sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Spelttiä makeannälkään?

Kun makeannälkä yllättää on ryhdyttävä tuumasta toimeen. Sellaisia päiviä ei tosin ole paljoa johon ei herkkuhetkeä kuulu. Viime aikoina on tullut mietittyä yhä enemmän ruoan terveellisyyttä ja hyviä raaka-aineita. Mielipiteitä ja erilaisia ruokavalioita on runsaasti. Itse en halua vetää mitään tiukkaa linjaa, jota noudattaisin vaan otan eri vaihtoehdoista ne itselleni parhaimmat ja yhdistelen niistä omanlaisia kokonaisuuksia. Vaihtoehtojen runsaus tuo onneksi mukanaan sen edun, että reseptien raaka-aineita pystyy melko helposti vaihtelemaan itselleen sopiviin vaihtoehtoihin.

Pienikin muutos parempaan on aina hyvä asia. Esimerkiksi perinteisen vehnän sijaan voi valita spelttituotteita. Tutkimusten mukaan vehnään verrattuna speltti on proteiinipitoisempaa ja se sisältää vähemmän tiettyjä lyhytketjuisia hiilihydraatteja, jotka voivat joillekin ihmisille aiheuttaa vatsaoireita. Speltti sopii hyvin myös diabeetikoille ja painonhallinnan kanssa kamppaileville, koska se hillitsee makeannälkää, speltti sisältää myös runsaasti B-vitamiineja. Maussakin eron huomaa, speltti on maultaan maukkaampaa.

Makeannälkä ja speltti ei siis kuulosta ehkä sopivalta parilta, mutta minun tapauksessani tuskin mikään saa hillittyä herkkuhimojani. Usein tulee syötyä syömisen ilosta.

Tein spelttihiutaleista jättikokoisen kauralastun, jonka kuorrutin kinuskilla. Raikkautta makealle antavat mustaherukat, matcha taas antaa mukavasti väriä ja näköä.

Kauralastut

2 dl isoja spelttihiutaleita (Birkkalan tila)
0,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 rkl ydinspelttijauhoja
1 muna
50 g voita

Sulata voi ja lisää joukkoon muut aineet. Sekoita tasaiseksi massaksi. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille isoksi, ohuehkoksi kiekoksi ja paista uunin ylätasossa 200*asteessa noin 5 minuuttia, tai kunnes keksi on kypsä. 

Kinuski
2 dl kuohukermaa
1,5 dl intiaanisokeria
Ripaus merisuolaa

Keitä kinuskia keskilämmöllä noin 15 minuuttia, tai kunnes haluttu paksuus on saavutettu. Kaada lämmin kinuski kauralastun päälle ja levitä se koko pinnalle. Pyöräytä myllystä ripaus merisuolaa kinuskin päälle. Leikkaa lastusta annospaloja ja lisää päälle herukoita ja halutessasi matchajauhetta.


Yhteistyössä Birkkalan tila



Itse tehtyä leipää & gojimarjoja

Itse tehty leipä on hyvää mutta silti sitä tulee leivottua todella harvoin. Sämpylöitä yleensä teen jos teen. Toisinaan myös teeleipäsiä tai rieskaa. Helpoin tapa on tehdä vuokaleipä, taikina vaan vuokaan, leipä kohoamaan ja sitten uuniin paistumaan. Ei tarvitse sotkea käsiä sämpylöitä pyöritellessä. Taikinaa ei ole edes pakko vaivata vaan riittää, että taikinaa sekoittaa lastalla tai lusikalla reippaasti sekaisin, ellet siis käytä yleiskonetta. Itse en ole ikinä tehnyt leipää saati pullataikinaa koneella. Minusta siinä tulee aina niin paljon tiskiä, ja olen todennut käsillä työskentelyn vaivattomammaksi. Tosin koneella saisin varmasti aikaiseksi paremman sitkon. 

Tämä leipä jonka ohjeet saat kohta, on niin helppo ja vaivaton tehdä. Aineet sekaisin, löysähkö taikina kohoamaan ja sitten vain leipä uuniin. En vaivannut taikinaa laisinkaan käsin vaan lusikalla pyörittelin taikinan sekaisin. Jätin taikinan rennon löysäksi, ja uunistakin otin leivän pois hieman ennen aikojaan. Tällöin leivän koostumus jää kosteahkoksi ja kimmoisaksi. Tällainen leipä säilyy hyvänä useamman päivän huoneenlämmössä, se ei kuiva eikä kovetu. 




Spelttileipä auringonkukansiemenillä ja gojimarjoilla

1,5 dl auringonkukansiemeniä
0,5 dl gojimarjoja (kuivattuja)
4 dl ydinspelttijauhoja
1 pss kuivahiivaa
2,5 dl vettä
1 tl suolaa
1 tl sokeria
loraus kylmäpuristettua rypsiöljyä
loraus siirappia


Jauha aluksi auringonkukansiemenet ja gojimarjat monitoimikoneessa.

Sekoita sitten kuivat aineet hiivan kanssa keskenään, lisää joukkoon 42 asteinen vesi ja sekoita taikina. Taikinasta tulee melko löysä, joten kannattaa käsien sijaan sekoittaa taikina puulastalla tai lusikalla. Jätä taikina kohoamaan lämpimään paikkaan. 

Sekoita kohonneeseen taikinaan öljy ja siirappi, ja "vaivaa" taikinaa lastalla/lusikalla. Kumoa taikina leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan ja levitä se tasaisesti vuokaan. Anna taikinan kohota vielä hetki vuoassa. Paista leipää uunin keskitasolla 200*asteessa n. 15-20minuuttia. Seuraile kypsyyttä. Itse otin leivän pois uunista hivenen aikaisemmin ja leipää leikatessa leipä näyttää kosteahkolta, mutta jäähtyessään leivästä tulee kimmoisa ja kuohkea. Tällaisena leipä myös säilyy pitempään uunituoreen kaltaisena eikä se kuivu kuten itsetehty leipä yleensä tekee.



Yhteistyössä Birkkalan tila

torstai 14. syyskuuta 2017

Hyvän mielen vuosi


Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjani sisältää tehtäviä oman elämän tarkasteluun. Kirja on kuin vuoden mittainen päiväkirja, jota täytetään viikko/kuukausi kerrallaan. Jokainen kuukausi käsittää muutamia teemoja, joita sitten kuukauden aikana käsitellään eri tehtävien muodossa.  Tehtävien tarkoituksena on antaa sinulle uusia näkökulmia, ajattelumalleja ja toimintapoja, sekä auttaa löytämään ja herättelemään vielä piilossa olevia puoliasi.

