haittaa, ettei vessoja ole enempää koska ei lapsuudenkodissanikaan ole ikinä yhtä enempää ollut ja hyvin on pärjätty. En ole tottunut myöskään isoon vessaan, joten ei tämä uuden kotimme pieni vessa tuntunut mitenkään ongelmalliselta. Mutta jos nyt rehellisiä ollaan niin toisinaan tilan puute ahdistaa, varsinkin kun kyseisessä tilassa häärää välillä itseni lisäksi kaksi alamittaista, ja kaikkien on aina ängettävä samaan tilaan vaikkei hätää olisikaan. Ostohetkellä WC oli musta. Seinissä oli tummanpuhuvat ornamenttikuvioiset tapetit, katosta roikkui kristallikruunu ja seinällä oli lasiset tasot. Malja-altaan alla oli itse tehty allaskaappi, ja allastaso kiersi tilan kahdella seinällä. Vaikka taso ei ollut leveä, tuntui se kuitenkin vievän ikävästi käyttötilaa. Toki tason päälle sai laitettua purkkeja ja pesuvälineitä, mutta en silti kokenut sitä käytännölliseksi. Ja ei se paperitapettikaan niin kovin järkevä materiaali mielestäni ollut. Ei varsinkaan altaan takana, jonne väistämättä roiskui käsiä pestessä vettä ja tapetin pinta oli täynnä valkeita roiskeita. Olisihan altaan taakse tietysti voinut laittaa vaikka lasin tai laattoja, mutta roiskejälkiä oli muuallakin seinissä, ja sen lisäksi seinät oli tapetoitu osittain isoista ja pienistä palasisista ja näytti sen vuoksi hieman epäsiistiltä. 

Sitten alkoikin kova pohdinta, että miten tuon pienen tilan uudistaisi niin, ettei tila pienene entisestään ja mielellään pintaremontti tulisi toteuttaa mahdollisimman edullisesti. Kyselin ihmisiltä kommentteja ja ideoita materiaalien suhteen. Osa kehui laminaattia, osa paneeleja. Kumpaisiakin harkitsin mutta sitten päähäni pälkähti ohut vaneri. Ajattelin, että sillähän voisi saada helposti 'pinnoitettua' ison alan kerralla siististi. Ohuella 4mm vanerilla huonealakaan ei pienenisi, kuten se tekisi paneelin tai laminaatin kanssa, ne nimittäin ovat sen verran paksua materiaalia. Vertailin hintoja usean eri paikan välillä ja keskimäärin jokaisessa paikassa hinta pyöri 30 euron tietämillä. Lopulta kyllästyin jahkaamiseen ja päätin, että nyt käydään vielä yhdestä paikasta kysymässä ja sitten ostetaan tarvittavat materiaalit, jotta saadaan asia eteenpäin. Hartmanilta löytyi etsimääni vaneria, ja hinta oli yllättäen melkein puolet halvempaa kuin muissa firmoissa ja myymälöissä. Hartmanilta lähti siis matkaamme 5 vanerilevyä, yhden koko on 1220x240mm.

Lopulliseen työhön meni kolme ja puoli vanerilevyä, WC:n koko on n. 95x145cm, korkeus n. 250cm. Hintaa käytetyille vanereille tuli vajaat 60€.

Vanerit kiinnitettiin seinään asennusliimalla ja pienillä nauloilla. Seinien kulmat tasoitettiin pakkelilla ja saumanauhalla.

Allas, hana, pönttö ja valaisin pysyivät samoina. Allastaso tehtiin liimapuulevystä. Levystä leikattiin mittojen mukainen kappale, joka kiinnitettiin seinään kulmaraudoilla ja hyllynkannattimilla. Tarkoitus olisi tehdä vielä jonkinlainen suoja putkien eteen ja/tai hyllytaso tai lokerikko allastason alle. Koukkujen sijaan naulakoiksi vaihdettiin Wave-naulakot. Mies halusi laittaa ne, minun makuuni ne ovat ehkä hieman modernit, mutta kyllähän ne ihan hauskat silti ovat ja tuovat osaltaan mukavaa ilmettä uudistettuun tilaan. 

