Terassin ja portaiden maalaus - V33

On säitä pidellyt. No kyllä on ollut niin outo kesä säiden puolesta tänä vuonna! Hankin jo vuosi sitten maalit terassin lattiaa varten mutta sen verran oli jo syksy silloin pitkällä, että kosteuden vuoksi maalaus piti siirtää tälle kesää. Tälle kesää taas oli työn ja tuskan takana löytää muutaman päivän selkeä ja sateeton putki, että edes pystyi harkitsemaan maalausta. Alkukesästä tosin oli muutama lämminkin päivä, mutta silloin taas (meille) maalareille ei sopinut. Ihan yksin  en viitsinyt hommaan lähteä vaan mies sai toimia apurina - vai kumpikohan sitä nyt sitten olikaan se apumies. 

Maalattava pinta on siis terassi, jota ei ole katettu. Ja tämä terassi on myös pääsisäänkäyntimme yhteydessä joten sekin hieman hankaloitti asiaa. Onneksi kellarin kautta pääsimme kulkemaan, tosin hieman jännitti miten lapset muistavat kulkea sitä kautta. Ja olihan se vaarallisempikin reitti, koska kellariin menee sisäkautta aika jyrkät portaat ja lisäksi piti kulkea ns. konehuoneen kautta. Kissaakin piti yrittää ohjeistaa kulkemaan oikeita reittejä jottei tassuttelisi tuoreella maalilla. Maalausprojektiin meni aikaa noin viisi vuorokautta koska maalasimme terassin ja portaat erikseen säistä johtuvista syistä. Maalikerrosten välissä tuli olla vähintään 8 tuntia ja maalauksesta käyttöönottoon tuli kulua vähintään 48 tuntia. Haasteellista mutta onneksi selvittiin hyvin. 

Terassi on rakennettu muutama vuosi sitten entisen asukkaan toimesta. Lattiaa ei ole käsitelty mitenkään mutta laudat oli tietääkseni painekyllästetyt joten ihan tuoreeltaan pintoja ei olisi voinutkaan käsitellä. 

Mietin eri pintavaihtoehtoja ja kyselin ihmisiltä kommentteja ja kokemuksia. Suurin osa suositteli öljyä. Minä päädyin kuitenkin silti maaliin. V33 -sarjasta löytyy peittävä terassimaali terasseihin ja portaisiin, ja se sopii hyvin juuri tällaisiin projekteihin. Sen käyttökohdemääritelmä on laaja: se soveltuu kaikille puulaaduille kuten painekyllästetyt, pihkaiset, eksoottiset ja uralliset pinnat, jalopuut, sekä sileät pinnat, myös aiemmin öljytyille ja maalatuille pinnoille.

V33-terassimaalissa on lisäksi anti-slip-pinnoite, joka tekee maalatusta pinnasta hieman karhean ja estää siten liukastumista. Moni terassilla tepastellut on luullut lattian maalin olevan vielä hieman tuoretta ja siitä syystä tahmea mutta pieni tahmeisuus johtuu juurikin tuosta anti-slip-pinnoitteesta. Maalatessa maali näytti ihan kuin siinä olisi mukana helmenhohtoa. Maalipinnasta tuli todella siisti ja pidän todella paljon tästä ruskeanharmaasta väristä! 

Terassi katettiin isolla pressulla maalausten ajaksi ja portaat suojattiin muovilla, jotta mahdollinen sade ei pääse vaurioittamaan juuri maalattua pintaa. Nyt toivon todella, että maali kestää säitä ja käyttöä. Pinnat maalattiin kahteen kertaan, enempää ei tällä määrällä olisi saanut maalattua. Maalin riittoisuus on 10 m2 1 litralla. Meillä terassiin ja portaisiin oli varattuna 2,5 litran ja 5 litran pönikät. Ison purkin pohjalle jäi korjauksia varten pieni nokko mutta muutoin maalin menekki oli laskettu tarkasti. 

Terassin lattialaudat ovat melko lähekkäin, joten välit eivät ole suuria. Siitä huolimatta jokainen rako ja väli piti maalata erikseen pensselillä ja sen jälkeen pinnat maalattiin telalla. Portaissa laudat ovat uraisia ja siihen ei tela sovi vaan maalaus tehtiin isolla ja leveällä ulkosiveltimellä. Maalasin osittain myös terassin alareunassa olevat ohuet rimat terassimaalilla, vaikkakin niissä oli jo ennestään samansävyinen mutta jo kulunut maalipinta.

V33 -terassimaalin käyttöohjeissa mainitaan, että kovalle koetukselle altistuvat pinnat tulisi huoltomaalata tarvittaessa. Meillä ei maalia enää siihen ole jäljellä. Nyt täytyy vain seurata tilannetta ja tarkastella miten maalattu pinta kestää säitä ja kulutusta. Portaissa ja terassilla kuljetaan päivittäin useaan otteeseen ja ihmiset tuovat jaloissaan hiekkaa ja muuta moskaa. Terassin kattaminen on harkinnassa, se osaltaan auttaisi pintoja kestämään pitempään.