Hyvän mielen vuosi -kirja on Hyvän mielen taidot (2016) -kirjan itsenäinen jatko-osa ja tehtäväkirja itsetutkimuksen kehittämiseen. Kirjan taustaoletuksena on käsitys ihmisen neljästä eri puolesta: kehosta, tunteista, mielestä ja sisimmästä. Kun nämä ovat tasapainossa voi ihminenkin hyvin. 

Kirjan täyttämisen voi aloittaa milloin vain, koska kirjassa ei ole perinteisen kalenterin tapaan valmiita päivämääriä. Jokaisen kuun kohdalla lukee -kuu, eli voit aloittaa kalenterin vaikka lokakuussa, lisäät vain päivämäärät.

Kirja sisältää 13 isompaa teemasisältöä, joiden aiheita käsitellään kunkin kuun neljänä eri viikkoina. Näiden teemojen aiheena on esimerkiksi omien unelmien pohtiminen: mistä haaveilen, mitä haluan toteuttaa ja miten saan tehtyä unelmistani totta. Näiden lisäksi pohditaan mikä minulle on tärkeää, mistä saan nautintoa, miten opin sietämään epävarmuutta ja miten löydän uusia näkökulmia. 

Kirja on sisällöltään runsas. Kuvitus on mustavalkoista, mutta useat tehtävät sisältävät värittelyä. Kirjaa voi muutoinkin muokata omanlaisekseen planneri-tyyliin koristelemalla, piirtämällä, maalaamalla ja kuvia liimaamalla. Jokaisen viikon kohdalta löytyy viikkosuunnitelma ja jokaiselle viikolle on annettu oma tehtävänsä tai taito, jota harjoitella ja opetella. Tehtäviä on paljon, mutta mikään pakko ei niitä kaikkia ole tehdä. Itse voi valikoida itselle parhaiten sopivat tai hypätä joidenkin yli ja palata niiden pariin kun aika on oikea.

Minusta tuntuu, etten jaksaisi tehdä tätä kirjaa niinkin hitaasti kuin viikko kerrallaan vaan tahtoisin syöksyä tehtävien kimppuun ja tehdä useamman viikon kerrallaan tai valikoiden tehtäviä sieltä täältä. Ja sekin tapa on sallittu.



Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjani
Maaretta Tukiainen
PS-Kustannus 2017
www.hyvanmielentaidot.fi

perjantai 8. syyskuuta 2017

Tuunatut jääkiekot

Veljenpoika pelaa jääkiekkoa ja päästyään ripille minulla oli tarkoitus antaa hänelle omaperäinen lahja. Sain idean lahjaan ehkä vähän liian myöhään koska kaupoista ei meinannut löytyä lahjan tärkeintä osaa. Rippijuhlat meni mutta idea jäi. Ja se idea oli maalata ja tuunata jääkiekkoja. Ajattelin, että olisi hauska idea tehdä personoidut kiekot esimerkiksi (hänen) omilla nimikirjaimilla.

Otin osaa Mastonin ideakilpailuun ja kerroin ideastani. He innostuivat heti ja suosittelivat projektiin sopivia maaleja. Alunperin ajattelin maalin väriksi kultaa tai hopeaa, mutta Mastonilta kertoivat että näiden värien kulutuksenkesto tällaisessa käytössä on huono. He ehdottivat, että käyttäisin Mastonin uutuustuotetta 2K TWO. Se on kovaa kulutusta kestävä 2-komponentti spraymaali.

Kemiallinen kovettuminen alkaa heti, kun maalia suihkutetaan ilmakehään. Maalilla on samat ominaisuudet kuin ammattilaisten käyttämillä 2-komponettimaaleilla, kuten pinnan kovuus, kemiallinen kestävyys (mm. bensiini), kiilto, tarttuvuus, korroosion kestävyys. Maston 2K Two maalia voidaan käyttää ja se tarttuu lujasti lähes mille tahansa pinnalle metalli, alumiini, galvanoitu metalli, kupari, kromi, puu, kivi, keramiikka, lasi ja useimmat muovit. Sillä voidaan maalata myös aikaisemmin maalatulle pinnalle. (Ei Alkyydi pinnoille)

Ideoituani erilaisia kuviomalleja leikkasin valitut kuviot kontaktimuovista ja käytin niitä sabluunoina. Liimasin kontaktimuovisabluunan tiiviisti kiekon pintaan ja pohjamaalasin kiekot ensin harmaalla 2K Two pohjamaalilla ja sen jälkeen suihkutin pintaan 2K Two -maalia, sävy Vaalea Alumiini. Tässä sävyssä sattuikin olemaan kevyt helmenhohto, joten se sopi hyvin alkuperäisen ideani kanssa.

sabluuna spraymaali maalaus diy projekti jääkiekko
Vaikka projekti oli kooltaan pieni, vei se silti aika paljon aikaa.  Pohjamaalin annettiin kuivua 90 min ennen uutta kerrosta ja pintamaalia. Maalit ovat pölykuivia 20-30 minuutissa, kosketuskuivia 40-50 minuutissa, kuivia 12 tunnissa. Pinta kuivui lopulliseen kovuuteensa 7 päivässä. 

Viimeistelyvaiheessa, jossa irrotin kontaktimuovisabluunan kiekon pinnalta, koin yllättävän ongelman. Maalipinta lähti muovikelmun mukana. Uskoisin syyn olevan kiekon pinnassa oleva rasvamainen pinnoite. Kuorittuani kuivuneet maalikuviot kiekkojen pinnalta pois, pesin kiekot saippuavedellä ja vielä lisäksi maalinpesuaineella ja maalasin kiekot uudelleen. Tällä kertaa maali pysyi paikoillaan mutta en ole varma kiinnittyikö maali tälläkään kertaa täydellisesti. Ehkäpä kiekot voisisivatkin toimittaa toista virkaa, pelikäytön sijasta ne voisivat olla vaikka kirjatukia tai ovistoppareita. Projekti oli kuitenkin kiva ja oli mukava päästä toteuttamaan idea. Mastonin maalit eivät ole tuottaneet pettymystä. Niillä maalatessa maalaus sujuu vaivatta. Maalipinnasta tulee siisti ja tasainen eikä suuttimet tukkeudu tai roiski.



torstai 7. syyskuuta 2017

Punasipulia ja kesäkurpitsaa - syksyinen piiras


Suolaisia piiraita tulee tehtyä todella harvoin, en tiedä miksi. Eihän niiden tekeminen ole sen vaikeampaa kuin makeidenkaan. Makumaailmat vain vaihtuvat. Uskalluksestahan siinä on monesti kyse. Tämä piiras syntyi kokeilemalla, en käyttänyt valmista ohjetta. Sain ajatuksen ja siitä se sitten lähti - tuoreita punasipuleita anopin kasvimaalta ja kesäkurpitsaa, lisäksi hieman mozzarellaa ja rahkaa. Kannatti kokeilla, hyvä siitä nimittäin tuli. 

