sunnuntai 24. joulukuuta 2017

24.12. Valoa & rakkautta, teille jokaiselle!


24. luukku sisältää Hyvän Joulun Toivotuksen. Siispä oikein ihanaa ja tunnelmallista joulun aikaa teille jokaiselle! Kiitos, että olet täällä ja luet tätä postausta. Mukavaa, että olet löytänyt tiesi blogiini.

Toivottavasti Joulusi on hyvä ja lämmin. Ja teille, jotka ette joulua vietä tai joulusta niin välitä, niin hyvää kuun loppua. Toivon runon sanoin:

Tuokoon Uusi Vuosi sinulle sitä, mitä toivot. 
Vieköön mennessään sen, mitä taakkana kannat, 
ja säilyttäköön vuosi sen, mitä rakastat.

Kulunut vuosi on ollut itselleni varsin raskas ja stressaava. Toivon siis sydämestäni, että ensi vuosi on parempi. Nyt Suvikukkasia-blogi hiljenee joulun viettoon ja palaa taas aktiivisemmaksi vuoden vaihteen tietämillä. Joulun päivinä aion herkutella ja viettää rutkasti aikaa kaikkien läheisteni kanssa. Ja te rakkaat, joita en näe niin olette silti ajatuksissani! Voikaa hyvin.



lauantai 23. joulukuuta 2017

23.luukku - Aaton aaton ajatuksia


Jouluaatto kolkuttelee jo ovella. 

En sano, että joulu kolkuttelee, koska jouluhan on jo täällä. Hieman aina harmittaa kun puhutaan, että joulu olisi vain aattona. Lasketaan montako yötä on jouluun - eli aattoon - ja monille 'joulu' on ohi kun aatto on ohi. Ihmiset rakkaat, siitähän se joulu vasta alkaa. Aatto on nimensä mukaisesti päivä ennen sitä The Päivää. 

Surkuttelen jo sitäkin, että kohta ei enää kuule joululauluja radiosta. Meillä on soinut jouluradio tai Radio Aalto jo reilun kuukauden. Eikä yhtään kyllästytä. Enemmän pelottaa se, että ensi viikolla alkaa taas ne iänikuiset rallatukset ihanien joululaulujen sijaan.



Tänä joulun aikana olen miettinyt sitäkin, että tätä niin sanottua joulun aikaa pitäisi venyttää edes parilla päivällä joulupäivien kumminkin puolin. Että aloittaisi joulun vieton erilaisine ruokine ja perinteineen jo viikon 51 alussa ja jatkaisi sinne vuoden vaihteeseen asti. No taitaa siinä tulla enemmän kuin pari päivää. Äitini sanoi ehdotelmaani, että hän  ei ainakaan jaksa niitä jouluruokia syödä paria päivää kauempaa. Mutta ei tarkoitus olisikaan samaa ruokaa syödä kahta viikkoa putkeen. Mikä tosin on kai silti aika normaalia arkena, siis se että saatetaan syödä perunoita ja kastiketta joka päivä. 

Vielä en silti ottanut käytäntöön tuota suunnitelmaani. Ehkä ensi vuonna? Tälle vuotta on ollut niin paljon kaikkea ylimääräistä ajateltavaa, että en ehkä olisi jaksanutkaan panostaa venytettyyn jouluun.

Mutta, toivotan teille hyvää aaton aattoa! Olisi mukava kuulla millaisia jouluperinteitä teillä on. Omaani on aina kuulunut joulusauna, joulurauhan julistuksen kuuntelu ja joululounas perheen kanssa. En osaisi ajatella, että viettäisin joulua missään muualla kuin perheen parissa. 


