sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Herkkuja vappupöytään!

 Nappaa tästä ideat ja ohjeet vapuksi!
Sydämelliset donitsit paistuvat öljyn sijaan uunissa donitsipellillä.

 Makealle simalle vaihtoehto sitruunasiirapista ja kivennäisvedestä! Klikkaa ohjeeseen tästä.

 Herkullinen vappukakku syntyy hetkessä ja nauttimaankin siitä pääset vaikka heti. Juustokakussa maistuu aito bourbon-vanilja ja pohjassa makunystyröitä hyväilevät suklaa, mysli ja popparit. 

Juustokakun miniversio lapsille Heirolin somalla irtopohjakakkuvuoalla. Ruohotyllalla teet suloiset narupursotukset kakun pintaan.
Suklaasta, kookosöljystä ja popparimyslistä syntyy rapeita mutta suussasulavia pikkumakeisia! Sulata 100 g suklaata, lisää joukkoon 1-2 tl kookosöljyä (esim. Olivado) ja 3 dl Oetkerin popparimysliä. Sekoita ja lusikoi paperisiin minivuokiin. Koristele suklaamysliherkut pakastekuivatulla vadelmarouheella. Nam!


I L O I S T A | V A P P U A !



lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vaihtoehto simalle - ohje!

 Sima on hyvää mutta se sokerin määrä on niin kamala, että ihan päätä huimaa. Mietin, että eikö sitä voisi vähän kiertää, jotta sokerin määrän voisi pudottaa minimiin mutta maku säilyisi silti simamaisena. Ei auta kuin testata, sittenhän sen tietää. Niinpä laitoin sitruunasiirapin oleentumaan. Tarvitaan siis sitruuna ja sokeria, minä käytin intiaanisokeria mutta fariinisokeri tai muscovadokin käy.

Pese sitruuna ja viipaloi se ohuiksi kiekoiksi. Lado lasipurkin pohjalle vuorotellen sitruunaviipaleita ja sokeria. Käytin sokeria yhteensä noin 2 ruokalusikallista. Sitten vain kansi kiinni ja odotellaan. Jo vuorokauden sisällä sokeri alkaa sulaa ja muodostaa sitruunamehun kanssa liemen purkin pohjalle. Säilytin purkkia ikkunan välissä mutta sitä voi pitää jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Ravistelin purkkia aina välillä, jotta kaikki maut irtoaisivat ja sekoittuisivat keskenään mahdollisimman hyvin.


Lisäksi tarvitaan pullo kivennäisvettä, sitruunasokeriliemi nimittäin kaadetaan kivennäisveden joukkoon. Muutaman sitruunaviipaleenkin voi pulloon tunkea mukaan. Näin syntyy kuplajuoma, jossa on hento simamainen maku. Itse tykkäsin kyllä, ja pikkuväellekin maistui. Sitruunasiirappia lisäämällä myös maku voimistuu.

Vappudrinkki syntyy simajuomasta, jääpaloista ja tyrnimarjoista. Nuo pienet keltaiset vitamiinipommit ovat kuin pieniä ilmapalloja! Makeampaankin simaan tyrni sopii hyvin, sen hapokkuus tasaa makeutta.







Sydändonitsit


Munkit ja donitsit kuuluvat vappuun mutta monesti ne jää tekemättä kun ei haluta räpätä kuuman öljyn kanssa. Toisia saattaa mietityttää munkkien rasvaisuus vaikka itseasiassa jos lämpötilat ovat oikeat niin öljyä ei kovin paljoa kulu. Laskin kerran, että noin 20 pikkumunkin paistamiseen kului 0,5 dl öljyä. Mutta on myös toinen vaihtoehto. Donitsit voi myös paistaa uunissa - donitsipellillä. Heirolilta löytyy tavallisen donitsipellin lisäksi sydändonitsipelti. Taikina pursotetaan tai lusikoidaan vuokaan ja uuni hoitaa loput. 

Etsin netistä hyvältä tuntuvaa reseptiä ja löysin Painted by Cakes -blogista helpon ohjeen, ainoastaan sokerin määrän puolitin. 

