Korjaa kauniiksi

Korjaa kauniiksi on näppärä käsikirja kodin vaatehuoltoon. 

Sen sijaan, että heittäisit vähän kuluneen tai rikkoutuneen vaatteet pois, suosittelen kokeilemaan voisiko sen korjata tai tuunata uudeksi. Tänä päivänä melkeinpä kaikki tuotteet tehdään rikkoutumaan ja kestämään lyhyen ajan jotta myynti saataisiin kasvuun. Se on aika ikävä tapa tehdä tuotteita, varsinkin maapallon kannalta. Ihmiset heittävät paljon hyvää tavaraa roskiin monestakin syystä, mutta usein siksi etteivät he osaa korjata niitä itse eivätkä viitsi maksaa siitä, että joku muu ne korjaisi.

Korjaa kauniiksi opastaa juuri heitä ja meitä, jotta vaatteemme saisi jatkoaikaa, pidemmän elämän joko korjattuna tai uudelleen muokattuna tuotteena. Kirjan vinkeillä ja neuvoilla korjaat mm. kuluneet housut kauniiksi paikkojen avulla, opit parsimaan villasukat ja neuleet, vaihtamaan paitaan uudet resorit ja jännittävää kyllä - opit vaihtamaan myös vetoketjun! Tästä kirjasta löysin sen hauskan tavan vaihtaa uusi vetskari: siinä uusi ommellaan vanhaa poistamatta. Nyt kun vielä uskaltaisin kokeilla. Minulla nimittäin olisi muutama takki, joista vetoketju on rikkoontunut. Vetoketjun ompeleminen on itselleni ollut aina melkoinen peikko, vaikka toisen laittamana se sujuu aina niin vaivattomasti. 

Ehkä suurin syy siihen, miksi ihmiset niin vähän korjaavat rikki menneitä tavaroitaan on juurikin se pelko siitä, ettei osaa. Siitä kun päästään yli, niin tavaroiden tuunaus voi alkaa. Korjaamalla voi saada jopa kauniimman lopputuloksen kuin mitä tuote alunperin on ollutkaan. 

Korjaa kauniiksi valottaa myös tahrojen maailmaa eli vinkkaa millaisia pesuaineita on olemassa ja mikä niistä toimii mihinkin tahraan. Myös hajunpoistoon löytyy muutama vinkki.

Korjaa kauniiksi
Anni Ignatius
Moreeni 2020

 

Jokanaisen puukässää

Puukässää jee! Vai eikö ole jee, tuleeko mieleen ne alakoulun pakolla väännetyt pannunaluset, jotka tehtiin hiellä ja verellä?

No mutta tämä on ihan eri juttu. Tämä on Jokanaisen puukässää. Tehdään kivoja juttuja kotiin. Mikä sen mukavampaa kuin nähdä kättensä jälki sisustuksessa. Voi sanoa ylpeänä ystäville, että minä oon tuon tehnyt, ja tuonkin. Eikö olekin hieno. 

Kaikki tekeminen mikä on suhteellisen helppoa ja vaivatonta on usein myös mukavaa. Ja kun onnistumisprosentti on suuri, on työhön ryhtyminen helpompaa.

Susanna Uusitalon Jokanaisen puukässää (Otava) esittelee helposti tehtäviä sisustustuotteita. Selkeät ohjeet ja apukuvat auttavat myös vasta-alkajaa alkuun, mutta käy kirjan ideat myös niille, joilla sahat ja vasarat pysyvät jo paremmin kourassa.

Kirjassa nikkaroidaan mm. penkkejä, peilejä, erilaisia hyllyjä, pöytiä, kello, keittiöjakkara ja sängynpääty. Haastavampiakin töitä löytyy kuten tarjoiluvaunu ja työtaso. Materiaaleina käytetään niin uutta kuin vanhaakin, uusiokäyttötyyliin. Puuta maalataan, sitä polttokuvioidaan ja voi sitä kuvioida myös leimasimilla. 

Jokanaisen puukässää valaa meihin naisiin luottoa, että mekin osataan. Ja kirjan ideoita voi tietenkin käyttää myös suurpiirteittäin, ja muokata ne omanlaisiksi.

Jokanaisen puukässää

Susanna Uusitalo

Moreeni 2020

Koreja ja muovipusseja Moreenin uutuuskirjoissa!

Yksinkertaisuus. Vaivattomuus. Näppärät ideat. 

Siinä kolme tärkeintä hyvän diy-idean ominaisuutta. Olen lyhytjäntäinen ihminen, enkä jaksa väkertää saman asian parissa kauaa, enkä ainakaan jaksa päntätä vaikeaselkoisia ohjeita ennen jonkun työn aloittamista. Simppeliä ja yksinkertaista siis. 