Psst. Pikainen joulukranssi syntyy havuista, kävyistä ja koristeista. Kranssin pohjana on pajuvanne, jonka taivutin pajun oksista ja oksat kiinnitin yhteen metallilangalla. Yhteen kranssiin meni ehkä 2-3 pitkää (ja isoa) kuusenoksaa, joilla päällystin pajuvanteen metalli/rautalangan avulla. Asettelin siis kuusenoksat vanteen päälle ja sidoin oksan sieltä täältä löyhästi kiinni vanteeseen. 




perjantai 22. joulukuuta 2017

22.luukku - Soijakynttilöiden tekoa

Kynttilöiden valmistus kotona on helppoa. Soijavahakynttilät syntyvät nopeasti. Itselläni aikaa meni eniten uskallukseen. Kun liikaa miettii, että teenköhän nyt oikein ja uskallanko aloittaa, niin aikaa ja energiaa menee hukkaan. Ei asiat yleensä ole ollenkaan niin vaikeita kuin mitä päässään miettii. Pitää vain uskaltaa kokeilla. Tekemällä oppii.

Kokeilin tehdä aluksi yhden kynttilän, jotta pääsin sinuiksi työvaiheiden kanssa. Soijavaharouhetta tarvitaan kaksinkertainen määrä muotin/astian kokoon nähden, eli tähän n. 2 dl lasiin tarvittiin 4 dl rouhetta. Sulatin rouheen vesihauteessa, sulatusastiana käytin vanhaa kattilaa, jota olen aiemminkin käyttänyt vastaavissa projekteissa. Kynttilämassa suli  muutamassa minuutissa kirkkaaksi nesteeksi. 

Muotti kannattaa lämmittää ennen kynttilämassan kaatamista siihen, jotta massa jähmettyy tasaisesti. Sydänlanka asetetaan muotin/astian keskelle, ja sen paikkaa voi muuttaa vielä senkin jälkeen kun nestemäinen kynttiläseos on kaadettu. Kynttilä jähmettyy noin puolessa tunnissa. Käytin sydänlangan tukemiseen jäätelötikkua. Jossakin netissä oli ohje, että sydänlanka kannattaa liimata astian pohjaan kaksipuoleisella teipillä mutta ainakaan minulla se ei toiminut. Kuuma kynttiläseos irrotti tarran samantien. Tähän täytyy siis etsiä jokin toimivampi ratkaisu. 

Ensimmäisen kynttilän tein pelkästään soijavaharouheesta mutta toiseen erään (lasilliseen) sekoitin 1/2 tl piparkakkumaustetta tuoksua tuomaan. Jouluista tuoksua voi tuoda myös kanelilla ja mausteneilikalla. Sekoita jauhemainen mauste tasaisesti sulaan kynttilämassaan ja kaada muottiin. Myös tuoksuöljyjä voi käyttää.

Soijakynttilät ovat ympäristöystävällisempiä, vaha on täysin kasviperäistä. Soijakynttilät palavat tasaisemmin ja pitempään kuin parafeenista valmisetut kynttilät.
Koristelin lasipikarit maalatuilla kävyillä.

Materiaalit soijavahakynttilöihin löydät Sinellistä!



torstai 21. joulukuuta 2017

21.luukku - Joulukattaus luonnosta



Kauniit paikkamerkit syntyvät kävyistä. Halutessaan kävyt voi myös maalata tai koristella. Minä maalasin toisen struktuuri-spraymaalilla, jolla sai rouhean ja hiekkamaisen ilmeen. Toisen kävyn koristelin valkoisella maalilla, tarkemmin ottaen korjauslakalla (pensselillä levitettävää).

Lasipurkeista saa helposti tuikkujen kanssa kauniita elementtejä juhlapöytään. Koristele purkki pienellä risukranssilla ja suolataikinasta tehdyllä tagilla. Tagi on värjätty taikinavaiheessa elintarvikevärillä ja kaulimisvaiheen jälkeen painoin lintu-leimasimella ja tavallisella leimasinmusteella taikinaan kuvia, sitten leikkasin muotoja, tein ripustusreiän ja kuivatin ne huoneenlämmössä.