Terassin eteen laitettiin vielä muutama pihakivi, jotta terassilta pääsee helpommin nurmikolle. Pihan sora on karkeaa, ja paljain jaloin tepsuttelu sattuu helposti. Pihalaatat ovat oikeasti aurinkovarjon jalkoja mutta pääsivät meillä pihalaattojen asemaan. Toimii hyvin!

Yhteistyö - V33 / terassimaali

Uudista vanhat huonekalut spraymaalilla!

Keskustan kupeesta hajotettiin eräs vanha omakotitalo, joka piti sisällään vanhoja huonekaluja. Osa irtaimistosta myytiin ja osa oli kasattu purettavan talon pihalle lavoille. Pihassa olleita tavaroita sai kuka tahansa käydä pelastamassa ilmaiseksi. Mekin siellä alkukevään hämäryydessä kävimme kollaamassa mitä löytyy, ja löytyihän sieltä kaikkea kivaa. Mies halusi pelastaa tämän puisen vitriinin/senkin, jossa oli lasiset liukuovet. Itseäni se ei rehellisesti sanottuna sellaisenaan juurikaan kiinnostanut, mutta kun ilmaiseksi sai niin pitihän se ottaa mukaan. 

Jonkun aikaa se könötti kellarissa vailla tietoa mitä sille tehdään. Kunnes sitten eräänä päivänä mieleeni putkahti ajatus, että mitä jos mies lähettäisi senkin Mastonin ideakilpailuun, siis siihen missä voi saada ilmaiset maalit ideaa vastaan. Sinne lähti idea ja seuraavana päivänä mies sai viestin, jotta idea hyväksytty. Maalit tulivat parin päivän päästä Kiitolinjalla suoraan pihaan. Nopeaa palvelua.

Vitriini oli maalattu valkoiseksi, alunperin se on luultavasti ollut tuollainen tumma wengen sävyinen. Valkoisena siitä ei ollut ihan varma, että onko kokonaan puuta vai ei, mutta työstettäessä huomattiin, jotta puutahan se on. Maalipinta vaikutti hyvältä ja kestävältä, joten päätin vain hioa ja karhentaa pinnan ennen uudelleenmaalausta. Mutta kuinkas kävikään, tuntien hiomisen koneella ja käsin jälkeen päädyinkin raaputtamaan kaikki maalit irti. Ajattelin, jotta turha sitä on maalata uudelleen jos jostakin alkaakin vanha maali lohkeilla irti, siinähän lähtisi uusi pintakin samalla pois. Onneksi vanha maali lähti liuskoina irti huonekalun pinnalta. Maalinpoiston jälkeen pinta hiottiin - jälleen. Hiomisen jälkeen viimeistelin pinnan vielä Sokevan maalinpesuaineella. Se puhdistaa ja karhentaa pintaa eikä sitä tarvitse huuhtoa pois. 

Vitriiniin tehtiin ensin pohjamaalaus Mastonin spraymaalilla. Sen suhteen oli kyllä hieman ongelmia, enkä tiedä missä mahtoi olla vika. Pullosta tuli painettaessa lähinnä vain ilmaa eikä niinkään maalia. Yläkuvassa oikealla näkyy pohjamaalattu vitriini, johon on käytetty kaksi pullollista pohjamaalia. Jotakin häikkää siinä oli koska pullon kyljessä luki maalin riittävän kolmelle neliölle. Vitriiniin olisi riittänyt normaalisti yksi pullo. No, ainahan sitä voi olla maanantaikappaleita joukossa. Muutoin kyllä mainostan mieluusti Mastonin spraymaaleja, niillä on niin hyvä maalata: ei valu, suuttimen kanssa ei tarvitse takuja ja maalaustulos on yleensä aina hyvä.

Pohjamaalauksen jälkeen päästiin sitten itse asiaan. Vitriini maalattiin oliivinvihreällä Maston One -spraymaalilla, joka peitti kuin unelma. Yhdellä painalluksella sai maalattua jopa puoli minuuttia ja yhden sivun kerrallaan. Maalausjälki oli tasainen ja maali oli pintakuiva vartissa. Vitriini maalattiin kahteen kertaan, jotta maalaustulos olisi tarpeeksi hyvä. Yhdellä pullolla (400ml) maalasi keveästi koko kalusteen sisä- ja ulkopuolelta tasolevyä myöden.