Punasipuli-kesäkurpitsa-piiras


Pohja
100 g voita
2 dl Birkkalan Ydinspelttijauhoja
2 rkl vettä

Nypi voi ja jauhot sekaisin, lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan oleentua hetki kylmässä. Jos haluat taikinaan lehtevyyttä kauli se ohueksi levyksi, taittele ja kauli uudelleen. 

Täyte
1 kesäkurpitsa
2 punasipulia
öljyä paistamiseen
1 mozzarellapallero
200 g rahkaa
suolaa, mustapippuria, valkosipulia
loraus mausteöljyä (basilika)

Leikkaa kesäkurpitsa ja sipulit ohuiksi kiekoiksi. Kuullota sipulikiekkoja öljyssä.
Paista kesäkurpitsakiekkoja kevyesti paistinpannulla öljyssä, jotta ne pehmenevät ja saavat väriä pintaansa.

Levitä kaulittu voitaikina piirakkavuokaan ja lado taikinan päälle sipuleita ja kesäkurpitsaa joko vuorotellen tai päällekäin. Leikkaa mozzarella viipaleiksi ja laita ne seuraavaksi piirakan päälle.

Sekoita rahkan joukkoon suola, mustapippurirouhe ja murskatut valkosipulit. Kaada rahkaseos piirakan päälle ja paista piirasta uunissa keskitasossa 200*asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes piiras on kypsä. Kaada halutessasi kypsän ja lämpimän piiraan päälle loraus basilikaöljyä tai jotakin muuta mausteöljyä.


Yhteistyössä Birkkalan Tila

tiistai 5. syyskuuta 2017

Jooga & mindfulness -opas


Ikää on kertynyt jo yli kolmekymmentä vuotta enkä vieläkään ole löytänyt sellaista liikuntamuotoa jota rakastan, tai josta edes tykkäisin. Liikuntakammo juontaa luultavimminkin juurensa kouluaikojen tuskallisiin liikuntatunteihin, jolloin ison tyttölauman edessä piti yrittää tehdä kaikenlaista liikuntasuoritusta. Olen ollut aina kömpelö ja pelännyt edes yrittää, koska itsensä mokaaminen ei ole mitenkään kivaa toisten silmien alla. Mitenköhän koululiikunnasta saataisiin myönteinen juttu, siis niille joille se tuottaa tuskaa tai tuntuu muuten vain epämieluisalta. 

Tykkään hyötyliikunnasta, tanssimisesta (kotona yksin hyvän musiikin tahdissa), uimisesta, sulkapallosta, pyöräilystä, metsäretkistä... Mutta mitään näitä ei tule tehtyä säännöllisesti. Tarvitsen jonkun kivan ja hyvältä tuntuvan liikuntamuodon, sellaisen joka ei tunnu liikunnalta vaan mukavalta ja helpostilähestyttävältä. 

Jooga on tuntunut kiinnostavalta jo pitempään. Olen tosin tehnyt aloitustyötä jo useamman vuoden, lukenut kirjoja ja hommannut joogamaton. (Hyvä minä.) Lapsena olin mukana kun äiti kävi joogakurssilla. Joitakin liikkeitä olen tehnyt silloin tällöin. Ja vaikka en ole notkea jooga kiinnostaa silti sen luonteen takia. Hidasta, rauhallista, tyyntä. Sellaisesta tykkään. Hikijumpat ei ole minua varten. Zumbaakin joskus kokeilin, mutta ei sillä ollut kehonmuokkauksen kannalta vaikutusta. Siispä hankin käsiini yhden joogakirjan lisää. Readme.fi julkaisi helpon oppaan Jooga & Mindfulness. Kirjasta löytyy ammattilaisten ohjeita ja mindfulness-vinkkejä. Kirja paneutuu rentouttaviin ja palauttaviin asentoihin ja liikesarjoihin, joita löytyy yhteensä 75. 10 minuuttia päivässä riittää, luulisi siis että alkuunpääseminen ei olisi vaikeaa.
Kirjan alussa kerrotaan taustatietoa joogasta, mm. siitä miksi jooga rentouttaa ja lievittää stressiä, ja esitellään kolme tärkeintä rentouttavaa asanaa. Jos jooga on sinulle uutta, ei asanoita kannata ryhtyä toteuttamaan suinpäin vaan kehoa kannattaa lämmitellä ensin. Joogatessa on hyvä olla myös mukavat vaatteet ja varusteitakin tarvitaan. Hengitysharjoitukset ovat myös tärkeä osa joogaa ja niitä kirjan alkupuolelta löytyy myös. 

Kun lämmittelysarjat on käyty läpi siirrytään liikesarjojen pariin ja käydään läpi jokainen asana yksi kerrallaan. Kirjan lopusta löytyy meditaatioharjoituksia ahdistukseen ja mieliteoille/tarpeille, sekä 31/61 pisteen reutoutus.

Näin ensikertalaiselle tämä opas tuntuu hieman hämmentävälle ja ei niin helpolle. Liikesarjoissa on kymmenisen eri asanaa, plus aloitus ja lämmittely. Tuntuu, että yhden liikesarjan opetteluun kuluu useampi tunti ja sarjan sisäistäminen vie paljon aikaa. Aluksi varmasti voisi opetella muutaman asanan yksikseen ilman liikesarjaa ja tutustua siten liikkeisiin, jo päivittäisillä lämmittelysarjoilla ja venytyksillä on varmasti merkitystä kehon ja mielen hyvinvointiin. 

P.S. Mies heitti kysymyksen, miksi kirjassa esitellään vain naisille suunnattuja vaatteita: rintaliivejä ja toppeja. Pääasia on kuitenkin rennot ja mukavat vaatteet, jotka eivät kiristä mutta pysyvät huoletta päällä, on sitten kyseessä mies tai nainen.

maanantai 4. syyskuuta 2017

Täyttävä lisuke spelttihelmistä!


Perunaa meillä syödään todella vähän, joten laitetaanko sitten riisiä vai pastaa? Ehkäpä voitaisiin testata jotakin ihan erilaista, mutta jotain joka muistuttaa riisiä. Ehkä lapsetkin söisivät sitä sitten huomaamattaan, luulisivat riisiksi. Luulenpa, että moni aikuinenkin erehtyisi.

