maanantai 25. heinäkuuta 2016

Villit vanttuut!


En kestä, miten käteviä ihmiset ovat! Äh, minun kutomukset on yleensä tuntien hääräämisen jälkeen pelkkä lankamytty, osa langanjuoksuista kireällä, osa löysällä. Jaksan aina marmattaa, että syynä on vasenkätisyys tai ettei opettaja osannut opettaa. Tiedä häntä, onko tekosyy, osasyy vai koko syy. Mutta, ihailen niitä jotka osaa. Ja haaveilen, että jos  minä joskus osaisin. Vaikka eihän sitä ikinä tiedä mitä ihminen todellisuudessa osaa, saattaa nimittäin olla paljon asioita joihin sitä kykenee mutta ei vain itse tiedä sitä. Ja kokeilla ja oppia voi aina. 

Olen haaveillut siitä minkä tämän kirjan kirjoittaja on toteuttanut - omien neulekuvioiden suunnittelusta. Ajattelin, että se voisi olla hauskaa ja helppoakin, sitä vain värittää mustia ruutuja valkoisten sekaan ja luo uusia kuoseja. Kokeilin joskus eikä se ollutkaan niin simppeli juttu. Ehkä en yrittänyt tarpeeksi. Kirjan tekijä Lumi Karmitsa kirjoittaa, että hän vain ryhtyi toimeen, neuloi ensimmäiset kirjoneulelapasensa suit sait eikä edes ymmärtänyt ajatella, etteikö hän pystyisi siihen. Hyvä tapa ajatella, ennakkoluulottomuus on hyvä ominaisuus monessa asiassa. Ja sitten hän päätti kokeilla, osaisiko suunnitella omia neulekuvioita. Osasi hän. Tässä on selkeä todiste siitä. 

Villit vanttuut & vallattomat villasukat on Moreenin uutuuskirja, se pitää sisällään upeita, hauskoja ja huumorilla höystettyjä kirjoneulelapasia ja -sukkia. Tiedän kenelle annan kirjan seuraavaksi ja vien kasan lankoja mennessäni. Anoppi saa neuloa minulle nuo hauskat buddhat. Hyvälle tuulelle saava kuosi, runsas värien kirjo ja ennenkaikkea persoonalliset ja uniikit lapaset. 
Muissa kuoseissa vilahtelevat mm. ruusut, kissat, koirat, meduusat, luurangot ja jopa tsiisukset, aika kivat nekin.
Lapasissa ja sukissa on käytetty monia mielenkiintoisia yksityiskohtia ja erilaisia kantapäitä, peukaloita, reunuksia ja kavennuksia. Yhteensä erilaisia malleja kirjasta löytyy 18 kappaleita, yhtä paljon lapasia ja sukkia. Taitava kutoja osaa varmasti myös sekoitella malleja, ja käyttää sukkien kuvioita lapasissa ja päinvastoin.

Kirjoneule on suosittua lapasissa ja sukissa, olen sen huomannut myydessäni anopin kutomuksia. Yksiväriset tai raitaiset tuotteet eivät liiku juuri lainkaan, mutta kirjoneuleet joissa on selkeä kuvio, eläin- tai kasviaihe, menevät kuin kuumille kiville.

Minä jään odottelemaan sitä tumppuja tumpeloille -kirjaa, jos sitten uskaltaisin kokeilla itsekin.

***

Lumi Karmitsa
Moreeni 2016






torstai 21. heinäkuuta 2016

Metka tuote!


Selaillessani taannoisen blogiyhteistyökumppanini kotisivuja silmiini osui varsin metka tuote. Kaunis design, persoonallinen ilme ja arvokas aate yhdistyvät Metkatuotteessa.

Metkatuote on suomalainen yritys, jonka takaa löytyy muotoilija Minna-Mari Meriläinen. Metkatuotteen tuotesarja koostuu nostalgisella kuosilla varustetuista pelti- ja emalituotteista. Tuoteperhe käsittää kuusi eri värimaailmaa, tuntomerkkeinä humoristisuus ja vanhan ajan tunnelma. 