Vitriinistä otettiin alkuperäiset tolppajalat irti ja tilalle vaihdettiin korkeammat ja ohuemmat viistojalat, mutta nekään ei tuntuneet hyvältä vaihtoehdolta. Vitriinistä tuli liian kiikkerä ja pelkäsin, että lapset kaatavat sen vahingossa. Eihän sellaiseen uskalla edes laittaa mitään sisällekään jos aina saa pelätä, että se kaatuu. Siispä palattiin lähes lähtöruutuun ja vitriini sai sirommat tolppajalat alleen. Nyt se näyttää tasapainoiselta. Jalat ovat tummat mustanruskeat, ja näyttää kuin vitriini leijuisi ilmassa, mikä taas saa kalusteen näyttämään keveältä ja ilmavalta. Samankaltaista vihreänsävyä löytyy vihreistä pinnatuoleista, joita ruokapöydän ympärillä on. Nyt iskikin sitten maalikärpänen, haluaisin nimittäin tehdä jotakin vanhalle ruokapöydälle. Se on hyvänlaatuinen mutta kulunut, ja sen tumma väri on alkanut kyllästyttää. Ihme on tapahtunut, haluaisin nimittäin vaaleamman pöydän. Yleensä en ole niinkään valkoisista kalusteista välittänyt. 

Vitriinin sisäpinta vaatii ehkä vielä pientä viilausta. Laseja varten piti hieman säätää noita uria, joissa lasiovet liusuvat kiinni ja auki ja siinä samalla maalipinta sai osumaa. Muutoin olen kyllä erityisen tyytyväinen tähän lopputulokseen. Nyt pitäisikin sitten keksiä millä kalusteen täyttäisi...

Maston One!® spraymaali – tekee maalauksesta helppoa ja nopeaa. Maston One!® soveltuu käytännössä kaikille pinnoille, sisälle ja ulos. Värit perustuvat patentoituun teknologiaan sen korkean teknologian ominaisuuksia ovat turbiini-venttiili, joka sekoittaa maalin tehokkaasti ponneaineeseen, kuten ammattitason maaliruiskuissa. Se sisältää 20% vähemmän ponneaineita, 25% enemmän sideaineita ja 4 kertaa enemmän väripigmenttejä kuin tavalliset spraymaalit. Peitto on uskomattomat 3m2! (Pohjamaalattu metallipinta).

WC:n edullinen uudistus!

Talossamme on yksi ainoa WC, ja sekin on todella pieni. Ei itseäni juurikaan haittaa, ettei vessoja ole enempää koska ei lapsuudenkodissanikaan ole ikinä yhtä enempää ollut ja hyvin on pärjätty. En ole tottunut myöskään isoon vessaan, joten ei tämä uuden kotimme pieni vessa tuntunut mitenkään ongelmalliselta. Mutta jos nyt rehellisiä ollaan niin toisinaan tilan puute ahdistaa, varsinkin kun kyseisessä tilassa häärää välillä itseni lisäksi kaksi alamittaista, ja kaikkien on aina ängettävä samaan tilaan vaikkei hätää olisikaan. Ostohetkellä WC oli musta. Seinissä oli tummanpuhuvat ornamenttikuvioiset tapetit, katosta roikkui kristallikruunu ja seinällä oli lasiset tasot. Malja-altaan alla oli itse tehty allaskaappi, ja allastaso kiersi tilan kahdella seinällä. Vaikka taso ei ollut leveä, tuntui se kuitenkin vievän ikävästi käyttötilaa. Toki tason päälle sai laitettua purkkeja ja pesuvälineitä, mutta en silti kokenut sitä käytännölliseksi. Ja ei se paperitapettikaan niin kovin järkevä materiaali mielestäni ollut. Ei varsinkaan altaan takana, jonne väistämättä roiskui käsiä pestessä vettä ja tapetin pinta oli täynnä valkeita roiskeita. Olisihan altaan taakse tietysti voinut laittaa vaikka lasin tai laattoja, mutta roiskejälkiä oli muuallakin seinissä, ja sen lisäksi seinät oli tapetoitu osittain isoista ja pienistä palasisista ja näytti sen vuoksi hieman epäsiistiltä. 

Sitten alkoikin kova pohdinta, että miten tuon pienen tilan uudistaisi niin, ettei tila pienene entisestään ja mielellään pintaremontti tulisi toteuttaa mahdollisimman edullisesti. Kyselin ihmisiltä kommentteja ja ideoita materiaalien suhteen. Osa kehui laminaattia, osa paneeleja. Kumpaisiakin harkitsin mutta sitten päähäni pälkähti ohut vaneri. Ajattelin, että sillähän voisi saada helposti 'pinnoitettua' ison alan kerralla siististi. Ohuella 4mm vanerilla huonealakaan ei pienenisi, kuten se tekisi paneelin tai laminaatin kanssa, ne nimittäin ovat sen verran paksua materiaalia. Vertailin hintoja usean eri paikan välillä ja keskimäärin jokaisessa paikassa hinta pyöri 30 euron tietämillä. Lopulta kyllästyin jahkaamiseen ja päätin, että nyt käydään vielä yhdestä paikasta kysymässä ja sitten ostetaan tarvittavat materiaalit, jotta saadaan asia eteenpäin. Hartmanilta löytyi etsimääni vaneria, ja hinta oli yllättäen melkein puolet halvempaa kuin muissa firmoissa ja myymälöissä. Hartmanilta lähti siis matkaamme 5 vanerilevyä, yhden koko on 1220x240mm.