3 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1/2 tl suolaa
1 kananmuna
1 1/2 dl maitoa
1/2 dl rypsiöljyä

Voiteluun
25 g voita

Ensimmäisellä kerralla kun tein tällä ohjeella taikinasta tuli vähän liian jämäkkää. Nyt toisella kerralla laitoin maitoa reilut 1,5 dl ja taikinasta tuli parempi. Lusikoin taikinan minigrip-pussiin jonka kulman leikkasin auki ja sitten pursottelin taikinan kahteen sydändonitsipeltiin. Donitseja paistetaan n. 8 minuuttia 200*asteessa uunin keskiosassa. Kypsät ja kuumat donitsit voidellaan voilla.

Donitsit voi halutessaan kuorruttaa esimerkiksi sokerilla tai suklaalla. Sokeroi donitsit kuumina mutta suklaakuorrute kannattaa laittaa vasta kun donitsit ovat hieman jäähtyneet.
Sulatin lautasella 100 g valkosuklaata ja dippasin puolet donitseista suklaaseen. Ripottelin lopuksi suklaan päälle sokeriströsseleitä ja pakkaskuivattua vadelmarouhetta (Dr.Oetker).






Donitsipeltejä myyvät mm. Prima ja Heirol

| Yhteistyö |







Pikkuväen vappukakku!


Koska leipominen ja leipomusten syöminen on niin kivaa, on hommiin ryhtyminen yleensä ihan yhtä antoisaa. Tällä kertaa inspiraationlähteenä toimi vappu, ja samalla halusin myös testata uusia välineitäni ja leivontatuotteita. Heirolin minivuoka on tosi soma, halkaisijaltaan vain 12 cm. En ehkä lähtisi yhtä näin pientä pelkästään tekemään mutta kun tekee ison kakun voi samalla kertaa tehdä yhden pikkukakkusen. Minikakku oli juuri sopiva kahdelle lapselle. Onneksi ehdin ottaa nämä kuvat koska vain pienen hetken kuluttua kuvaamisesta kakusta oli jälkellä vain murusia ja muutama nuoltu lusikka pöydällä. Oli se kyllä hyvää. Miksi muuten tällainen pienempi versio maistuu paremmalta kuin iso, vaikka raaka-aineet on identtiset. Ehkä somuus tuo lisämakua!
Juustokakkua tälläkin kertaa - koska se on niin helppoa ja hyvää! Sain Dr.Oetkerilta tuotenäytteitä ja niistä syntyi tämä kakku. Oikeasti kyllä heti kun näin raaka-aineet niin syntyi myös idea niiden jalostamiseen. Kakun pohjana on mysliä ja suklaata. Mutta ei ihan tavallista mysliä vaan mysliä jossa on poppareita! Vitalis Crunchy POP on Oetkerin uutuus, jossa täysjyvämyslin joukossa on poppareita. Hauskaa eikö totta! Sulatin myslin joukkoon tummaa suklaata ja siitä seoksta syntyi Vappukakkujen pohja. Täytteenä on Philadelphia-tuorejuustoa (maustamaton) ja kuohukermaa, pari liivatelehteä, sokeria ja sitruunasiirappia, niin ja päämakuna on vanilja. Minusta on jo pitempään tuntunut, ettei vaniljan makua saa enää millään konstilla maistumaan aitona ja no, vaniljaisena. Nyt sitten kokeilin käyttää Oetkerin Vaniljatahnaa. Siinä on runsaasti aitoa Bourbon-vaniljaa, ja se sisältää sekä vaniljansiemeniä että vaniljauutetta. Ja alkoipas vanilja maistua! Ihanaa, ja riittoisaa.

