Helppo tablettisuoja huovasta - Diy

No nyt on tabletti suojassa! 

Kauan tätä onkin suunniteltu mutta eikös sitä sanota, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Materiaalit on olleet varastossa jo pitkään mutta motivaatio ja inspis aloittamiseen on ollut hukassa. Tänään olikin tädin kanssa aiheesta puhetta, että jos tuntuu ettei huvita, niin silloin kannattaa arvostaa sitä tunnetta ja antaa asioiden olla. Ainakin niiden jotka eivät ole välttämättömyyksiä. Pelottaa vain, että jos se 'ettei huvita' kestää liian kauan ja lopulta huomaa erkaantuneensa kaikesta luovasta ja itselle tärkeästä niin kauas, että luovuus on kokonaan hukassa. 

Täytyy kuitenkin kai antaa itselleen armoa ja kuunnella itseään viisaamman ja vanhemman neuvoja, luova ihminen kun itsekin tätini on. Hän totesi pelkoajatukseeni, että kyllä se luovuus sieltä tulee kun sen aika on. 

Baby steps. Niin sitä mennään, eteenpäin.

Tämä tablettisuoja oli ihan hupaisan helppo tehdä! Tarvitaan vain oikeankokoinen pala huopaa ja ompelukone. Suoja tehdään pitkästä suorakaiteenmuotoisesta palasta, joka ommellaan taskuksi ja kansiläpäksi. Ohjeentapainen postauksen lopussa.

Tein tablettisuojani paksusta huovasta, paksuus ehkä kaksinkertainen verrattuna tavalliseen askarteluhuopaan. Tein kuitenkin siten, että taitoin huovan kaksinkerroin taskuosan kohdalta ja kannen kohdalla on vain yksinkertainen huopakappale. Suoja muotoutuu taittelemalla se oikeaan muotoonsa ja ompelemalla sivut kiinni. Koristelin tämän huovasta leikkaamillani lehdillä ja ompeluun käytin vihreää silkkilankaa (mummolan peruja). Kansiläppä pysyy suljettuna satiininauhan avulla. Tukea ja vahvuutta suojalaukkuun saa sujauttamalla taskuosaan esimerkiksi vanhan kirjan kannet tai käyttämällä konepahvia. Kansiläpän reunat käänsin ja ompelin käyttämällä suoraaommelta ja siksakkia. Koristelin myös kansiläpän lehtikoristeilla.

Prinsessajuhlat kruunuineen

Lapsen kaverisyntymäpäivät on juhlittu. Ne olivatkin hänen ensimmäiset synttärinsä, jotka järjestettiin vartavasten kavereilleen. Tähän saakka olen järjestänyt lapsille yhteissynttärit, mutta tämä uusi perinne tuleekin helpottamaan juhlateemojen suunnittelua huomattavasti. Nyt voin keskittyä pelkkään juhlien järjestämiseen sen sijaan, että täytyisi miettiä  kummallekin lapselle sopiva teema. Esikoinen saa juhlansa sitten loppukesästä, teemasta tosin ei vielä ole tietoa.

Lapsi tahtoi teemaksi 'Prinsessajuhlat' mutta ehtona oli ettei koristeissa näkyisi Frozenia. Hän on kuulemma kyllästynyt kun hoidossakin aina leikeissä puhutaan vain Elsasta ja Annasta. Muutoin hän sietää Frozenia mutta juhlissaan ei sitä halua nähdä. Tämä selvä. 

Juhlasuunnittelu alkoi ajatustasolla hyvissä ajoin mutta vasta edellisenä päivänä sain aikaiseksi tehdä päässä pyörineet kruunut konkreettisesti valmiiksi. Kruunut on ommeltu kahdesta erivärisestä huopakankaasta päällekäin. Koristeet on leikattu, liimattu tai ommeltu kruunuun. Takana on kuminauha, jonka avulla kruunu pysyy päässä. 

Pöydän muut koristeet ja somisteet löytyivät lähes kokonaan luonnosta kukkien muodossa. Muutaman paperisen kruunun tein ja muksu auttoi niiden teossa liimaamalla kruunujen pintaan glitteriä.