Äitini on puhunut speltin puolesta jo vuosia, minä taas nuukaillen olen ostanut vastaavia halvempia tuotteita. Mutta eron kyllä huomaa näiden välillä, speltistä tehty ruoka on ravinteikkaampaa ja maukkaampaa. Esikoinen söi kolmivuotiaaksi asti puuroa ja mumman tekemä täysjyvämannapuuro oli ihan erilaista kuin se valkoinen perusmannapuuro. Ihmekös tuo, että puuroa upposi pikkuihmiseen isoja kulhollisia.

Sittemmin lapsi onkin alkanut nirsoilemaan ruoan suhteen ja minä olen ollut helisemässä kun mikään ei kelpaa eikä mitään suostuta maistaa. Välillä oli parempia jaksoja ja välillä hankalampia, ja kaikki sairastelut aina huononsivat tilannetta. Jokapäiväinen makaroni alkoi jo lapsestakin tökkiä. On siis kiva kun vaihtoehtoja, niitä terveellisiä, on olemassa. 

Tykkään kehitellä helppoja ruokia ja reseptejä. On itsellekin ilo löytää uusia vaihtoehtoja. Syyllistynyt olen siis itsekin siihen kapeakatseisuuteen ruokavaihtoehdoissa, valinnanvaraa on mielettömästi kunhan vain uskaltaa lähteä ulos asettamistaan rajoista. Ja niin syntyi tämä helppo ja täyttävä lisuke, tosin tämä kikherneistä ja kesäkurpitsasta koostuva ruoka riittää täyttämään vatsan yksikseenkin. 

Currylla maustetut spelttihelmet kikherneiden ja kesäkurpitsan kera

2 dl spelttihelmiä (Birkkala)
4 dl vettä
1 tl merisuolaa
400 g keitettyjä kikherneitä 
loraus öljyä (+ nokare voita)
runsas 1 tl currya
1 kesäkurpitsa
merisuolaa, mustapippuria rouheena, mausteöljyä (valkosipuli)

Kypsennä spelttihelmiä kattilassa suolalla maustetussa vedessä noin 20 minuuttia.

Laita isolle paistinpannulle  öljyä (ja nokare voita) sekä teelusikallinen currya, sekoita ja lisää joukkoon 400 g keitettyjä kikherneitä. Sekoittele kikherneitä hetkisen aikaa kunnes ne saavat hieman paistoväriä pintaansa. 

Leikkaa kesäkurpitsa spiraalileikkurilla ohueksi nauhaksi, ja lisää kesäkurpitsasuikaleet kikherneiden joukkoon. Kypsennä hetkisen. 

Lisää lopuksi kypsät ja valutetut spelttihelmet kesäkurpitsan ja kikherneiden joukkoon. Mausta suolalla, pippurilla ja esimerkiksi valkosipuliöljyllä.

Tarjoa lämpimänä joko sellaisenaan yksikseen tai jonkun muun ruoan lisukkeena. Toimii myös lämpimänä salaattina patongin seuralaisena.

suvikukkasia helppo lisuke sagaform piccadilly

Yhteistyössä Birkkalan tila

Kahvi kaunistaa


suvikukkasia

Sain jokin aika sitten testattavakseni tätä ihanaa Optiat Hit The Sheets Vanilla Velvet Kahvikuorintaa. Se sopii sekä kasvoille että vartalolle. Tuote on vegaaninen ja ekologinen. Kuorivana aineena on kahvi, ja tarkemmin ottaen korkealaatuiset arabica-kahvinporot. 

Optiat kuorinta-aineisiin kerätään käytettyjä, korkealaatuisia kahvinporoja lontoolaisista kahviloista. Kahvi toimii luonnollisena kuorinta-aineena, joten tuotteisiin ei ole lisätty vesistöjä saastuttavia mikromuovihelmiä. Kahvi sisältää paljon antioksidantteja, jotka taistelevat vapaita radikaaleja vastaan ja ehkäisevät näin ihon ennenaikaista ikääntymistä. Kahvin sisältämä kofeiini kiihdyttää ihon verenkiertoa ja auttaa sellaisissa iho-ongelmissa kuin akne, ekseema, selluliitti ja raskausarvet. Kahvin lisäksi Optiat-tuotteissa käytetään vain korkealaatuisimpia kasvipohjaisia ainesosia.

Optiat-kuorinta-ainesarjaan kuuluu neljä eri vaihtoehtoa: virkistävä Lemongrass Lifter, piristävä Potent Peppermint, raikastava Mouthwatering Mandarin ja rentouttava Vanilla Velvet. 
Ei ollut vaikea päättää minkä valitsen. Vaniljaa rakastavana vastaus oli selkeä. Ja toisekseen ainoa mitä touhukkaan arjen jälkeen kaipaan on rauhaa ja rentoutumista. Vanilla Velvet tuoksuu taivaalliselta! Kuin olisin suklaarasian sisällä. Kahvin ja vaniljauutteen sekoitus on ihana, melkein tekisi mieleni syödä sitä. Mutta huomio, vaikka tuote onkin vegaaninen ei se silti ole syötävää, eikä edes maistu hyvältä. En kokeillut syödä mutta pesun yhteydessä tunsin suolaisen maun. Kuorinta-aine on todella riittoisaa, peukalonpään kokoinen määrä riittää hyvin sekä kasvoille että olkapäille. Kahvinporot myös kestävät pitkään eli niillä voi hieroa ja kuoria ihoa niin pitkään kuin tarpeen on. Toiset kuorinta-aineet kun helposti liukenevat veden ja kosteuden mukana nopeasti pois. Pesun ja ihanan aromaattisen hoidon jälkeen iho tuntuu samettisen pehmeältä ja hyvällä tavalla rasvaiselta. Kahvihan sisältää rasvaa ja sen kyllä huomaa tässäkin. Tuntuu kuin kuorinta-aine jättäisi iholle hoitavan haarniskan. Sen myötä on hyvä mennä unille. Hyvinvoiva iho, hyvinvoiva mieli.

