Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

K niin kuin kirjain




K niin kuin...


Etsin tätä postaustani koko iltapäivän sitä löytämättä. Olinko siis vain kuvitellut julkaisevani sen. Selkeä mielikuva kuitenkin oli vaikka tuosta oletetusta julkaisusta onkin kulunut nelisen vuotta. 

Ehkä sitten vain ajatustasolla elelin. Se oli sitä aikaa kun vanhempani yllättäen menehtyivät ja kaikki oli sumuista. Niinkuin kaikki on edelleenkin vähän sekaisin tai sumussa. Aika on menettänyt merkityksensä. Mennyt, tuleva ja tämä hetki on ikäänkuin samassa linjassa.

sisustuskirjain, kierrätys, diy,

Olin aloittanut tämän teon ennen tuota kamalaa elämäni kohtausta. En tiedä mistä tuli kirjain K. Ehkä keväästä, kukista tai kesästä. Ehkä kiitollisuudesta, kauneudesta, kohtalosta.
Myöhemmin K sai synkempiä merkityksiä. Kuolema. Kärsimys. 

No, elämä on monien asioiden summa. Rinta rinnan kulkevat ilo ja suru, viha ja rakkaus.

sisustuskirjain, kierrätys, diy

Kirjain on tehty kierrätysmateriaaleista kuten yleensäkin kaikki mitä teen tai olen tehnyt.
Vahvasta kartongista tai pahvista leikkasin muodot ja osat kiinnitin toisiinsa maalarinteipin avulla. Kalkkimaalia pintaan ja silkkipaperista sekä kirjansivuista tein ruusukkeita, jotka sitten liimasin kirjaimen etupuolelle. Ruusukkeiden väleissä erilaisia paperista leikattuja lehtiä.





Nämä yläkuvan hyllyt olivat ennen laatikko, josta irrotin pohjan ja kannen, ja nostin ne seinälle.


Kaatikselta löydetty rukin osa sai ylleen helmiäistä pinkkiä. Pinkki ei oikeastaan ole ikinä ollut lempivärejäni mutta silti yllättäen sitä löytyy nykyään lähes jokaisesta huoneesta.


Kuvan violetin ja vihreän sävyt sen sijaan ovat olleet lempivärejäni jo vuosikausia. Kanervan sävyt ovat löytyneet niin sisustuksesta kuin vaatteistani, ja olihan hääkimppunikin pelkkiä kanervanoksia.

Appiukon tekemällä pöydällä heinäseipäästä tekemäni koruteline. Ja keskellä taustalla miehen vanhasta pokaalista ja kukkaruukusta tuunaamani pöytäkoriste, jonka maalasin struktuurimaalilla.


Toisen roska, toisen aarre.








 

sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Julisteet pojan huoneeseen Gallerixilta



Mainos Gallerix.fi

Kevättä kohti kuljetaan, maaliskuukin jo puolessa välissä. Ihanaa kun valon määrä lisääntyy. Keväällä saan yleensä enemmän virtaa ja halu muutoksille sisustuksessa kasvaa. 

New Ideas -poster

Tilasin jälleen muutaman julisteen lisää kun siihen avautui mahdollisuus. Jo tutuksi tulleen Gallerixin runsaasta valikoimasta valitsin pojan huonetta ajatellen muutaman A4-kokoisen posterin.

Julisteita löytyy neljää eri kokoa. Julisteen voi halutessaan valita joko reunattomana tai valkoisin reunoin. Gallerixin valikoimista löytyy myös kehyksiä neljässä koossa ja kolmessa värissä. Mutta tällä kertaa en kehyksiä tilannut, sillä ne ovat suht kalliita ja samaa laatutasoa saa esim. Jyskistä monta kertaa halvemmalla.

 
Aiheiksi valikoitui mm. pelaamiseen, luontoon ja avaruuteen liittyviä kuvia, lapsen mieltymyksiä seuraten. Tein valinnat myös siltä pohjalta, että kuvat kiinnostaisivat lasta myös tämän kasvaessa. 