Ihastuin tuotteisiin heti. Niissä yhdistyy moni itselleni tärkeä piirre. Rakastan vanhoja juttuja ja nostalgiaa monella tapaa. Tykkään kuoseista: niitä on kiva kehitellä itse mutta on myös ilo katsella toisten aikaansaannoksia. Metkatuotteen liikeidean taustalla on lisäksi hieno ajatus jatkaa perinteitä, tässä tapauksessa työ jatkuu jo kolmannessa polvessa. Minna-Mari Meriläisen isovanhemmat perustivat aikoinaan kyläkaupan, ja toimintaa jatkoivat sittemmin Minna-Marin vanhemmat ja nyt puikoissa istuu hän itse - vanha kyläkaupan tunnelma on siirretty Metkatuotteen nostalgisiin kuoseihin ja tuotteisiin.


Tuoteperhe pitää sisällään kauniita ja laadukkaita peltirasioita: kahvi-, tee-, makeis- ja keksipurkkeja, sekä hauskoja tee-se-itse-paketteja, joista voi leipoa mm. Raktorikuskin ruukkuleipää, Isoäidin pannaria ja Kylänväen kuppikakkuja. Tutustu valikoimiin tästä! Vink* Kiva lahjaidea!


Kun peltirasioiden sisällöt on nautittu, voi rasiat hyödyntää uudelleen joko säilytys- tai koriste-esineinä. Ainakin minua nämä rasiat ihastuttavat ja ilostuttavat. Mikäs sen ihanampaa kuin kotoilu kauniiden asioiden keskellä.


Irtoteetä löytyy 7 eri makuvaihtoehtoa ja ne ovat Suomessa valmistettuja. Peltirasioiden lisäksi voit valita paperisen täyttöpussin, joissa niissäkin toistuu sama nostalginen ilme. Rasiat ovat kooltaan 100g, täyttöpussit 60g.


Kaikissa kahvipurkeissa on sisällä 100g:n kahvipussi. Lisäksi kahvivalikoimasta löytyy 7 ihanaa kahvinautintoa 100g:n paperipusseissa. Kaikki kahvit soveltuvat sekä suodatin- että pressopannuun.


Metkatuotteen makeiset ovat aidosti kotimaisia, käsityönä perinteisellä reseptillä valmistettuja. Peltinen pastillirasia on kooltaan 80g. Näiden lisäksi valikoimissa on myös makoisia fudgeja 150g:n pusseissa. Fudge-palat ovat gluteeniton ja lisäaineeton tuote!


Metkatuotteen kotisivuille pääset tästä, ja Seinäjoen Asuntomessuilla kävijät huomio! Metkatuotteen myyntipiste löytyy myös sieltä. Metkatuote on esillä kohteissa Villa Roihu sekä Kohde 33 Lumiance. Lisäksi sisustusliike Sapiran ja Lennolin yhteinen myyntiosasto sisustajahallissa on paikka, josta voi käydä Metkatuotteita ostamassa.

Elintarviketuotteiden lisäksi Metkatuotteen valikoimista löytyy ekologisia, kestäviä ja pestäviä bambufroteesta valmistettuja tiskirättejä. Näissäkin toistuu sama kuviomaailma. 
Ja sitten löytyy vielä teen juojan tärkeä apuri eli teesihti/pallo, kuosivaihtoehtoina Kyläkauppa, kylätie ja traktori. Uutuuksena valikoimissa 2 litran emalipannu, siihen mahtuu jo useampi kupillinen sumppia!

Metkatuotteen tuotteet saavat hymyn huulille ja mielen täyteen mukavia muistoja menneiltä ajoilta.








keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Rust Effectillä uutta ilmettä

Aiemmassa postauksessa kirjoittelin Mastonin uutuudesta, Rust effect -ruostemaalispraysta. Tässä postauksessa vinkkaan muutaman käyttökohteen maalille. Kuvissa vasemmalla on kohde ennen käsittelyä ja oikealla puolella maalauksen jälkeen.


