torstai 29. marraskuuta 2018

Terveiset joulukorttipajasta!



https://www.jkprimeco.fi/

Joko olet askarrellut joulukortit tälle joulua? Vai joko kortit on pakattu punaiseen joulukuoreen odottamaan lähettämistä? Itselläni taitaa korttien teko tälle joulua jäädä vähemmälle. Yleensä olen vuosittain tehnyt vähintään 30 korttia, joko "massatuotantona" kaikki samanlaisia tai sitten muutamaa eri mallia. Olen tehnyt kortit niin omaan tarpeeseen, miehen tarpeisiin kuin vanhemmillenikin. Mutta koska tämä joulu on erilainen kuin aiemmat ja omat voimavarat surun jälkimainingeissa ovat aika vähissä niin ajattelin olla stressaamatta tätä asiaa sen enempiä. Muutoinkin joulukorttien merkitys on ollut mietinnän alla jo aiempinakin vuosina. On toki mukava tehdä kortteja ja korttipuuhastelu tuottaa hyvää mieltä ja sen avulla viimeistään pääsee kiinni joulufiilikseen, mutta se onko mitään järkeä lähettää kymmenittäin kortteja puolitutuille joiden kanssa ei muutoinkaan ole yhteyksissä. Ja toisikseen se, että kun itse näkee vaivaa korttien tekemisessä ja lähettämisessä niin olisi mukavaa, että vastaanottajallekin se olisi tärkeä asia eikä vain kertavilkaisun jälkeen keräykseen heitettävä lipare.

www.jkprimeco.fi/

Sain tuotteita jouluaskarteluja varten J.K. Primecolta. Valitsin yllättäen taas näitä maanläheisen värimaailman tuotteita ja hillittyjä olivat myös tuotokset vaikka ajatuksissani ajattelisinkin luovani jotakin runsasta ja värikästä. Nähtävästi nämä kuitenkin miellyttävät eniten silmääni ja päädyn vastaavanlaisiin lopputuloksiin halusin sitä tai en. No tietysti tietoisestikin pidän tällaisesta hillityn hallitusta tyylistä mutta joskus olisi kiva hypätä spontaanin ideavirran vietäväksi.

Joulukorteissani tänä vuonna on ekokartongin ruskeita sävyjä, valkoista ja ripaus kultaa. Käytän aika paljon vintagekuvia korttieni koristamisessa, myös kakkupaperit kuuluvat lemppareihini ja tietysti myös kierrätysmateriaalit ja mahdollisuuksien mukaan käytän myös luonnonmateriaaleja kuten puukiekkoja. Jos puukiekkoja ei ole saatavilla niin vastaavaan lopputulokseen pääsee myös vaikkapa jäätelötikkujen avulla, niitäkin voi helposti kuvioida leimaten tai washiteippien avulla. 

Tykkään ilmavasta ilmeestä ja siksi en liimaakaan kaikkia osasia niin tarkasti liimaten koko pinta-alaa korttiin kiinni. Pikkutarkkoihin liimauksiin käytän apuna liimakynää, se on näppärä apuväline esim. stanssattujen koristeiden liimaamisessa. 

Korttiaskarteluissa ei tarvita välttämättä kalliita työvälineitä, mattoveitsi ja viivoitin ovat luottovälineeni kaikessa, ja lisäksi siisti musta ohutkärkinen tussi on hyvä apu, sillä voi piirtää koristetikkauksia, tekstejä ja koristekuvioita moneen pintaan. Washiteipeillä saa helposti upean ilmeen ja valmiilla paperikoristeilla saa helposti lisättyä syvyyttä ja ulottuvuutta kortteihin. Erilaisilla kuviolävistimillä saa leikattua monista materiaaleista kuvioita, joita kannattaa sommitella rohkeasti eri muotoihin. Esimerkiksi käyttämäni lumihiutale voi muuntua myös kukaksi tai kranssiksi, ja lävistintä voi käyttää monella tavalla, leikata kerroksittain, tehdä koristereunaa ja käyttää hyödyksi sekä lävistettyä muotoa että sitä leikattua osaa. 

https://www.jkprimeco.fi/


Askartelun iloa!


Yhteistyössä J.K.Primeco

Materiaalit J.K.Primeco:

Muut materiaalit omista varastoista

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Yksinkertainen lumihiutale-viirinauha jouluksi


https://www.jkprimeco.fi/
Se on taas kohta joulukuu ja aika kaivaa joulukoristeet esiin. Vanhojen lisäksi on aina kiva tehdä uusia. Tänä jouluna meidän kodin ja kuusen täyttää monet eri koristeet, uudet ja vanhat sekä vanhemmiltani jääneet koristeet. Kahden kuusen sijaan nyt koristellaankin yksi. Minulla oli tapana koristella vanhempienikin joulukuusi, tälle joulua oli tarkoitus hankkia uusi keinokuusi. Mutta elämästä kun ei koskaan tiedä mitä sillä on suunnitelmissa. 

https://www.jkprimeco.fi/

Yhteistyön kautta sain J.K. Primecolta jouluisia askartelumateriaaleja joista ideoin mm. kortteja, paketointijuttuja ja koristeita. Kumma kyllä valitsemani tuotteet olivat jälleen kerran sävyiltään maanläheisiä, ekopaperin sävyjä ja valkoista. Rakastan värejä mutta silti päädyn luomaan aina saman värimaailman juttuja. 

Pakettini sisälsi mm. minikokoisia pyykkipoikia, jäätelötikkuja, koristenauhoja, lumihiutale-lävistäjän, ekopapereita, sellofaanipusseja ja paperikukkia. 


Olen tykästynyt viirinauhoihin,  niitä löytyy meiltä vähän jokapuolelta. Jouluna olen tehnyt viirinauhoja joulukuusen oksille, ehkä tämäkin päätyy lopulta joulukuuseen. Leikkasin valkoisesta ja ruskeasta (eko) kartongista taskun muotoisia kappaleita, ruskeasta hieman pienempiä kuin valkoisesista. Leikkasin kuviolävistäjällä lumihiutalemuodon ruskeaan kartonkiin. Minikokoisilla pyykkipojilla on hauska ja helppo kiinnittää viirin osaset jouluiseen nauhaan kiinni. Lisäksi käytin koristeina stanssaamiani kartonkisia lumihiutalekoristeita.


Psst. Kun käytät liimaamisen tai nitomisen sijaan pyykkipoikia viirin kasaamiseen voit helposti joulun jälkeen purkaa viirin osiin ja käyttää nauhan johonkin toiseen projektiin tai halutessa vaihtaa viirin nauhan johonkin toiseen. Pyykkipoikien avulla voi myös helposti lisätä lisää koristeita nauhaan. Vaikka nämä ovat kooltaan todella pieniä toimivat ne silti normikokoisten pyykkipoikien tavoin.

Yhteistyössä J.K. Primeco
kotimainen paperi- ja askartelutarvikkeiden maahantuonti- ja tukkuliike



tiistai 27. marraskuuta 2018

Suklaata ja härkäpapua, ole hyvä!



Postaus takaperin kerroin teille ihanista härkäpapupipareista, ja jos et ole vielä nähnyt juttua niin tässä on suora linkki, klik! Otin tekemästäni taikinasta osan sivuun toista leipomista varten. 