Kokeilin kakkuun ensimmäistä kertaa uutta ruohotyllaa tai spagettityllaa (Heirol). Suunnittelin käyttäväni sitä pääsiäisaiheiseen kakkuun mutta sainkin tyllan myöhemmin kuin oli tarkoitus. Mutta nyt kokeilu saikin inspiraation serpentiinista ja hyvältä näyttää "ruohot" vappukakussakin! Etsiskelin netistä tietoa millaista pursotettavaa ruohotyllalla yleensä pursotellaan mutta mitään selkeää linjaa en löytänyt ja päätin kokeilla, tulee sitten mitä tulee. Otin täytteestä osan sivuun ja pursottelin täytteestä "naruja" täytteen päälle. Hyvin toimi myös löysempi pursotettava. Toki jähmettymiseen vaikutti liivate, jota täytemassa sisälsi. Kun kakku oli hyytynyt jääkaapissa seuraavaan päivään koristelin sen popparimyslillä ja Oetkerin vadelmarouheella. Tuo vadelmarouhe on niin ihanaa myös. Se on siis pelkkää pakkaskuivattua vadelmaa, ei sokeria tai muita lisäaineita. Todella runsas vadelmanpunainen väri ja maku kuin tuoreessa vadelmassa, kunhan se saa oleentua kuten vaikka kakun päällä jonkin aikaa. 

Yhteistyössä  | Heirol




torstai 27. huhtikuuta 2017

Palstalta parempaa


No mutta sanonko  mitä. Olin jo hyvä jottei kumisaappaat jalassa ja kädet multapussissa kunnes taivaalta tipahti kasoittain lunta! Ei, en kestä. Juuri saatiin pihasta viimeisinkin jääkappale sulatettua ja tiet siivottua niin eiköhän sitä himskatin lunta tullut taas lisää. Ja vielä tuommoista raskasta, joka jämähti maahan kiinni. Minun piti aloittaa kylvöpuuhat. Kirjakin oli sitä varten hankittuna ja siemenpussit ostettuna. Masentaa katsoa ikkunasta ulos kun lunta tulee edelleen. Edes talvella ei satanut yhtäjaksoisesti tällä tavalla kuin nyt on tullut. Se alkoi toissa yönä ja loppua ei näytä olevan tiedossa. En ole edes jaksanut katsoa säätiedotuksia. Njaa, no huomenna ja lauantaina pitäisi olla kymmenisen astetta ja sunnuntaina sitten taas viilenee. Kukas se olikaan, joka vähän aikaa sitten ennusti, että vappuna on +20. Näkis vaan. Tätä menoa en saa herneitä ikinä. Ja mitä on kesä ilman herneitä!

Etana, etana näytä sarves, missä on Pekka Pouta. Ehkä pitää sitten vain kokeilla esikasvatusta sisätiloissa. Jos raahaisi multasäkin keittiöön ja aloittaisi hommat vähän toisella tavalla kuin suunnittelin. Paitsi että mistäs minä nyt sitä hiekkaa kaivan kun hiekkalaatikko taitaa olla taas kohmeessa. Ajattelin siis pistää hiekkaa mullan sekaan. Nämä minun hommat on yleensä tällaisia musta-tuntuu-tyyppisiä. Olen ehkä kuullut jostakin, että niin ja näin kannattaa tehdä ja sitten sen muistikuvan perusteella teen asioita. Lähinnä siitä syystä halusinkin aiheeseen sopivan kirjan, joka kertoisi miten ne asiat OIKEASTI pitää tehdä. Moni varmasti muistaa Arno Kasvin teeveestä. Hänet löytää myös kirjoista. Uusin niistä on Readme.fi:n julkaisema kevään uutuus PALSTALTA PAREMPAA. Kasvi sanoo asiat suoraan, kaunistelematta. Hän ei lupaa viljelyn olevan helppoa. Rehellisesti sanottuna itselläni meinasi mennä pupu pöksyyn heti kirjan alkumetreillä, olin nimittäin ajatellut hieman suoraviivaisemmin kuin Arno Kasvi. 

Laatikkoviljely tuntuu kiinnostavalta. Ja suhteellisen vaivattomalta. Siinä pysytään tiettyjen raamien sisäpuolella eikä sadon aikaansaamiseksi tarvita maajyrsintä tai lavallista erilaisia työvälineitä. Haluan yleensäkin kokeilla vaihtoehtoisia toimintatapoja, nyt sitten saa nähdä kannattaako se. Olen aina haaveillut omasta kasvimaasta, jossa kasvaisi perunaa, porkkanaa, sipulia ja herneitä. En silti tiedä olenko vielä valmis sen rakentamiseen ja hoitamiseen. Anoppi sanoo usein, että kyllä ne tomaatit paljon halvemmalla ja helpommalla saa kaupasta ostettaessa. Onhan se varmasti niinkin. Ainakin jos aloittaa kaiken ihan A:sta alkaen. 