Musta muovinen vesisaavi sai rouheamman ilmeen ruostemaalilla.
Saavin koko on 45 litraa ja maali oli mielestäni riittoisaa. Yhdellä pullolla maalasin muovituolin sekä tämän saavin.


Puisiin, kultapinnoitteisiin valokuvakehyksiin suihkaisin ruostemaalia.


Maali kiinnittyi hyvin myös pilttipurkkiin sekä peltipurkkeihin. Valkoiseksi paklattu peltipurkki sai myös pintaansa ruoste-efektin. Olin siis aiemmin jo kokeillut pinnoittaa peltipurkkeja pakkelilla ja jatkotyöstin yhtä purkkia nyt tällä Mastonin uutuustuotteella.


Muksujen tai koiran joskus hajottama savivaasi, jota on useampaan otteeseen ronskilla otteella liimailtu kasaan. Vaasin pintaan suihkaisin ruostemaalin lisäksi kevyesti kultasprayta.


Vanha öljylyhty, tosin jo toimimaton, sai uuden ilmeen. Suihkutin maalia tietoisesti ja tarkoituksella hieman epämääräisesti koska halusin, että sininen sävy saa kuultaa lävitse.


Ja viimoisena joskus tekemäni pahvikirjain sai uuden ilmeen. Pahvikirjain on päällystetty "metalliteipillä" ja spraymaalattu violetilla värillä. Tuo violettisävy oli ehkä turhan imelä makuuni, mutta ruosteisena kirjain näyttää ihan kivalta.


Tässä vielä nämä käyttämäni putelit. Keskimmäisenä ruostemaali, vasemmalla muovituotteille pohjamaali ja oikealla matta lakka suojaamaan kulutukselle joutuvia kohteita. Itse suihkuttelin sitä mm. pihatuoliin ja vesisaaviin. Toki materiaalillakin on oma merkityksensä. Puutarhatuolin pinta oli jo valmiiksi kulunut huokoiseksi, joten se otti maalipinnan luontevammin vastaan, vesisaavi taas oli suht uusi, kova ja kiitältävä pinnaltaan joten maalaustuloksen kestävyys jää vielä nähtäväksi.

Etsi lähin jälleenmyyjäsi täältä

Tekemisen iloa!





tiistai 19. heinäkuuta 2016

Ruostemaalin testausta



Ruoste

ihastuttaa ja vihastuttaa.
Se on toisen kaunistaja, toisen rumentaja.
Riippuu siis kohteesta mihin se sopii. Itse tykkään kovasti ruosteisesta ilmeestä sisustustuotteissa ja koriste-esineissä. Aiemmin ruosteesta yritettiin päästä eroon ja nyt ruosteinen ilme on IN. Ruosteista pintaa saa luotua muun muassa erilaisin efektimaalein.

Mastonin uutuus spraymaali Rust effect (400ml) sopii metalli-, puu-, kivi-, pahvi-, lasi- ja muoviesineille. Se on valumaton, ei murru iskuista ja kestää hyvin auringonvaloa. Se muodostaa vahvan, sään ja kosteuden vaihteluja kestävän pinnan ja on aina päälle maalattavissa, ja se soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön.

Ruoste efektimaali on akryylipohjainen koristemaali. 


Kun kuulin tästä uutuustuotteesta, innostuin heti! Halusin kokeilla sitä sekä sisustusjuttuihin, että ulkona oleviin kohteisiin. Tämä jo aikaa nähnyt ja kulahtanut muovituoli sai kauniin punaruskean maalipinnan. Maalausjälki on karkea ja maalin seassa on pieniä metallihiukkasia, jotka luovat aidon ruosteen tuntua.