Mitä näppärämpi idea sitä enemmän innostun. Näin kävi Moreenin uutuuskirjojen kanssa. Toisessa niissä virkataan muovipusseista ja toisessa tehdään erilaisia koreja ja säilytyspaikkoja erilaisista materiaaleista, ja ideana on juuri se mistä pidän eli helpot ohjeet, nopeat työt. Jes! 

Kummankin kirjan ideat toteutuvat pääsääntöisesti kotoa löytyvistä materiaaleista kuten muovipusseista, langoista, rautalangasta ja kankaista. Lisäksi materiaaleina on huopaa, nahkapaperia, nahkaa, korkkia, tuohta ja ontelokudetta. Näitäkin saattaa monelta askartelijalta varastoistaan löytyä. Ja mikä parasta minusta on se, että ideoita ja materiaaleja voi yhdistellä oman maun mukaan. Eli jos jokin työ ja malli miellyttää eikä tarvittavaa materiaalia löydy itseltä niin voi soveltaa ja käyttää jotakin muuta. 

Susanna Uusitalon Koreja käsin sisältää kaksikymmentä erilaista korimallia. Mallit ja materiaalit ovat monille tuttuja mutta niissä on silti aina jotakin jujua tai vanha tuttu materiaali muotoutuukin joksikin uudenlaiseksi tai pääset tutustumaan ihan uusiin materiaaleihin kuten nahkapaperiiin tai korkkiin. Koreissa käytetään sekatekniikoita ja se tuo moniin malleihin mukavaa särmää. Valkoisesta räsymatosta tehty lankakori saa hienon reunakoristeen makrameetekniikalla, puukiekosta syntyy oiva leipäkori pajun ja punonnan avulla, vanerista luonnistuu pyykkikori ja kori puutarhatarvikkeille ja pahvilaatikosta ja matonkuteista valmistuu kiva lehtikori. Entä mitä syntyy kumimatosta, pyörän sisäkumista tai muoviletkusta? Vastaukset löytyvät tästä kirjasta!

Satu Latvatalon Plastiikkia, plastiikkia! -kirjasta löytyy kesäisiä virkkausideoita, joiden materiaaleina on hyödynnetty muovipusseja. Satu sanoo, että kaikki lähti siitä, että hän tarvitsi leikkimökkiin mattoa ja oivalsi, että muovipusseista voisi tehdä "lankaa", josta virkata haluamansa maton. Siitä lähti ideoiden tulva ja syntyi myös tämä kirja. Kirjasta löytyy hauskoja ideoita, joissa monet purkit ja purnukat ovat saaneet ylleen virkatun suojuksen. Muovilangasta virkatut suojukset käyvät todella hyvin myös ulkokäyttöön esimerkiksi kukkaruukkujen päälle! Muovipusseista voi virkata myös laukkuja, reppuja, aamutossuja, amppeleita, kirjankansia ja pitsikoristeisia kiviä. 

Kirjan malleja kun katsoo ei ensisilmäyksellä edes tajua, mistä materiaalista on kyse. Muovipussit sopivat yllättävän hyvin herkkiinkin virkkausmalleihin. Kirjan alusta löytyy materiaali-infoa eri muovipusseista ja siitä, millaista jälkeä niistä saa aikaan, miltä työstäminen tuntuu ja miten paljon pusseja suurinpiirtein kuhunkin työhön tarvitaan. 

Kirjan malleissa on käytetty ostopusseja, eli esimerkiksi jätesäkkejä ja rullittain myytäviä roskapusseja. Kierrätysvinkkelistä ajateltuna paras vaihtoehto olisi käyttää hyödyksi jo kertaalleen käytetyt kaupan ostoskassit koska yhä enemmän nykyään puhutaan siitä miten muovituotteiden käyttöä tulisi välttää ja monet kaupat ovat jo siirtyneet maksullisiin pusseihin (siis ne kaupat joissa pussit ovat ennen olleet ilmaisia). Mutta käytettäessä sekalaista pussivalikoimaa virkkaustöissä tulee ottaa huomioon, että värityksestä ja ilmeestä ei tule niin seesteinen kuin tämän kirjan malleista. 

Plastiikkia, plastiikkia! & Koreja käsin ovat Moreenin /Otavan uutuuksia.

Herkkuja ja origameja

Sisusta paperilla - 27 kaunista origami-ideaa kotiin

Origameista tulee ensiksi mieleen paperista taitellut monimutkaiset eläinhahmot. Sisusta paperilla -kirja antaa kuitenkin ihan eri ulottuvuuksia perinteisille mielikuville origameista. Kirjassa esitellään runsaasti laskostettuja töitä kukkaruukuista lampunvarjostimiin. Perinteisten käsin tehtävien taittelumallien lisäksi käytetään myös työvälineitä kuten viivoitinta ja luuveistä. 