Jokin aika sitten sain maistiaisia rapeista suklaalla päällytetyistä piparipalloista ja lamppu syttyi heti päässäni. Näitä on testattava itse! Rapeiden pallojen sijaan halusin kuitenkin jotakin pehmeämpää sisusta. Niinpä päädyin härkäpaputaikinaan. Nämä pallot voisi tehdä kahdella tavalla, joko kypsennetystä taikinasta tai raa'asta. Minä tein jälkimmäisestä. 

Joskus on sanottu ettei piparitaikinaa, tai liioin muutakaan taikinaa saisi syödä raakana mutta nykyään silti on melkeinpä muotia, että keksitaikinaa syödään sellaisenaan ja käytetään sitä vieläpä kakkujen täytteenäkin. Jossakin Kinuskikissan kirjassa eräs kakku kuorrutettiin kokonaan raa'alla piparitaikinalla, ja onhan se taikina monesti raakana paljon parempaakin. Tämän kyseisen härkistaikinan kohdalla ei oikeastaan ole juurikaan väliä kypsentääkö taikinan vai ei koska se on kypsänäkin erittäin mehevää ja kosteaa. 


Suklaiset piparipallot on todella helppo tehdä. Pyörittele taikinasta palloja, ja pistä pallot jähmettymään joko jääkaappiin tai pakastimeen. Sulata sillä välin suklaa - minä käytin tummasuklaata ja valkosuklaata yhdessä - joko vesihauteessa tai varovasti mikrossa. Kumoa jähmettyneet piparipallot sulan suklaan joukkoon ja pyöräytä niitä hellästi esimerkiksi haarukalla. Nostele suklaan peittämät piparipallot leivinpaperille tai lautaselle ja laita uudelleen kylmään jähmettymään. Halutessasi voit koristella pallot vaikka kookoshiutaleilla, nomparelleillä tai pähkinärouheella ennen kuin laitat ne kylmään.

Sitten vain nautiskelemaan!

P.S. Se toinen vaihtoehto eli tehdä pallot kypsästä taikinasta on se, että murustat taikinan tai valmiit keksit hienoksi muruksi ja sekoitat tarvittaessa joukkoon tilkan nestettä, esim. voisulaa, glögiä, vettä tai jokin alkoholikin voisi sopia todella hyvin. Sitten  pyörittelet massasta palloja, ja toimit kuten yllä.






Härkäpapujauhot saatu kaupallisen yhteistyön kautta.
Somessa.com

maanantai 26. marraskuuta 2018

Gluteenittomat piparit härkäpavuista



Pipari vai piparkakku. Kaupassa joskus on tullut mietittyä pakastealtaan äärellä, että mitä eroa on näiden kahden välillä  Piparkakkutaikina on tehty voihin, piparitaikina taas on kasvisrasvapohjainen. Näin olen ymmärtänyt. Moni ei luultavasti eroa huomaa vaan nappaa sen mikä käteen sattuu osumaan. Gluteenitonta taikinaa en heti muista nähneeni kaupassa, siis piparitaikinaa. Aina voi onneksi tehdä itsekin jos ei jotakin löydy valmiina kaupasta. Ja onhan se nyt muutenkin ihan eri asia - itse tehty ja valmis tuote. 

Täytyy myöntää, etten muista koska olisin itse tehnyt piparitaikinaa, ehkä koulussa joskus. Useimmiten olen vain leiponut valmistaikinasta, se on helppoa lasten kanssa kun voi vaan ottaa valmiit palat pakastimesta, kaulia ja antaa lapsille kasa muotteja. Kotopuolessa olen joka vuosi leiponut vanhemmilleni pipareita äidin tekemästä taikinasta, hän kun ei mitään valmistuotteita ostellut. Tänä jouluna ei enää olekaan sitä mahdollisuutta, että äidin jouluherkkuja saisi maistella, ja moni asia pitää kokeilla tehdä itse. Kyllähän kaikkea olisi aiemminkin voinut itse tehdä mutta se oli mukavaa ja helppoa mennä valmiiseen pöytään, lisäksi se oli ihanaa vaihtelua sille, että ei aina tarvinnut itse murehtia kokkailuista, oli ihanaa olla itse hemmoteltavana. Kaikki vuorotellen, lapset ja lapsenlapset, olemme huokailleet, että kuka nyt laittaa hyvää ruokaa, ei jäänyt reseptikirjoja tai -kokoelmia, kaikki olivat tekijänsä päässä.

Tykkään kuitenkin kokeilla kaikkea - testailla reseptejä ja luoda niitä itse. Yritän aina vähentää sokerin ja rasvan määrää ja korvata huonommat viljat paremmilla vaihtoehdoilla. Pipareissa sitä sokerin määrää ei silti paljoa voi muokata, kaikissa löytämissäni ohjeissa sitä oli desikaupalla, samoin kuin jauhojakin. En tiedä mistä syystä niitä pipareita tulee aina tehtyä niin älyttömästi vaikkei niitä niin paljon yleensä edes syödäkään. Oma vatsani ei edes siedä kovin montaa piparia kerralla, onko syy sitten soodassa vai mausteissa, jauhoissa se ei tunnu kuitenkaan olevan koska saman ongelman äärellä olin näidenkin pipareiden kohdalla. 

Äärettömän hyviä nämä kyllä olivat, ihanan sitkeitä mutta mureita, erittäin maukkaita yksilöitä. En muista maistaneeni aikoihin näin hyviä piparkakkuja. Teen siis ehdottomasti toistekin. Ohjeen löysin Olgan joulukirjasta, siinä oli maltillisen kokoinen ohje kaikkineen. Muokkasin ohjetta kuitenkin sen verran, että kokeilin vähentää sokeria ja korvasin spelttijauhot härkäpapujauhoilla. Ihan uusi tuttuvuus itsellenikin, tiedän kyllä miltä härkäpapu näyttää mutten ole koskaan syönyt sitä missään muodossa. Nyt sain kuitenkin kaupallisen yhteistyön merkeissä testiin erilaisia härkäpaputuotteita jauhoista rouheisiin ja pakko oli päästä testaamaan niitä käytännössä.



Tässä tulee ohje näihin maukkaisiin härkäpapupipareihin

n. 1 dl tummaa siirappia
4 tl piparkakkumaustetta
1/2 tl kardemummaa
ripaus merisuolaa
75 g voita
1 muna
1/2 dl sokeria
3-4 dl härkäpapujauhoja (Karviaistentila)
1 tl soodaa

*  Kaada siirappi ja mausteet kattilaan, anna kuumentua mutta älä kiehauta. 
*  Lisää joukkoon kuutiotu voi ja anna voin sulaa siirapin ja mausteiden joukkoon. Jäähdytä.
*  Riko kananmuna kulhoon ja riko sen rakenne vispilällä, lisää joukkoon sokeri. 
* Kaada munasokeriseos kattilaan ja sen jälkeen lisää jauhot, joihin sooda on sekoitettu, desi kerrallaan. Taikina jää löysähköksi joten tarkkaile sen koostumusta, jauhoja saattaa tarvita vain 3 1/2 dl mutta riippuen taikinasta lisää tai vähennä jauhojen määrää vähän.
*  Anna taikinan levätä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli.
*  Kauli taikina ohueksi levyksi kahden leivinpaperin välissä ja leikkaa siitä muotoja. 

Oma taikinani turposi uunissa sen verran, että muotilla tekemäni muodot katosivat osittain näkyvistä. Siksi päädyin leikkaamaan piparit neliöiksi piparilevyn jäähdyttyä.