Kynttilöiden suhteen täytyy aina olla huolellinen ja tarkkana eikä niitä saa jättää  vartioimatta. Pilttipurkkien käytöstä lyhtyinä oikeiden kynttilöiden kera on monia mielipiteitä. Minulla ei ole ikinä ollut niiden suhteen ongelmia eikä yksikään lasipurkki ole hajonnut tai vahingoittunut vaikka olen käyttänyt oikeita tuikkuja. Halutessaan jokainen voi valita myös led-kynttilän.

Risut lyhdyn koristeena voi myös tuntua vaaralliselta mutta esimerkiksi kattauksissa ne ovat hyvin vartioituja koska paljon ihmisiä on ympärillä. Tein eräisiin sukujuhliin pöytäkoristeet tällä tyylillä ja turvallisesti sujuivat juhlat, palava materiaali pitää vain pitää erillään avoliekistä.

Esimerkki luonnonmateriaaleista kattauksessa


Puukiekko asetiksi, risukranssi ja oksia koristeeksi sekä käpy paikkamerkiksi.










keskiviikko 20. joulukuuta 2017

20.luukku - Laku maustaa lohen

Graavilohi kuuluu jouluun. Tai oikeastaan se kuuluisi jokaiseen päivään, jos kala vain olisi halvempaa. Marraskuusta lähtien olen tarkkaillut kalatarjouksia mutta aika hyvissä hinnoissa lohet ovat olleet. Joulun kynnyksellä hinnat ovat tosin hieman laskeneet. Ja sen takia minäkin graavasin melkein kilon lohta. Pelkäsin, että mahtaako noin iso määrä tulla kaksin syötyä ilman, että osan pakastaa. No, nyt se on melkein syöty ja eilen vasta leikattiin jääkaapissa pari yötä kypsynyt kala. Eipä kai tuo kyllä mikään ihme olekaan, että kala on jo syöty. Kummatkin kun tykkäämme suuresti kalasta - kaikissa muodoissa. Lapsille ei graavikala maistu.


Jokin aika sitten käytin leivonnassa kylmäsavustettua merisuolaa ja sitä makusteltuani halusin kokeilla yhdistää siihen lakritsijauhetta, niiden maut sointuvat hyvin yhteen. Halusin kovasti myös päästä testaaamaan graavikalan maustamista tällä makuparilla. Ideani sai osakseen hieman ihmetystä mutta itse olin aivan varma, että tästä yhdistelmästä tulee hyvä ja toimiva. Ja niinhän siitä tulikin. Laku antaa makeutta ja korostaa savun makua. Loistava yhdistelmä siis! Savustetulla merisuolalla saa kylmäsavustetun lohen makua. Käytin Priman suolaa ja savun maku olisi oikeastaan saanut tuntua voimakkaamminkin. Tosin käytin lisäksi tavallista merisuolaa, olisi pitänyt käyttää vain savusuolaa. Ensi kerralla tietää sitten muokata ohjetta. Lakritsijauhetta käytin yhteensä noin 1/2 tl n. 400 g lohta. Jaoin lohen aluksi kahteen palaan koska en viitsinyt koko määrää maustaa tällä visiollani, varsinkin kun mies oli epäileväinen, että pilaan koko kalan. Isomman palasen graavasin merisuolan ja kylmäsavustetun merisuolan sekoituksella, ja kuuluuhan sokerikin graavausseokseen.


Graavilohi


n. 1 kg raakaa lohta fileenä

n. 3 rkl karkeaa merisuolaa : 1/3 tavallista merisuolaa ja 2/3 savusuolaa
n. 1 rkl sokeria
n. 1 tl aitoa lakritsijauhetta


Halkaise filee kahtia.

Sekoita mausteseos ja levitä se kalan pinnalle, kummallekin palalle. Laita fileen puolikkaat päällekäin, lihapinnat vastatusten. Kääri kalan ympärille voipaperia ja vahvaa foliota ja pakkaa kala tiukkaan pakettiin. Laita vielä pussi päälle, jotta jääkaappi ei sotkeennu kypsymisen aikana irtoavan nesteen takia. Laita kalan päälle paino, esim. maitopurkkeja tai paksu leikkuulauta ja anna kalan kypsyä jääkaapissa noin 2 vrk.