Kirjasta huokuu ytimekkäisyys ja selkeys. Mallit ovat moderneja ja raikkaita. Paperi on kaunis materiaali ja se taipuu moneen muotoon, se on yhtä aikaa ajaton, arkinen ja tyylikäs materiaali. 

Geometristen maljakoiden muotokieli on kaunis, särmikäs helmiköynnös on moderni vaihtoehto tutuille sisustuspallokäynnöksille, kolmiulotteiset seinäkoristeet antavat tilalle uusia ulottuvuuksia ja laskostetut lampunvarjostimet luovat valon kanssa kauniita pintoja. Myös erilaiset paperista taitellut rasiat ja laatikot ovat kivoja ja helppoja toteuttaa myös lasten kanssa.

Sisusta paperilla

27 kaunista origami-ideaa kotiin

Élodie Piveteau

Moreeni 2018

Herkkubuffet kaikille tarjoaa nimensä mukaisesti reseptejä jokaiseen makuun. Pink Lemon on lohjalainen konditoria, jonka periaatteena on tarjota jokaiselle jotakin. Kirjaan on koottu konditorian suosituimpia makeita ja suolaisia herkkuja niin gluteenittomaan, vegaaniseen, maidottomaan, laktoosittomaan ja FODMAP-ruokavalioon soveltuviksi. 

Pink Lemonin ideologiana on, että buffettiin kerätään eri ruokavalioihin sopivia herkkuja rinnatusten, joista jokainen voi sitten valita itselleen mieluisimmat ja sopivimmat syömiset. Varsinkin nykyään erilaisia ruokavalioita tulee kokoajan lisää ja kaikkia on vaikea miellyttää, silloin monipuolinen buffet on hyvä valinta. 

Kirjan ilme resepteineen on kotoisa ja helposti lähestyttävä. Kirja on jaettu seitsemään erilaiseen buffetvaihtoehtoon aamiaisesta iltapäivän teehetkeen ja puutarhajuhlista häihin ja lastenkutsuihin. Reseptit ovat kylminä tarjottavia kakkuja, piiraita, (voi)leipiä, smoothieita ja leivoksia. Mukana ovat myös aamiaiskattaukseen kuuluvat raakapuurot ja muut raakaherkut, erilaiset hillot ja kakkutikkarit. 

Herkkubuffetista löytyy monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja moneen makuun. Poimi kirjasta haluamasi reseptit ja liitä yhteen luoden kaikkia miellyttävä kattaus.

Herkkubuffet kaikille,

Pink Lemonin parhaat

Kati Koskinen

Moreeni 2018

Villit vanttuut 2.

Ah, ihana Lumi ja lapaset! Kirjan kansikin jo itsessään on syötävän suloinen. Puhun siis Lumi Karmitsan Villit vanttuut & vallattomat villasukat 2. -kirjasta, jonka Moreeni julkaisi juuri. Minulla on se ensimmäinen kirja myös (tai oikeastaan anopilleni sen annoin) ja ihastuin jo silloin näihin taidokkaisiin ja persoonallisiin malleihin. Ihmettelen miten neuleeseen saa luotua tällaisia kuvioita, pyöreitä muotoja ja moniulotteisia kuvioaiheita. 

Kirjan ohjeet ovat selkeät ja helppotajuiset, niitä seuraamalla aloittelijakin pääsee alkuun (paitsi minä). Onhan kirjan tekijä itsekin aika vasta-alkaja, tai oli ainakin ensimmäisen kirjan aikoihin. Hän itse tutustui kirjoneuleiden saloihin ja opetteli neulomaan kuvioneuletta, ja sen kautta alkoi suunnitella kuvioita itse. Hyvä niin, sillä siten muutkin neulojat pääsevät nauttimaan näistä ihanuuksista. Ja toisaalta kirja ja tekijänsä antavat toivoa siitä, että muutkin voivat suhteellisen lyhyessä ajassa oppia neulomaan kirjoneuletta tai suunnittelemaan kuvioita itse.

Villit vanttuut & vallattomat villasukat 2. pitää sisällään 17 eri kuvioaihetta, joiden teemana ovat huumori ja romantiikka. Lapasissa vilistävät villit hevoset laumoissa ja yksikseen. Lapasista löytyy myös pesukarhuja, joita harvemmin olen missään muualla neulemalleissa nähnyt. Enkelinsiivet ihastuttivat ja herrasmieskotkat aiheuttivat hilpeyttä. 