Maalaaminen oli todella vaivatonta ja nopeaa! Vaikka purkin kyljessä sanotaan kuivumisajaksi 20 minuuttia, ainakin tässä tapauksessa se kuivui silmissä. Pystyin kääntelemään ja koskettamaan tuolin pintaa heti maalin suihkuttamisen jälkeen. Spraypullo toimi kuin unelma, maalia tuli tasaisesti ja siististi, pulloa oli helppo ja kevyt käyttää eikä pullo jumittunut kertaakaan. Maali on todella riittoisaa ja peittävä tulos saadaan nopeasti. En ole aiemmin tällaiseen tuotteeseen törmännyt. Spraymaalien kanssa on aina ollut ongelmana suihkeen epätasaisuus, pullon jumittuminen ja raskas käyttö, sekä maalin valuminen. Mitään tällaisia ongelmia ei Mastonin maalin kanssa ollut.


Voin siis suositella tätä kaikille! Minulla on jemmassa vielä muutama kohde mihin aion maalia kokeilla. Toki jos oikein aidonkaltaista ruostepintaa tahtoo, niin se täytyy sitten toteuttaa vaikka koristemaalauksen keinoin. Tällä Rust Effect -maalilla maalaustulos ja pinta on tasainen, harva luonnollisin tavoin ruostunut esine kuitenkaan ruostuu näin siististi.

Muovituotteet on hyvä käsitellä Maston Muovipohjamaalilla ennen Rust effect-maalia ja lopuksi 
 suihkuttaa Acrylcompin mattalakkaa suojaamaan kulutukselle alttiita kohteita.











sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Kamalan ihana päivä




Kamalan ihana päivä -kirjassa paneudutaan pienen ihmisen tunteiden purkaukseen, siihen miten kamalasta päivästä voi silti kuoriutua ihan hyvä päivä. Pienellä ihmistaimella voi harteillaan olla isojakin painoja ja kaikki ei aina mene niinkuin tahtoisi tai suunnittelisi. Välillä harmittaa, välillä hermostuttaa, ruoka ei ole hyvää ja asiat eivät onnistu, eikä aikuinen aina tunnu ymmärtävän.

Kamalan ihana päivä on lasten mindfulness -kirja, jossa esitellään erilaisia ideoita ja toimintamalleja lapsen ja aikuisen toimivaan ja rakastavaan yhteistyöhön. Kirja antaa tunnetaitolahjoja aikuisille ja lapsille. Kirjan tehtävien kautta tutustutaan mm. aisteihin, miten ne toimivat ja vaikuttavat. Keskittymällä siihen miltä kehossa tuntuu, se rauhoittaa ja auttaa tavoittamaan hyvän olon aina. Harjoitusten kautta lisätään lisäksi rentoutumista, häädetään kiukkueläin, lähdetään mielikuvitusmatkalle ja lähetetään hyviä toiveita muille.

Mietin kirjan tehtäviä ja harjoitteita ja sitä miten ne sopisivat oman vilkkaan lapseni kanssa toteutettaviksi. Lapsi on kuten äitinsä, tulisieluinen ja herkkä. Hänelle ja minullekin tekisi hyvää rentoutua hetkeksi ja löytää ne hyvät hetket arjen haasteista. Välillä kun tuntuu, että aika menee vain komentamiseen ja ohjeistamiseen eikä positiiviselle palautteelle meinaa löytyä sijaa lainkaan. Olisiko rauhallisen lapsen kanssa toisin, sitä voi vain miettiä. Mutta vaikka harjoitukset kuulostavat kivoilta ja miellyttäviltä ja helpoilta toteuttaa, epäilen silti sitä jaksaako lapsi keskittyä niiden tekemiseen. Hän saattaa ehkä innostua tai olla paikoillaan muutaman sekunnin ja sitten lähtee jo omille teilleen.
Hyvät toiveet muille- ja onnen rasia-harjoitukset voisivat sen sijaan olla sellaisia, joihin lapsi jaksaa paneutua. Tekeehän hän päivittäin lahjoja niin isälleen kuin mummalleen, myös kirjaimet, kirjoittaminen ja paperilappuset kiinnostavat. Pienillä jutuilla voi siis olla suuret vaikutukset. Ja mikä sen ihanampaa kuin löytää päivästä aina enemmän hyvää, se kun ei ole itsestäänselvyys arjen haasteiden keskellä. 