Ainesosat:
INCI: Coffea Arabica Seed Powder (Arabica Coffee), Sucrose (Brown Sugar), Sodium Chloride (Sea Salt), Butyrospermum Parkii (Shea) Butter, Prunus Amygdalus Var Dulcis (Almond) Kernel Oil, Citrus Nobilis (Mandarin) Peel Oil, Vanilla Planifolia Fruit Oil, Benzyl Alcohol, Dehydroacetic Acid, Benzoic Acid, Sorbic Acid, Limonene*, Benzyl Cinnamate*. *Luonnollisia ainesosia

Pakkauskoko: 220g

Lisätietoja: NHS




torstai 31. elokuuta 2017

Passion Test


Onko elämältä suunta hukassa? Etkö tiedä mihin suuntaan lähtisit vai tuntuuko ettet edes saa kiinni unelmistasi ja intohimoistasi? Siinä tapauksessa Passion Test voi olla kirja sinua varten. Passion Test on kirja, joka opastaa sinut löytämään intohimosi. Passion Test on myös testi, jonka avulla jokainen voi hahmottaa ja löytää oman suuntansa elämänpoluilla. Passion Testin kehittäjät Janet Bray Attwood ja Chris Attwood lupaavat, että tällä helpolla testillä voit päästä epätietoisuudesta tai epämieluisalta tuntuvasta elämäntilanteestasi uuteen loistoon. 

Testin alussa kirjataan paperille vähintään viisitoista haavetta, unelmaa ja/tai intohimoa siitä, mitä toivoo elämältään tai mitä tahtoo elämässään kokea/tehdä/olla. Haaveiden ei toki tarvitse olla materialistisia vaan ne voivat olla myös henkiseen hyvinvointiin liittyviä. Kirjassa on lukuisia onnistumistarinoita muilta testin tehneiltä. Näitä lukiessa tulee hieman hämmentynyt olo, niissä nimittäin on kaikissa melko samansuuntainen tarina 'köyhästä miljonääriksi lyhyessä ajassa' ja jotenkin sellainen ajatus tuntuu ainakin itsestäni turhan lennokkaalta ja epärealistiselta. Mutta silti takaraivossa herää toivo paremmasta. En silti odota rikkauksien saapuvan elämääni miljoonien muodossa. Toinen ajatus kirjan tarinoista ja ylipäänsä Passion Testistä on se, että voiko jokainen oikeasti saada sen mitä joka solullaan tahtoo. Mietin niitä ihmisiä, joilla on lukuisia ongelmia, vaikeuksia ja kurjuutta elämässään, sellaisia joihin he eivät itse voi vaikuttaa. Voivatko he pelkän myönteisen ajattelutavan ansiosta saada paremman tulevaisuuden. Tai entä he, jotka eivät tiedä mitä haluavat tai eivät tunne intohimojaan, tai eivät tiedä mitä tekisivät niiden eteen. Ilmoittaudun kuuluvani jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Minulla on toki lukuisia haaveita, testin ensimmäisen osan tehtyäni sain paperille viisi suurinta haavettani, mutta silti minusta tuntuu epävarmalta. Ovatko ne oikeasti ne isoimmat intohimoni, ja miten voisin viedä niitä eteenpäin. Passion Test on varmasti oiva keino heille, joilla on runsaasti määrätietoisuutta, voimaa ja rohkeutta hypätä tuntemattomaan ja ottaa riskejä, koska niitä ominaisuuksia ihmiseltä vaaditaan, jotta tästä testistä olisi hyötyä. 

Kirjassa puhutaan samasta aiheesta, joka on yksi puhutuimmista aiheista nykyään - positiivisesta elämänasenteesta ja ajatuksen voimasta. Se miten suhtaudut elämään ja sen tuomiin haasteisiin - pelkoihin tarrautuminen vain lisää ikäviä asioita elämääsi kun taas positiivisilla ajatuksilla kutsut elämääsi kaikkea hyvää. Ymmärrettävä ja hyväksyttävä ajatus. Nöyryys on myös tärkeä ominaisuus matkalla loistoon ja hyvinvointiin. Kuuntelemalla, luottamalla muihin ja olemalla luottamuksen arvoinen, ottamalla apua vastaan ja auttamalla muita saa itsekin hyvää osakseen. On hyvä oppia kuuntelemaan luontoa, se nimittäin ohjaa meitä oikeaan suuntaan kunhan vain osaamme kuulla sen viestit. Universumi kyllä tietää mikä on sinulle hyväksi, on vain autauduttava ja annettava sen ohjata sinua oikeaan suuntaan. Se mitä itse ajattelee tai toivoo tapahtuvan ei välttämättä toteudu juuri sillä tavalla kuin itse on ajatellut tai suunnitellut. Passion Test muistuttaa, että matkasi esteenä voivat olla vain kolme asiaa, ja ne ovat valheelliset ajatukset, käsitteet ja uskomukset. Tämä on niin ironisen helppo ymmärtää mutta silti niin vaikea toteuttaa. Minä tarvitsisin matkalleni mukaan oppaan, joka tuuppaisee eteenpäin jokaisen kömmähdyksen jälkeen. Toisten auttaminen tuntuu aina paljon helpommalta.

Passion Test
Löydä elämäsi tarkoitus yksinkertaisen menetelmän avulla
Janet Bray Attwood & Chris Attwood
Viisas Elämä
Basambooks



perjantai 25. elokuuta 2017

Ideoita vegejuhliin!



Pitäisikö järjestää kekkerit. Ei tosin ole mitään tiettyä syytä tai aihetta. Vaikka eihän kekkereiden järjestämiseen tarvita muuta syytä kuin tekemisen ilo ja halu viettää aikaa läheisten kanssa. Tykkään puuhastella juhlien parissa ja pidän tarjoilujen ja teemojen ideoimisesta. Viime juhlien kanssa taisin innostua vähän liikaa, kakkua nimittäin syötiin koko seuraava viikko, joka päivä. Ehkä sortimentaaleja voisi hieman karsia ja tarjoiluvaihtoehtojakin voisi uudistaa. Mitä jos tekisikin kokonaan vegepitoisen menyyn.

Ajatus juhlista ja vegeilystä sai alkunsa Nemon kirjasta Vegejuhlat brunsseista häihin (Sara Peltola & Elli Laukkanen). Kirjassa on lukuisia vaihtoehtoja vegepainotteiseen pöytään. Kirjan ohjeet ovat vegaanisia ja gluteenittomia, ja ne sopivat myös maitoallergikoille. Ohjeet sopivat myös heille, jotka välttelevät valkoista sokeria, lisäaineita ja pitkälle prosessoitua ruokaa. Näiden herkkujen kanssa ei tarvitsisi stressata niin paljon koska ruuat sopivat monille vatsoille.