Kattaus syntyi äidin valkoisesta pöytäliinasta, jossa on runsaasti valkoisella langalla tehtyjä kuviointeja. Kukat laitoin kirpparilöytöinä tehtyihin "kristallimaljakoihin" sekä erilaisiin ruusukuppeihin. Lempiastiastoni Sagaformin Piccadilly on omiaan sopimaan prinsessateemaan. 

Tarjottavat laitoin suosista saarekkeelle, muutoin ruokapöydästä olisi tullut liian täysinäinen ja takkuinen. Tarjolla oli kakkua, valkosuklaapoppareita, muumionakkeja (lapsen toive), keksejä, mokkapaloja ja vaahtokarkkeja.

Hyvin näyttivät vieraat viihtyvän ja sehän on aina itsellenikin sitten mukava kiitos juhlien järjestämiselle. Tarjottavat riitti ja juhlat sujuivat muutoinkin siististi. Onneksi oli pitkän epävakaan sääjakson keskelle eksynyt yksi aurinkoinen päivä juhlapäivän kunniaksi. Kukkaset säilyivät maljakossa juhlien jälkeen vielä pari viikkoa. Edullisesti pienellä budjetilla voi järjestää kauniita juhlia.

Adventtikalenteri lapsille huovasta

Joulukuu lähenee. Nyt on siis hyvä aika aloittaa puuhastelut joulua ja joulukuuta ajatellen - lahjat, koristeet, somisteet, ja leivontajuttujen ideointi. Vielä ei ihan viitsi torttuja tai pipareita leipoa, ainakaan jos jouluksi niitä ajattelee. Jos nyt leipoisin ne olisi huomenna jo syöty.

Minulla on jatkuvasti luomiseen liittyvää intoa ja turhautumista. Halu tehdä itse on suuri mutta toisinaan joko ideoita on liikaa tai sitten niitä ei ole lainkaan. Kuluneella viikolla olen tehnyt useamman muistilapun joihin olen kerännyt ideoita omasta päästä ja maailmalta. Osa ideoista on lakastunut ja osa on päässyt "tuotantoon" asti. Se on aina yhtä mukavaa kun päässä oleva idea muotoutuu tuotteeksi joka vieläpä näyttää omasta mielestä hyvältä.

Sain ison paketin jouluisia askartelumateriaaleja, ja mukana oli mm. huopaa, nauhoja ja helmiä. Päässäni alkoi kova raksutus ja ideoiden etsintä. Syntyi idea huopaisista pussukoista ja sitä kautta ajatus joulukalenterista. Mutta koska aikaa ja materiaalia oli rajallisesti päätin tehdä adventtikalenterin. 4 pussukkaa valmistuu huomattavasti nopeammin ja kivuttomammin kuin 24. 

Adventtikalenteri lapsille. Me aikuiset useimmiten kaasuttelemme laput silmillä adventtien yli ja vasta jälkeenpäin huomaamme, että ai nytkö on jo neljäs adventti. Lapset taas tykkäävät yllätyksistä ja aarteenetsinnästä (no kyllä aikuisetkin näistä tykkäävät), ja heille kaikkea kivaa on mukava järjestää. Meillä on ollut niin kamala ja rankka vuosi, että pakko yrittää luoda lapsille edes jotakin pientä ylimääräistä. 

Olen sellainen go with a flow tyyppi monessa asiassa, eli en aina alussa tiedä mitä lopputuloksesta tulee. Sanonta "kun itse tekee, saa mitä tulee" on sekä hauska että minulle sopiva. Työ lähti huovan leikkaamisesta ja ompelemisesta, satiininauhojen kiinnityksestä ja pussukoiden koristelusta huopakoristeilla, -numeroilla ja puuhelmillä. Stanssasin omista huovistani numeroita ja muita koristeita. 