Palstalta parempaa kertoo perusasiat oman sadon kasvattamisesta aina mullan työstöstä lähtien. Koska kylvetään, miten taimia kasvatetaan, miten paljon kastellaan, mitä lisälannoitteita tarvitaan ja kuinka tuholaiset pidetään poissa. Kirjassa tutustutaan lämpöpenkkiin, lämpölavaan sekä erilaisiin kasvihuoneisiin ja niissä kasvatettaviin lajikkeisiin. 
Sen jälkeen käydään käsiksi eri lajeihin ja lajikkeisiin. Salaatit, kaalit, juurekset, perunat, bataatit, maissit, kurkut, kurpitsat, melonit, sipulit, tomaatit, palkokasvit sekä maustekasvit käydään huolella läpi yksi kerrallaan. Jokaisesta kasvatettavasta kerrotaan sen ominaisuuksista, ja hyötykäytöstä. Kylvö ja esikasvatus, kasvupaikka ja hoito tuholaistorjuntoineen tulee ilmi selkeästä ohjeesta.
Kirja sopii niin motivoituneille alottelijoille kuin kokeneemmille puutarhureille. Kirjasta löytyy myös reseptejä ja vinkkejä raaka-aineiden käyttöön.


Pellavasydän ja käpykranssi



Luonnonmateriaalit ovat ihania ja niin monikäyttöisiä! Risuista, varvuista, kävyistä ja oksista saa aikaan vaikka mitä. Helpoin on kranssi, johon tarvitaan vain nippu pitkiä koivunoksia tai villiviinin oksia, jotka kiepsautetaan kehän muotoon. Luonnonmateriaaleja työstettäessä ei välttämättä tarvita kuin oksasakset ja rulla rautalankaa. Rakastan luonnon antimia, olen lapsesta saakka tehnyt kransseja ja koristeita niistä. Toki haluan myös oppia uusia juttuja ja tekniikoita. Alan kirjallisuutta löytää aika hyvin. Tässä yksi hyvä esimerkki: PELLAVASYDÄN JA KÄPYKRANSSI (Gummerus). Kirjassa esitellään lukuisia erilaisia luonnonmateriaaleista tehtyjä koristeita. Oksien ja risujen lisäksi käytetään muun muassa tuohta ja vihreitä kasveja ja kukkia, olkia ja marjoja, sekä havuja. Jokaiseen työhön kuuluu selkeät ohjeet mallikuvien kera. 

Sammaleesta syntyy ihanan utuisia ja lempeitä koristeita: sydämiä, tähtiä, kransseja ja hauskat kirjaimet, joista voisi tehdä vaikka osoitenumeron talon seinään. 
Ajopuun samettinen pinta sopii hyvin koruihin, mobilen tekoon ja kynttilälyhtyyn. 
Tavallisten männyn- ja kuusenkäpyjen ohella kannattaa kokeilla myös esimerkiksi lehtikuusen oksia tai lepän oksia, joita koristaa pienet kävyt. 
Kranssien lisäksi risuista voi muovata melkein mitä vain poroista lintuihin ja sydämistä koukeroihin. Tuohi ja paju ovat varsin perinteisiä materiaaleja, mutta niille voi antaa myös modernimman ilmeen. Myös kesän vihreydestä voi tehdä koristeita: kukista, marjoista ja lehdistä saa aikaan kauniita asetelmia, kransseja ja materiaaleja yhdistelemällä vaikka eläinhahmoja pöytäkoristeeksi. Ei kannata rajata itseään materiaalien suhteen vaan inspiroitua kaikesta näkemästään - tee kranssi lemmikeistä, vaahteran siemenistä tai vaikka pavuista! Yhdistele, kokeile ja luo uutta!