Kirjasta löytyy kattavat vinkit ja ohjeet toimivien ja hyvin suunniteltujen juhlien järjestämiseen. Miten määritellä ruoan menekki, on sitten kyseessä pienet iltamat tai isot häät, millaiset juomat sopivat mihinkin juhlaan ja millainen menu sopii mihinkin tilaisuuteen. Juhlien järjestämiseen ei siis tarvita sen kummempaa syytä, hyvässä seurassa voi kokoontua vaikka aamiaiselle. Ja mitäs aamiaisella voisi tarjota? Miltä kuulostaa maapähkinävoi-karamellipuuro, mango-passionmehu ja vaikka viljaton porkkanaleipä? Lounastreffeillä voisi treffata piknikin merkeissä ja nauttia kermaista pastaa cashewmajoneesilla, valkosipuli-yrttipatonkia ja päärynä-sellerimehua.

Kirjasta saa kivasti ideoita niin kylmien kuin lämpimien vegeherkkujen valmistamiseen. Varmasti jokaisella on hetkiä kun pää lyö tyhjää ja ideat ovat hukassa, silloin on hyvä kun joku on ideoinut puolestasi toimivia ja maukkaita menuvaihtoehtoja. Ohjeet sopivat tietysti myös ihan perusarkipöytäänkin, ja makeat jälkkärit ja makeiset sopivat mihin tilanteeseen tahansa.

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Sadonkorjuupannarit!

Punajuuri, speltti, provena
Ennen kuin kasvimaan punajuurisato kypsyy täytyy käyttää jääkaapista kaikki pussin pohjat pois. Monelle tuotteelle jääkaappi ei tosin ole se parhain säilytyspaikka mutta kun kellaria ei kaikilla ole saatavilla niin täytyy tyytyä siihen mitä on. Pakastinkin alkaa täyttyä marjoista ja syyssadosta. Huomasin juuri, että pakkanen oli mennyt itsekseen muutaman asteen kylmemmälle, johtuisiko runsaasta marjamäärästä. Olen viikon aikana lisännyt pakkaseen muutaman litran mustaherukoita ja vadelmia on tullut myös todella runsaasti. Olen löytänyt lähimetsästä ihania villivadelmia ihan älyttömästi. Villivadelmien maku on parhain. Osa keräämistäni maistui jopa ihan ruusulta, tiedä mistä johtuu. Vadelmat ja mustikat ovat ehkä ne parhaimmat makunsa säilyttäjät pakastuksen jälkeen. Moni marja vetistyy tai muuttuu kirpeämmäksi. Vadelmat sopivat moneen, niin jäätelöön kuin pannareiden ja lättyjen eli ohukaisten kyytipojaksi. 

Löysin tässä taannoin eräästä vegeruokakirjasta loistavan munattoman pannarireseptin ja siitä lähtien olen tuunaillut ohjetta moneen eri suuntaan. Alkuperäisessä ohjeessa on omenaa ja kanelia, mutta minä olen tuunaillut siitä myös mustikkaisen version sekä viherjauheella maustetun/värjätyn. Tällä kertaa käytin omenan sijasta punajuuriraastetta.

Punaiset pannarit


3 punajuurta raasteena
1 dl provena jumbo kaurahiutaleita
reilu 2 dl täyjyväspelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 rkl siirappia
3 dl maitoa

Raasta punajuuret ja kypsennä raastetta kattilassa niukassa vedessä (n. 1dl) muutama minuutti. 
Sekoita kuivat aineet sekaisin. Lisää joukkoon siirappi ja maito. 
Purista keitetystä punajuuriraasteesta ylimääräinen vesi pois ja lisää raaste taikinan joukkoon ja sekoita taikina tasaiseksi massaksi.
Paista pannareita öljyssä paistinpannulla miedolla lämmöllä molemmin puolin.

Nauti pannarit sellaisenaan tai tarjoile haluamiesi lisukkeiden kera.







keskiviikko 16. elokuuta 2017

Butterfly Pea - sinisen sävyjä




Värikkäistä ruuista puhuttaessa siniset  sävyt ovat toinen sellainen, jotka kiehtovat minua kovasti. Ei teollisesti värjätyt ruoat vaan luontaisesti sinisyyttä omaavat, kuten siniset perunat ja violetit kaalit. Viime aikoina olen metsästänyt kissojen ja koirien kanssa sinistä väriä antavia superfoodeja kotimaisista verkkokaupoista. Ulkomailta niitä löytyy useampia mutta olisi kiva jos tuotteen saisi ostaa ilman kalliita postitus- ja/tai rahtikuluja. 

Blue Majik on yksi niistä. Se on valmistettu sinisestä spirulinasta. Tutkimusmatkallani minulle kerrottiin, että osa näistä sinisistä spirulinatuotteista on värjätty kemiallisesti, eivätkä siis ole aitoja luonnontuotteita. Mutta olen ymmärtänyt, että kyseistä tuotetta on olemassa myös luontaisestikin. Sinistä spirulinaa en ole Suomen markkinoilta löytänyt, paitsi Kärkkäiseltä. Olisi kivaa saada siitä tuotenäyte, jotta voisin testata toimiiko se siten kuten mitä olen Instagramin kuvaviidakossa nähnyt. Siellä nimittäin on toinen toistaan upeampia sinisiä herkkuja! Olen ihan pyörällä päästäni kun ihastelen sateenkaaren värisiä ja sinisen sävyisiä nicecreameja ja muita raakaruokaherkkuja. 

Toinen sinisyyttä tuova kasvi on siniherne - Clitoria ternatea. Onnekseni löysin sitä kotimaisesta verkkokaupasta. Teekauppa Veiström myy siniherneteetä. Sillä saa aikaan upean sinistä teetä, jonka voi halutessaan maustaa sitruunalla. Tällöin sininen väri muuttuu violetiksi! Siniherneteessä on jännä sienimäinen maku, ehkä se muistuttaa hieman pakuria. Jos maku tuntuu omaan suuhun oudolta voi sitä taittaa esimerkiksi vaniljalla tai hunajalla. Siniherneellä on lukuisia terveysvaikutuksia, joten se on myös oikea luonnon oma superfood.

Olen keittänyt siniherneen kukinnoista teetä parisen kertaa, mutta enemmän minua on silti kiinnostanut sen käyttö värjääjänä. Se miten saisin tuon sinisyyden tarttumaan muihin ruokiin ja leivonnaisiin onkin ollut haasteellista. Kokeilin keittää kukintoja pienessä vesitilkassa ja uuttaa siten kukista väriä. Lisäsin uutoksen banaanijäätelön joukkoon toiveena saada sinistä nicecreamia. Ei tarttunut väri. Ja sitten taas huokailtiin, että mitäs seuraavaksi.