*  Paista pipareita uunin ylätasolla 150*asteessa noin 4-6 minuuttia.
Piparit näyttävät haurailta ja hieman raa'oilta uunista otettaessa mutta anna niiden jäähtyä rauhassa. Oleentuessaan pipareiden koostumus tiivistyy ja jämäköityy. 

Jos mietit miltä härkäpapujauhot maistuvat tai miten jauhot vaikuttavat pipareiden makuun niin eroa esimerkiksi vehnäjauhoihin on yllättävän vähän. Härkäpapujauhoissa on paljaaltaan hernemäinen maku mutta kypsyessään se muuttuu pähkinäisemmäksi. Piparitaikinassa pääosassa ovat sokerit ja mausteet joten härkäpapujauhojen vivahteita ei juurikaan huomaa. Gluteenitonta ruokavaliota suosiville nämä ovat oiva vaihtoehto!


Kaupallinen yhteistyö - Karviaisten tila
Somessa.com

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Aihe vapaa- palstan parhaat palat




Aivan mahtavaa, että nämä hulvattoman päättömät keskustelut ja kommentit löytyvät nyt kansien välistä! Vauva.fi Aihe vapaa -keskustelujen parhaat palat on koottu kirjan sivuille. Luultavasti kaikki ovat ainakin ohimennen kuulleet tästä kaikenkattavasta vastauspankista. Pakkohan sen on olla kaikenkattava koska haet sitten mitä tahansa tietoa netistä niin ensimmäisten hakutulosten joukossa varmasti komeilee vauva.fi-sivusto. 

Alunperin - 20 vuotta sitten - kyseinen keskustelupalsta perustettiin vertaistueksi vanhemmille, erityisesti isille, jotta isilläkin olisi paikka jossa jakaa tuntojaan ja kysellä miten muilla isillä menee. Isien sijaan palsta täyttyi kuitenkin äideistä jotka aloittivat ahkeran kommentoinin ja ajan kuluessa vertaistuki muuttui lähes miinakentäksi. Nykyään sivustolta ei välttämättä edes kannata odottaa aiheellista ja asiallista vastausta vaan jokaisesta lauseen osasesta saatetaan napata kiinni ja muuttaa vitsiksi. On kyse sitten väärästä sananmuodosta, oudosta lauserakenteesta tai muutoin vain kärppänä seuraavien kommentoijien haaviin osuvasta uhrista kysymyksineen, nykyään hupia tuo myös automaattinen tekstinsyöttö, silloin on ihan normaalia, että mopit ja rätit muuttuu norpiksi ja emättimiksi. 

Huomasin ärsyyntyväni siitä, että joillakin ei vain ole huumorintajua ja alkavat päteä kommenteillaan. Keskusteluissa kun on ihan normaalia, että tietoisesti ymmärretään väärin ja kirjoitetaan mitä sylki suuhun tuo. Se on iso osa koko kokonaisuutta.

Ulkopuolisin silmin keskustelut ovat hauskaa ajanvietettä, kuplivan ylitsepursuilevaa ironiaa ja sarkasmia - huumoria minun makuuni. Huumorin lisäksi keskustelut aiheuttavat toisinaan hämmennystä ja myötähäpeää ihmisten turhan avoimesta kerronnasta omasta elämästään ja sen seikoista. Osa jutuista taas saa palstalla olevat mukaan ikäänkuin livenä lähetettävään saippuasarjaan, he odottavat kuumeisesti AP:n seuraavaa tilanneraporttia meneillään olevasta tapahtumasarjasta.

Kun aloitin kirjan lukemisen päivitin Instagramiin, että onneksi olen vasta sivulla 53 ja reilut parisataa sivua vielä jäljellä. Nauroin ja hirnuin ääneen kuin mielipuoli kirjaa lukiessani, yritin kovasti myös kertoa juttuja vieressä istuvalle miehelleni joka katseli minua oudosti mutta en juuri naurultani saanut puhuttua. Nelivuotias lapsemme totesi, että jos äiti vielä kerran naurat niin saat kyllä muuttaa muualle. Siirryin sitten lukemaan yksikseni jotta sain hihitellä rauhassa. Osa jutuista olikin jo tuttuja, mm. "mieheni on narsissi" ja "pesetkö jauhenlihan ennen käyttöä". Voi hyvä luoja näitä juttuja! Sinun on ihan pakko lukea tämä kirja!

P.S. Nyt tiedän mitä tarkoittaa sisäpiiriläisten termit 'JSSAP', 'porvoo', 'WT' ja 'misu'. Jos et tiedä niin lue Aihe vapaa Vauva.fi-keskustelujen parhaat, toim. Paula Mononen / Kustantamo S&S 2018.







torstai 22. marraskuuta 2018

Testasin stailausapua verkossa

Asukokonaisuus 1.
Tarvitsetko stailausapua?
Olen kauan haaveillut siitä, että joku ammattilainen valitsisi juuri minulle sopivat vaatteet ja asukokonaisuudet. Yleensä olen stailannut  itse itseni ja useimmiten ihan hyvällä lopputuloksella mutta painonvaihtelujen myötä omakuva on muuttunut hämärämmäksi. En enää tiennyt kuka olen, minkä kokoinen ja mallinen. Vaatteiden ostamisesta en ole  juuri koskaan nauttinut, suurimmaksi osaksi siitä syystä, että oikeanlaisia vaatteita on ollut vaikea löytää. Silloin harvoin kun jokin ihanuus on silmiin osunut niin viimeistään sovituskopissa on silmäkulma kostunut kun peilikuva ei näytäkään hyvältä ja vaate muodottomalta rievulta päälläni. Monet ahdistukset ja alakulot on saaneet alkunsa juuri shoppailusta. TV:n stailausohjelmia katsellessa olen silti kokenut helpotuksen tunteita siitä, että kaikkien ei tarvitse olla unelmavartaloisia, että kokoon katsomatta ihminen voi kokea olevansa kaunis ja tyylikäs. Varsinkin Trinnyn ja Susannahin ohjelmaa katsoessa olen oppinut, että oikeilla vaatteilla ja asusteilla voidaan korostaa vartalon parhaita puolia ja vastaavasti piilottaa ne joita ei halua tuoda esiin tai jotka tuottavat ahdistusta. 

Stailausavun saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa ja oma kynnys ensinnäkään mennä stylistin pakeille voi olla jo liian korkea. Siksi onkin hienoa, että asia hoituu myös etänä, verkossa. Dress Like  Marie -sivustolla voi tehdä ilmaisen stailaustestin joka ei sido mihinkään. Vastaat vain muutamaan kysymykseen ja lisäät halutessasi oman kuvasi palveluun ja sen jälkeen stylistit analysoivat vastauksesi ja luovat sinulle tyyliehdotuksia Dress Like Marien vaatevalikoimien vaatteista. Halutessasi voit myös lisätä testiin oman suosikkisi heidän tuotteistaan ja stylisti ottaa tämän huomioon mahdollisuuksien mukaan. Minäkin annoin muutaman ehdotelman, vaatteen, joihin ihastuin ja olihan se mukava kuulla, että stylistinkin mielestä ne olivat vartalolleni sopivia malleja. Kun saat tietää sinulle valitut tuotteet voit tutustua niihin rauhassa verkkosivuilla ja sen jälkeen valita joko kaikki tai osan vaatteista testiin kotiin ja päättää sitten mitkä pidät itselläsi. Tuotteilla on aina ilmainen palautus. 