Saamissani askartelumateriaaleissa oli runsaasti erilaisia helmiä, kulkusia ja nauhoja ja niistä syntyi sitten lisää koristeita kalenteriin. Aluksi ajattelin käyttää kalenterin runkona luonnosta haettua sopivan vahvaa oksaa mutta sitten eksyin jostakin syystä vaatekaapille ja löysin hieman kuluneen valkoisen puuhenkarin ja ajattelin, että tämä se on!

Henkarille ei tarvinnut tehdä mitään vaan se oli juuri sopiva tyyliltään ja malliltaan adventtikalenterin rungoksi. Kiepsautin pussukat nauhastaan kiinni henkariin ja kiepsautin loput nauhat ja koristeet henkarin ympärille. 

Nyt täytyy vielä miettiä mitä pussukoihin laittaisin sisällöksi..tikkarin, suklaata, tarroja vai legoja? Vai jotain ihan muuta. 

Pussukat on tehty ompelemalla huovasta noin 6 cm leveää putkea. Leikkasin putkesta n. 10 cm pituisia kappaleita joiden alareunan ompelin siksaksilla kiinni, yläreuna ommellaan kiinni vastakkaisessa suunnassa eli siten, että saadaan aikaan ns. tetran mallisia pussukoita. Käyttämäni huopa on niin paksua ettei ompelusaumaa kannata kääntää piiloon. Mieluummin kannattaa käyttää koristetikkauksia ja hauskanvärisiä lankoja, jotta saumasta tulee kiva yksityiskohta. Pussukan yhteen sivuun leikataan viilto, josta herkut ja muut voidaan pussiin helposti laittaa ja josta ne saa myös pois.

Askartelumateriaalit Angela.fi

Hauskat korvakorit!

Pidätkö yksinkertaisista askartelujutuista? No tässä on yksi sellainen. Huopa on ihana materiaali monesta syystä, ja yksi niistä on sen helppokäyttöisyys. Huopaa voi huoletta leikata pelkäämättä saumojen rispaantumista. Terävät sakset on huovan kaveri. 

Pääsiäisideoita etsiessäni törmäsin Pinterestissä inspiroivaan kuvaan ja sitä kautta tekijän blogiin. On ihana nähdä toisten tuotoksia, vaikka kyllähän sitä joskus pienen kateudenpistoksen tuntee sisuksissaan ja mieleen tulee kysymys miksen tuota itse ole keksinyt. Mutta kuten opettajani muinoin sanoi: "Ideat on tehty varastettavaksi". Sen voi ajatella sitenkin, että toisten ideoista on ilo inspiroitua. Jokaisella on oma tyylinsä ja kädenjälkensä ja toteutustapoja on monia. Loppupeleissä kaikki taitaa olla jo kertaalleen keksitty, nyt vain muokataan ideoista omanlaisia tai jatkojalostetaan jo olemassa olevia ideoita. 

Taka-alalla ajatustyössäni olivat jälleen lapset. Mitä kivaa keksisi pääsiäispöytään tai miten asettelisi herkkuja tarjolle. Joku kori voisi olla kiva tehdä paperista tai huovasta. Sitten löysin tämän korvaisan pupukori-idean. Kaava on hyvin yksinkertainen. Kori muotoutuu yhdestä kappaleesta, kaava löytyy mainitsemastani blogista. Minä tein kaavani mututuntumalla muistikuvan perusteella. Löytämässäni mallissa kori kasattiin painonappien avulla, mutta minä oikaisin ja nidoin sivut kiinni - ajaa saman asian. 

Kokeilin muokata kaavaa muuttamalla korvien mallia ja helposti sain pupujen lisäksi aikaiseksi myös kissoja. Kasvot näihin minikoreihin voi kirjailla ja ommella napit nenäksi. Minä oikaisin tässäkin ja piirsin kasvot kangastussilla (käy ihan tavistussikin). 

Koreihin voi asetella tai piilottaa mitä ikinä keksiikään - suklaamunia, kukkia omissa suojaruukuissaan, rairuohoa omassa kasvatusalustassaan tai pääsiäisaiheisia koristeita. Yllä olevassa kuvassa laitoin pupukoriin paperista tekemäni munan, jossa sisällä paperisuikaleista tehty "heinäpesä" ja suolataikinasta tekemiäni minimunia. 