Yökyöpelisukat kisuineen hurmaavat varmasti jokaisen kissaihmisen! Etelän lämpöä kaipaavalle lohtua tuovat ananaskuviot ja flamingot. HaHaa - pääkalloja ei ole unohdettu tässäkään kirjassa!

Kerrassaan mahtavaa silmukoiden käyttöä!

Suosittelen omaksi iloksi tai vaikka joululahjaksi.

Lumi Karmitsa

Villit vanttuut & vallattomat villasukat 2.

Moreeni 2017

Projekteja kotipuutarhurille

Mittari näytti tänään +10 astetta. Lumi suli vedeksi ja ennen niin luminen piha alkaa näyttää märältä luistinradalta. Mieli on kovasti jo keväässä ja naapurien iloksi tai harmiksi hakkaan jäisestä pihastani jäitä paloiksi suurella nautinnolla. Lapio halkaisee mukavasti jäälautat pienempiin osiin. Lapset lapioivat pehmentyneeseen maahan reittejä, joiden kautta pihassa kimmeltävä vesi pääsee valumaan ojiin. Nurmikkokin jo ihanasti pilkistelee sieltä täältä. Sisällä olen esikasvattanut paprikaa ja eilen laitoin lahjaksi saatuja kehäkukan ja samettikukan siemeniä multaan. Kova odotus alkakoon. Silmät etsivät kaikkialta ideoita, joita pihaan ja puutarhaan voisi toteuttaa. Kasvihuone. Penkki. Kukkalaatikoita. Keinukin olisi kiva. Minä tahtoisin yleensä sitten ne ideani heti myös toteuttaa, ja yleensä ajattelen ettei se ole homma eikä mikään. Tuosta vaan suit sait. Mutta eihän se yleensä niin menekään. Toki voin aina delegoida hommat miehelle, mutta hänkin tuntuu olevan turhan tarkka viimeistelyjen suhteen, minä hoputan vieressä että on se jo hyvä.

Mutta jos oikeasti haluaa nikkaroida pihaansa jotakin kivaa ja kaipaa kunnollisia ohjeita niin onneksi kirjoista löytyy apu. Yksi sellainen on Moreenin uutuus NIKKAROI PUUTARHAAN JA KASVIMAALLE - 30 projektia kotipuutarhurille. Kirjasta löytyy todella hyvät ja selkeät ohjeet kuvien kera monenlaisiin puusta tehtäviin juttuihin. Kirja on alunperin ulkomainen ja jotkut materiaalit ja välineet saattavat poiketa meiltä saatavista materiaaleista mutta onneksi täältä löytyy runsaasti muita vaihtoehtoja. Itse tekemällä saa persoonallisia ja omia tarpeita vastaavia juttuja, ja kirjan projektit on suunniteltu harrastelijoille, joten työt onnistuvat varmasti sinultakin. Materiaaleina käytetään kaupan valikoimien lisäksi myös luonnonmateriaaleja. Esimerkiksi oksista syntyy härkäpaputuki ja kukkalaatioita. Kirjan ohjeilla teet toimivan kompostin, linnunpelättimet, kasvatustunnelit, erilaiset kasvituet ja tukikehikot, kasvulaatikot, kasvihuoneen ja muutetaanpa pihavarastokin hyödylliseksi säilytystilaksi, johon saat kaikki työkalut ja puutarhavälineet siististi esille.

Jokaisen projektion kohdalla on kerrottu tarvittavat materiaalit, työvälineet, vaikeustaso sekä rakennusaika.

NIKKAROI PUUTARHAAN JA KASVIMAALLE - 30 projektia kotipuutarhurille
Joyce Russell, valokuvat Ben Russell
Moreeni 2017

Ideoita ja inspiraatiota sekä mukavaa kevättä!

Terveisin,

K niin kuin....

K niin kuin kymmenen - Kymmenen erilaista kotia.

10 ihanaa, persoonallista, omannäköistä kotia. Nämä kodit eivät ole kiiltokuvamaisia tai kliinisiä massatuotanto-koteja. Nämä ovat uniikkeja, tunteella ja ajatuksella sisustettuja asukkaidensa näköisiä koteja. Ihania!

K niin kuin koti on täynnä sisustus- ja somistusideoita, ja kirjan kodeista huokuu vahvana käsillätekeminen ja DIY-henki. Kotikutoisen tunnelman aikaansaamiseen ei silti välttämättä tarvita sen suurempia käsityötaitoja, oikeanlaisen tunnelman saa aikaan helposti myös yhdistelemällä valmiita elementtejä toisiinsa, esimerkiksi virkattu peitto, kukikkaat kahvikupit kirpputorilta ja muutama kaluste kierrätyskeskuksesta tai vintageliikkeestä. 