Tiina Rinne
Gummerus 2017

*Kirjan ohjeet on julkaistu aikaisemmin erillisissä teoksissa Risupupu ja sammalsydän sekä Kaislatähti ja laventelikranssi.





keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Perhoset lentää mekossani!


Tein nyt saippuasta kuplan meille näin, sillä lennellämme voimme pilviin päin... Tein mä oman pikku maailman, joka matkaan meidät vei...

Tai jotenkin noin se meni elokuvassa Iskelmäprinssi. Ihana elokuva! Minä niin rakastan 50-60-luvun musiikkia, autoja, vaatteita ja ja ja... Olen nytkin ihan fiiliksissä kun kirjoittelen tätä tekstiä. Kuuntelen samalla Youtubesta kyseisen elokuvan musiikkia. Toinen ihana on tämä Reijo Taipaleen Onnenmaa. Taisin sanoa saman juuri vähän aikaa sitten. Pienestä tytöstä asti olen haaveillut cadillaceista ja kellohelmoista, heinäladoista ja lavatansseista, haitarimusiikista ja kesäilloista. Joku sanoi joskus, että olen vanhana syntynyt. Viittasi nuoren ihmisen epätavallisiin kiinnostuksen kohteisiin. Toivottavasti omat lapsetkin oppivat tuntemaan sitä vanhaa kunnon musiikkia ja mennyttä aikaa. 
Sitä oikeaa fiftarimekkoa olen etsinyt, ja olenhan minä niitä löytänytkin mutta moni on jäänyt silti saamatta. Ensimmäisen kellohameeni taisin tehdä itse ala-asteen käsityötunneilla. Nytkin minulla on materiaalit tylleistä alkaen kellohameeseen kaapissa, on tainnut olla jo parisen vuotta. Eilen kaivoin ne esiin ja tuumailin varastossa olleista kankaista, että mistä sen voisin tehdä. Koeversion leikkasin ja testailin sitä eilen ylleni. Mutta valmiitakin saa, ja paljon hienompia kuin mitä itse osaisin tehdä. Onneksi kellomekot ovat pysyneet suosiossa, verkkokauppoja joista niitä saa on Suomessakin ihan kiitettävästi. Yksi niistä on Miss Windy Shop. Olen ihastellut jo pitkään heidän valikoimiaan, niin paljon, niin ihania mekkoja! Tykkään eniten polven ylittävästä helmasta ja erityisesti hihalliset mekot miellyttävät minua suuresti, MWS:n valikoimista vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun. Ihan must-mekko minkä seuraavaksi tahtoisin olisi tämä Dolores Doll -mekko. Mutta tämä viimeisin mekkoseni on kuitenkin hieman erilainen, värinsä puolesta kiinnitin siihen huomiota. Vihertävän turkoosi sopii hyvin punertaviin hiuksiini ja mekon kaula-aukon malli sopii mielestäni itselleni paremmin kuin esimerkiksi venepääntie, jota monissa mekoissa esiintyy. Teal Green Butterfly Charlotte muutti asumaan luokseni! Harmittaa vain kun en ole päässyt ulkoiluttamaan häntä vielä. Missä ihmeessä se kevät ja aurinko oikein piileskelee? Taas sataa vettä ja räntää, ja kohta on vappu. Vappuna nyt vasta olisikin ihanaa ilotella kauniin puvun kera mutta taitaa olla tulossa taas kansitakkikeli. Sanoinkin tässä taannoin ystävälleni, että taidanpa tilata näitä kauniita mekkoja vaikka sitten vain kotimekoiksi. Eikös se olisi paljon mukavampaa siivota ja kokkailla korkkareissa ja helmat hulmuten. Vähän rokkenrollia soimaan ja pölyt saa samalla kyytiä!