Peilikaappi on vanhasta kodista ja se pääsi vihdoin käyttöön tässä talossa. Aiemmin vessassa oli lasiset avohyllyt ja erillinen peili altaan yllä.

Ovenkarmeissa on jännä violettiin vivahtava harmaan sävy: Tikkurilan AMETISTI. Kyseisellä sävyllä on maalattu oikeastaan kaikki ovi- ja ikkunakarmit, lukuun ottamatta muutamia valkoiseksi maalattuja karmeja.

 Seinäpinnat ja allastaso maalattiin V33-paneelimaalilla, sävy vaaleanharmaa. Kyllähän tuo sävy lähinnä valkoiselta näyttää mutta ei se kyllä oikeastaan haittaa yhtään. Mikä sinällään on hauska juttu, koska normaalisti olisin sanonut, että en todellakaan halua valkoista vessaa mutta niin vain mieli muuttui. Ei minusta silti pelkistetyn tyylin ystävää saa, vaikka toisinaan vaaleus onkin hyvä asia. Värit ja runsauden voi sisällyttää muihin tiloihin, mutta tällainen muutoinkin pieni tila hyötyy valoisuudesta ja minimaalisesta ilmeestä.  

Maali oli ihanan keveää ja vaneri materiaalina imi maalia itseensä. Lopputulos on upea, V33-maali hyväilee kauniisti vanerin pintakuviointia ja maalipinta on kuin satiinia.

Maalasin seinät ensin pensselillä ja toiseen kertaan pienellä telalla. Allastaso on maalattu kertaalleen. Maalia kului noin kaksi litraa.

V33-Paneelimaali sopii seinä- ja kattopaneeleille: puhtaalle, lakatulle tai maalatulle puulle. Se tarttuu ongelmitta myös kalvopinnoitetuille MDF-paneeleille ja muoviin.

• Toimii ilman pohjamaalia tai hiontaa

• Vesiohenteinen

• Valumaton koostumus

• Kestää arjen haasteissa

• Kestää kulutusta

• Hylkii likaa

• Kestää vesiroiskeita

• Pesunkestävä

• 4 värisävyä

Kaikin puolin siis loistava tuote ja sopi kuin nenä päähän tähän meidän projektiimme.

Tässä kuvakollaasissa näkyy vessa ennen muutosta, ja sitten vaneripintaa ennen käsittelyä. En muuten tiennyt vaneria pohtiessani, että se on kovaa kyytiä tulossa taas muotiin. Rakennusmateriaalinakin se on syrjäyttämässä muut levymateriaalit. Ja onhan se hieno materiaali, todella monipuolinen ja monikäyttöinen, ja se on helposti käsiteltävissä.

Lattiakin lopulta maalattiin ja kattoon asennettiin listat. Nyt WC alkaa näyttää jo viimeistellyltä. Joitakin pikku fiksauksia pitää vielä toteuttaa, mutta kaikki ajallaan. Isoimmat jutut on nyt kuitenkin saatu siistittyä ja tilan ilme on freesi ja raikas. 

Lattia maalattiin V33-sarjan lattioille tarkoitetulla, vesiohenteisella, kaakelimaalilla. Se sopii lasitetuille ja lasittamattomille laatoille sekä klinkkerille, ja soveltuu myös graniitille, marmorille, ym. kivilaaduille. Ennen maalauksen aloittamista saumat tulee puhdistaa Ronseal Saumanpuhdistajalla ja lattiat esikäsitellä pesemällä lattiapinta Nitorin soodapohjaisella (alkaliini) maalarinpesuaineella ja pesukankaalla, ja sen jälkeen lattia käsitellään V33:n esikäsittelyaineella kaakelilattioille, huomioiden erityisesti nurkat ja saumat. Pesun jälkeen lattiat huuhdellaan huolellisesti vedellä ja annetaan kuivua vähintään 24 tuntia.