Elina Kauppila on tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja, filosofian maisteri ja yrittäjä. Hän pitää lasten mindfulness- ja Toimiva perhe -kursseja, jotka ovat innoittaneet kirjoittamaan tämän kirjan. Tarinan ydin ja harjoitukset ovat kuitenkin syntyneet Kauppilan kotona hänen omien lastensa kanssa.

Lasten mindfulness
Elina Kauppila
Viisas Elämä



lauantai 16. heinäkuuta 2016

Sokeriton!


Kirjat ovat nykyään niin tavattoman kauniita. Visuaaliseen ilmeeseen panostetaan kokoajan enemmän. Välillä sitä unohtaa tai kadottaa sen mistä kirjassa edes on kyse kun huomio kiinnittyy kauniisiin kuviin ja harmoniseen värien ja kuosien leikittelyyn.

Tässä kirjassa on tietoisesti haettu runsautta ja rohkeaa printtien ja ruokien sommittelua. Se tuntuu oikeastaan aika kivalta, hulvattomalta. Runsautta, värikkyyttä, kuosien iloittelua, uuden ja vanhan kohtaamista, ennalta arvaamattomia yhdistelmiä. 
Mutta joissakin kohdissa tuntui silti siltä, että eikö ruoka pitäisi olla pääosassa. Itselleni on tärkeää nähdä kunnon kuva siitä, mitä reseptistä olisi tarkoitus saada valmistettua. 

Karita Tykän Sokeriton - Herkkuja ilman valkoista sokeria
pitää sisällään hyvää tekeviä herkkuja joissa ei ole käytetty valkoista sokeria, gluteenia tai maitotuotteita. Itsekin vastaavan asian kanssa taistelen, edelleen. Yritän vähentää ja korvata huonompia vaihtoehtoja paremmilla vaihtoehdoilla, mutta en silti halua orjallisesti noudattaa mitään tiettyä ruokavaliota vaan ottaa osan sieltä ja osan täältä. Sokeri ei kuitenkaan ole hyvä asia suurissa määrin, eikä viljatuotteet ja maitotuotteet sovi jokaiselle. Kirjan reseptit kuulostavat ja näyttävät herkullisilta mutta se mikä itseäni näissä vaivaa on raaka-aineiden kalleus. Moni ohje jää testaamatta jo sen takia, että pähkinät, kaakaomassa ja erikoisemmat raaka-aineet ovat niin kamalan kalliita tai sitten vaikeasti saatavissa. Ja toisaalta en tahtoisi satsata sellaisiin tuotteisiin, joita ei välttämättä tule tarvittua tai käytettyä kovin usein. Sen sijaan ohjeet, joissa on käytetty niin sanottuja kaappien perustuotteita ja lähikaupasta löytyviä kukkarolle sopivia raaka-aineita, niitä testailen mielelläni ja kopioin omiin reseptivihkoihini.
Kirjan ohjeet olivat selkeät ja tarkat mutta vaihtaisin muutamat termit helpommin ymmärrettävämpiin, kuten vaikkapa 'pulseta' ja 'prosessoi' saattavat tuntua joistakuista vierailta termeiltä.