Onneksi otin nämä kuvat sunnuntaina kun sattui aurinko pilkahtamaan pilvien väleistä. Kerrankin tuntui jopa lämpimältä. 
Kuvassa näkyvä perhosmekko on mukava yllä. Se on satiinisidoksella neulottua puuvillaa, jossa 97% puuvillaa ja 3% elastaania. Mekko on vartavasten Miss Windy Shopille suunniteltu. Siinä on edessä u-kaula-aukko ja selkäpuolella v-mallinen leikkaus. Mekossa on lisäksi taskut ja irrotettava vyö. Minä olen käyttänyt vyötä sekä hiuksissa että mekossa. Se ei siis ole perus soljellinen vyö vaan nauhamallinen pitkä kangasvyö. Selästä löytyy piilovetoketju. Oikean koon löytäminen tuottaa itselläni yleensä haasteita koska yläosan ja alaosan välillä saattaa parhaimmassa - tai pahimmassa - tapauksessa olla neljäkin kokoa eroa. Eli yläosaan minulle voi joistakin vaatteista mennä 40 tai S/M ja alaosaan lantion kohdille 44/XL. Tämän mekon valitsin koossa XL, ja se meni ylle ilman vetoketjun avaamista. Mekko istuu hyvin vyötärostä alaspäin mutta kuten tavallista yläosa jää hieman väljäksi. Toki siihen voi pienet korjausompeleet tehdä itsekin. Mekossa ei ole vuorta joten korjauksetkin onnistuvat suhteellisen helposti itsetehdenkin. 
Miss Windy Shop on verkkokauppa, jonka ajatuksena on alusta saakka ollut tuoda markkinoille kauniita ja naisellisia vaatteita kaikenkokoisille naisille. Heidän valikoiman tyylissä näkyy voimakkaasti vintage, pin-up, fiftarityyli ja vanhanajan glamour. Miss Windy Shop panostaa laatuun ja asiakkaiden mielipiteet ja kommentit ovat heille erityisen tärkeitä, siten valikoimiakin osataan muokata yhä enemmän asiakkaille sopivaksi. MWS:n seuraava tavoite on kansainvälistyminen, ja sehän onnistuu tänä päivänä helposti kun netti ja verkkokauppa ei rajoita myyntiä vain tiettyyn paikkaan. Mekkojen ja hameiden lisäksi valikoimista löytyy tyllihameita, paitoja, toppeja, housuja, vöitä ja sukkahousuja.

Tuotteet lähetetään ihanissa vaaleanpunaisissa laatikoissa, jotka piristävät kyllä varmasti jokaisen vastaanottajan mieltä! Niin ja ilman postikuluja! Tilaus saapuu yleensä jo parin päivän sisällä tilauksesta. Nopeaa palvelua siis.

Miss Windy Shop löytyy myös Facebookista ja Instagramista!


| Blogiyhteistyö |



Naruranskikset!


 Uudet jutut kiinnostavat aina, ja vielä parempi kun niitä pääsee testailemaankin! Tykkään kokeilla, testailla ja inspiroitua asioista. Kasvispasta on houkutellut jo pitempään mutta oikeanlainen leikkuri vain on puuttunut. Nyt minulla on sellaisia jo kaksi. Tällä kertaa testasin Heirolin Julienne-kuorijaa, joka on kuin perunankuorimaveitsi mutta se leikkaakin yhden soiron sijaan useita kapeita suikaleita. Leikkuu onnistuu omien kokemusteni perusteella parhaiten kovista raaka-aineista, kuten porkkanasta. Silloin suikaleet ovat jämäköitä. Perunaa leikatessa leikkaustulos on ohuempi ja suikaleet takertuvat toisiinsa enemmän mutta syynä on luultavimminkin perunassa oleva tärkkelys. Porkkana taas itsessään on hieman kuivempi. Mutta, kumpainenkin raaka-aine toimi leikkurin kanssa hyvin. Testailin leikkuria jo aiemmin ja silloin paistoin suikaleet wokin tapaan pannulla. Toisen erän kypsensin öljyssä ranskalaisten tapaan. Naruranskikset olivatkin hauska juttu! Ohuet suikaleet kypsyivät nopeasti ja paistuneet suikaleet pysyivät rapeina vielä jäähtyneinäkin. Perinteiset ranskalaiset yleensä kun tuppaavat veltostumaan jäähtyessään.
 Naruranskalaisista saa tehtyä näyttäviä ruoka-annoksia ja perunan lisäksi niitä voi tehdä porkkanasta, bataatista, palsternakasta ja vaikka lantusta. Kunnon juurescocktail siis! Eikä sitä öljyäkään niin kovin paljon paistamiseen kulu. Neljän ison porkkanan ja kahden ison perunan paistamiseen kului öljyä noin 1-2 dl ja desin verran öljyä jäi paistamisen jälkeen jäljelle. Sekin vaikuttaa kulutukseen, että miten kauan paistuneista ranskalaisista öljyä valuttaa pois ennenkuin laittaa ne suolaukseen. Paistoin nämä paistokasarissa ja öljyä oli aika vähän, noin 1-2cm pannun pohjalla.