Kirjan alussa käsitellään pikakelauksella aikakauden tyylit 1800-luvulta lähtien ja annetaan vinkkejä miten kutakin aikakautta voi tuoda omaan kotiin: millaiset kalusteet, materiaalit ja värit sopivat kuhunkin aikakauteen. Jokainen kappale sisältää asiantuntijan vinkkejä siihen miten ylläpitää talon ikään sopivaa sisustusta. Lisäksi kirjasta löytyy runsaasti tietoa ja vinkkejä sisustamiseen, tyylien yhdistämiseen, värien valintaan, laadun tarkkailuun ja tavaroiden säilytykseen.

Kirjan pääpaino on kuvissa ja niiden kautta huokuvissa tunnelmissa. Isoista, kutsuvista kuvista nauttii melkein enemmän kuin vaikkapa television sisustusohjelmista. Kirjaan voi aina palata uudelleen ja aina sen sivuilta löytää jotakin uutta ja inspiroivaa.

Tervetuloa tutustumaan!

K niin kuin koti

Moreenikustannus 2017

Neuleita tumpeloille

...ai nämäkö muka? Kamalan vaikeita, ajattelin heti. Jos kyseessä on aito Tumpelo, kuten minä, pitäisi kirjan vaikein työ olla korkeintaan kaksivärinen patalappu. Kyllä minä silti jotakin saan puikoilla aikaiseksi, mutta rehellisesti sanottuna en ole koskaan ollut tarpeeksi rohkea yrittääkseni luoda mitään patalappua haastavampaa. Olen antanut periksi ajatukselle jo heti ensimetreillä. Olen kuitenkin haaveillut osaavani neuloa, tai kuten meilläpäin sanotaan, kutoa ihania ja vaikeita kirjoneuleita, olen myös ajatellut, että osaisin varmasti jos vain uskaltaisin yrittää. Mutta vielä en ainakaan ole uskaltanut. Syytän aina sitä, että olen vasenkätinen. Ja onhan se hieman vaikeampaa oppia kun opettaja tekee kaiken ihan päinvastoin. 

Mutta vika ei ole tässä kirjassa tai sen opetuskuvissa. Näytin kirjaa anopilleni, joka on taitava neuloja, ja hän totesi kirjan olevan täysin selkeä ja helppotajuinen. Vika on siis minussa. Minä en tajua. Kokeilin neuloa kirjan ohjeilla ja osittain omien muistikuvieni pohjalta mallitilkun, johon kokeilin oikeaa ja nurjaa neuletta, silmukoiden lisäämistä, vähentämistä ja neuleen päättämistä. Kyllä se ihan ookoosti onnistui, mutta en siltikään ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat neulomisen rentouttavan. Itselläni selkä on liekeissä, sormet kangistuvat ja kipeytyvät ja näistä kummastakin oireesta johtuen neule kireytyy ja löystyy vuorotellen ja lopputulos on hirveä. 

Neuleita tumpeloille on kirja rohkeille ja ennakkoluulottomille tumpeloille. Kirjan selkeillä ohjeilla opit neuleen tekemisen alkeet ja vaihevaiheelta opit neulomaan yhä haastavampia töitä. Kirjan kuvalliset ja sanalliset ohjeet ovat tarkat. Hatunnosto kirjan tekijälle, Sarita Kotkavalkamalle, ohjeiden kirjoittaminen ei nimittäin ole aina niin helppoa, ei varsinkaan niistä asioista, jotka sujuvat itseltä automaattisesti, ja vaikka silmät sidottuina. Olen monesti huomannut sen, että on vaikea opettaa jotakin itselle helppoa ja jokapäiväistä asiaa sellaiselle, jolla ei asiasta ole mitään käsitystä.

Kirjasta löytyy 24 neuleohjetta: huiveja, pipoja, säärystimiä, tossuja, kämmekkäitä, sukkia ja lapasia.

Sarita Kotkavalkama

Neuleita tumpeloille

Moreeni 2016

Villit vanttuut!

En kestä, miten käteviä ihmiset ovat! Äh, minun kutomukset on yleensä tuntien hääräämisen jälkeen pelkkä lankamytty, osa langanjuoksuista kireällä, osa löysällä. Jaksan aina marmattaa, että syynä on vasenkätisyys tai ettei opettaja osannut opettaa. Tiedä häntä, onko tekosyy, osasyy vai koko syy. Mutta, ihailen niitä jotka osaa. Ja haaveilen, että jos  minä joskus osaisin. Vaikka eihän sitä ikinä tiedä mitä ihminen todellisuudessa osaa, saattaa nimittäin olla paljon asioita joihin sitä kykenee mutta ei vain itse tiedä sitä. Ja kokeilla ja oppia voi aina. 