Lopulliseen työhön meni kolme ja puoli vanerilevyä, WC:n koko on n. 95x145cm, korkeus n. 250cm. Hintaa käytetyille vanereille tuli vajaat 60€.

Vanerit kiinnitettiin seinään asennusliimalla ja pienillä nauloilla. Seinien kulmat tasoitettiin pakkelilla ja saumanauhalla.

Allas, hana, pönttö ja valaisin pysyivät samoina. Allastaso tehtiin liimapuulevystä. Levystä leikattiin mittojen mukainen kappale, joka kiinnitettiin seinään kulmaraudoilla ja hyllynkannattimilla. Tarkoitus olisi tehdä vielä jonkinlainen suoja putkien eteen ja/tai hyllytaso tai lokerikko allastason alle. Koukkujen sijaan naulakoiksi vaihdettiin Wave-naulakot. Mies halusi laittaa ne, minun makuuni ne ovat ehkä hieman modernit, mutta kyllähän ne ihan hauskat silti ovat ja tuovat osaltaan mukavaa ilmettä uudistettuun tilaan. 

Peilikaappi on vanhasta kodista ja se pääsi vihdoin käyttöön tässä talossa. Aiemmin vessassa oli lasiset avohyllyt ja erillinen peili altaan yllä.

Ovenkarmeissa on jännä violettiin vivahtava harmaan sävy: Tikkurilan AMETISTI. Kyseisellä sävyllä on maalattu oikeastaan kaikki ovi- ja ikkunakarmit, lukuun ottamatta muutamia valkoiseksi maalattuja karmeja.

 Seinäpinnat ja allastaso maalattiin V33-paneelimaalilla, sävy vaaleanharmaa. Kyllähän tuo sävy lähinnä valkoiselta näyttää mutta ei se kyllä oikeastaan haittaa yhtään. Mikä sinällään on hauska juttu, koska normaalisti olisin sanonut, että en todellakaan halua valkoista vessaa mutta niin vain mieli muuttui. Ei minusta silti pelkistetyn tyylin ystävää saa, vaikka toisinaan vaaleus onkin hyvä asia. Värit ja runsauden voi sisällyttää muihin tiloihin, mutta tällainen muutoinkin pieni tila hyötyy valoisuudesta ja minimaalisesta ilmeestä.  

Maali oli ihanan keveää ja vaneri materiaalina imi maalia itseensä. Lopputulos on upea, V33-maali hyväilee kauniisti vanerin pintakuviointia ja maalipinta on kuin satiinia.

Maalasin seinät ensin pensselillä ja toiseen kertaan pienellä telalla. Allastaso on maalattu kertaalleen. Maalia kului noin kaksi litraa.

V33-Paneelimaali sopii seinä- ja kattopaneeleille: puhtaalle, lakatulle tai maalatulle puulle. Se tarttuu ongelmitta myös kalvopinnoitetuille MDF-paneeleille ja muoviin.

• Toimii ilman pohjamaalia tai hiontaa

• Vesiohenteinen

• Valumaton koostumus

• Kestää arjen haasteissa

• Kestää kulutusta

• Hylkii likaa

• Kestää vesiroiskeita

• Pesunkestävä

• 4 värisävyä

Kaikin puolin siis loistava tuote ja sopi kuin nenä päähän tähän meidän projektiimme.

Tässä kuvakollaasissa näkyy vessa ennen muutosta, ja sitten vaneripintaa ennen käsittelyä. En muuten tiennyt vaneria pohtiessani, että se on kovaa kyytiä tulossa taas muotiin. Rakennusmateriaalinakin se on syrjäyttämässä muut levymateriaalit. Ja onhan se hieno materiaali, todella monipuolinen ja monikäyttöinen, ja se on helposti käsiteltävissä.

Lattiakin lopulta maalattiin ja kattoon asennettiin listat. Nyt WC alkaa näyttää jo viimeistellyltä. Joitakin pikku fiksauksia pitää vielä toteuttaa, mutta kaikki ajallaan. Isoimmat jutut on nyt kuitenkin saatu siistittyä ja tilan ilme on freesi ja raikas. 