Stailaustesti on helppokäyttöinen ja muutamassa minuutissa tehtävä. Testissä kysytään mm. ikä, pituus, hiusten väri, vartalomuoto ja omaa silmää miellyttävä väriympyrä. Parissa päivässä sain testituloksen sähköpostiini. 

Asukokonaisuus 2.

Dress Like Marien valikoima koostuu mm. tunikoista, paidoista, housuista ja asusteista. Tausta-ajatuksena on ollut tuoda vaatteita kaikenkokoisten naisten saataville. Ja eritoten kauniita, persoonallisia ja laadukkaita vaatteita sopivaan hintaan koska jokaisella on oikeus saada tuntea itsensä kauniiksi. Kokotaulukko venyy aina 4XL asti ilman, että malli ja istuvuus kärsii. 

Dress Like Marie on perheyritys, joka sai alkunsa Oravaisissa 2009, pienessä kylässä Pohjanmaalla Suomessa, mutta nykyisen muotonsa yritys sai vuonna 2011. Vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Portugalissa eettisissä oloissa. Vuonna 2016 syntyi Dress Like Marie Design, heidän oma vaatemallistonsa. Vaatteiden suunnittelun pohjana on vuosien kokemus stailauksen ja vaatteiden parissa. Dress Like Marien tuotteissa ja verkkokaupassa näkyy selkeästi perustajansa Marie Backman-Thorsin elämänilo ja positiivisuus, pelkästään sivuilla vierailu saa hymyn huulille. 


Asukokonaisuus 3.
Tutustuin Dress Like Marieen kaupallisen yhteistyön myötä ja sain valita yhden näistä stylistin tekemistä kokonaisuuksista itselleni. Palaan valintaani myöhemmin kunhan pääsen tutustumaan tuotteisiin paremmin.

Kaupallinen yhteistyö Dress Like Marie
Somessa.com

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Menisit ennemmin terapiaan



Valitsin kirjan nimen perusteella, näytti juuri sellaiselta, että voisi iskeä huumorintajuuni. Ja siihen, että self help -oppaat alkavat pursuta korvistani. Luen niitä kyllä, ja odotan aina että jotain tapahtuisi luettuani ne mutta yleensä olotila on ihan samanlainen kirjan luettuani kuin ennen kirjan avaamista. En tiedä auttaisiko sitten paremmin käänteinen psykologia, että lukisin sata sivua siitä ettei susta ole koskaan mihinkään, ei susta tule koskaan mitään ja että maailma ei vaan välitä susta. Joskus tuntuu, että tuollaisesta tekstistä olisi enemmän hyötyä kuin kaikesta positiivisestä luennasta. Toisaalta taas alkaisi ahdistaa, että miten tämä nyt pitäisi ymmärtää tai sitten iskee sisu-asenne ja nyrkit ojossa juoksen kohti tulevaa, että täältä tullaan vapiskaa muut. Mutta hyvin paljon on myös mahdollista, että tiedostaa sen, että kyse on käänteisestä psyykkaamisesta eikä siltikään ole jaksuja tehdä asioille mitään.

Kirja on hauska ja se antaa paljon mietinnän aiheita koskien mm. oravanpyörää, rahan perässä juoksemisen järjettömyyttä, perhearvoja ja luonnonsuojelua. Kerronta on huumoripainotteista, koska onhan kirjan kirjoittaja ammattikoomikko. Kun aloitin kirjan lukemisen olin ihan varma, että kyseessä on käännetty teos, mutta kun lukiessani huomasin puhuttavan jostakin Iikasta niin aloin pähkiä, että kuka mikä Iikka ja sitten vasta tajusin, että tämähän on ihan suomalaista alkuperää oleva. Kirjassa puhuttiin kritiikistä, sen saamisesta ja antamisesta. En ole oikein hyvä kummassakaan ja siksi tuntuu vähän pahalta sanoa, että tämä kirja oli pääpiirteittäin kuin kopio Mark Mansonin teoksesta Kuinka olla piittaamatta paskaakaan. Samoja aiheita käsiteltiin samasta vinkkelistä ja alapääjutuille oli löytynyt tilaa joka kolmannesta lauseesta, perse-sana taipuu yllättävän moniin muotoihin. Kummassakin kirjassa on teemana tuoda vertailukohteita omasta elämästä ja muuttaa ne hyviksi esimerkeiksi lukijalle tyyliin 'tee tai älä tee kuten minä tein'.

Kerronta on kuitenkin miellyttävää ja helposti luettavaa ja olin samaa mieltä monista asioista, esimerkiksi siitä virheellisestä ajatuksesta, että ihminen tarvitsisi mahdollisimman paljon työtä ollakseen onnellinen. Ja siitä, että nyky-yhteiskunnassa on oudon vääristynyt tapa arvostella ihmisiä työkokemustensa kautta, että joutilas on jotenkin epäonnistunut ihminen ja että niskalimassa painava, stressin murtama uraohjus on sellainen josta kannattaa ottaa mallia. Minä olen eri mieltä, enkä todellakaan halua päätyä oravanpyörää juoksemaan. 

Kivellä on painavaa sanottavaa luonnosta, sen kunnioittamisesta ja suuruudesta. Ja siitä, että olemme jo kovaa kyytiä matkalla kohti tuhoa ja ainoa keino estää se, on herätä huomaamaan tosiasiat. Kirjailija puhuu mindfulnesin voimasta ja hyvän kommunikoinnin merkityksestä. Kivi tuntuu pitävän vaihtoehtotyyppejä hörhöinä mutta huomaamattaan hän silti puhuu asioista henkisen spirituuaalin suulla. Olivatko hänen uransa vaiheet sattumia vai johdatusta, sen voi kukin päättää itse.


IIKKA KIVI: MENISIT ENNEMMIN TERAPIAAN 
– REHELLINEN SELF HELP -KIRJA
Kosmoskirjat 2018



maanantai 19. marraskuuta 2018

Monipuolinen härkäpapu & suolakeksiohje!


Oletko maistanut härkäpapuja? Minulle se on tuttu ainoastaan käsitteenä mutta maistelukokemuksia ei ole ennen viime viikkoa ollut. Kasvina se on tuttu, ja siemeniksi olen niitä kerännyt talteen ensi kesää varten. Kuulemani mukaan härkäpapu on hyvä kasvamaan joten sitä täytyy itsekin kokeilla. Mutta ennen ensi kesää täytyy kuitenkin pitäytyä valmiissa tuotteissa. 

Kaupallisen yhteistyön myötä sain testiin Karviaisten tilan Voima-Papu-tuoteperheen härkäpaputuotteita. Halusin testata kaikkia tuotevaihtoehtoja jo ihan mielenkiinnosta tuotteita kohtaan, ennakko-oletuksia ei näistä juurikaan ollut. 

Härkäpavun maku on hernemäinen, paahdettuna ehkä hivenen pähkinäinen. Lapsen mielestä maku muistutti popcorneja kun maistelimme valkosuklaalla ja salmiakilla kuorrutettuja paahdettuja härkäpapuja. Nämä Kultasuklaan valmistamat ja Karviaisten tilan valmistuttamat suklaa-härkäpavut olivat muuten todella hyviä! Makuun piti silti kuitenkin hieman totutella mutta kun makuun pääsi niin pussit hupenivat nopeasti, niin nopeasti etten ehtinyt edes ottaa kuvaa tuotteesta teidän nähtäväksi. Joudutte nyt klikata itsenne tänne, jotta näette mistä on kyse.