Kaakelimaalin joukkoon sekoitetaan ennen maalauksen aloittamista lisäaine, joka sisältyy maalipakkaukseen. Sekoittamisen jälkeen maali tulee käyttää 10 vuorokauden kuluessa, sen jälkeen maalin teho heikkenee. Maalasin lattiat kahteen kertaan. Maalaaminen oli todella helppoa, nopeaa ja vaivatonta. Maalaamiseen käytin pientä telaa ja nurkat maalasin pensselillä. Sopivan ajankohdan löytäminen oli vaikeampaa kuin itse maalaus, piti nimittäin miettiä tarkkaan miten ajoittaa esikäsittelyvaiheet ja maalaaminen kun jokaiseen vaiheeseen kuului lisäksi pitkät kuivumisajat. Käytinkin hyväkseni yöaikaa, silloin pinnat saivat kuivua rauhassa. 

Tässä ennen maalausta...

Ja tässä maalauksen jälkeen. 

Maalisävynä oli mustanharmaa, lähinnä sitä sävyä mitä lattiat olivat alunperinkin. Halusin tumman lattian, koska se antaa kivaa kontrastia muutoin vaalealle tilalle. Lattiassa oli yksi valkoinen laatta ja hyvin tuo tumma maali peitti senkin. Lattian pinta-ala on vajaa puolitoista neliötä ja sen maalaamiseen kahteen kertaan tarvittiin noin 350 ml maalia. Minkäänlaista pohjamaalausta ei tarvita.

DIY-uudistuksen kulut n.

- Vaneri 60€

- Liimapuulevy 14€

- Maalit: kaakelimaali 750ml - 39,90,- | paneelimaali 750ml - 27,90,- ja 2L - 49,90,-

+ muut kulut kuten asennusliima, vanerisaha ja saumanauha.

*Blogiyhteistyö V33*

Remppaterkuin,

Lastenhuoneen ja olohuoneen muutos

Lastenhuoneen ja olohuoneen maalaukset toteutettiin blogiyhteistyönä Coloria Oy:n kanssa. Seinät maalattiin Greenline sisustus- ja remonttimaaleilla. Valitsin lastenhuoneeseen suurempaa kulutusta kestävän remonttimaalin ja olohuoneessa makuuhuoneen tavoin on käytetty sisustusmaalia, näissä huoneissa seiniä ei tarvitse samalla tavalla pyyhkiä kuin mitä lastehuoneessa luultavimminkin joutuu. Ainakin muksut ovat jo innoissaan väritelleet liitutaulun rajojen yli seinään. Liitu nyt onneksi lähtee kuitenkin poiskin suht helposti.

Mr. Kirjailija alias mieheni maalasi olohuoneen seinät telaamalla, minä pysyttäydyin tutussa ja turvallisessa pensselissä, tosin kyllähän minä sitten lopulta otin telankin apuun lastenhuoneen seiniä maalatessani. Kävihän se telaten paljon joutuisammin.

Kumpainenkin huone on nyt kalustettu ja somistettu, mutta katsotaan miten kauan ne pysyvät nykyisessä muodossaan. Ainakin lastenhuoneen suhteen mieleni tekisi tehdä jotakin muutoksia, en vain vielä tiedä että mitä. Tavaraa siellä ainakin on ihan liikaa ja kaikki on aina pitkin lattiaa. Asuntomessujen kiiltokuvalastenhuoneet olivat kaikki vuorollaan niin siistejä ja harkittuja, mutta kotona todellisuus on aivan jotain muuta.

Papan tekemä 'lullu' eli kehto nukeille. Tyllerö on kyllä itsekin pistänyt kehtoon pötkölleen, sopii sinne ainakin vielä. Huoneesta löytyy muutakin papan tekemää: puinen keinuhevonen.

Lastenhuoneen turkoosit karmit jätin alkuperäiseen väritykseensä. Ne sopii ihan kivasti vihreän seinän kanssa (Tikkurila/Lehvästö). Ovenkarmikin oli viime viikkoon asti turkoosti, mutta maalasin sen lopulta valkoiseksi. Valkoinen rauhoittaa ja tasapainottaa huoneessa yleensä vallitsevaa pienoista kaaosta.