Psst. Muistathan kylvää rairuohon ajoissa!

10.luukku DIY-lahjaideoita

Huopa on kiva materiaali. Sitä on helppo ommella ja työstää. Se ei purkaannu ja saumoista ja reunoista saa aina siistit (kunhan on hyvät sakset). Huopaa voi myös kirjoa tai siihen voi painaa kuvioita kangasväreillä. 

10.luukusta löydät siis helppoja ja nopeita DIY-lahjaideoita huovasta.

 Kruunut

Lapset rakastavat yleensä roolileikkejä ja huovasta saa asusteita valmistettua vaivatta. Meillä lastenhuone pursuaa kruunuja, palomiehen viittoja, poliisin asuja ja työmiehen asuja. Huovasta tai vaihtoehtoisesti fleecestä on nopea tehdä asuja lasten leikkeihin. Useimmiten pärjää jopa ilman ompelu(konett)a.

Ylläolevat kruunut ompelin kahdesta eri värisestä huovasta. Hahmottelin mallin suoraan huopaan ja ompelin viivoja pitkin. Huolitteluvaiheessa vasta leikkasin ylimääräiset kankaat pois. Helppoa!

Pannulaput

Huopa on hyvä ja turvallinen materiaali pannulappuihin. 

 Kupinaluset

Kupinaluset on nekin nopeantoteutuksen lahjaidea. Leikkaa muutama samankokoinen muotokappale ja ompele ne yhteen. Ennen ompelua tosin kannattaa koristella tai tehdä kankaanpainokuvioinnit.

Neulakirja

Tosi kiva idea on myös tämä neulakirja, joka on oiva lahja kädentaitoja harjoittavalle ihmiselle! Tähänkään ei paljoa taitoa tai aikaa vaadita.

Heijastimet

Huovasta voi tehdä myös heijastimia heihastinkankaan tai -tarran avulla. Lisää vinkkejä tähän löydät täältä, klik!


Annatko sinä itsetehtyjä lahjoja? Millaisia olet tehnyt?

Joulukalenterin 3. luukku!

Joulukalenterin kolmannesta luukusta löytyy huopaiset joulutortut

Harmaa väri tuntuu jotenkin isänmaalliselta, mutta se on myös yksi perinteisistä joulun väreistä. Nämä huopatortut ovat 100% villaa ja hillona päällä on huovutusvillaa. Huopaiset tortut tehdään kuin syötävätkin tortut, mutta sakarat kiinnitetään joko ompelemalla tai nitojalla. Minä tein nopeammalla tavalla eli nidoin sakarat paikoilleen kuin myös villatupsun tortun päälle. Nämä kahdenkokoiset huopatortut tulevat joulukuuseen koristeiksi, joten pujottelin huopakoristeet pellavanaruun, näin köynnös on helppo asetella kuusen oksille. 

Nämä näyttäisivät paremmalta ihan oikeassa kuusessa, mutta meillä on tänäkin vuonna muovinen versio. Laitettiin kuusi jo eilen paikoilleen, koristeina ei näiden lisäksi ole vielä kuin valot. Uudet koristeet ovat hakusessa - tai työn alla - mutta vielä en ihan tiedä millaiset koristeet haluan. Sovittiinkin lasten kanssa, että laitetaan joka päivä yksi uusi koriste, eiköhän se siitä ala muotoutua.

Ensi viikolla jostakin luukusta löytyy kirja-arvonta, muista siis kurkata kalenteriin joka päivä!