 |  Yhteistyö | 






tiistai 25. huhtikuuta 2017

Lapsi askartelee: Niskatyyny


Kaipaatko äitienpäiväksi lahjaideaa jonka lapsi voi tehdä itse? Tässä on idea, joka on lapsen oma ja tuotoskin on lapsen itse tekemä. Esikoinen, 5,5v. halusi tehdä mummalle niskatyynyn. En tiedä mistä hän idean sai. Ehkä on kuunnellut mumman juttuja kipeistä hartioista. Lapsen mukaan mumma ainakin tulee tykkäämään lahjasta, ja niinhän hän  kovasti tykkäsikin.

Malli on lapsen ideoima. Sen piti olla sellainen "missä on päälle paikka", ei siis sellainen mitä itse ensin ehdotin eli pelkkä suorakaiteen muotoinen kappale. Minä autoin leikkaamisessa, koska huopaa on toisinaan hankala leikata, mutta ompelun suoritti lapsi itse. Taisi muuten olla ensimmäinen kerta kun lapsi mitään ompeli. Laittoi itse jopa langan neulansilmään. Täytteeksi laitoimme vanun puutteessa huovutusvillan jämiä. Koristelut tässä tyynyssä tein minä mutta toki lapsi osaa ne tehdä itsekin. Jälkiviisaana sanoisinkin, että koristeet kannattaa kiinnittää (liimata tai ommella) ennen kuin tyynyn ompelee kasaan. Silloin se on paljon helpompaa. 

Tässä lahjassa on oikeasti ideaa ja se tulee varmasti hyötykäyttöönkin. Kukapa äiti tai mummi ei ilostuisi lapsen tekemästä niskatyynystä! Työ on helppotekoinen ja se soveltuu eskari-ikäisillekin, tulihan se jo todistettua itsekin.



Priimaa sen olla pitää

Kaunis design houkuttelee aina, on kyseessä sitten tuote, mainos tai pakkaus. Hyvä esimerkki hyvästä designista on nämä Prima:n maustepussit! Tuo hot pink tai fuksianpunainen on niin ihana väri! Minua kiinnostaa kaikki siinä värissä. Tai no ainakin melkein kaikki. Tilasin yhteistyön merkeissä Primalta mausteita ja muun muassa kurpitsansiemeniä. Tykkään napostella siemeniä, ja ne sopivat hyvin myös salaatteihin rapeutta ja tuntumaa antamaan. Monesti siemenissä on jo jokin mauste valmiina, mutta ne voi maustaa myös itse. Siemenet ja pähkinät paahdetaan kuumalla öljyttömällä pannulla pikaisesti ja mausteet kannattaa heittää pannulle koska kuumentuessaan siemenet ja pähkinät ottavat mausteet paremmin vastaan. 
Nämä Primalta tilaamani kurpitsansiemenet maustoin heidän valikoimista löytyvällä Croco Jack Rub Mix -maustesekoituksella. Minulla on kokkailuissani yleensä rento ote, eli maustan mututuntumalla. Mausteita ei tietysti saa olla liikaa mutta ei liian vähänkään. Pannulliselle siemeniä laitoin ehkä noin teelusikallisen mausteseosta. 