Baby Turtle On Beach

Tuotteet saapuivat jälleen nopeasti, noin viikossa. Tarvittaessa asiakaspalvelu auttaa ja toimii kiitettävästi. Julisteet on pakattu kauniisiin pahvikartioihin, joita mielellään käyttää sisustuksessa sellaisenaankin somisteena tai sitten ne toimivat kätevinä säilytyspakkauksina vaikka lasten piirrustuksille tai kausikoristeille. Silkkipaperikääreet ovat nekin jotenkin ihanan ylellisiä.


Julisteet sängyllä:

Taustalla:



Julisteet isossa kehyksessä:


Tilasin kaikki julisteet koossa 21x30. Sävymaailma näissä kaikissa on hillitty mutta jotkin sävyt toistuvat osassa julisteissa. Tarkemman listan suosikeistani löydät täältä.




| mainos | 



torstai 24. helmikuuta 2022

Ikuistuksia kankaalla



Jokin aika sitten vastaani tuli yritys nimeltä Elobina. Elobina.fi on sivusto, jossa voi suunnitella kuoseja itse ja sitten tilata kankaita ja kangastuotteita näillä omintakeisilla kuoseilla ja kuvioilla. Hetimiten otin yhteyttä Elobinaan ja aloin suunnitella mielessäni kuosivaihtoehtoja. Kuosisuunnittelu on ollut tärkeä osa elämääni jo vuosia, ja 2006 valmistuin tekstiilialan artesaaniksi 'pääaineena' painokankaiden suunnittelu ja valmistus. Jo opintoja aiemminkin olin tehnyt paljon painotöitä mutta lähinnä vain sabluunoiden avulla. Artesaanin opinnoissani opin valottamaan seuloja ja löysin uuden tavan kuvioida kankaita. Valmistumisen jälkeen olen tehnyt ja valottanut kotipimiössäni seuloja ja painanut sukulaisille verhoja ja pussilakanoita. Nyt sitten kun kehitys on tuonut mukanaan kaikkien saataville uusia tapoja kuvioida kankaita niin oli hienoa päästä luomaan itse kuoseja ja näkemään kättensä jälki digipainetuissa tekstiileissä. Digipaino on kyllä varsin mahtava keksintö! Se on ympäristöystävällinen vaihtoehto eikä painovärit sisällä vaarallisia kemikaaleja. Painotaloissa monesti tekstiilit painetaan bensiinipohjaisilla väreillä ja seulojen puhdistus vaatii sen mukaiset myrkyt. 


Halusin yhdistää kuosiin valokuvia sekä käsin piirrettyjä elementtejä. Käytin suunnitteluun ilmaista selainpohjaista kuvankäsittelyohjelmaa. Piirretyt elementit tein piirtämällä kuviot paperille, skannaamalla tai ottamalla kuvista digikuvat ja muokkaamalla niitä siten, että sain aikaiseksi kasan erilaisia png-tiedostoisia kuvaelementtejä. Tähän ei riittänyt yksi ohjelma vaan käytin useampaa ohjelmaa rinnatusten. Tarkoitus on siis sanoa, että omien kuosien suunnitteluun ja toteutukseen ei välttämättä tarvita mitään kalliita lisenssiohjelmistoja vaan työstä selviää maksuttomillakin ohjelmilla. Tosin se voi viedä enemmän aikaa. Kuosisuunnittelu itsessäänkin on aikaavievää ja haastavaa puuhaa. Oikea sommittelu, oikeat värisävyt, koot, asemoinnit ym. vievät aikaa ja monesti tahtoisi saada nähdä nämä eri vaihtoehdot valmiina tuotoksena joista voisi sitten valita sen oikean. Elobina.fi sivustolla on maksuton ohjelma, jonka avulla kuoseja voi asetella kankaalle ja siten tarkistaa miltä mikäkin sommitelma näyttää. 