Aikaa kului jonkin verran. Metsästin sinihernejauhetta joka paikasta, esitin kauppoihin tuotetoiveita kunnes sitten ajatus välähti mielessäni. Miksen tekisi jauhetta itse! Eihän se voi olla vaikeaa. Minulla on kuivattuja siniherneen kukintoja, ja mistäs muusta se valmis jauhekaan on tehty kuin kukinnoista. Otin silppurin kaapista, laitoin kuivatut siniherneen kukinnot sinne ja painoin koneen käyntiin. Pikkuhiljaa kone työsti kukkaset jauheeksi, tai ainakin hyvin hyvin pieneksi silpuksi. 


Silppurin pohjalle ilmestyi sinistä jauhetta. Kaadoin jauheen lasipurkkiin ja kokeilin huvikseni värjääkö silppuriin jäänyt "pöly" veden miten voimakkaasti. Hyvin antoi väriä.

Seuraavaksi kokeilin käyttää jauhamaani jauhetta. Vaahdotin kookoskerman vaahdoksi ja lisäsin joukkoon ensin teelusikallisen ja sitten toisen. Kerma muuttui vaaleansiniseksi. Syvää sinisen sävyä en edelleenkään saanut, mutta aion jatkaa yrittämistä. Toki saatoin olla hiukan nuuka jauheen kanssa koska en halua tuhlata sitä liian nopeasti. 

| Yhteistyössä Teekauppa Veiström |


tiistai 15. elokuuta 2017

Punaiset teeleivät täysjyväspeltistä

Värikäs ruoka houkuttelee syömään. Rakastan kokeilla kaikkea uutta. On myös kiva kokeilla luoda itse jotakin uutta, tuunata valmiita reseptejä ja rakennella omia kokonaisuuksia. Luonnon omilla antimilla saa luotua monenkirjavia ruokia ja annoksia. Punajuuri on yksi "lempiväriaineistani". Sillä saa todella kauniin punaisia sävyjä. Olen leiponut mm. punaisia sämpylöitä, punaisia korvapuusteja ja muffinsseja sekä sateenkaarikakun. Tässä vanhoja postauksia selatessani tulee hieman hämmentynyt olo, onneksi ajan kuluessa olen kehittynyt kuvien ja muiden blogin ylläpitoon liittyvien asetusten suhteen. Öhm. No niin, palataan takaisin nykyhetkeen. 

Ostin jokin aika sitten iso pussillisen punajuuria kun tarvitsin niitä kakkutaikinan värjäykseen. Lopuille punajuurille täytyi keksiä käyttöä jotteivat mätäne kaappiin. Meillä on nimittäin kasvimaalla tulossa aika paljon punajuuria lisää, kiitos aviomiehen puutarhanhoitoinnon. ( Ei se taida mikään oikea sana olla, mutta ei se ole niin justiinsa.)

Tarkoituksenani oli ensin leipoa punajuuririeskaa, mutta siinä leivonnan tiimellyksessä rieskataikina muuttuikin teeleipätaikinan kaltaiseksi. Leivistä tuli ihanan meheviä ja pehmeitä. Punajuurista tuli värin lisäksi kivaa makeutta. Usein punajuurista tulee maamainen, multainen maku, mutta nyt punajuuren maku pysytteli mietona taustalla. 

Punajuuri-speltti-teeleivät


2 punajuurta raasteena
1 dl vettä
3 dl täysjyväspelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
loraus öljyä

Raasta punajuuret ja kiehauta raastetta vedessä muutama minuutti. Anna raasteen jäähtyä, älä kaada vettä pois. Lisää punajuuriraasteen ja veden joukkoon spelttijauhot, leivinjauhe, suola ja öljy. Voit käyttää rypsiöljyä tai halutessasi jotakin maukkaampaa tai maustettua öljyä. Sekoita taikina nopeasti sekaisin esimerkiksi puuhaarukalla. Jos taikina näyttää kuivalta, lisää joukkoon hieman nestettä. 

Taputtele taikina leivinpaperin päälle uunipellille ohueksi, noin 1 cm paksuiseksi levyksi jauhojen avulla. Pistele leivän päälle haarukalla reikiä ja paista 200*asteessa noin 15 minuuttia, kunnes leipä on kypsä. Tarkkaile uunia ja kypsyyttä, leipä saa mielestäni jäädä mieluummin vähän kosteaksi kuin liian kuivaksi. Voit leikata leivän paloiksi joko ennen uuniin laittoa tai vastapaistettuna. 

Teeleivät ovat parhaimmillaan uunituoreina voin kera, mutta säilyvät hyvin parikin päivää jääkaapissa. Vinkki! Kokeile paahtaa punajuuriteeleipiä leivänpaahtimessa miedolla lämmöllä. Paahto antaa jääkaapissa olleille leiville vastapaistetun kaltaista tuntua.



keskiviikko 9. elokuuta 2017

Suloisen makeat synttäriherkut!

Pinkkejä mokkapaloja. Niitä Kolmevee tilasi kun aloin suunnitella syntymäpäivien tarjottavia. Ahaa. Mitähän ne sellaiset mahtavat olla. Tai no, helpostihan ne syntyisivät jos tekisi esimerkiksi tuuloman torttujen pohjan ja kuorrutteen tomusokerista ja elintarvikeväristä. Mutta kun minä en halua käyttää elintarvikevärejä. Enkä liikaa sokeria. Aina kun on mahdollisuus kiertää tai muokata ohjeita niin teen niin. Aina tosin ei välttämättä asiat onnistu niin kuin on ajatellut ja toisinaan sitä sokeria tulee silti. Toisaalta suosin kuitenkin sokeria jos vaihtoehtoina ovat keinotekoiset makuaineet. Sellaiset myrkyt saisi kieltää lailla. 

Leivoin pohjan samalla ohjeella, jolla tein viime vuoden syntymäpäiville myskikurpitsamuffinsseja, mutta jätin kanelin ja kardemumman pois. Myskikurpitsataikinasta tulee ihanan kuohkea ja kostea. Kuorrutteen kanssa pähkäilin pitkään, että miten sen tekisin. Vaakakupeissa oli mm. tuorejuustosta sekä suklaasta tehdyt kuorrutteet. Päädyin lopulta ganachen kaltaiseen kuorrutteeseen. 

Kuumensin kattilassa 2 dl kuohukermaa ja lisäsin joukkoon 100 g valkosuklaata. Suklaa sulaa melko nopeasti kuuman kerman joukkoon. Pitää vain varoa, ettei kerma kiehu. Kun suklaa on sulanut, massaa sekoitellaan tasaiseksi ja jätetään viilentymään. Laitoin seoksen jääkaappiin oleentumaan yön yli. Seuraavana päivänä vaahdotin suklaa-kermaseoksen kuohkeaksi ja värjäsin sen (itse tehdyllä) punajuurimehulla. Käytän pääsääntöisesti Lidlin suklaata leivonnassa koska ne sulavat aina todella hyvin ilman palamista tai jämäköitymistä. Olen joskus sulattanut esim. Fazerin suklaata se tuppasi paakkuuntumaan ja jämäköitymään. Lidlin FinCarre-suklaalevyt sulavat kauniisti ja säilyttävät kiillon.