Poista kypsyneen kalan pinnalta irtosuola ja pyyhi pinta. Leikkaa kala (ilman nahkaa) ohuiksi viipaleiksi. Pakasta ylimääräiset jotta vältyt ruokahävikiltä.







tiistai 19. joulukuuta 2017

19.luukku - laku ❤ suklaa

ruokakuvaus, foodphotography

Aito lakritsijauhe on uusi suosikkituotteeni! Joskus minulla oli sitä kohtaan ennakkoluuloja ja ehkä silloin kun maistoin sitä aikoinaan ensimmäistä kertaa ei maku tuntunut niin miellyttävältä kuin olisin ajatellut. Lakritsijauhetuotteet ovat voineet kehittyä vuosien varrella tai sitten vain omat makunystyräni ovat tottuneet makuun paremmin. Nyt kun olen maistellut ja käyttänyt aitoa luomu lakritsijauhetta leivonnassa olen kerta kerran jälkeen entistä ihastuneempi siihen.

Joulua ajatellen olen miettinyt erilaisia reseptejä - ensisijaisesti sen takia, että ideoin niitä Priman kuvastoon - ja keksin montakin mihin lakritsijauhe sopii. Yksi niistä on tässä: lakutryffelit. Valkosuklaa ja laku ovat aivan älyttömän hurmaava makupari! Tryffelit on muutoinkin todella simppeli herkku ja massa on monikäyttöistä, se sopii myös kakkuihin ja muihin leivonnaisiin kuorrutteeksi ja täytteeksi.


 Lakritsi-tryffelit


200 g valkosuklaanappeja tai levysuklaata
1 / 2 dl kuohukermaa
20 g voita
2 tl luomu lakritsijauhetta

Koristeluun käytin luomu lakritsijauhetta ja jauhettuja salmiakinmakuisia Pohjanmaan pastilleja.

Lisää kerma ja valkosuklaa kattilaan ja kuumenna seosta kunnes suklaa on sulanut. Sekoita massaa koko ajan, jotta suklaa ei pääse palamaan pohjaan. Lisää joukkoon voi ja lopuksi lakritsijauhe.

Anna massan jäähtyä ja laita tryffelimassa jääkaappiin jähmettymään.

Ota lusikalla tryffelimassasta nokareita ja pyörittele ne käsissä palloiksi. Koristele tryffelit luomu lakritsijauheella ja salmiakkijauheella. Laita valmiit tryffelit jääkaappiin jähmettymään.




maanantai 18. joulukuuta 2017

18.luukku - Hiutale pieni, sen sakaroissa lämmin joulumieli

Leivinpaperi, voipaperi, pergamiini... Monikäyttöisiä kukin, ja toimii monessa myös keittiön ulkopuolella. Niistä syntyy helposti näyttäviä ja kauniita koristeita. Jokainen on varmasti joskus tehnyt lumihiutaleita ja niillä minäkin olen kotini ikkunat koristellut. Herkkää ja tunnelmallista.


Olohuoneen ikkunaan tein astetta isompia hiutaleita, halkaisijaltaan ehkä 20 cm. Silitin valmiit hiutaleet silitysraudalla suoriksi, taittelusta kun jää aika näkyvät 'jäljet' ohueen paperiin.

Buddha-hiutale tuli ihan vahingossa ja meinasin ensiksi heittää koko tekeleen pois kunnes sitten katselin sitä tarkemmin ja huomasin, että tuo muotohan näyttääkin ihan Buddhalta. Seesteisyyttä ja rauhaa kotiini kaipaisinkin, mutta alati kinastelevat lapset ja elämää koetteleva stressi meinaavat toisinaan häivyttää tuon haaveeni. Täytyy yrittää silti rauhoittaa mieli edes iltaisin ja öisin.