Helmikuussa teetin niin sanotun testierän digipainettua kangasta. Tilasin metrin ihanan pehmoista samettia johon painatin Sukupuuksi nimeämääni kuosia. Tarkoitus oli luoda kangas, josta lapset voisivat katsella juuriaan ja pitää isoisovanhemmat tällä tavoin lähellään. Suku ja perhe on tärkeä ja on hyvä tiedostaa omat juurensa. Ompelin kankaasta isot tyynyt ja niistä tuli todella kivat! Sukupuu-kuosin pohjalta lähdin sitten ideoimaan tätä verhokangasta, josta tulisi verhot lastenhuoneeseen. Kankaassa olisi iso kuva lapsista, ja lisäksi joitakin muita elementtejä. Pyörittelin eri vaihtoehtoja pitkään ja kuvan saaminen kankaalle siten miten sen halusin tuotti haasteita ja työ jäi välillä hautumaan useiksi viikoiksi. Lastenhuoneen silloiset verhot oli tehty äidiltäni saaduista lakanoista ja äitini kanssa olin puhunut, että tarkoitus on kyllä tilata tilaan uudet verhot kunhan vain saan kuosin kuosiin. Meni viikkoja, ja aina äitini kyseli että joko uudet verhot ovat tulleet mutta oikea sommitelma haki vielä uomiaan. Verhojen kuosit vaihtuivat ja tein monta erilaista versiota kunnes sitten lopulta päätin muokata kuosista ihan erilaisen kuin alkuperäinen suunnitelma oli. Piirtelin paperille erilaisia kuvioita, kukkia ja lehtiä, ja muokkasin niitä lasten kuvaan sopiviksi elementeiksi. Verhojen kummassakin sivussa kulkee ohuet raitamaiset kuvioinnit. Ne eivät ole raitoja vaan lasten nimet, jotka on kirjoitettu jatkumona yhteen putkeen. Lopputulos on herkkä. 

Kankaan valinnan suhteen pohdin pitkään oikeaa kangasvalintaa. Halusin painattaa ohuet ja keveät verhot. Valitsisinko luomupuuvillaisen ohuen popliinin vai ekopuuvillasatiinin. Pidän satiinisidoksisesta kankaasta, se on kaunista ja ylellistä. Siitä minulla ei kuitenkaan ollut näytepalaa kuten muista kankaista ja siksi valinta olikin haastavaa. Mutta päädyin kuitenkin Alnarp Ekoon, puuvillasatiiniin, ja se kannatti! Kangas on lähes ylellisestä. Sitä on helppo käsitellä ja ommella, ja painojälki on kaunis ja selkeä. Satiinisidos tuo kankaaseen viehättävää kiiltoa juuri sopivasti. 

Nyt verhot ovat vihdoin viimein valmiit. Tilasin kangasta useamman metrin siten, että kuosi toistuu metrin välein. Ompelin kankaasta kaksi kahden metrin pituista verhoa. Elobinalta voi tilata myös valmiiksi ommellut verhot mutta minä halusin tehdä työn itse. 
Kyseessä on yhteistyöpostaus ja normaaleissa oloissa teen yhteistyöt aina ajallaan.Tämä työ vaati toteutuakseen ihan liikaa aikaa mutta elämä on joskus sellaista, ettei kaikki mene kuten suunnittelee. Kuosin valmistuminen vei aikaa, mutta itse kangas tuli minulle parin viikon sisällä tilauksesta. Sain odotetun paketin 23.3. Innoissani avasin paketin ja odotin, että saan vihdoin näyttää valmiin kankaan äidilleni. Mutta en saanut. 24.3. sain kuulla uutisen jota en olisi ikinä halunnut kohdata. Äitini menehtyi yllättäen, äkkiarvaamatta. Varoittamatta. Kaiken piti olla hyvin. Muttei ollutkaan. Verhot jäivät pakettiinsa. Pari kertaa otin ne esiin aikomuksena leikata ne mutta en saanut mitään aikaiseksi. Kaksi kuukautta siihen meni, että sain voimia viedä työni päätökseen. Kaksi kuukautta on kulunut ja silti tuntuu, ettei aika liiku mihinkään. Olen edelleen shokissa. Kohtasin tuona aikana toisenkin menetyksen, isäni lähti kaksi viikkoa äidin lähdön jälkeen. En voi ymmärtää miksi elämä otti tällaisen suunnan. Viime vuosi oli erityisen raskas ja tähän vuoteen siirryttiin toiveikkaina. Mutta nyt kuusi lasta menetti tärkeät ja rakkaat isovanhemmat, ja kaksi lasta menetti elämänsä tukipilarit, rakkaat vanhempansa. Kaikella on tarkoituksensa. Mutta mikä oli tämän tarkoitus?
Nyt jäin vain pohtimaan - kaiken keskellä ja lisäksi - että sukupuukankaasta uupuu kaksi tärkeää henkilöä. Isäni ja äitini. Teitä suuresti ikävöiden ja kaivaten, me, rakkaanne.