Kirjan reseptit ovat kuitenkin kiinnostavia ja tuntuvat uusilta, mikä on aina plussaa, varsinkin jos samantyyppisiä kirjoja on julkaistu paljon. Inspiroivia ja mielenkiintoni herättäviä reseptejä olivat muun muassa mustikka-kookospannacotta, maapähkinä-vadelmapalat, mokkakakku, pähkinätön limettikakku ja banaani-kookospiirakka toffeella.






perjantai 15. heinäkuuta 2016

Popparikakku


Pitihän tätäkin nyt kokeilla. Tämä jokapaikanhöylä-juustokakkutäyte on vain niin hyvä ja sen vuoksi lempparini. Alunperin Valion sivuilta bongattu ohje, jota olen muokkaillut itselleni sopivaksi. Sokerit ja liivatteet poistin ohjeesta kokonaan. Kun massassa on suklaata, ei liivatettakaan tarvita koska suklaa itsessään riittää jämäköittämään kerma-tuorejuustoseoksen. Suklaa myös tuo tarvittavan makeuden. Tätä ohjetta olen soveltanut ja muokannut jo muutaman vuoden ajan moneen eri tyyliin ja makumaailmaan. Nyt pääsi testiin popkornipohja.


Ohjeita vastaavaan kakkuun on niin monta kuin on tekijääkin, ja tämä on minun versioni kyseisestä herkusta. Suklaa ja suolaiset popkornit on kiva yhdistelmä, kunhan muistaa seuraavalla kerralla seuloa kovat jyvät poppareiden joukosta. Ne ei nimittäin tunnu kivalta hampaissa.


Oli tarkoitus kyllä ottaa vielä muutama lisäkuva kakusta mutta se ei enää onnistu, kakku nimittäin popsittiin yhdessä hujauksessa masujemme pohjalle.
Hyvää siis oli!

Pohja & päällinen:
150 g tummaa suklaata
50 g voita
n. 1 l poppareita

Täyte:
2 dl kuohukermaa vaahdotettuna
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 tl vaniljasokeria
150 g tummaa suklaata sulatettuna

Valmista popkornit ohjeen mukaan.
Sulata voi ja suklaa ja sekoita popparit joukkoon.
Levitä osa suklaapoppariseoksesta irtopohjavuoan pohjalle (pohjalla leivinpaperi) ja laita jääkaappiin jähmettymään. 
Valmista täyte sekoittamalla kaikki yhteen.
Lisää täyte popkornipohjan päälle ja kaada loput suklaapopparit täytteen päälle.
Kääräise muovipussi tai tuorekelmu vuoan päälle ja pistä kakku jääkaappiin jähmettymään yön yli.
Nauti ja herkuttele, yksin tai yhdessä!







Kuohkeat bataattimuffinit!




Etsiskelin netistä bataattimuffinssien ohjetta mutten löytänyt sopivaa. Kokeilin etsiä reseptejä myös muilla vastaavilla ainesosilla kuten kurpitsaa sisältävillä mutta jokaisessa oli mielestäni ihan liikaa sokeria tai ylipäänsä reseptit tuntuivat liian monimutkaisilta. Jonkin aikaa seikkailtuani reseptiviidakossa päätin tehdä muffinit ja ohjeen omasta päästä, testailemalla, tarkkailemalla rakennetta ja yhdistelemällä eri ohjeista omanlaiseni ohjeen.


Bataatti sopii hyvin myös makeisiin leivonnaisiin, kokeilinhan sitä jokin aika sitten jopa jäätelöön ja ei moittimista siinäkään. Bataatin rakenne on samettinen ja täyteläinen, maku pehmeä. Tämän lisäksi bataatti on myös terveellistä, se sisältää paljon ravintokuitua, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia sekä B6-vitamiinia. Violetin värinen lajike on erityisen terveellinen sen suuren antioksidanttipitoisuutensa ansiosta. Itse en kylläkään ole nähnyt kuin näitä punaruskeita yksilöitä.


Bataattimuffinit minun tapaan:


2 munaa
1 dl sokeria

1/2 bataatti kuutioituna ja keitettynä/höyrytettynä (n. 2 dl)
50 g voita
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa

Keitä/höyrytä ensin bataatit kypsiksi ja muussaa ne. 

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää joukkoon kuivat aineet ja voisula.
Lisää lopuksi muussattu bataatti taikinan joukkoon ja sekoita kevyesti kaikki sekaisin esimerkiksi lusikalla tai puulastalla. Lusikoi taikina muffinivuokiin ja paista 175*asteessa n. 10-15 minuuttia. Tarkkaile uunia ja kypsyyttä, uuneissa on eroja! 