Olen haaveillut siitä minkä tämän kirjan kirjoittaja on toteuttanut - omien neulekuvioiden suunnittelusta. Ajattelin, että se voisi olla hauskaa ja helppoakin, sitä vain värittää mustia ruutuja valkoisten sekaan ja luo uusia kuoseja. Kokeilin joskus eikä se ollutkaan niin simppeli juttu. Ehkä en yrittänyt tarpeeksi. Kirjan tekijä Lumi Karmitsa kirjoittaa, että hän vain ryhtyi toimeen, neuloi ensimmäiset kirjoneulelapasensa suit sait eikä edes ymmärtänyt ajatella, etteikö hän pystyisi siihen. Hyvä tapa ajatella, ennakkoluulottomuus on hyvä ominaisuus monessa asiassa. Ja sitten hän päätti kokeilla, osaisiko suunnitella omia neulekuvioita. Osasi hän. Tässä on selkeä todiste siitä. 

Villit vanttuut & vallattomat villasukat on Moreenin uutuuskirja, se pitää sisällään upeita, hauskoja ja huumorilla höystettyjä kirjoneulelapasia ja -sukkia. Tiedän kenelle annan kirjan seuraavaksi ja vien kasan lankoja mennessäni. Anoppi saa neuloa minulle nuo hauskat buddhat. Hyvälle tuulelle saava kuosi, runsas värien kirjo ja ennenkaikkea persoonalliset ja uniikit lapaset. 

Muissa kuoseissa vilahtelevat mm. ruusut, kissat, koirat, meduusat, luurangot ja jopa tsiisukset, aika kivat nekin.

Lapasissa ja sukissa on käytetty monia mielenkiintoisia yksityiskohtia ja erilaisia kantapäitä, peukaloita, reunuksia ja kavennuksia. Yhteensä erilaisia malleja kirjasta löytyy 18 kappaleita, yhtä paljon lapasia ja sukkia. Taitava kutoja osaa varmasti myös sekoitella malleja, ja käyttää sukkien kuvioita lapasissa ja päinvastoin.

Kirjoneule on suosittua lapasissa ja sukissa, olen sen huomannut myydessäni anopin kutomuksia. Yksiväriset tai raitaiset tuotteet eivät liiku juuri lainkaan, mutta kirjoneuleet joissa on selkeä kuvio, eläin- tai kasviaihe, menevät kuin kuumille kiville.

Minä jään odottelemaan sitä tumppuja tumpeloille -kirjaa, jos sitten uskaltaisin kokeilla itsekin.

***

Villit vanttuut & vallattomat villasukat 

Lumi Karmitsa

Moreeni 2016

Käsityöläisten kodit

Hurmaava. Ihastuttava. Persoonallinen. 

Ja pakko sanoa, että olen niin kateellinen näistä ihanista kodeista! Valtaisa luomisen aalto iskee ylitseni sitä voimakkaammin mitä enemmän tätä kirjaa luen. Toinen toistaan ihanampia koteja ja mahtavia ideoita. En voi asettaa näkemiäni koteja paremmuusjärjestykseen, vaan mieluummin poimin jokaisesta ne omaa sydäntäni lähinnä olevat jutut ja lähetän toiveen maailmankaikkeudelle, että minäkin joskus saisin yhtä ihanan kodin.

Hehkutukseni taustalla on Moreenin uutuuskirja 

Käsityöläisten kodit - Rítva Tuomi & Susanna Uusitalo.

Kirjassa esitellään 13 erilaista käsityöläisten kotia sekä tietysti jokaisen kodin asukkaat. Kirjasta löytyy lisäksi 13 DIY-ideaa, jokaisen käsityöläisen esittelemänä. Ideat ovat uusia ja innovatiivisia, kuten vaikkapa raparperietsaus, pukinsarvikoukku, hiekkakoristeltu ruukku ja neulakirja, joka oikeasti on muuten hyvä idea äitienpäiväksi kaikille ompelijoille!

Ruusutapetit, vaaleanpunaiset kodinkoneet, turkoosit ikkunalistat.

Voimakkaat itämaiset värisävyt sisustuksessa ja kalusteissa.

Vanhoja ja jykeviä puuhuonekaluja, runsaita muotoja, kaakeliuuneja.

Kierrätystä ja tee-se-itse-ideoita.