Julkaistu aiemmin 28.5.2018



Valo herättää kuvan eloon



Kuultokuva tai tarkemmin litofaani on kolmiulotteinen pinta, joka valon avulla muuntuu kuvaksi. Kyseessä ei ole mikään uusi keksintö vaikka 3D-tulostus onkin tuonut nämä kuultomaiset kuvat jälleen ihmisten tietouteen. Litofaaneja on tehty aiemmin posliinista, termi litofaani tarkoittaa sanatarkasti läpinäkyvää kiveä, mutta se on paperin ohutta, läpikuultavaa posliinia, johon on valettu kohokuva-aihe. Kun kuvan taakse vie kynttilän tai led-valon, tai kun kuvan laittaa ikkunan eteen, muuntuu kohokuvioitu pinta näkyväksi kuvaksi. 

Tekniikka on hyvin mielenkiintoinen! 3D-tulostus tekee toteutuksesta helppoa mutta miten suurta taitoa on vaatinut tehdä sama kovalle posliinille. Sitä sietää ihmetellä. 

Täytyy sanoa, että en ollut kuullut kuultokuvista aiemmin, mutta ehkä olin nähnyt niitä silti joskus tietämättäni sen tarkemmin mistä oli kyse. Somessa.comin kautta sain tietää Kuultokuva.fi -verkkokaupasta, josta saa tilata omalla kuvalla varustettuja kuultokuvia - tauluja ja valaisimia. Taulut ovat kooltaan valokuvien suuruisia, suurin koko on noin 25x16cm riiippuen valitun (oman) kuvan koosta ja muodosta.

Sain kaksi erikokoista taulua ja isompi on kooltaan 25x25cm kuvan alkuperäisestä muodosta johtuen. Tuo isompi kuva on heti hieman hauraamman oloinen pienempään verrattuna, vaikka isompi kuva onkin paksumpi ja sen takia kuvan värit tulevat valon avulla tummempina esiin. Kuvan sävy on sepian ja mustavalkoisen välimaastossa. Mutta lisähuomiona vielä se, että vaikka tuote tuntuukin hauraalta, niin tuote kyllä kestää esimerkiksi tipahtamisen lattialle tai pienen painorasituksen. Itse nimittäin pelkään kokoajan, että joku lapsista tönäisee taulun alas pianon päältä ja rikkoo sen. Mutta valmistajalta sain lohdullista kuultavaa, tuotteen materiaali on varsin kestävää.

Tilasin kuvat kaarevina, joten ne pysyvät pystyssä tasolla itsestään ilman erillistä tukea. Suorassa mallissa on reiät kulmissa, jotta kuvan voi laittaa roikkumaan esimerkiksi ikkunan eteen.

Kuultokuvat ovat ympäristöystävällinen valinta. DataNorppa (Kuultokuva.fi) käyttää kuultokuviensa tulostamisessa biopohjaista ja siten biohajoavaa PLA-muovia sekä tuulivoimalla tuotettua sähköä. 

Kuultokuva.fi, DataNorppa, 3D-printing

3D-tulostamista voi harrastaa itsekin ja se harrastus vie mennessään. Netistä löytyy sivustoja, joista voi ladata ilmaisia malleja ja tulostaa niitä sitten itse. Laiteinvestoinnit eivät kuitenkaan ole ihan halvimmasta päästä ja mitä parempaa tulostusjälkeä haluaa sitä kalliimman laitteen tarvitsee. Hyvän laitteen hinta pyörii tuhannen euron luokassa ja siitä ylöspäin. Materiaalien hinnat vaihtelevat laadun mukaan 25-100 euron väliltä per kilo. Materiaalivalikoima on melko laaja ja perinteisten materiaalien, PLA ja ABS (Legojen materiaali), lisäksi löytyy myös vaihtoehtoja, jotka voivat sisältää myös puuta tai metallia, tai joustavaa materiaalia.