Mitä sinä olet tehnyt näistä keittiön perustarpeista?



sunnuntai 17. joulukuuta 2017

17. luukku: Hyvää - vegaanista - joulua!



Kirja, johon pari vuotta sitten ihastuin ja rakastuin, on saanut uusintapainoksen. Hyvää Joulua on tullut ilostuttamaan meitä jouluihmisiä päivitetyllä teoksellaan.

Sieltä se taas pilkisti, joulumieli nimittäin. Ei se joka joulu tule samanlaisena ja aina se hieman harmittaa jos joulumieli on hukassa. Ei siihen tunnetilaan pääsemiseen välttämättä tarvita mitään isoa asiaa, se on vain se jokin juttu, joka auttaa pääsemään tiettyyn vireystilaan. Enää en ole viitsinyt asiaa niin kovasti stressata mutta kun avasin tämän kirjan, tunsin kihelmöivän joulun tunteen läikähtävän sydämessäni.

Uusittu painos eroaa aiemmasta siten, että tähän on lisätty runsaasti ohjeita vegaaniseen ruokavalioon. Moni kasvissyöjä on varmasti kiitollinen kasvisversioista joulupöydässä ja meille kaikkiruokaisille on aina mukavaa saada uusia ideoita ja vaihtelua perinteisten jouluherkkujen rinnalle. 

* Portobello-tattipatee
* Blinivohvelit linssipunajuuritartarilla, lämpimällä kaalisalaatilla ja hummuksella
* Kokonaisena paahdettu kukkakaali (näyttää tosi hyvältä, tekisi mieli kokeilla heti!)
* Voipapu-tryffelikeitto
* Sipulikeitto 
* Kahvi-suklaajäädyke ja kookoskinuski
sekä monta muuta vegaaniseen jouluun sopivaa reseptiä.

Muutoin kirja noudattaa samaa linjaa kuin ensimmäinenkin painos. Asian voi tiivistää otteeseen, joka on alkuperäisestä arvostelustani:

Tämä kirja täyttää kaikki toiveeni. 
Se on visuaalisestikin jo todella näyttävä. En voi muuta kuin (kateellisena) ihastella miten valokuvaaja on saanut luotua niin kauniita ja vangitsevia kuvia,
miten ammattilaiset ovat luoneet niin herkullisia, kutsuvannäköisiä reseptejä ja 
miten kirjan tekijät ovat osanneet luoda näin kauniin teoksen.  
Tämän kirjan syö jo pelkällä katseellaan.

Hyvää Joulua!
Toivottavasti joulumieli täyttäisi teidän jokaisen mielen ja sydämen.






lauantai 16. joulukuuta 2017

16.luukku - Suklaiset joulupuustit



Kyselin veljeltäni, että mitä toisin tullessani aaton juhlapöytään. Vastaus oli odottamani kaltainen, "ei tarvi tuoda mitään". Mutta jotenkin itsestäni on epämieluisaa vain mennä ja syödä toisten ostamia/tekemiä ruokia kantamatta itse yhtäkään kortta kekoon. Isäni tekee rosollit ja äiti keittää sinapin. Eilen tein graavilohen, ja ajattelin viedä sitä mennessäni mutta äitini oli ehtinyt ensin. Taidan siis pitäytyä siinä perinteisessä makeassa viemisessä. Juustokakkuja olen tehnyt ja vienyt, ne on hyvin tehneet kauppansa. Mutta jotakin muutakin olisi kiva tehdä. Suunnitteluvaihe vaatii kokeiluleipomuksia ja tässä on yksi ihan varteenotettava vaihtoehto.


Jouluisissa suklaapuusteissani maistuu piparin ja suklaan maut. Käytin taikinassa 1/2 spelttijauhoja ja 1/2 perus vehnäjauhoja. Tämä siksi, että minulla ei ollut tarpeeksi spelttiä ja osittain myös siksi, että perheen makuaisti ei ole vielä tottunut speltin rouheaan makuun ja tuntuun. Voi olla, että veljen luo täytyy sitten tehdä kokonaan ilman spelttiä kun voivat ehkä vieroksua speltin olemusta. Nautin sitten itseni kesken spelttipullista. 