Näiden muffinien rakenne ja koostumus on ihanan kuohkea ja kosteahko. Lapsetkin söivät näitä innoissaan, yleensä eivät leivonnaisista piittaa. Bataatin voi korvata kurpitsa- tai porkkanasoseella, miksei myös omenalla tai vaikka punajuurellakin. 




keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Hyvän olon jäätelökirja


Banaani on jännä juttu. Sen lisäksi, että se on hyvä kuidun, C-vitamiinin, kaliumin ja mangaanin lähde, se toimii myös yhtenä tärkeänä pääraaka-aineena maidottomassa jäätelössä. Eihän se taida enää mikään uusi juttu olla, että jäädytetyistä marjoista ja hedelmistä saa helposti hyvää sorbettia ja jäätelöä, mutta ainakin minulle se on silti edelleen mielenkiintoinen elämys, kuin keittiökemiaa, jossa tuttu raaka-aine muuttaa muotoaan uudella tavalla.

Hyvän olon jäätelökirja on kaunis ja sensuelli, visuaalinen toteutus on harkittu ja hillitty. Kuvat houkuttelevat kokeilemaan ja maistamaan. Banaanin lisäksi jäätelöissä käytetään paljon pähkinöitä, taateleita, kasvipohjaisia maitojuomia, kookosta ja marjoja. Kirjan ideana on näyttää, että herkutkin voivat olla terveellisiä kunhan huonot raaka-aineet korvataan hyvillä ja terveellisillä vaihtoehdoilla. 


Kirja hurmasi minut, ja sai kokeilemaan ennakkoluulottomasti erikoiseltakin kuulostavia aineksia. Selatessani reseptejä silmiini osui piparkakkumausteella maustettu bataatti-banaani-pehmis. Eipä kyllä heti olisi tullut mieleeni käyttää bataattia jäätelössä, mutta lopputulos oli silti huippu! Muokkasin ohjetta hieman sen mukaan mitä kaapeistani sillä hetkellä löytyi ja ohje toimi silti hyvin. Ajattelin kokeilla lisätä jäätelömassaan lisäksi kaakaojauhetta, mutta söimme miehen kanssa kipon tyhjäksi kuin varkain. Kaakao olisi voinut toimia hyvin samettisen bataatin rinnalla. Bataatti ei maistunut oudolta tässä yhdistelmässä, se toi massaan ainoastaan mukavan pehmeän suutuntuman. Banaanikaan ei tullut liikaa lävitse vaan toimi hyvänä makeuttajana taustalla. Resepteihin ei lisätä valkoista sokeria, gluteenia tai maitotuotteita, mutta ne toimivat silti yllättävän hyvin ilmankin.

Harmi, että säät eivät oikein suosi tälle kesää meitä, mutta eihän se estä syömästä jäätelöä. Kirjan reseptit ovat yksi toisensa jälkeen niin herkullisia, että täytyy varmaan toteuttaa ne kaikki! Reseptit ovat helppoja eikä niissä kikkailla turhaan omituisilla ja vierailla aineksilla. Uskon, että sinäkin innostut kirjan luettuasi ostamaan kaappeihisi muutaman ylimääräisen kookosmaitopurkin ja banaanitertun, koskaan ei nimittäin tiedä milloin jäätelöhimo iskee.

Muutama resepti herauttamaan veden kielelle:

"Snickers"-jäätelökakku
Mango-kookosjäätelöpuikot
Karamellipirtelö
Suklaa-vaniljaherkkupommi
Lakritsi-seesamjäätelö

Kirjan lopusta löytyy myös muutama lisukeohje. Suklaakastike, kakkumuru, kookoskermavaahto, granola ja jäätelövohvelit onnistuvat myös nekin vaihtoehtoisin raaka-ainein. 
Jäätelön teko voidaan toteuttaa joko jäätelökoneen avulla tai ilman konetta. Vinkit kumpaiseenkin tapaan löytyy alkusivuilta.