Priman valikoimissa on runsaasti erilaisia mausteita ja mausteseoksia. Löytyy suolattomia, gluteenittomia, laktoosittomia sekä vegaanisiakin mausteita. Itse suosin puhtaita raaka-aineita ja mausteseoksia joissa ei ole hiivauutetta tai natriumglutamaattia. Ihmettelen miksi niitä edelleen löytyy niin monesta paikasta vaikka asiaan ollaan kuitenkin jo monella taholla herättykin. Juuri eilen löysin kiinnostavan tuotteen ja otin siit heti selvää, ikävä kyllä tuote saa jäädä ostamatta koska siinä oli kumpaakin yllämainituista harmituksista. Sitäkin tuotetta mainostettiin "luontoäidin suosimana". Ei ihan mennyt markkinointi putkeen. Mutta näissä valitsemissani Priman mausteseoksissa ei hiivauutetta tai E621 ole!

Valikoimaviidakossa kahlatessani yritin etsiä jotakin tavallisesta poikkeavaa ja löysinkin muutamia. Yllä olevassa kuvassa on muutama erikoisempi mausteseos. Ylhäällä vasemmalla on aikaisemmin mainitsemani  Croco Jack Rub Mix -maustesekoitus, jossa on mm. ruusunterälehtiä. Lisäksi siinä on sipulia, kevätsipulia, paprikaa, suolaa, valkosipulia, persiljaa ja pippuria. Se opii lihalle, kasviksille ja linturuoille, sekä marinadeihin ja loistavasti lihan pintaan hierottavaksi. Minä olen käyttänyt sitä yleismausteen tapaan liha- ja kanaruoissa, ja sitten niissä kurpitsansiemenissä.

Ylhäällä oikealla on ihanantuoksuinen tomaattinen mausteseos, joka antaa mukavaa syvyyttä pastakastikkeeseen! Crazy Ivans Moon Blend -maustesekoitus sisältää tomaattia, oreganoa, ruohosipulia, sipulia, suolaa, basilikaa, sokeria, valkosipulia ja persiljaa.

Alakulmasta löytyy Green Point -maustesekoitus, jossa on appelsiinia, sipulia, paprikaa, persiljaa, valkosipulia, suolaa 15%, ruohosipulia, kehäkukkaa ja mustapippuria. Tätä ajattelin kokeilla kalalle, mutta myös kanaruokiin olen sitä käyttänyt koska mielestäni appelsiini sopii todella hyvin kanan kanssa! Tästä tuli muuten tosi hyvä dippikastike! Laitoin runsaan teelusikallisen mausteseosta täyteläisen kermaviilin joukkoon ja lisäsin hieman mustapippuria ja ripauksen paahdettua chilijauhetta. Jos mahdollista niin dippikastike kannattaa tehdä jo edellisenä päivänä, jotta mausteet pääsevät kunnolla maustamaan kermaviilin. Dippailin dippiin porkkanoita mutta dippailuunhan nyt sopii melkein mikä vain. Vaikka sormet, jos ei muuta keksi - niin hyvää dippi kyllä oli!

| Yhteistyö |



Viirinauha kertakäyttöliinasta!


Vappukoristeet saa kaivaa esiin, ellet ole jo kaivanut. Meillä laitettiin jo ensimmäiset serpentiinit viime viikolla, melkeinpä samana päivänä kun paketoin pääsiäistavarat varastoon. Eilen laitoin muutaman ilmapallon ikkunoihin ja tein helpon viirinauhan kertakäyttöpöytäliinoista. Olipas ihanan kamalan pitkä sana. Siis niistä rullalla olevista kaitaliinoista, joita juhlissa monesti käytetään, ja jotka käytön jälkeen heitetään roskiin. Ostin muinoin Tiimarin loppuunmyynnistä 90% alella monta rullaa vaaleanvihreää ja fuksianpunaista liinaa. Siellä ne ovat kaapissa odotelleet.

Tällainen viirinauha on niin helppo tehdä mutta silti se tuo kivaa ilmettä kotiin. Viirinauhat sopivat ihan jokapäiväiseenkin somistukseen ja sisustukseen mutta niillä saa mukavaa tunnelmaa erilaisiin juhliin. Leikkasin kummastakin rullasta noin 20cm pituiset pätkät, jotka taittelin vekille ja sitten leikkasin kerralla kaikki kolmiot eli ne viirin osaset. Nauhan kokosin neulalla ja ohuella ompelulangalla ja asettelin viirit paikoilleen.