Halloween kattaus 2017

Happy Halloween! Iloinen ja odotettu juhlahetki se meillä on ollut ja uskon, että nykyään aika monissa muissakin kodeissa. Viime vuonna sain blogiini kommentin, että ei noin voi toivottaa, ettei se todellakaan ole mikään 'happy' juttu. Olen kuitenkin eri mieltä. Mutta en minäkään mitään kammottavia juttuja halua halloweeniini tunkea. Jännät, oudot, synkän kauniit ja erikoiset asiat sen sijaan sopivat meille. Karkkihampaat naurattaa. Kaalinpää maljakossa ilahduttaa. Sininen juoma purkissa ihmetyttää. Ihan pienistä jutuista koostuu meidän halloween. Kaikki somisteet ja koristeet on tehty itse ja koko juhla on toteutettu minimibudjetilla, sellaisista minä tykkään. Ja on kiva antaa ideoita muillekin, jos joku vaikka saisi ahaaelämyksen kuvieni kautta.

Tarjoiluissa mentiin ihan go with a flowna eli ajatuksia heräsi matkan varrella. Lapset ovat tykästyneet marenkeihin, joten tein niitä. Valkoisille nenäkkäille marengeille kun pisti suklaasta silmät niin marengit heräsivät eloon ja muuntautuivat haamuiksi. Veikeiksi sellaisiksi.

Vaahtokarkit ovat toinen suosittu herkku meillä. Ostin Lidlistä loppukesästä alennuksella valkoisia vaahtokarkkeja - niitä kun on vaikea löytää mistään kokonaan valkoisena, usein ovat kirjavia ja erimuotoisia. Nämä valkoiset pötkylät kastoin sulatettuun suklaaseen ja valkoisista helmiströsseleistä tein silmät ja niin syntyi lautasellinen toukkia.

Juustokakusta minut tunnetaan. Ne ovat niin superhelppoja valmistaa ja niitä on niin helppo muokata erilaisilla makupareilla. Tämä harmaa juustokakku on maustettu ja värjätty täysin luonnonmukaisilla ainesosilla. Maun antaa aito lakritsijauhe ja värin tuo sinihernejauhe. Väri syntyikin hieman vahingossa kun lakritsijauhe muutti sinisen värin harmahtavaksi. Mutta sepä sopikin juuri sopivasti lakukakkuun.

Suolapalaakin pitää olla makeiden herkkujen rinnalla. Nakit ja lihapullat ovat lasten mieleen. Kiedoin lehtitaikinasuikaleita nakkien ja lihapullien päälle ja niin syntyivät muumionakit ja muumioiden päät.

Juomana oli tietenkin noidan pissaa ja lepakon verta. Mitä muutakaan voisi tarjoilla? Itsestäänselvä valinta. No eihän se mitään verta oikeasti ole vaan kotitekoista mustaherukkamehua ja tuo sininen on pelkkää vettä, jonka värjäsin sinihernejauheella. Lapsen mielestä sininen vesi oli erinomaista. Totta!

Talvi yllätti kasvimaan ja meidät. Kävin riipimässä kaalit irti lumen alta ja koska itse kaalit eivät ehtineet muotoutumaan täydellisiksi kaalinpäiksi keksin laittaa vajaamittaiset kaalit maljakkoon. Punakaalin sävy viehättää minua kovasti ja alunperin en suunnitellut kaalia tähän teemakattaukseen, mutta mikäpäs muukaan sopii halloweeniin kuin mustasävyinen kaunokainen. Hyvin sopi synkkä ja mahtipontinen kaali herkkään kristallimaljakkoon. Sehän on kuin kristallipallo! Siitäkös syystä teki mieli laittaa Tarot-korttipakka siihen viereen...tosin korttipakkaa en ole vielä koskaan käyttänyt.

Mustasta huovasta leikkasin pitsimäisiä ja verkkomaisia liinoja ja jämäpaloista lepakoita, jotka asettelin pöytäliinan päälle. Pöytäliinana toimii päällekäin kaksi eriväristä läpikuultavaa valoverhoa. Viime vuonna laitoin kattaukseen lisäksi pattereilla toimivan valosarjan, mutta tänä vuonna käytin oikeita tuikkuja.

Koristeina on itse tehtyjä juttuja mm. huovasta, kirjansivuista ja kierrätysmateriaaleista. Tässä mobilessa on huovasta leikattuja lepakoita ja oranssiksi värjätyistä kirjansivuista tehtyjä kurpitsoja. Lepakot ja kurpitsat roikkuvat langalla kiinni pihalta keräämässäni paksussa oksassa.