Lattia maalattiin V33-sarjan lattioille tarkoitetulla, vesiohenteisella, kaakelimaalilla. Se sopii lasitetuille ja lasittamattomille laatoille sekä klinkkerille, ja soveltuu myös graniitille, marmorille, ym. kivilaaduille. Ennen maalauksen aloittamista saumat tulee puhdistaa Ronseal Saumanpuhdistajalla ja lattiat esikäsitellä pesemällä lattiapinta Nitorin soodapohjaisella (alkaliini) maalarinpesuaineella ja pesukankaalla, ja sen jälkeen lattia käsitellään V33:n esikäsittelyaineella kaakelilattioille, huomioiden erityisesti nurkat ja saumat. Pesun jälkeen lattiat huuhdellaan huolellisesti vedellä ja annetaan kuivua vähintään 24 tuntia.

Kaakelimaalin joukkoon sekoitetaan ennen maalauksen aloittamista lisäaine, joka sisältyy maalipakkaukseen. Sekoittamisen jälkeen maali tulee käyttää 10 vuorokauden kuluessa, sen jälkeen maalin teho heikkenee. Maalasin lattiat kahteen kertaan. Maalaaminen oli todella helppoa, nopeaa ja vaivatonta. Maalaamiseen käytin pientä telaa ja nurkat maalasin pensselillä. Sopivan ajankohdan löytäminen oli vaikeampaa kuin itse maalaus, piti nimittäin miettiä tarkkaan miten ajoittaa esikäsittelyvaiheet ja maalaaminen kun jokaiseen vaiheeseen kuului lisäksi pitkät kuivumisajat. Käytinkin hyväkseni yöaikaa, silloin pinnat saivat kuivua rauhassa. 

Tässä ennen maalausta...

Ja tässä maalauksen jälkeen. 

Maalisävynä oli mustanharmaa, lähinnä sitä sävyä mitä lattiat olivat alunperinkin. Halusin tumman lattian, koska se antaa kivaa kontrastia muutoin vaalealle tilalle. Lattiassa oli yksi valkoinen laatta ja hyvin tuo tumma maali peitti senkin. Lattian pinta-ala on vajaa puolitoista neliötä ja sen maalaamiseen kahteen kertaan tarvittiin noin 350 ml maalia. Minkäänlaista pohjamaalausta ei tarvita.

DIY-uudistuksen kulut n.

- Vaneri 60€

- Liimapuulevy 14€

- Maalit: kaakelimaali 750ml - 39,90,- | paneelimaali 750ml - 27,90,- ja 2L - 49,90,-

+ muut kulut kuten asennusliima, vanerisaha ja saumanauha.

*Blogiyhteistyö V33*

Remppaterkuin,

Stairway to...

Tervetuloa meille, aika psykedeelinen fiilis vai mitä? Tykkään kyllä persoonallisesta ilmeestä, mutta ajattelin silti hieman uudistaa näitäkin. Lilan sävyissä pysytään silti mutta jotakin hillitympää rappusiin kaipasimme. Ja jo ihan turvallisuussyistä vaaleampi sävy suht pimeässä portaikossa on parempi kuin tällainen tumma sävymaailma. Seinätkin vetelin samalla kertaa. Olen kait vähän erikoinen tapaus kun tykkään mieluummin maalata pensselillä telan sijaan. Jotenkin vain saan mukamas paremman tuntuman pensselillä. Riippuu toki tilanteesta ja työstä. Tutustuin minä lastenhuoneen maalausprojektissa telaankin ja ihan hyvin tulimme toimeen. Ja kyllähän se maalaus joutuisammin sujuu telalla, verraten nyt vaikka siihen, että mies maalasi saman alan ehkä neljä kertaa nopeammin kuin mitä minä hääräsin pensselin kanssa.

No niin, tältä portaat näyttävät ensimmäisen maalauskerran jälkeen. Ihan hyvältä, eikö? Mies ainakin tykkäsi, lapset sen sijaan ihmettelivät miksi ympyräiset sudittiin piiloon. 

Maalina on Teknofloor Aqua, sävy T4012, ja voi miten ihanaa sillä on maalata! Suti liikkuu maalattavalla pinnalla kuin unelma, maali on ihanan keveää ja juoksevaa. Taisimpa maalata ihastuksissani ihan tarkoituksella rauhallisella hartaudella, että sain viettää leppoisaa aikaa tuon ihanan maalin kanssa. Aluksi taisin hieman jännittääkin, että mitä tuosta maalauksesta oikein tulee, mutta hyvinhän se meni. Nyt maali kuivuu ja huomenna maalaan portaat uudestaan, katsotaan sitten miltä näyttää. Kellariin menevät portaatkin on tarkoitus maalata, mutta stressailen miten saan ne kuiviksi ilman, että kissa tallustaa niissä sotkien joka paikkaan maalitahroja. Kisuli siis kulkee luukuistaan miten ja milloin haluaa, eikä kyseinen katti ole tottunut elämään kovin rajoitetusti sisätiloissa. Saimme siis hänet kaupan yhteydessä, tässä talossa hän on elellyt pari vuotta meitä kauemmin ja näyttää olevan jo tapojensa orja.