Suklaata, piparkakkua ja pullaa


Jouluiset suklaapuustit

3 dl täysjyväspelttijauhoja
2 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
vajaa 1 tl piparkakkumaustetta
1 tl kardemummaa
1 pss kuivahiivaa
3/4 tl suolaa

2 dl täysmaitoa
1 muna
1/2 dl öljyä

Väliin 
'oman maun mukaan' voita, ceylonkanelia ja vaniljasokeria
1/2 dl valkosuklaata nappeina tai rouheena
1/2 dl tummaa suklaata nappeina tai rouheena

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää joukkoon 42-asteinen maito, sekä muna ja öljy. Sekoita taikina tasaiseksi, taikina saa jäädä vähän löysäksi. Kohota taikina kaksinkertaiseksi. Mikro on hyvä paikka kohottaa, huomasin sen vihdoin itsekin. Vaivaa taikinaa sen jälkeen jauhotetulla pöydällä, ja kauli sen jälkeen taikina ohueksi levyksi. Lisää levyn päälle voi (minä vuolen voipaketista juustohöylällä lastuja ja revin lastuista palasia ja asettelen taikinalevyn päälle), vaniljasokeri ja ceylonkaneli, sekä suklaat. Kääri levy rullalle ja leikkaa siitä halutunkaltaisia puusteja pellille. Puustit voi paistaa tässäkin vaiheessa mutta itselläni on tapana kohottaa niitä vielä toistamiseen hetkisen. Voitele puustit halutessasi ja koristele sokerilla. Paista uunissa keskitasolla 200*asteessa noin 10 minuuttia uunista riippuen. Tarkkailu on aikaa parempi vaihtoehto kypsyyttä seuratessa. Minäkään en juuri koskaan katso kelloa kun laitan jotakin uuniin, tarkkailen vain kypsyyttä ja otan tuotokset uunista pois kun näyttävät ja tuntuvat kypsiltä. 



Leipomisen iloa ja hyvää joulumieltä!


perjantai 15. joulukuuta 2017

15.luukku - Somista koti jouluun.


Lähes kaikelle materiaalille voi kehitellä uusiokäyttöä. Sitä ajatusta on noudatettu meillä. Lapsetkin ovat oppineet, että kaiken kannattaa säästää koska siitä voi aina keksiä jotakin uutta.

Joulu on itselleni ehkä se tärkein juhla, sen tiimoilta voi keksiä aina jotakin uutta. Kotimme jokaista ikkunaa koristaa jokin itse tehty koriste tai somiste. Mutta somistaa voi muitakin kodin yksityiskohtia.


Olen haaveillut pitkään siitä, että ruokapöydän yllä roikkuisi jokin luonnosta löytynyt kähäräoksainen oksa, mutta koska pöytämme ylle on melko hankala sellainen saada olen tyytynyt koristelemaan juhlateemojen mukaan isoa kahdeksasta lampusta koostuvaa valaisinta, joka roikkuu keittiösaarekkeen yllä. Valaisin on aika jämerä, takorautamainen ja se vaatii tilaa ympärilleen. Ehkä vielä isompi tila olisi sille sopivampi mutta hyvin se mielestäni istuu nykyiseenkin sijaintiinsa. 

Koristeiden pitää olla keveitä, jotta valaisin ei tule katosta alas. Eilen kun hain joulukuusenkoristeet varastosta, huomasin siellä aikaisempina vuosina tekemäni käpynauhan ja kirjansivuista tehdyt kuutioköynnökset. Tänä vuonna ne eivät päätyneet kuuseen, sen sijaan ne pääsivät koristamaan keittiön valaisinta. Tein lisäksi pari käpynauhaa, jotta sain koristeita koko valaisimen ympärille.