Mutta helpoin tapa saada 3D-tulostettu tuote, esimerkiksi koru tai sisustusesine, on tulostuttaa se yrityksessä jonka palveluihin 3D-tulostukset kuuluvat. Kuultokuva.fi verkkokaupasta voi toiveen mukaan tilata myös muitakin tuotteita kuin vain kuultokuvia. Esimerkiksi korvakorujen tai riipuksen hinnaksi tulee noin kymppi.

Mielenkiinnon saattelemana kävin tutkailemassa netistä tietoa kuultokuvista eli lithophaneista ja löysin mm. videoita, joissa näytetään millaisesta laitteesta on kyse ja miten tulostus tapahtuu. Yllätyksenä tuli kuitenkin se miten kauan tällaisen taulun tulostuminen voi kestää - jopa 5-8 tuntia. Taloudellisena ihmisinä mietin tietenkin heti, että miten paljon tulostin mahtaa sitten kuluttaa sähköä kun tulostus kestää noin kauan. Vastaukseksi sain, että sähköä kuluu suurinpiirtein perinteisen hehkulampun verran, eli 60-100w sen jälkeen kun tulostusalusta on alussa lämmennyt riittävästi.



Kiinnostuitko kuultokuvista? Tällä tekniikalla voi toteuttaa vaikka koko sukutaulun tai rakkaiden lemmikkien kuvat. Mikä olisi sen mukavampaa kun esitellä valkoisia pintoja vieraille ja katsoa heidän ihmetystään kun kohokuvioiset laatat heräävät valon kanssa eloon.




Kaupallinen yhteistyö | Kuultokuva.fi
Alkuperäinen julkaisu 13.9.2018

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Edulliset julisteet Gallerixilta

Kaupallinen yhteistyö Gallerixin kanssa.



Mustalla pohjalla oleva juliste: Letter Board No1 Poster.

Tilasin elämäni ensimmäiset julisteet kun Gallerix otti minuun yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä. Tähän saakka seiniämme ovat koristaneet ainoastaan minun ottamat valokuvat. Lapsikin jo hätääntyi, että meidän kuvia ei saa ottaa seiniltä pois. No ei tietenkään. Kyllä näille paikka löytyy toisaalta. 

Olen aina haaveillut sellaisesta kuvaseinästä. Ja siinä voisi ihan hyvin olla sekalainen lajitelma omia kuvia ja valmiita postereita. Sulassa sovussa.


Julisteiden valikointi ei ollut mitenkään helppoa. Valikoima on laaja ja kategorioita joista valita suosikkinsa on toistakymmentä. Kun on kahlannut koko julisteviidakon läpi täytyy jälleen tehdä valintojakoon suhteen. Julisteita löytyy neljää eri kokoa. Julisteen voi halutessaan valita joko reunattomana tai valkoisin reunoin. 

Gallerixin valikoimista löytyy myös kehyksiä neljässä koossa ja kolmessa värissä.

Itse tilasin 9 A4:n kokoista julistetta ja yhden A3:n kokoisen, ja lisäksi 2 erikokoista mustaa kehystä. 

Julisteet ovat edullisia, nämä pienimmät maksoi ostohetkellä alle 7e/kpl. Kehyksen sen sijaan ovat kalliimpia, ja suosittelenkin vertailemaan hintoja myös muualla. Itse nimittäin juuri tänään löysin kolme erikokoista kehystä 6 eurolla Jyskistä. Mieluummin siis käyttää rahat julisteisiin. Olisi kannattanut itsekin jättää ainakin yksi kehys tilaamatta niin olisin voinut panostaa enemmän isompiin kuviin, ja välttynyt maksamasta osaa lähetyksestä itse.


Päällimäisenä Cuban Street Poster.


Kaikille julisteille ei vielä ole löytynyt paikkaa, mutta toisaalta tykkään ripotella niitä myös ilman kehyksiä sinne tänne ympäri kotia. Ei nimittäin ole aina itsestäänselvyys sekään minne niitä nauloja lyö.

Valitsin pääsääntöisesti mustavalkoisia tai niukkasävyisiä kuvia, mutta myös pari pastellinsävystä julistetta. On kiva leikitellä yksityiskohdilla ja esimerkiksi vaaleanpunaista meiltä löytyy mm. olohuoneesta ja makkarista. Vaaleanpunainen ei ole mikään ykkösvalintani, mutta jostakin syystä olen silti alkanut ripotella sitä sinne tänne pieninä annoksina. 