Aiemmassa kodissa tämä valaisin oli olohuoneessa, nyt se sai paikan lastenhuoneesta. Olen kietonut valaisimeen perhos- ja höyhenköynnöksen.

Roll-up verhon tein tavallisesta pitkästä verhosta, jonka käänsin sivuttain. Yläreunaan ompelin tangolle kujan ja siistin verhon sivusaumat. Vihreästä ja turkoosista satiininauhasta ompelin verhoon kiinnikkeet, jotka pitävät verhon alaosan paikoillaan rullan muodossa.

Ja tässä alakuvassa lastenhuone ennen muutosta. Seinissä oli useampi kerros tapettia. Tuo pinkki lehtikuosinen tapetti lähti todella helposti vain nyppäämällä vuota kerrallaan, mutta sieltä alta paljastuikin sitten monenlaista pintaa, jotkut lähtivät helposti ja toiset vähemmän helposti. Kyllä siinä sai muutaman tunnin ahertaa, että pinnasta sai edes suhteellisen siistin. Pakkelia lopuksi pintaan, hionta ja uusi maali päälle. Pari kertaa kyllä kävi tapetteja repiessä mielessä, että olisiko helpompaa vaan ostaa uudet levyt ja maalata ne. Ehkä jonakin päivänä sekin idea tulee toteutettua.

Ja sitten pari kuvaa olohuoneesta

Oikeastaan jokaisessa huoneessa oli seinäpinnat tapetoitu. Keittiössä päätyseinät oli maalattu mutta niissäkin alla oli lasikuitutapetti. Olohuoneessa ja keittiössä oli samanlainen mustavalkoinen köynnöstapetti, ja samalla kuosilla oleva tapetti oli myös makuuhuoneessa ja vintin yhdessä huoneessa mutta näissä väritys oli mustavalkoisen sijaan beige.

Alakuvassa näkyvä kapiokirstu on sekin apen tekemä, häälahja meille.

Sohva on roskalavalta miehen pelastama Artekin sohva. Mies oli sen päällystyttänyt muistaakseni jossakin lähialueen ammattikoulussa opinnäyte-/lopputyönä, joten verhoilukuluja ei tullut, hintaa tuli ainoastaan käytetystä kankaasta, ja sekin oli pakan loppu, joten hintaa taisi tulla 150e verran. Ei paha hinta laisinkaan, sohva itsessään oli hyvässä kunnossa.

Olohuoneen seinien väri on Tikkurilan kartasta Shantung. Kyseistä sävyä on hankala saada toistumaan kuvissa aidonnäköisenä. Se on harmaan ja beigen sekoitus, ihanan puuterinen lämmin sävy.

Valkoiset karmit: Teknos T1373, tummat karmit Tikkurila AMETISTI, jalkalistat/kynnykset Teknos T1383.

Olohuoneeseenkin pitäisi vielä jotakin keksiä. Yksi villi idea on tuoda luontoa tupaan, mutta katsotaan toteutuuko se. Seinään olisin halunnut maalata ison mandalan tai sen tyylisen itämaisen ornamentin, mutta sabluuna sen tekemiseen puuttuu. Verhoja juuri vaihtelin, ostin Seinäjoelta eräästä uudesta kangaskaupasta todella edullista silkkimäistä kangasta, vihreää sekin. En näköjään pääse eroon vihreän sävyistä. Olin menossa Eurokankaaseen mutta mies huomautti, että tuossa lukee "kankaita eurolla" joten tietysti minä suuntasin sitten sinne. Ihan eurolla en valitsemaani kangasta saanut, mutta eipä se kauaksi siitä heittänyt: 5e/m ja se vielä puoleenhintaan. Kangassalonki sijaitsee Seinäjoella Joupissa, kannattaa käydä katsomassa, valikoimaa oli runsaasti!

*Blogiyhteistyö  - Coloria Oy*