Koristelin valaisimen siis näillä paperikuutioilla ja kuusen, lehtikuusen ja männyn kävyillä. Ja näin helposti syntyi näyttävä jouluinen yksityiskohta! Helppoa ja nopeaa. Ja sopivan kevyttä. Kun valaisimia koristelee pitää aina muistaa ottaa huomioon paloturvallisuus, palavat materiaalit eivät saa ottaa kiinni kuumeneviin lamppuihin.

Meinasi unohtua mainita, että onhan valaisimen koristeina vielä nuo omenankuorista käärityt ruusukkeet! Olen aina omenoita kuoriessani kuorinut mahdollisimman pitkiä suikaleita, käärinyt ne ruusuiksi ja laittanut kuivumaan valaisimen kehikkoon. En tiedä onko minulla ollut mitään sen kummempaa suunnitelmaa niiden varalle kuin vain se ajatus "näistä voi joskus tehdä jotakin". 

Psst. ohje paperikuutioiden taitteluun löytyy mm. täältä!


Näkyvätkö sinun joulussasi kierrätysmateriaalit?




torstai 14. joulukuuta 2017

14.luukku - Ekoilijan koristeita!


Viime jouluna tein puukiekoista joulukuusenkoristeita. Koristelin kiekot polttokynällä ja leimaamalla. Tänä jouluna ajattelin tehdä uusia samalla tekniikalla, mutta päätin kuitenkin nopeuttaa prosessia ja oikaista hieman. Kirjoittelin kiekkoihin permanent-tussilla jouluisia sanoja ja levitin venelakkaa päälle. Lakkaus ei ole välttämätön mutta jos kiekot laittaa ulos, kestää teksti säänvaihteluja paremmin. Ajatuksenani oli koristella näillä ulko-oviin tekemäni havukranssit.


Leikkaa kiekkoja kuivasta puusta, esim. pyöreästä saunahalosta tai metsästä löytyneestä oksasta (kuivata ensin). Sahaaminen onnistuu sahallakin mutta siistimmän ilmeen saa aikaan esim. jiirisirkkelillä. Käsisahalla sahatut pitää tarpeen vaatiessa hioa, jotta kuviointi onnistuu paremmin. Poraa pienellä poranterällä reiät kiekkoihin ja laita ripustusnarut paikoilleen.


Kokeile erilaisia tekstejä ja kuviointeja!


Kiva idea olisi myös tehdä puukiekoista - aineeton - joulukalenteri! Leikkaa 24 0,5-1 cm paksuista kiekkoa, kirjoita jokaiseen toiselle puolelle numerot 1 - 24 ja toiselle puolelle jokin viesti. 


keskiviikko 13. joulukuuta 2017

13.luukku - paperitähti




Nämä tähdet olivat kuuminta huutoa noin vuosi sitten mutta varmasti löytyy ihmisiä, jotka eivät näihin ole vieläkään törmänneet. Elävä esimerkki viime viikonlopulta kun juttelin ystävän kanssa joka hänkin aina hurahtaa kokeilemaan kaikkea, mutta näistä paperipussitähdistä hän ei silti ollut kuullut. Halusin näyttää mistä on kyse ja päätin kokeilla tehdä vastaavanlaisen tähden ns. rullapaperista. Siellä missä olin ei ollut näitä valmiita paperipusseja, joita esimerkiksi Saga (Serla) valmistaa, oli siis pakko löytää kiertotie. Ystävälläni oli iso rulla kaavapaperia, sitä sellaista leivinpaperimaista valkoista, hieman läpikuultavaa ja ohutta. Kokeilin tehdä siitä itse pusseja, jotka liimasin samalla tyylillä yhteen kuin alkuperäisessä ohjeessa/mallissa. Ja onnistuihan se!