Härkäpapu on yllättävän monipuolinen ja monikäyttöinen kasvi. Niitä voidaan nauttia tuoreeltaan ja kuivatettuina. Härkäpaputuotteita on saatavilla paljon ja Voima - Papu -tuoteperhe sisältää härkapapuja mm. paahdettuina kokonaisina ja ruoheena, jauhona ja makeisina.

Härkäpapu on tietysti myös terveellinen, luontaisesti gluteeniton, ja siinä on paljon proteiinia, folaattia ja monia tärkeitä kivennäisaineita, ja sen käyttö edistää suoliston hyvinvointia. Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelyskasveista, Suomessa sitä on viljelty jo 1300-luvulta saakka. 


Kokeilin käyttää härkäpapujauhoja suosikkireseptissäni, suolakekseissä ja hyvin onnistui vaikka jauho onkin karkeaa. Lisäsin taikinan joukkoon lisäksi myös härkäpapurouhetta.

Härkis-suolakeksit

2,5 dl härkäpapujauhoja
1/2 dl härkäpapurouhetta
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl sokeria
3/4 tl merisuolaa
reilusti mustapippuria rouheena

1/2 dl öljyä
n. 3/4 dl vettä

Kaulitun keksilevyn päälle hieman öljyä ja mustaa merisuolaa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sitten öljy sekä vesi. Veden määrää voit joutua nostamaan riippuen siitä miten kuivalta taikina tuntuu. Taikinan koostumus saa olla tahmea. Kauli taikina ohueksi levyksi kahden leivinpaperin välissä, siten kaulinta onnistuu helpoiten ja parhaiten. Leikkaa kaulittu levy paloihin tai käytä muottia. Ripottele levyn päälle öljyä ja suolaa. Paista keksit 200*asteessa noin 5-10 minuuttia uunin ylätasolla. 

Syö keksit joko sellaisenaan napostelupaloina tai näkkärin tapaan esim. voin kanssa.



Tutustu Karviaisten tilaan täällä. 



Kaupallinen yhteistyö  Karviaisten tila



keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Kinuskinen suklaakakku halvatäytteellä


Isänpäivä suoritettu. No kyllä suorituksesta voi tällä kertaa puhua. En olisi välttämättä halunnut viettää koko päivää mutta koska lapset halusivat muistaa isäänsä ja tälle päivä on merkityksellinen niin "uhrauduin". Normaalisti kyllä tykkään viettää kaikenmaailman päiviä. Aina on kiva kun on jokin syy leipoa. Ja muutenkin. On mukava viettää aikaa perheen kanssa. Paitsi kevään jälkeen en ole halunnut juhlistaa oikein mitään. Tarkkaillaan tilannetta miten pitkään tämä tunnetila kestää. Kyllä se aikansa ottaa. Mutta toisten hyvän mielen takia voi ihan hyvillä mielin uhrautua, mitäpä et tekisi rakkaittesi puolesta. Kyllä sitä voimaa aina jostakin löytää. Tai sitten vain siirtää omat fiiliksensä hetkeksi offlinetilaan. 


Niin se isänpäivä. Mies toivoi kakkua jossa olisi lakritsia, suklaata, kinuskia, kermaa, marjoja ja mitä lie muuta listalta löytyikään. En nyt ihan niin överistä innostunut joten jätin lakritsin pois. Ei kaikkia sentään viitsi samaan kakkuun laittaa. Ja lakritsijauhepurkissani on enää lusikallinen jäljellä ja säästän sitä myöhempää käyttöä varten. Tietysti aina voisi ostaa uuden purkin.

Leipomisen aloitushetkellä en vielä edes ollut päättänyt mitä olen tekemässä. Menin siis flown mukana. Päädyin suklaapohjaan, kakkuvuoan sijaan tein kääretorttumaisen levyn jonka leikkasin kolmeen osaan. Taikinaan kokeilin ensimmäistä kertaa laittaa oliiviöljyä, sen on kehuttu sopivan suklaakakkuun. Ja sopihan se. 

Täytteeksi ajattelin alunperin suklaamoussea mutta jostakin syystä löysin itseni halvapurkin luota ja sen kanssa suklaamousse tuntui liian imelältä. Niinpä tein vain kermavaahdon, runsaalla vaniljalla maustetun. Vaniljahalva päätyi sitten kakun väliin ja kuorrutteen päälle. 

Kinuski oli alusta alkaen suunnitelmissa ja sen myös teinkin. Pienen raikkaan häivähdyksen makeaan kakkuun antoivat söpöt tyrninmarjat. 

Tämä oli tällainen arjen pikakakku. Isompiin juhliin ilmettä voisi vähän päivittää arkisesta erityiseen.



Suklaakakku kinuskilla, vaniljalla ja halvalla


Kakkupohja
4 munaa
1/2 dl sokeria (myös tumma sokeri sopii hyvin)
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 rkl kaakaojauhetta
1/2 dl oliiviöljyä

Täyte
2 dl kuohukermaa
2 tl vaniljasokeria

Kinuski
2 dl kuohukermaa
1/2 dl tummaa siirappia

Kostutukseen kahvia tai maitoa

Kakun päälle tyrnimarjoja ja vaniljahalvaa, ja ripaus merisuolaa.

Keitä aluksi kinuski, mitä pitempään keittelet sitä jämäkämpää kinuskia saat.

Sekoita kakkupohjan ainekset ja paista joko kakkuvuoassa tai uunipellillä 200*asteessa, aika riippuu käytätkö vuokaa vai peltiä. Pellillä kakkupohja kypsyy noin 7 minuutissa keskitasolla.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta vaniljasokerilla.

Leikkaa kypsä ja jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan ja kostuta reippaasti kahvilla tai maidolla. Laita kerrosten väliin kermavaahtoa ja murustettua halvaa. Kuorruta kakku kinuskilla ja ripottele lopuksi päälle tyrnit, halva ja ripaus merisuolaa.

Psst. Huomaat varmaan, että kakkupohjassa ja kinuskissa on normaalia vähemmän sokeria. Olen tietoisesti vähentänyt sokeria monista ohjeista, lopputulos on silti toimiva, erityisesti kun täytteissä on makeutta. Tässä kakussa makeutta tuo mm. halva. Kirpeä tyrni taas antaa kivaa särmää makeudelle.



Halva saatu tuotenäytteenä Halva.fi







maanantai 12. marraskuuta 2018

Light my letters - valokirjaimet


Light My Word. Siinä on kuulkaas jollakulla välähtänyt nimen suhteen. Aluksi en muistanut firman nimeä oikein ja sitten ihmettelin miksen enää löydä sitä verkkokauppaa jossa aiemmin vierailin, mutta olinkin näpytellyt nimen väärin. Se ei ollutkaan 'world' vaan 'word'. Kieli ja sanat ovat oiva leikkiväline. Mutta niin ovat myös kirjaimet. Lapsena kirjainten maailmaan tutustutaan muovikirjainten kautta, sitten opitaan lukemaan ja myöhemmin kirjaimia halutaan ripotella mukaan sisustukseen. Kirjaimilla on myös yleensä jokin syvempi merkitys ihmiselle, tai sitten kyse on vain viehtymyksestä johonkin tiettyyn kirjaimeen tai muotoon. 

Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista löytää hyvällä onnella liikkeiden vanhoja valomainoksia ja -kirjaimia, ja silloin otetaan se mikä kiinni saadaan, mutta kun eteen tuleekin tilaisuus valita itse se yksi kaikkien joukosta, silloin tulee eteen valinnanvaikeus. Mikä on se näyttävin, kivoin, merkityksellisin kirjain. 

Olen tehnyt sisustuskirjaimia aiemmin itse pahvista ja muista paperimateriaaleista, aloittaen M-kirjaimesta esikoisen etunimen mukaan. Viime keväänä hahmottelin kirjainta K - kiitos, kaunis, kevät, kesä...ja sitten se sai surullisemman merkityksensä.


Kaupallisen yhteistyön kautta sain mahdollisuuden saada ihan oikeita valokirjaimia ja aiemmin mainitsemani valinnanvaikeus oli jälleen läsnä. Kirjaimet kylläkin olivat tällä kertaa ne helpoimmat kun tarkoitus oli hankkia lastenhuoneeseen tunnelma-/yövalo. Ongelmaksi osoittautuivat ne muut vaihtoehdot: mikä väri, millainen väriyhdistelmä, millainen runko ja paneeli. Halusin väriä koska lastenhuoneeseen sopii iloiset värit, mutta en halunnut sitä kliseistä sininen-pinkki-asetelmaa. Toisaalta kuitenkin tykkään pinkistä ja tytär tykkää pinkistä niin pakkohan sitä oli johonkin muotoon saada mahtumaan. Selkeyden vuoksi halusin kirjainten etupaneelista valkoisen, jotta valo tulee niistä mahdollisimman puhtaasti läpi, mutta rungon väri piti sitten löytää annetuista vaihtoehdoista. 

Sitten huomasin, että vaihtoehdoissa oli valittavissa myös fosfori ja tämä harakkahan (siis minä) kiinnostui siitä oitis! Rakastan kaikkea kimaltavaa, kimmeltävää ja erityisesti pimeässähohtavaa. Minulla oli lapsena kaikenlaisia pimeässähohtavia juttuja seinäkoristeista palloihin ja kynsilakoista ripsiväreihin ja sama kiinnostus on jatkunut aikuisuuteen saakka. Joku vuosi sitten sain mieheltä lahjaksi pimeässähohtavan Puppyn, sen Eero Aarnion muovikoiran jolle ei oikeastaan ole mitään sen suurempaa käyttömerkitystä, mutta onhan se kiva olla hohtamassa kirjastohuoneen nurkassa.

Lopulta, monen mutkan jälkeen, löytyi oikea ja sopivalta tuntuva kirjain- ja väriyhdistelmä ja sitten laitettiin viimein tilaus matkaan. Ai niin, melkein unohtui mainita yksi jännä ominaisuus näistä kirjaimista: ne yhdistyvät toisiinsa magneetin avulla ja myös syttyvät yhtyessään kiinni toisiinsa. Näppärää vai mitä! Minusta ainakin huippuhyvä idea. Magneetin avulla kirjaimet pysyvät myös paikoillaan ja toisekseen vältytään johtoviidakolta. Kirjainten paikkaa voi vaihtaa mitenpäin vain tai käyttää vain yhtä ja jättää muut tilapäisesti käyttämättä. Toimitukseen kuuluu (eriväriset) irrotettavat liitinpäät, jotta nekin voi halutessaan sovittaa ja sulauttaa kirjaimiin siististi. 

Valoteho näissä on melko suuri ja siitä syystä yövaloksi olenkin yleensä ottanut vain yhden kirjaimen/merkin kerrallaan. Mutta valokirjaimet ovat ilman valoakin kiva sisustuselementti.

Kirjaimet toteutetaan kokonaisuudessaan 3D-tulostuksen avulla, yhden kirjaimen tulostuminen vie neljästä kymmeneen tuntiin riippuen koosta ja kirjaimesta. Materiaalina tulosteissa käytetään PLA-muovia, joka on 100% biopohjaista materiaalia ja se on myös biohajoavaa, mutta se ei kompostoidu esim. kotikompostissa. Värivalikoima on nähtävillä Light My Word:n verkkokaupassa mutta aina kannattaa kysyä jos mielessä on jokin muu väri, ystävällisestä asiakaspalvelusta kyllä vastaavat parhaansa mukaan asiakkaan toiveisiin. Kirjaimet koostuvat rungosta, takapaneelista ja etupaneelista, ja nuo paneeliosat kalvotetaan tulostuksen jälkeen. Kalvotuksen avulla pintaan voidaan asentaa myös kuvioitu kalvo ja siten saadaan jälleen uutta ilmettä - ja lisää sitä valinnanvaikeutta.







Kaupallinen yhteistyö - Light My Word
Somessa.com

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Kauniisti käsin kirjoitettu


Tykkäätkö luoda kauniita asioita itse? Käsin kirjoitetut kortit, taulut ja sisustusjutut ovat ilo sekä omille että muiden silmille. Nykyään luovan tekstauksen muodot ovat nousseet entistä enemmän pinnalle ja aiheen kirjallisuutta on ilmestynyt mukavasti myös suomenkielellä. Instagram ja Pinterest ovat nekin pullollaan erilaisia opetusvideoita ja malliesimerkkejä kalligrafiaan ja tekstien kuvittamiseen. 

Kauniisti käsin kirjoitettu ei ole varsinaisesti opas kirjainten tekemiseen vaan enemmänkin ideapankin kaltainen teos, josta löytyy vinkkejä ja inspiraatioita mihin luova tekstaus sopii ja millaisilla tekniikoilla tekstejä voidaan elävöittää. Kirjassa opastetaan miten fontteja yhdistellään toisiinsa näyttävästi ja annetaan ohjeita erilaisten kirjoitusvälineiden käyttöön. Tekstaaminen kynien ja tussien lisäksi onnistuu myös siveltimellä. Kirja opastaa myös miten käsinkirjoitetut tekstit muutetaan digitaaliseen muotoon. 

Kirjan tekijä toivoo, että oppisimme antamaan sielullemme mahdollisuuden ilmentyä kauniina mietelauseina ja sanoina kauniin tekstin muodossa ja siten luoda valoa ja rakkautta niin itsellemme kuin ystävillemme ja kaikille, jotka luomuksemme näkevät.

Jen Wagner
Kauniisti käsin kirjoitettu




Tämä kirja opettaa sinut piirtämään


Tämä kirja opettaa sinut piirtämään. Se on paljon luvattu. Ja se voi olla totta mutta se vaatii sinulta itseltäsi paljon paneutumista asiaan ja rutkasti harjoitusta ja toistoa. Kirjan tehtävät ja tekniikat ovat tuttuja mm. koulun kuvistunneilta. Tehtävien kautta opitaan tekemään erilaista viivapintaa, varjostuksia, muotoja, sävyjä, asetelmia, jäljennöksiä ja maisemia. Tehtävissä harjoitellaan erilaisten pintojen kuten rypytetyn kankaan tai hiusten ja kampausten piirtämistä sekä liikkuvan kohteen piirtämistä nopeiden piirrosten sekä pitkäkestoisempien työskentelyjen kautta. Lisäksi opitaan luomaan syvyysvaikutelmia ja tutustutaan perspektiiviin.