Alakuvassa toisen maalikerroksen jälkeinen lopputulos. Tämä maali kyllä peitti hyvin jo ensimmäisen kerroksen jälkeen, joten ilme ei paljon muuttunut viimeistelyssä. Maalipinta on siisti, maalaaminen oli helppoa ja vaivatonta. Ajattelin aluksi, että mahtaakohan olla työlästä ja aikaavievää mutta hyvin maali levittyi toisellakin kerralla. Joidenkin maalien kohdalla olen nimittäin huomannut sen, että ensimmäinen kerros sujuu helposti, mutta toiseen maalikertaan menee enemmän aikaa eikä maali levitykään niin joutuisasti. Mielessäni on aina ollut ajatus, että maalaaminen on niin paljon helpompaa kuin tapetointi, mutta toisinaan karu totuus on saanut minut pohtimaan miksi niin olen olettanut. Toisinaan maalaaminen on ollut yhtä tuskaa ja maalauksen valmistuminen on tuntunut ikuisuudelta. Onneksi on näitä positiivisiakin kokemuksia!

Rappukäytävä vaatii edelleen viimeistelyä karmien suhteen, mutta ne tehdään ajan kanssa. Myönnän, että haluaisin kaikki heti valmiiksi, mutta ehkäpä minulle iskisi aika nopeasti paniikki, että mitäs seuraavaksi. Täytyy siis tehdä hiljakseen, jotta tekemistä riittää pitkälle aikavälille. 

Maalasin myös kellariin johtavat portaat samalla Teknofloor Aqua -maalilla. Aiempi punainen väri sai väistyä ja portaat saivat raikkaamman ilmeen. Olen miettinyt miksi portaisiin oli valittu juuri tuo punaisen sävy, joka toistuu myös kellarin lattioissa. Edellinen omistaja kun tuntui noudattavan värioppia ja jokainen valinta tuntui harkitulta, mutta tuohon punaiseen en ole keksinyt syytä. Mielestäni punainen oli sekä synkkä että hieman kolkko. Kellari on kuitenkin ollut asuinkäytössä ja edellisillä omistajilla siellä oli TV:n lisäksi sohva, sänky ja kaappi, joten tila on ollut runsaassa käytössä. Tämä vaaleampi sävy luo lisäksi lisää valoisuutta pimeähköön tilaan. Kellarikerroksesta noin puolet on maanpinnan alapuolella ja pienet ikkunat ovat huoneiden yläosassa. 

Hioin portaat ensin hiomakoneella. Hiominen koneella ei ollut mitenkään helppoa koska laudat portaissa eivät olleet ihan tasassa toisiinsa nähden, mutta onnistuin silti kohtalaisesti.

Maalaamisessa käytin pensselin sijaan telaa, ja sillä maalaus sujuikin huomattavasti helpommin ja paremmin kuin pensselillä. Yläkerran portaissa oli hieman erilaisempi pohja kuin näissä kellariin johtavissa portaissa, joten siinä ehkä suurin syy sille miksi käytin näissä eri maalaustapaa. Pensselillä sudittaessa maali ikäänkuin pakeni portaiden pinnalta, eikä lopputulos ollut siisti. Telalla maalausjälki olikin sitten ihan eri luokkaa, maali levittyi tasaisesti ja siististi ohutnukkaisella telalla levitettäessä. Nämäkin portaat maalasin kahteen kertaan.

Tykkään kovasti tästä lilan sävystä. Joku kommentoi heti, että miksi aina valkoista ja harmaata, ja minä puolustauduin heti, että tämä on violettia! Itsekään kun en ole mikään valkoisen ja harmaan ystävä, en halua niitä kotiini ainakaan isoina pintoina. Toisinaan vain hillitympi vaihtoehto on silti parempi.

Kellarin lattiatkin ovat siis punaiset. Teknofloor Aqua on uskomattoman riittoisaa, portaiden maalauksesta minulle jäi maalikaukaloon ehkä desin verran maalia ja ajattelin huvikseni kokeilla miten lattioiden maalaus onnistuisi. Hyvinhän se sujui, telalla maali levittäytyi tasaisesti ja peittävästi jo ensimmäisen maalauskerran jälkeen, aika jännä kun kyseessä kuitenkin aika iso kontrastiero kirkkaan punaisen ja hillityn vaalean välillä. Tuolla desillä maalia maalasin ehkä neljänneksen lattia-alasta, joka kokonaisuudessaan on noin 20m2.