Aihepiirit julisteissa liikkuivat musiikin ja vintagen maailmoissa. Myös huumori pilkahtelee niissä. Yllättävän monessa julisteessa on eläin.

Seinällä julisteet ylhäältä vasemmalta oikealle:
Alhaalta vasemmalta oikealle:

Pianon päällä Hiding Giraffe Poster ja California Street Poster, molemmat koossa 21x30.
Seinän kehyksistä osa omiani osa Gallerixista tilaamiani. Tilasin siis 21x30 sekä 30x40 mustaksi maalatut puiset kehykset, joissa pleksi.

Jos haluat tutustua muihin suosikkeihini, niin klikkaa tästä.


Tuotteet saapuvat noin viikossa ja ne on paketoitu huolella. Tarvittaessa asiakaspalvelu auttaa ja toimii kiitettävästi. Omassa tilauksessani oli muutama kulmastaan ruttaantunut juliste, ja uudet pitäisi olla tulossa tilalle, ilmaiseksi tietysti. Juuri kun siis mainitsin, että tuotteet on pakattu hyvin mutta silti osa julisteista oli saaneet osumaa, niin en tiedä missä vaiheessa niin on käynyt, koska periaatteessa ne eivät pääse matkan aikana vahingoittumaan. Luultavasti siis pakatessa tai tulostettaessa on käynyt jokin viba.
Mutta kaikki hyvin sillä uudet ovat tosiaan tulossa.

Onko Gallerix sinulle tuttu? Itse tahtoisin kehittää palvelua ja lisätä myös sellaisen vaihtoehdon, että julisteita voisi tilata myös omista kuvista. Julisteethan tulostetaan sitä mukaan kun niitä tilataan, joten ajattelisi ettei olisi ongelma tuottaa myös asiakkaiden kuvista olevia julisteita. Jos hinta pysyy samoissa kuin valmiit julisteet ovat, voisi nämä 'omakuvat' olla suurikin menestys.













 

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Oksisto katossa


Tätä on suunniteltu pitkään - ainakin omassa mielessäni. Rakastan luonnonmateriaaleja ja mielelläni niitä hyödynnän missä milloinkin. Mikään ei ole estänyt minua tuomasta luontoa sisään ja jo vuosia meillä on kotona ollutkin oksista tehty koriste, nykyään makuuhuoneessa mutta aiemmassa kodissa se oli olohuoneessa. Anoppilan pihalta kaadetuista koivuista keräsin pari hienoa oksaa, jotka kuivatin ja kuultomaalasin valkoisiksi. 

Nyt sain vihdoin tämän kattokoristeen toteutettua. Läksin metsään etsimään kuivia oksia ja löysinkin nämä kauniit keloontuneet oksat. Samalla löysin myös valtaisan määrän villivadelmia! Oksat asettelin kattoon. Ne ovat kauniita sellaisenaankin mutta ripustin oksille muutaman koristekristallin sekä paperiruusukkeet, jotka olen tehnyt jo vuosia sitten. Paperiruusukkeet roikkuivat aiemmin kattopalkissa mutta kokeilin siirtää ne nyt näille oksille, ja hyvältä näyttää. 


Meillä vietetään huomenna lasten yhteissyntymäpäiviä ja koristellut oksat sopivat siihen kuin nenä päähän. Tosin nämä ruusukkeet on roikkuneet katosta jo vuosia koska ne on vain niin hienot.

Oksat on kiinnitetty kattoon koukuilla ja ketjunpätkillä.


Miten sinä hyödynnät luonnonmateriaaleja?


Eikö olekin kaunis, luonnon luoma taideteos.




Puulaatikoista meikkihyllyksi


Tytöille kauniit asiat on tärkeitä. Bling bling kiinnostaa ja meikit täyttävät hyllyt jo pienestä pitäen. Äidiltä, mummalta ja tädeiltä saadut purkit ja pakkaukset laitetaan visusti talteen. Ja sitten käy niin, että niitä on jopa paikka täynnä (kuten äidilläkin). Siihen tarpeeseen suunniteltiin tämä hyllykkö. Tai ylipäänsä alunperin jokin hylly, johon saisi tärkeät meikki- ja korutavarat järjestykseen. Vastaus siihen miksi kaiken joukosta valikoitui juuri tämä DIY-hylly on puhtaasti kierrätys ja tuunaus. 