Levitä kuorrute kakkupohjan päälle, koristele strösseleillä tai kuivatuilla marjoilla / luonnon kukilla ja leikkaa kakku pienemmiksi leivoksiksi. 


Makeiden herkkujen joukossa oli myös suklaiset popcornit. Paista popcornit ja sulata suklaa. Suklaa kannattaa sulattaa isossa kulhossa ja kaataa valmiit popparit suklaan joukkoon. Sitten vain sekoitellaan kaikki sekaisin. Suklaapopparit voi laittaa jääkaappiin jähmettymään ennen tarjoilua. Sekaan voi myös laittaa suklaamakeisia, strösseleitä, kuivattuja hedelmiä ja marjoja, yms.

Sagaform piccadilly Kostaboda

Ja ettei makea vaan pääse loppumaan niin toki Unicorns-teemaan sopivaksi oli tarjolla myös suklaaseen dipattuja vaahtokarkkeja. Lidlissä on aina kesäisin myynnissä kokonaan valkoisia vaahtokarkkeja. Hintakin on minusta melko edullinen, koska pussi on iso. Dippasin vaahtokarkkeja valko- ja maitosuklaaseen ja sen jälkeen dippasin ne strösselikulhoon. Kaadoin ennen aloittamista kulhoon erilaisia strösseleitä (Dr.Oetker) ja dippasin suklaassa dipatut vaahtokarkit strösselikulhoon. Tähdet ja erikokoiset helmet ovat suloisia ja Sagaformin Piccadilly-vuoka sopii unenomaiseen teemaan hyvin!


Lisää Unicorn-teemaan liittyviä postauksia löydät alla olevista linkeistä!

* Koristeet - viirinauhat ja bannerit


* Tarjoilukoriste - pillikoriste

* Suolapalat -tarjoiluideoita

tiistai 8. elokuuta 2017

Mustikkapiirakkapäivä...

Mustikkapiirakkapäivää vietettiin 6.8.2017. Minä taas olin ihan siinä luulossa, että sitä vietetään vasta 9.päivä ja leivoin sillä ajatuksella tänään mustikkapiirakan. Täytyisi varmaankin syödä enemmän mustikoita, että aivot pysyisivät paremmassa kunnossa ja pää ajantasalla. No, eipähän tarvitse odottaa huomiseen, että pääsee syömään! 

Mustikkapiirakkapäivä liittyy Suomi100 -teemaan ja Syödään yhdessä -hankkeeseen. Jos tämä päivä meni sinultakin ohi, älä huoli. Syödään yhdessä -kalenterista löytyy runsaasti tempauksia ja haasteita koko loppuvuodelle, klikkaa tästä kalenteriin!

mustikkapiirakka, suomi100, syödäänyhessä
  Mustikkapiirakka täysjyväspeltistä

2 munaa
0,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 dl karkeaa ruisjauhoa
2 dl täysjyväspelttijauhoa
0,5 dl rypsiöljyä
1 dl maustamatonta jogurttia

2 dl mustikoita
2 rkl perunajauhoja

P.S. Kaikkien vihaama kaunis jättipalsami on syötävä kasvi, koristele kukilla kakut ja salaatit!

Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munien joukkoon. Lisää lopuksi öljy ja jogurtti ja sekoita taikina lastalla tai lusikalla tasaiseksi massaksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun (irtopohja)vuokaan ja lisää perunajauhoissa pyöritellyt mustikat pohjan päälle. Paista piirakkaa 200*asteessa uunin keskitasolla noin 25-30 minuuttia.


Gluteeniton suklaapiiras


Joka hetki on herkkuhetki. Eikös juu? Meillä on miehen kanssa tapana juoda joka ilta kahvikupilliset. Ja mikä se sellainen kahvihetki on jos ei ole mitään makeaa kyytipojaksi... Aina on siis pakko olla jotakin pientä herkuttelua kahvin kera. Toisinaan se on jokin valmistuote kaupan hyllyltä mutta toisinaan tulee tarve leipoa tai tehdä jotakin itse. 

Minulla on jonkin aikaa ollut kaapissa odottelemassa Provenan gluteenittomia tuotteita, tarkoituksenani kehitellä niistä jotakin kivaa. Kaurahiutaleista olen tehnyt tuorepuuroa ja suklaamuffini-jauhoseoksesta leivoin muffinsseja, mutta ne katosivat parempiin suihin ennen kuin ehdin kuvaa napata. Provenan tummasuklaakeksit olivat tosi maukkaita sellaisenaankin syötynä mutta kehittelin niistä lisäksi tällaisen suklaisen piiraan nopeaan makeannälkään. Kaapeista kun löytyi monta muutakin tilanteeseen sopivaa tuotetta. 

Tämä piiras ei uunia kaipaa eli se valmistuu paistamatta. Kakku käy jääkaapissa jähmettymässä ja sitten se on valmis syötäväksi. Tosin voihan sen syödä ilman jäähdytystäkin mutta kylmänä se pysyy paremmin kasassa. 

Suklainen kakku - tai paremmin piiras - syntyy todella helposti sekoittamalla kaikki ainekset monitoimikoneessa massaksi ja taputtelemalla massa piirasvuokaan tai irtopohjavuokaan. Taikinaan on helppo lisätä oman maun mukaan melkein mitä vain haluaa. Siihen sopii kuivatut hedelmät ja marjat, kookoshiutaleet, erilaiset pähkinät jne. 


Suvikukkasen suklaapiiras

15 pehmeää, kivetöntä taatelia
2 dl Provena Jumbo oats kaurahiutaleita
40 g eli yksi pkt / 4 keksiä Provena snack biscuit tummasuklaa
2 tl tummaa kaakaojauhetta
1 rkl kookosöljyä
1/4 dl vettä ( tarvittaessa)

Täyte

2 rkl maapähkinävoita
100 g hyvää suklaata


Levitä vuokaan taputellun pohjamassan päälle maapähkinävoita ja sen jälkeen valuta sulatettua suklaata piiraan pinnalle. Laita piiras jääkaappiin jähmettymään. Jos et pidä maapähkinävoista, voit jättää sen poiskin. Lisää sitten vain suklaasula piiraspohjan päälle, jähmetä ja nauti!