Lopulta maalasin koko lattian, kahteen kertaan ja maalia jäi edelleen. No, sitä on hyvä olla jemmassa jos tarvitsee jossakin vaiheessa tehdä pintakorjauksia. Ajattelimme tehdä tästä tilasta jonkinlaisen oleskeluhuoneen, joku kiva lipasto ja nojatuoli, tai Fatboy nurkkaan. Hieman verhoja ja matto lisukkeeksi. Täytyy vain ensin odotella, että enimmät maalikatkut lähtevät pois. Maali sinälläänhän ei ollut voimakastuoksuista mutta tällaisessa osittain suljetussa tilassa tuoksut voimistuvat. Maali on vesiohenteista.

Viimeistelyt puuttuu vähän sieltä sun täältä, mutta kaikki ajallaan. Olemme kuitenkin asuneet täällä vasta kuukauden, joten pitäisi antaa itselleenkin hieman armoa. Ei kaikki voi eikä pidäkään olla vielä valmista. Oikeastaan voisin olla tyytyväinen, että näin paljon on saatu aikaiseksi ja olla iloinen, että puuhaa riittää pitkällä aikavälillä. Sitähän voisi tulla aika pitkäksi jos ei olisi mitään puuhasteltavaa.

Nyt on tärkeintä saada kellarin huoneet siihen kuntoon, että MaukuNauku pääsee takaisin tuttuun ympäristöön nukkumaan ja ruokailemaan. Tämä vuosi menee pienissä viimeistelytöissä ja ensi kesänä täytyy ottaa terassi käsittelyyn, ja lisäksi isompana urakkana olisi talon korjausmaalaukset, huh. Siinä sitä puuhaa onkin, täytyy kerätä voimia koko pitkän talven ajan ja ottaa mallia Kisun rentoutumishetkistä.

*Blogiyhteistyö / Teknos*

Keittiön muutos

Ollaan asuttu omassa kodissa kohta kuukauden ja tässä ajassa ollaan ehditty uudistamaan olohuone, lastenhuone, makuuhuone ja keittiö. Mitään isompia remontteja ei ole tarvinnut tehdä, eikä pintapuolisinkaan olisi heti tarvinnut tehdä mitään. Halusin kuitenkin jotakin omaa ja siitä syystä maalasimme vähän seinäpintoja uusiin sävyihin.

Keittiössä osa seinistä oli maalattu yläkuvassa näkyvällä tummalla limellä ja vastapäinen seinä kuvan karmien kaltaisella petroolilla. Toinen pitkistä seinistä oli tapetoitu mustavalkoisella tapetilla. Ovenkarmit oli maalattu samalla sävyllä kuin nuo ikkunakarmit, eli petroolilla. Lattialistat ovat tummat. 

En oikeastaan tiedä mistä tuo keittiön uusi sävymaailma edes tuli, en nimittäin ole mikään sinisen suuri ystävä. Mutta jostakin se vain päähän pälkähti, että keittiöstä tulee sininen. Sen oikean sävyn löytäminen olikin sitten eri juttu. Etsin sitä oikeaa sävyä Teknoksen sisämaalivärikartasta, mutta niistä pienistä ruuduista ei pystynyt hahmottamaan värejä kunnolla joten hain väriliikkeestä isompia värilastuja, liimasin niitä keittiön seinään ja vertailin, pähkäilin ja tutkailin miltä mikäkin värisävy näyttää. Jotenkaan en kuitenkaan silti löytänyt sitä mielessäni olevaa sinisen sävyä kyseisestä kartasta ja siksi kokeilin etsiä sitä Pinterestistä. Keräsin kasan ideakuvia, tein niistä kollaasin ja lähetin sen Teknokselle sähköpostilla ja kysyin ammattilaisilta, että löytyisikö siitä toivomani värisävy. Eipä kulunut aikaakaan kun postiluukusta kolahti kirje Teknokselta, ystävällinen designasiantuntija oli laatinut ideakuvani pohjalta värisävyliuskoja, joilla keittiön seinät voisi maalata. Näin jälkeenpäin minua hieman hävettää, että puolestani nähtiin niin paljon vaivaa tuon oikean värisävyn etsimisessä, kun sen lopullisen sävyn valitsin kuitenkin sieltä valmiista värikartasta. 

Mielessäni oli 50-luvun tyyliin sopiva turkoosiin taittava sininen, mutta jostakin syystä sellaiset sävyt toivat mieleeni sairaalan tai leikkaussalin, toisaalta taas vaaleansinisestä tulee helposti mieleen lakanat ja kalsongit, ja niitä mielikuvia en välttämättä tahtoisi yhdistää keittiöön. 

Lopullinen väri on tällainen hieman harmaalla taitettu taivaansininen. Jostakin syystä mieleeni tulee sana "pellavansininen". Eihän sellaista edes ole olemassakaan, mutta ehkä mielikuvani liittyy pellavan sävyyn sointuvaan sinisen sävyyn.

Lime seinä muuttui siis taivaansiniseksi ja petroolin sävy tummempaan taivaansinisen sävyyn, kumpainenkin väri on Teknoksen kartasta: T1189 ja T1190.