Oi voi. Olen taivaassa! Selaan kirjaa aina uudelleen ja uudelleen. Ja kaikki nuo upeat kädentaitajat ja heidän tuotoksensa, en voi muuta kuin huokailla ja haaveilla, että itse saisin jotakin samanlaista aikaiseksi. Toisaalta kirja antaa myös toivoa siihen, että itsekin voisin pystyä samaan. Lueskelen aina suurella innolla menestystarinoita ihmisistä, jotka ovat ponkaisseet menestykseen pienestä, ja varsinkin tarinat, jotka liippaavat läheltä esimerkiksi omaa koulutustaustaani herättelevät sielussani ja sydämessäni toivonkipinöitä. Olen haaveillut käsityöläisen urasta jo pitempään, vaihtelevalla innolla, mutta useimmiten haaveeni ovat kaatuneet realistisiin ajatuksiin siitä, ettei se ole taloudellisesti kannattavaa ja itsekritiikkikin nostelee päätään tuon tuosta.

Kirjan kädentaitajat esittelevät painokankaita, mosaiikkitöitä, metallitöitä, keramiikkaa, ompelua ja muita luovia kädentaitoja. Käsitöiden lisäksi kirjassa pääosassa on sisustus. Tutustuessasi eri käsityöläisiin pääset samalla myös tutustumaan heidän persoonallisiin koteihinsa. Näissä kodeissa näkyy selkeästi rakkaus sisustukseen, somistukseen ja kauniisiin yksityiskohtiin. 

Pannunalunen

Eikö käsityön tekeminen mennyt kuin Strömsössä? No, ei huolta, se käy vaikka pannunaluseksi. Mutta jos oikeasti olet pannunalusen tarpeessa ja pää lyö ideoiden suhteen tyhjää, suosittelen sinua hankkimaan käsiisi Moreenin uutuuskirjan Pannunalunen. Susanna Uusitalon kirjasta nimittäin löytyy jopa 30 erilaista ohjetta pannunalusiin ja jopa viitisenkymmentä malli-ideaa. Materiaaleina hän on käyttänyt muun muassa puuta, risuja, metallilankaa, betonia, kangasta, villaa ja mosaiikkeja. 

Pannunalusen voi tehdä monella eri tekniikalla. Jos virkkuukoukku tai kutimet eivät pysy kädessä niin alusen voi toteuttaa vaikka veistämällä, punoen, ommellen tai huovuttaen. Pannunalusen voi tehdä myös huopasuikaleista liimaamalla tai käyttää kierrätys- ja uusiomateriaaleja kuten piparimuotteja ja viinipullonkorkkeja. Ainoa huomio materiaalin valintaan on se, että sen täytyy olla paloturvallinen ja kestää kuumuutta.

Puukiekkoja minulta löytyykin kasoittain, ja nyt keksinkin mihin niitä voin käyttää. Kirjassa esitelty pöydän mittainen pannunalunen oli minusta nokkela ja hauska idea. Tällaisen lankun voi halutessaan kuvioida vaikka leimaamalla pintaan tekstejä tai muita kuvioita. Puupintaa voi kuvioida myös kaivertamalla, polttamalla tai pinnan voi maalata.

Pannunalusia tarvitaan aina ja ne ovat myös kiva lahja tai vieminen kylään mennessä. Kirjan mallit  ovat helppoja ja niiden valmistus sujuu nopeasti niin lasten kuin aikuistenkin hyppysissä.

Tässä omia toteutuksiani käsinhuovutetuista huopapalloista ja viinipullonkorkeista.

PANNUNALUNEN

Susanna Uusitalo

Moreeni 2016

Luo nahasta

Nahka materiaalina on kiehtova, mutta jotenkin olen silti pitänyt sen työstämistä haasteellisena. Nuorena näin mainoskuvastossa nahkaisen hapsuliivin ja halusin kokeilla onnistuuko sen tekeminen itse. Äidin kanssa sitten haettiin Lapuan Nahasta vuota ja omilla kaavoilla leikattiin nahasta pitkähapsuinen liivi. Ompelua ei tuohon työhön tarvittu vaan liivi kasattiin leikattujen nahkasoirojen avulla letittämällä saumat kiinni. Nahkapaskalla reiät, niin työskentely sujui helpommin. Joskus myös tuunasin farkkutakkia hapsunauhoilla: ompelin koneella hapsut hihoihin, selkäosaan ja rintamukseen. Inkkarityyli ja mokkainen hapsutakki ovat olleet siis aina haaveissa.

Moreenin uutuuskirjassa luodaan nahasta uusiokäyttäen valmiita nahkatuotteita ja käyttämällä uusia nahkavuotia. Materiaalina nahka näyttäisikin olevan aika simppeli, koska ommellessa ei tarvita leveitä saumanvaroja, nahan leveys- tai pituussuunnalla ei ole merkitystä, joten leikkaaminen sujuu helpommin, ja nuppineulatkin korvataan liimapuikolla. Osaan nahkatöistä nahka täytyy kovettaa ja se onnistuu kotikonstein Eri keeperistä ja vedestä tehdyllä seoksella.