Kirja tutustuttaa lukijan piirtämisen saloihin ja neuvoo ensimmäisestä viivasta alkaen miten ja mistä piirtämisessä on kyse, mihin kiinnittää huomiota ja miten siirtää näkemänsä paperille. Välineiksi riittää paperi ja lyijykynä, tosin kirjaan on varattu runsaasti tilaa luonnostelmille ja harjoituksille, joten kirjan tehtävät voi tehdä suoraan kirjan sivuille. Harjoitusten kestot vaihtelevat muutamista minuuteista tuntien työhön. Kirjassa olevat valmiit työt ja esimerkit ovat ehkä jopa masentavan hyviä ja jos kriitikko olkapäällä höpöttää jatkuvasti niin tehtävien parissa ahdistuu helposti, vastaavaan jälkeen ei pääse välttämättä heti ensi yrittämällä eikä muutamankaan paperimytyn jälkeen. Kirjailija (Jake Spicer - englantilainen kuvataiteilija ja arvostettu piirtämisen opettaja) lohduttaa, että onnistuneen työn taustalla on lukuisia epäonnistuneita sotkuja, ja niin kuuluu ollakin. 
Malleina harjoituksissa käytetään valmiita kirjassa olevia erimerkkejä, taiteilijoiden teoksia, kotoa tai muualta piirtäjän ympäristöstä löytyviä kohteita, käsiä, lemmikkejä, hedelmäasetelmia ja ikkunasta näkyviä kohteita. 

Kirjan tehtävät ovat minusta aika vaativia ja haastavia kaupunkimaisemineen ja ihmishahmoineen mutta perustehtävät ovat ihan kiinnostavia ja helpohkoja toteuttaa. Tehtävien kautta saa kyllä kipinän piirtämiseen ja niiden kautta inspirtoituu testailemaan erilaisia tapoja siirtää näkemäänsä paperille, varsinkin yhden viivan tekniikka on kiehtova ja sokkopiirtämisen lopputulokset yllättivät iloisesti. Myös ylläolevan Van Gogh -tehtävän myötä tuli ahaaelämys siitä, että simppeleilläkin viivoilla ja kaarilla voi saada ilmeikkään ja aidontuntuisen tunnelman, että kaikkea ei tarvitse jäljentää pikkutarkasti vaan suurpiirteisillä kynänvedoillakin voidaan saada jäljennettyä yhdennäisyys.


Tämä kirja opettaa sinut piirtämään
Spicer Jake



perjantai 9. marraskuuta 2018

Black is back - lakukääretorttu!


Mies täytti vuosia ja lahjaa en ole ehtinyt hankkimaan. Sitähän sanotaan, että tie miehen sydämeen käy vatsan kautta, niinpä sitten leivoin lakumaisen kääretortun ja ruuaksi tein hirvipaistin, jonka sain anopilta jokin aika sitten. En ole saanut aikaiseksi paistaa sitä koska luonto pistää vastaan. Ottaisin hirven mieluummin lemmikiksi kuin söisin sen. Mutta koska liha oli jo pakkasessa eikä hirveä enää eloon saa, enkä tykkää myöskään siitä, että ruokaa haaskataan niin näillä perusteilla mies sai sitten syödä hirveä. Ei nyt niin hirveä kokemus, mutta turhan tumma maku minun suuhuni.

Tämä lakukääretorttu sen sijaan oli varsin maistuva minunkin makuun. Instagramtilini täyttyy mustista ruokakuvista, siis joissa se itse ruoka on mustaa, ei siis musta filtteröinti kuvan pinnalla. Olen erityisen viehättynyt mustiin ruokiin ja viime aikoina niitä on keittiössämme valmistunut tiheään tahtiin. Lapsille tein mustia ohukaisia, halloweeniksi mustan juustokakun ja viikonlopuksi mustan pizzan. 


Tähän ohjeeseen ei tule lainkaan voita ja sokerinkin olen vähentänyt minimiin. Mies teki mokkapaloja töihin viemisiksi ja kauhistelin vieressä miten paljon se sai niihin ängettyä voita, sokeria ja jauhoja. Must to do -listallani on ne mokkapalatkin, vähäsokerisena versiona, mutta en ole vielä saanut itseäni niskasta kiinni tuon tehtävän suhteen. Ideoita on kyllä.

Täytteenä ja kuorrutteena tässä mustassa rullassa on lakritsijauheella maustettua kermavaahtoa ja täytteenä lisäksi vedestä ja lakritseista keitettyä "kastiketta". Taikina on värjätty aktiivihiilijauheella, elintarvikekäyttöön tarkoitetulla, samaa löytyy makeisistakin. Halutessaan värjäämiseen voisi käyttää esimerkiksi pastaväriä mutta itse tykkään luontaisista väriaineista.


Lakritsikastikkeestani ei tullut niin sileää kuin ajattelin mutta toisaalta maku on silti sama ja suutuntuma suussasulava joten mitäpä tuosta vaikka kastike ei ihan sileää olekaan. Kastikkeen tekoon on vaikea antaa tarkkaa ohjetta koska riippuu paljon mitä makeisia käyttää, minkälaista kattilaa käyttää ja millaista koostumusta haluaa. Laitoin aluksi desin verran vettä kattilaan ja sekoitin joukkoon vajaan desin salmiakkilakun palasia. Kastiketta pitää vahtia ja sekoittaa kokoajan koska lakut jumahtaa helposti pohjaan kiinni. Kastike saostuu nopeasti ja vettä saa olla lisäämässä monessa erässä. Itse keittelin kastiketta ehkä noin puolisen tuntia eikä siinäkään ajassa pienet lakupalaset sulaneet kokonaan nesteen joukkoon. Täytteeseen käy silti karkeampikin rakenne joten täysin sileä lopputulos ei ole oleellista.

Lakukääretorttu


Pohja
3 munaa
1/2 dl sokeria
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta 
1/2 tl aktiivihiilijauhetta

Täyte ( säästä osa kuorrutteeksi)
2 dl kuohukermaa vaahdotettuna
1 tl aitoa lakritsijauhetta
1 tl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1 mm aktiivihiilijauhetta

+ itse keitettyä lakukastiketta

Paista pohjaa 200*asteessa noin 7-10 minuuttia. Kumoa kypsä pohja leivinpaperille ja anna jäähtyä. Valmista täyte ja levitä kermaseos (kostutetun) pohjan päälle, lusikoi lopuksi kastike kerman päälle ja rullaa kääretorttu rullaksi. Kuorruta täytteellä/kermaseoksella ja koristele haluamallasi tavalla. Anna kääretortun vetäytyä hetki jääkaapissa.





Lakut saatu tuotenäytteinä Halva.fi

torstai 1. marraskuuta 2018

Bremau & ihmeaine Pure Cell Oil



Aika kultaa muistot ja kuluttaa ihon. Painonvaihtelut aiheuttavat ihon venymistä, akne ja hormonihäiriöt saavat kasvot kukkimaan, ilmasto ja saasteet kuivattavat ja ikävuodet ikäännyttävät ihoa. Lisäksi ihon haasteena ovat stressi, ruokavalio ja erilaiset sairaudet. 