Lasten mumma ja täti löysivät kolme pientä puulaatikkoa kaatopaikalta, nappasivat ne mukaansa ja toivat ne meille. Siitä se idea sitten lähti. Väreiksi ajattelin heti kultaa ja sen kaveriksi pinkkiä. Muksujen iskä ei kuitenkaan vaaleanpunaiselle lämmennyt, joten piti keksiä jokin muu - kaikkia miellyttävä - väri. Violetti voitti. Mikäs siinä, onhan meillä eteisessä violetit seinät ja muutoinkin tykkään siitä. 

Laatikoista poistettiin maalit ja hiottiin. Työstetyt laatikot kiinnitettiin toisiinsa NoNails-liimalla ja pienillä nauloilla. Ennen maalausta teippasin rajat, jotta maalit eivät sekoitu keskenään. Maalaus tehtiin Mastonin maaleilla, Maston myös antoi maalit projektiin heidän 'Ideakilpailun' kautta.

Alunperin oli tarkoitus maalata hyllyn sisäosat kultamaalilla ja violetilla sivut, mutta koska kävi ilmi, että kultamaalin kulutuksenkesto on heikohko päädyimme maalaamaan kullalla sivut. Käyttämäni maalit olivat Zeron violetti ja Glitter, sekä Decoeffect kulta. Maalausprojektissa kaikenkaikkiaan meni aika pitkään, koska Zerossa oli todella pitkä kuivumisaika (n. 8-9 vrk), kultamaali kuivui reilussa päivässä.  Maaleissa piti ottaa huomioon myös se, etteivät ne ole kaikki keskenään yhteensopivia. Esim. Decoeffect kulta omanaan, sitä ei saa maalata Zeron päälle tai alle eikä se sovi glitterin kanssa.  

Glitter-maalin kanssa kävi vähän hassusti kun mies oli jo kiinnittänyt hyllyn seinään ennen kuin ehdin maalata hyllyn loppuun asti. Mutta toisaalta olin hieman pettynyt Glitter-maaliin, koska nimen perusteella voisi olettaa sen olevan glitteriä, siis karkearakeista, selkeää glitterimäistä maalia. Oikeasti se on kuitenkin lähes peittävää, sumumaista kultamaalia. Jos sillä suihkuttaisi nyt tuon violetin päälle, violetti jäisi lähes kokonaan peittoon. Ehkä teen Glitterillä sitten vain jotkut kuviot hyllyn taustalevyyn.



Hyllyköstä tuli kaikinpuolin hyvä ja toimiva. Muksu siihen jo tavaransa asetteli. Ehkäpä siihen voisi vielä tehdä irrallisia pieniä laatikoita, joihin meikkejä voisi laittaa. Aika myös näyttää miten kauan hylly pysyy siistinä. Esteettistä silmää omaava tyttönen saattaa kuitenkin yllättää ja pitää tavaransa järjestyksessä.

Tässä projektissa taas kohtasi hyvin kiinnostuksemme vanhoja tavaroita kohtaan sekä kierrätyksen ja tuunauksen ilo. 






maanantai 27. huhtikuuta 2020

LP-taidetta, diy



Tässä muutama uudelleen muokattu älppäri. Näistä ruusukkeen tapaisista saisi upean seinäelementin, kun kokoaisi useamman LP-kukan yhteen!



Mitä pienempää purkkia tai mukia levyjen sisäosan muotoiluun käytät, sitä korkeampireunaisia ja suppeampia ruukkuja ja astioita saat aikaiseksi.

Katso edellisestä postauksesta tarkempaa ohjetta levyjen muokkaamiseen.









sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Happy Halloween 2019



Rakastan järjestää juhlia - leipoa ja tehdä koristeita. Varsinkin lapsille on kiva järkätä kaikenlaista. Meidän aikuisten sosiaaliset piirit ovat niin suppeat ettei vieraita oikein ole kutsuttavana, varsinkaan kun en ole innostunut alkoholipitoisista juhlista, mutta onneksi lapsille on tullut koulun myötä ystäviä. Ja mukavaa, että kaikki ovat aina innokkaita tulemaan kun jotakin järjestellään. Nämäkin Halloween-teemaiset minijuhlat syntyivät ihan extempore ja vieraat innostuivat mukaan erittäin lyhyellä varoitusajalla. 