Nahasta voi tehdä mm. koruja, vaatteita, asusteita ja sisustustuotteita, ja näihin löytyy ideoita ja ohjeita tästä kirjasta.

Henkilökohtaisesti minua inspiroi kovasti ideat, joissa käytetään uusiomateriaaleja tai kun jostakin vanhasta tehdään jotakin ihan muuta ja uutta. Tässä kirjassa kyseinen ajatusmaailma näkyy selvästi. Laukkuja on tehty saappaanvarsista, nahkatakeista ja vöistä. Vyö taipuu myös moneen muuhun, siitä voi tehdä lompakon tai jopa hyllyn kannattimet ja amppelin. Takin rannekkeista syntyy kukkaro ja mansetit. Nahasta voi tehdä myös uudet vetimet lipaston laatikoihin. Nahkasilppua ei kannata heittää pois, koska sitä voi käyttää vaikka lampun varjostimiin, mattoihin, avaimenperiin ja koriste-esineisiin. Nahanpalasista voisi tehdä myös kauniin ja modernin himmelin.

LUO NAHASTA

Raija Immonen, Marja-Leena Varila

Moreeni 2015

Kaunista koukkuamalla

Onko koukkuaminen sinulle tuttu juttu? Jos ei, niin et ole tuskin ainoa. Ihan uusi juttu se on minullekin. Koukkuaminen on siis yksi tapa luoda neuletta, se on neulomisen ja virkkaamisen välimuoto – hauska sellainen. Koukkuamisella saa aikaan monenlaisia erilaisia pintoja, ja usealla värillä tehdyissä töissä kuviot näyttävät selkeiltä.

Koukkuamisessa käytetään hieman erikoiselta näyttävää välinettä, joka on yhdistelmä pitkää sukkapuikkoa ja virkkuukoukkua. Pitkän, sileän puikon toisessa päässä on stoppari ja toisessa päässä koukku. Mutta koukkuaminen sujuu kyllä myös perinteisellä virkkuukoukulla, sillä minäkin tähän tekniikkaan tutustuin.

Olen ihminen, joka tarvitsee oppiakseen käytännön ohjeet, ottamalla mallia toisen tekemisestä. Kirjoissahan ei sellaista mahdollisuutta ole mutta onneksi on kuitenkin mallikuvia, joista saa hieman osviittaa. Ja tietysti siitäkin on apua, että ymmärtää kirjallisten neuleohjeiden päälle. Sanoisinkin, että ihan ummikolle tämänkin tekniikan oppiminen kirjan kautta voi tuottaa aluksi ongelmia, mutta jos olet sinnikäs ja asiasta kiinnostunut niin aina on mahdollista oppia. Niin minäkin opin, ainakin sen perustekniikan. Ja siitähän kaikki lähtee – perusasioiden osaamisesta. Sen jälkeen voi aina paneutua uusiin tapoihin ja malleihin. Opittuani koukkuamisen perusteet, totesin, että tämähän on hauskaa. Neuletta syntyy ripeästi ja tekniikka on yksinkertainen kun sen oppii. Neulepinta näyttää osittain neulotulta, osittain virkatulta mutta siinä on silti omat erityiset piirteensä, jotka erottavat sen näistä kahdesta perinteisestä tyylistä.

Jos haluat oppia tekniikasta lisää, suosittelen lämpimästi Moreenin uutuutta Kaunista koukkuamalla – uutta tyyliä perinteisellä tekniikalla. Kirjan on kirjoittanut Dora Ohrenstein. Ja kun puhutaan perinteisestä, tekniikan juuret ulottuvat aina 1800-luvulle saakka, se vain on ajan saatossa jäänyt unohduksiin kunnes se nousi jälleen ihmisten tietoisuuteen. Kaunista koukkuamalla –kirja sisältää yli 30 erilaista silmukkamallia sekä kirjoittajan suunnittelemia malleja: vaatteita, mattoja, asusteita ja monia muita. Ohjeet ovat selkeät ja kirjan takaosasta löytyy sanasto, symbolit ja kuvalliset opasteet silmukoiden tekoon.

Ainoa harmitus on se vasenkätiselle yleinen, eli ohjeet on tehty oikeakätisille. Kokeneelle neulojalle se tuskin on ongelma, mutta aloittelijalle se saattaa aluksi tuottaa vaikeuksia hahmottaa tekniikoita.