Maaliksi valitsin BIORA 7 seinämaalin. Kysyin Teknokselta mikä maali sopisi erityisesti tällaiseen vanhaan rintamamiestyyliseen taloon, jossa hengittävyys täytyy ottaa huomioon. Minulle suositeltiin seinäpinnoille BIORA BALANCE (täyshimmeä), 7 (himmeä) tai 20 (puolihimmeä). Näistä BIORA 7 on vesihöyryä läpäisevin. Listoihin ja oviaukkojen karmeihin pohjamaaliksi FUTURA AQUA 3 ja pintamaaliksi FUTURA AQUA 20. Karmeihin valitsin harmaalla taitetun valkoisen, T1373 ja lattialistoihin tummanharmaan, liki mustan T1383.

BIORA 7 seinämaali on vesiohenteinen akrylaattidispersiomaali. Sillä oli helppo maalata, koostumukseltaan se oli paksuhkoa ja valumatonta. Jo yksi maalauskerta antoi peittävän, tasaisen ja himmeän pinnan, 4x4 metriseen seinään maalia kului noin litra / maalauskerros.

BIORA 7 on mahdollisimman käyttöturvallinen, koska se on täysin liuotinvapaa ja maalatessa siitä haihtuu vain vettä. Sillä voidaan maalata betoni-, rappaus-, tasoite-, tiili- sekä rakennuslevypintoja.

Tuote on saanut Suomen Allergia- ja Astmaliiton allergiatunnuksen sekä pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin käyttöoikeuden.

Tässä kuvassa näkee sävyeron aiemman petroolin ja nykyisen sinisen välillä.

* * *

Nyt kun seinät ovat valmiit, on kiva ideoida somistuksia, DIY-ideoita unohtamatta.

Yhden seinän jätin vielä maalamatta, tutkailen ja katsastelen tilaa hetkisen ja mietin sitten uudelleen mitä tälle tapettiseinälle teen. Tapettipinta on suhteellisen siisti, joten jos maalaan, maalaan suoraan tapetin päälle. Kyseisellä seinällä on melko runsaasti kaapistoja kiinnitettynä seinään, ja niiden irrotus olisi aika haastavaa, ja tapetin irrottaminen siististi saattaisi koitua ongelmalliseksi. Tapetin alla on luultavasti useampi kerros vanhempia tapetteja ja niiden alla huokoinen levy.

Keittiön patteri tuottaa hieman päänvaivaa, koska aiempi talon omistaja on maalannut sen kahteen otteeseen, lujalla turkoosilla ja aiemmalla limellä, joka irtoili muovimaisina liuskoina patterin pinnalta. Nyt pitäisi vielä jotenkin irrottaa tiukassa olevat limenväriset maalikohdat pois, jotta pääsisi maalaamaan patterin sille kuuluvalla maalilla. Miksi patterit yleensä edes pitää maalata, sitä tässä olen pohtinut, samoin kuin valokatkaisimetkin on peitetty maalilla. Ei kovin siistinnäköistä, ja lisäksi vaikeasti irrotettavaa.

Mies siivosi kellaria ja löysi edellisten asukkaiden jättämiä puunkappaleita. Niiden joukossa oli tämä ihana vanha lauta, jonka alkuperäistä käyttökohdetta en osaa sanoa. Ehkä se ollut hyllynä, ehkä keinulautana. Nyt siitä kuitenkin tehtiin rustiikkinen hylly. Nuo ihanat valurautaiset kannattimet ostin muinoin eräästä paikallisen liikkeen jäämistöstä ja ne ovat odottaneet sitä oikeaa paikkaansa jo jonkin aikaa. Kun näin tuon laudan, tiesin heti, että se tulee yhdistää näihin hyllynkannattimiin. 

Laudankappaleen minä hioin sileäksi ja poistin samalla pinnasta vanhat lohkeilevat maalinjämät, öljysin pinnan Osmocolorin puuöljyllä, annoin kuivua ja sitten mies saikin kiinnittää hyllyn paikoilleen. Hieman tuo lauta oli käyrä, mutta ihan hyvin sen silti kiinni seinään saatiin.

Metkatuotteen peltirasiat pääsivät vihdoin ansaitulle paikalleen, samoin kuin Perinnemestarin kirjat ja muutama tärkeä esine. Liikaa tälle hyllylle ei kannata painoa varata.

Verhon keittiön toiseen ikkunaan tein pellavakankaasta ja tummanharmaasta satiininauhasta. Ompelin suorakaiteen mallisen verhokappaleen, yläreunaan tankoa varten kuja ja sivuille satiininauhat, joilla saadaan aikaan niin sanottu valelaskosverho.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin keittiön kaapistot ovat Ikeasta.

*Blogiyhteistyö Teknoksen kanssa*