HYVÄN OLON JÄÄTELÖKIRJA
VIRPI MIKKONEN & TUULIA TALVIO 






VillaAnnala


Monesti sitä tulee vähän aliarvioitua omaa kotipaikkaa. Palvelut on vähäiset ja valinnanvaraa on vähän. Onhan se tietysti todettu juttu mutta pitäisi osata katsoa myös positiivisella asenteella oman paikkakunnan juttuja. On tämä silti minun kotikaupunkini ja vaikka puutteita ja vikoja löytyykin, en silti kovin helposti tästä luovu. Juuret ovat syvällä ja tunnetasolla tärkeä. Koti. Ja rakkaat lähellä. Turvaverkko on kuitenkin todella tärkeä asia ja sen huomaa varmasti viimeistään silloin kun sitä ei ole lähettyvillä tai saatavissa. Kaikki eivät ole niin onnekkaita, että turvaverkon omistaisivat.


Tämä erikoinen, kaunis ja hieman salaperäinen paikka löytyy Lapualta, Lankilankoskelta.
Täällä sijaitsee Annalan kutomo ja viime vuosien aikana tänne on perustettu myös Villa Cafe & Shop, josta saa pientä purtavaa ja kupposen kuumaa juomaa. Pienen ja tunnelmallisen tilan sisältä löytyy myös myymälä, jossa myydään Annalan kankaiden lisäksi sisustus- ja somistustuotteita.


Kävimme perheen kesken tutustumassa liikkeeseen. Vaikka se on suhteellisen lähellä kotiamme, tulee täällä silti vierailtua turhan harvoin. Tällä kertaa etsimme äitini kanssa kangasta sohvan verhoilua varten ja samalla tietysti kiersimme sisustuspuolen ihastellen lävitse. Kaikkea pientä ja suurta katseltavaa. Tekstiilejä, lasitavaraa, valaisimia ja huonekaluja.


Tila on todella tunnelmallinen ja ilmapiiri on lämmin. Tänne voisi jäädä asumaan. Ulkona on terassi katoksineen, pöytineen ja tuolineen. Maisemat ovat upeat. Koskimaisema, rinnetontti, joen uoma ja runsaasti vanhoja puita ja villiviinit roikkuvat runsaina tiilisten seinien peittona.






Tänne täytyy toistekin päästä. Ehkäpä ilman lapsia voisin katsella ja tutustua tuotteisiin tarkemmin. Myymälässä on runsaasti pientä kiinnostavaa tavaraa, jotka helposti tarttuvat pikkuväen sormiin ja sitten saa pelätä mikä helähtää lattialle ja rikkoutuu. Rentouttavampaa katsella kun ei tarvitse koko aikaa huolehtia muista.


Tykkään myös katsella sillä silmällä tuotevalikoimaa, että mitä kotimaisia tuotteita löytyy. Mm. Aamumaan luomusaippua osui silmiin.


Tänä päivänä Annalan kutomo on valmistanut jo yli 60 vuotta korkealaatuisia sisustuskankaita kotien ja teollisuuden tarpeisiin. Tehtaan johdossa on Hanna Kortesoja ja yritys toimii jo neljännessä polvessa. Annalan asiakaskunta koostuu mm. verhoilijoista, huonekalutehtaista, vene – ja autoteollisuudesta, hotelleista, julkisista tiloista sekä tavallisista kodeista.

Annala on ainoa jäljellä oleva suomalainen huonekalukankaita valmistava yritys ja haluamme palvella kotimaisuutta arvostavia asiakkaitamme seuraavatkin 60 vuotta valmistamalla laadukkaita kankaita suomalaisiin koteihin. Annala kutoo ainoastaan Suomessa ja tekee kokonaisvaltaista työtä kotimaisen tuotannon eteen.