Pari tuntia on sopiva aika lasten juhlille, pitempi aika saa jo pikkuihmisissä aikaan ylivirittyneisyyttä. Tällä kertaa Halloweenin vietto meni herkuttelun ja elokuvan katselun merkeissä. Kovin olivat omat lapset innoissaan ja tahtovat, että joka vuosi juhlitaan samalla tyylillä. No tokihan se minulle sopii. Saan itsekin hyvällä verukkeella pukea noitahatun päähän ja juhlia Halloweenia.



Juhlapöydän koristeet on helppo tehdä itse, vieläpä melkein ilmaiseksi. Rakastan helppoja ja näyttäviä DIY-juttuja, ja erityisesti sellaisia joiden tekemisessä budgetti ei pauku.

Pöytäliinaksi laitoin mustan kankaan ja valkoisen valoverhon, joka kulki pöydän yli kulmasta kulmaan. Pöytäliinojen päälle laitoin huovasta leikkaamani mustat "tabletit" ja koristeiksi laitoin lyhtyjä, valoköynnöksillä koristellun lasipullon, kultaisen kehyksen jonka koristelin mustalla kakkupaperilla ja muovisilla hämähäkeillä. Noita-aiheiset valokuvat kruunaavat kokonaisuuden. Etsin netistä vintagekuvia, jotka sopivat Halloweeniin. Tulostettuani kuvat laitoin ne erilaisiin valokuvakehyksiin. Suosin vanhoja kehyksiä mutta aina niitä ei ole saatavana. Halutessaanhan valmiit kehykset voi tuunata vanhannäköisiksi. Juhlien jälkeen kehykset kuvineen voi jättää osaksi sisustusta. Esimerkiksi tuo hattupäinen kissa on humoristinen somiste kirjahyllyssä. 




 Kynttilät ja lyhdyt luovat salaperäistä ja mystistä ilmettä.



Katossa roikkuvat oksat ovat siellä aina. Oksiin on helppo kiinnittää erilaisia koristeita teemoittain. Halloweenin aikaan oksissa lentelevät lepakot ja haamut. Nuo haamut ovat muuten älyttömän helpot tehdä! Todella näyttävät ja eläväiset. Haamujen tekoon ei tarvita mitään muuta kuin voipaperia ja pieniä ilmapalloja.


H A A M U T

Tee näin:
*  Revi voipaperista tai pergamiinipaperista suorakaiteen muotoinen kappale. 
*  Kastele paperi kauttaaltaan ja rutista se kuivaksi ja suorista se sitten jälleen. 
* Puhalla vesi-ilmapallo täyteen tai puhalla normikokoiseen ilmapalloon vain vähän ilmaa, noin nyrkin kokoiseksi palloksi. 
*  Kääri märkä paperiarkki pallon päälle siten, että siitä muodostuu haamun muoto.
* Sido ompelulankaa haamun "kaulan" ympärille löysästi, ja ripusta haamu kuivumaan johonkin missä se saa roikkua vapaasti ja kuivua muotoonsa. 
*  Poista kuivuneista haamuista lanka ja ilmapallo. 
*  Ripusta uusi lanka haamun päähän ja laita haamut paikoilleen.




Tarjottavina oli matoisa popcornkulho, sipsejä, erilaisia teemaan liittyviä makeisia, muumionakkeja, siniseksi värjättyä sitruunalimonadia, cocktailtikkuja (joissa lihapullaa, tomaattia, kurkkua ja juustoa) ja suklainen silmämunakakku. 





Silmämunakakun kakkupohjana on tavallinen kääretorttupohja, jonka värjäsin mustaksi aktiivihiilijauheella, mutta värjäykseen käy myös musta elintarvikeväri. Täytteenä on tuorejuusto-kerma täyte, jossa on 100 g tummaa suklaata. Kakkupohjien kostuttamiseen käytin kahvia. 



Rakas, ihana ystäväni totesi, että "Sulla on siellä ihan oma Strömsö."♥