Hyviä pyhiä! Joku vielä varmasti viettää halloweenia tälle vuotta. Lapsi on kysynyt lukuisia kertoja, että koska se halloween oikein on. En itsekään ole osannut antaa ihan varmaa vastausta kun sitä vietetään jokapaikassa vähän eri aikoihin. Osa on jo viettänyt ja osa viettää 31.10. ja toiset viettävät sitä pitemmällä aikavälillä.

Let it shine! - heijastin-idea

Valoisat illat ovat taakse jäänyttä elämää, hämärä ja pimeys sen sijaan jatkavat lisääntymistään. Kun kellot siirretään talviaikaan on pimeää oikeastaan kokoajan. Aamulla on pimeää, illalla on pimeää ja siinä välissä hivenen hämärää. Äh, en tykkää siitä ajasta yhtään. En ole talvi-ihmisiä. Joulua rakastan, mutta muutoin en lumesta ja talvesta piittaa. Kevät saisi alkaa jo tammikuusta. Ja takatalvi se vasta tylsä onkin. Juuri kun on päässyt kevätmuudiin, kadut siivottu ja orvokit pihalla niin eiköhän taivaasta sada metreittäin sohjolunta.

Pimeyteen pitää kuitenkin sopeutua ja mukautua. Heijastimet on otettava viimeistään nyt käyttöön. Jos niitä ei valmiiksi vaatteista löydy (Outoa on, että niitä niin huonosti laitetaan valmiiksi vaatteisiin.) niin heijastimet tulee lisätä vaatteisiin, jalkineisiin ja laukkuihin itse.

Heijastimia voi myös tehdä itse. Heijastavaa kangasta myydään nykyään lähes missä tahansa kaupassa. Heijastavasta langasta taitava neuloo itselleen lapaset. Minun käsissäni ei puikot pysy, joten käytän mieluisampia materiaaleja. Tällä kertaa käsittelyyn pääsi heijastava tarrakangas, jonka mumma antoi alunperin esikoulun aloittavan lapsemme asusteita varten. Leikkasin tarrakankaasta kolmioita, jotka liimasin kiinni lapsen repun olkahihnoihin. 

Sain idean tehdä pehmoisia heijastimia huovasta ja heijastavasta tarrakankaasta. Kokeilin leikata tarraa stanssauslaitteen avulla. Tarra on jämäkkää ja sitkeää, joten leikkaus ei aina onnistunut ihan kuten olisin halunnut. Mitä pikkutarkempi kuvio, sitä huonommin se leikkaantui irti. Mutta kun valitsi tällaiset isot ja selkeät muodot niin hyvin sai tarraa leikattua! Isot ja selkeät muodot ovat tietysti turvallisuusnäkökulmastakin parhain yhdistelmä heijastimessa. Pohdin myös tarran pitovoimaa, eli pysyykö miten hyvin huovassa kiinni vai pitääkö tehdä muutama tikkaus tarran päälle. Ei tarvinnut. Ainakin tämän Halpa-Hallista ostetun tarrapalan liimapinta oli todella vahva, se nappasi huopaan kiinni heti. 

Leikkasin paksuhkosta huovasta kolme pyöreää kiekkoa. Ulommaisiin huopaympyröihin liimasin heijastavat kuviot. Ohuesta kuminauhasta tein ripustuslenkin. Sitten vain surruttelin ompelukoneella huopaympyrät kiinni toisiinsa.

Voiko heijastin olla myös somiste tai asuste? Päätin kokeilla, eihän  siitä mitään haittaakaan ole. Pieni lisäheijaste päässä tuskin on huono juttu. Ompelin huopasuikaleesta pannan ja koristelin sen lehden muotoon leikatulla heijastintarralla ja kahdella huoparuusukkeella ja -lehdellä. Pannan voi laittaa pipon päälle koristeeksi. Pieni turhamaisuus ei koskaan ole pahitteeksi.

Näkyillään!

Lue lisää kotimaisista heijastimista täältä!