Leikkasin ensin n. 20x20 cm kokoisia paloja, jotka taitoin keskeltä siten, että sivut tulevat tasan. Sitten liimasin nämä kappaleet pussin muotoon. Sen jälkeen pinosin valmiit "pussit" päälletysten kuten alkupepäisessä ohjeessa sanotaan, ja kiepsautin pussinipun tähden muotoon. Pusseja voi tarvita tällä tavalla tehtäessä enemmän, mutta sekin riippuu paljon "pussien" pituudesta. Mitä pienemmät (=lyhyemmät) pussit, sitä vähemmän pusseja tarvitaan. Katso tarkemmat ohjeet täältä, lataa PDF-tiedosto itsellesi!



tiistai 12. joulukuuta 2017

12.luukku - Tyttö joka pelasti joulun




Tyttö joka pelasti joulun on jatkoa brittiläisen Matt Haigin kirjalle Poika nimeltä joulu. Kirjan päähenkilö, Amelia Toivorinta, on tyttö joka toivoi niin paljon taikuuden olevan totta, että ilman sitä toivetta ei olisi joulua tullut. 

Amelia on tyttö, jolla oli yksi toive, jonka hän kirjoitti joulupukille ollessaan yhdeksän vuotias. Se oli toive, että joulupukki parantaisi taikuudella hänen äitinsä ennen kuin se olisi liian myöhäistä. Hän toivoi myös tämän tärkeimmän toiveensa lisäksi uuden harjan, jolla voisi puhdistaa savupiipun pukkia varten, hyrrän sekä Charles Dickensin kirjan, joka on hänen lempikirjailijansa.

Matt Haig on kirjoittanut joulukirjan, joka on hyvin uskollinen tarinankerronnaltaan edellisen menestyskirjansa kaavalle. Hän luo tarinaan paljon satumaisia maisemia, joissa vilisevät peikot ja tontut - joskus sulassa sovussa mutta jännitteen luomisen kannalta myös pahoina vihollisina. Tarinassa on ilkeitä hahmoja, mutta myös hyväsydämisiä ihmisiä, joilla jokaisella on toive pelastaa joulu jos se vain on vielä mahdollista.

Myös joulupukki joutuu riisumaan omat vaatteensa ja asettumaan valepukuun pelastaakseen tytön, joka on viimeinen oljenkorsi joulun pelastamiseksi, nimittäin Amelian. Kirjassa Haig luo tarinan ympärille hauskoja tilanteita, isoja hahmoja, syvällisyyttä ja ennenkaikkea mielenkiintoisen ja jännittävänkin jouluisen seikkailun. 

Kuvittaja Chris Mouldin tekemä kuvitus yhdessä Haigin tekstin kanssa tuo lukijan eteen mielenkiintoisen ja hienon teoksen. Mould on myös itse kirjoittanut useita kirjoja.

Maaliskuussa 2018 ilmestyy Matt Haigin seuraava suomennus, kirja nimeltään Kuinka aika pysäytetään.

”Tom Hazardilla on salaisuus. Hän näyttää tavalliselta 41-vuotiaalta mieheltä, mutta on harvinaisen tilansa vuoksi elänyt jo vuosisatoja. Tom on nähnyt Elisabetin aikaisen Englannin ja jazz-ajan Pariisin ja maailmaa Etelämereltä New Yorkiin. Nyt hän janoaa tavallista elämää. Selvitäkseen hengissä Tomin on jatkuvasti vaihdettava identiteettiään. Nyt hänellä on täydellinen ammatti: historianopettaja Lontoon koululaitoksessa. Opettajana hän voi kertoa lapsille sodista ja noitavainoista kuin ei olisi ollut itse todistamassa niitä.
Kuinka pysäyttää aika  on katkeransuloinen jännitystarina itsensä hukkaamisesta ja löytämisestä, muutoksen väistämättömyydestä, virheistä, joita ihmiset ovat tuomittuja tekemään yhä uudestaan, ja siitä miten pitkään pitää elää ennen kuin oppii elämään.
Kirjasta on tekeillä tv-sarja, jonka pääosaan on kiinnitetty Benedict Cumberbatch.”

***

MATT HAIG
The Girl Who Saved Christmas