Omaa ihoani ovat kuormittaneet lihomiset ja laihtumiset, raskaudet, stressi ja hormonit. Vatsa ei enää ole timmi, reidet eivät ole enää kuin vauvalla eikä kasvoillani näy juurikaan hehkua. Vaikka nämä kaikki ovat vain ulkoisia seikkoja vaikuttavat ne silti sisäiseen hyvinvointiin. Kun iho alkaa oireilla eikä ole enää entisenkaltainen, hehkuva ja kaunis, alkaa itseluottamuskin hilseillä ihon kanssa kilpaa. Naisena olo on monesti vaikeaa jo hormonivaihteluidenkin takia ja herkkä mieli kokee helposti kolauksia jos ulkoinen olemus ei enää näytä omaan silmään hyvältä. Moni jättää väliin sosiaaliset aktiviteetit kun eivät kehtaa näyttäytyä omassa vartalossaan esimerkiksi uimarannalla tai jumpassa. Näppylöistä täynnä olevat kasvot, kaula ja olkapäät eivät ole se kaikista naisellisin piirre. Monesti näille näppylyille ei kuitenkaan voi mitään, ne tulevat ja menevät niinkuin tahtovat. Hormonaalisiin ongelmiin ei aina auta mikään. 

Lapsena finnit olivat jotenkin kiva juttu, merkki aikuistumisesta. Sitä salaa toivoi, että saisinpa minäkin pari tuollaista näppylää naamaani. Aikuisena ajatusta on vaikea ymmärtää, varsinkin kun niin sanottu toiveeni toteutui satakertaisena. Nuorena oli maailmanloppu mennä julkiselle paikalle ilman puuteria. Näppylät täyttivät kasvot, kaulan, rintakehän, olkapäät, käsivarret.. eikä niihin auttanut mikään. Ainoa mikä myöhemmin aikuisiällä auttoi oli hormonaalinen ehkäisy. Silloin ensi kerran kuulin kehuja siitä miten kaunis ja hyvännäköinen ihoni on, etten tarvitse meikkiä lainkaan. Ja kyllähän se tuntui hyvältä, en tosiaan tarvinnut puuteria tai meikkivoidetta, iho oli kuulas ja näpytön. 

Hormonaalisella ehkäisyllä vain oli ikävä sivuvaikutus, mahdoton painonnousu jolle ei voinut tehdä mitään. Parissa vuodessa kehooni tuli parikymmentä lisäkiloa vaikka siihen saakka olin pysynyt samassa painolukemassa 10 vuotta. Nyt kehonkuva muuttui, ja samalla minäkuva muuttui, iho venyi, vartalo muuttui ja mieli oli apea. Ja kaiken lisäksi sain vielä keuhkoveritulpat. Että jos pitäisi uudelleen valita, näpyt vai terveys niin ottaisin ensimmäisen. 


Kaupallisen yhteistyön kautta sain Bremau:lta testattavakseni Re-Gen ihonhoitosarjan tuotteita, jotka auttavat juuri näihin ongelmiin joiden kanssa olen kamppaillut vuosia. Ikääntymistä estävät tuotteet ovat tuntuneet kaukaisilta mutta pakko se on hyväksyä, että niidenkin aika on käsillä. Iho alkaa menettää kimmokkuuttaan ja ikääntymisen merkkejä alkaa ilmentyä jo 25-vuotiaana, ja minä täytän kohta 35!

Re-Gen ihonhoitosarjan tuotteet on kehitetty hoitamaan ihoa ja erilaisia iho-ongelmia, kuten ikääntymistä, raskaus- ja muita arpia, ihon kuivumista, auringonpolttamia ja palovammoja. 

Tuotteet sisältävät Pure Cell Oil ainesosan, joka tekee tuotteiden koostumuksen kevyen ja rasvattoman tuntuiseksi ja varmistaa että vitamiinien ja kasviuuutteiden hyödylliset ainesosat pääsevät imeytymään ihoon. Re-Gen tuotteet ovat menestystuotteita monessa maassa ja kuuluvat myydyimpien arpien ja raskausarpien hoitotuotteiden sarjaan. Tuotteet ovat lisäksi todella edullisia, joten hinta ei ole kauniimman ihon esteenä. 


Re-Gen tuotteiden vaikuttavat aineosat:
A-vitamiini auttaa kollageenin muodostuksessa ja edesauttaa ihosoluja uusiutumaan.
E-vitamiini lisää orvaskeden kosteuspitoisuutta tehden ihosta pehmeän tasaisen ja joustavan.
Kehäkukkaöljy on luonnollinen antioksidantti, joka auttaa ihottumien ja pinnallisten ihoärsytysten hoidossa.
Laventeliöljy rauhoittaa ihoa ja on luonnollinen antiseptinen aine joka tappaa bakteereja.
Rosmariiniöljy auttaa elvyttämään ihoa. Sillä on myös rauhoittavia ja antiseptisia ominaisuuksia.
Kamomillaöljy rauhoittaa tulehduksia ja soveltuu erityisen hyvin rasittuneelle ja herkällle iholle.
Pure Cell Oil on laboratoriossa kahdesta luonnonöljystä valmistettu öljy joka ohentaa Re-Gen öljyn ja voiteiden koostumusta tehden niistä helpommin levittyvän ja imeytyvän. Se tekee ihosta pehmeämmän ja joustavamman tuntuisen.



Voiteiden tuoksu on alkuun melko voimakas mutta hahmotan sen johtuvan kukkaisöljyistä joita nämä tuotteet sisältävät. Tuoksut silti laantuvat melko nopeasti iholle levittämisen jälkeen. Testaan Re-Gen sarjan seerumia, Re-Gen Cream -voidetta joka sopii kasvojen lisäksi muuallekin vartaloon sekä Re-Gen Oilia. Öljy on ihana tuote, olen käyttänyt vastaavaa tuotetta aiemminkin ja sillä oli todella vaikuttavia tuloksia. Raskausarpiin se ei mielestäni tehonnut niin hyvin kuin olisin ajatellut mutta sen sijaan hoidon myötä painoni alkoi yllättäen laskea. En keksi muuta syytä kuin sen, että ihon stimuloiminen hieromalla sai aikaan muutoksen aineenvaihduntaani ja paino alkoi laskea. Jo lyhyen ajan jälkeen painosta tippui pari kiloa. Toivon koko sydämestäni, että sama ihme tapahtuisi jälleen!

Testijaksoni on vasta alussa ja olen käyttänyt tuotteita nyt reilun viikon ajan kahdesti päivässä. Öljy luultavasti kuluu nopeiten mutta kasvovoide (125ml) kestää oletettavasti todella pitkään. Toivon tuotteiden tasoittavan vatsan, reisien, lanteiden ja kasvojen ihoa vähentäen epätasaisuuksia ja lisäämällä kaivattua hehkua.



Re-Gen tuotesarjaa myy mm. BREMAU - suomalainen verkkokauppa, joka tarjoaa uniikkeja ja tarkasti valikoituja kotimaisia sekä kansainvälisiä brändejä. Tuotevalikoimiin kuuluvat ihonhoitotuotteiden lisäksi asusteet. Bremau:lla on kuluttajille suunnatun verkkokaupan lisäksi myös ammattilaisille suunnattu sivusto, jonka valikoimiin kuuluvat ripset, kulmat, kestopigmentointi ja mm. ripsikoulutukset.


Psst! Käy osallistumassa Re-Gen tuotteen ARVONTAAN instatililläni @suvikukkasia 7.11. mennessä!


Kaupallinen yhteistyö www.bremau.fi kanssa.