maanantai 15. heinäkuuta 2019

Sisusta puutarhassa





Sisätilojen lisäksi myös ulkona voi sisustaa. Kustannus Mäkelän Sisusta puutarhassa on oiva kirja antamaan ideoita ja vinkkejä puutarhasisustukseen. Ideoiden lisäksi kirjasta löytyy runsaasti selkeitä ohjeita erilaisiin nikkarointiprojekteihin. 

Kirjan vinkit ja ideat ovat raikkaita ja helposti toteutettavia. Materiaaleina käytetään sitä mitä on kotona saatavilla. Materiaaleina voi käyttää myös kierrätysmateriaaleja, roskalavoilta löytyneitä tai uusiokäyttö-idealla käytettäviä. 

Puutarhaa sisustaessa vain taivas on rajana. Kannattaa antaa mielikuvituksen lentää ja katsella jo olemassaolevia esineitä ja asioita uudesta vinkkelistä. Vanhan ompelukoneen rautajaloista saa hienot jalat ruokapöytään, kahvikupeista saa ruokinta-alustoja linnuille, vanhat tuolit ja penkit voi somistaa kukkasilla, pyörän renkaat käyvät marjapensaiden tai köynnöskasvien tueksi ja käytöstä poistetut sähköllä toimivat valaisimet voi purkaa ja käyttää niitä lyhtyinä puiden oksilla tai pergolassa. Vanhat tiilet, salaojaputket ja verkot voi hyödyntää hyönteishotellin teossa. Kaikki käy!

Kirjassa on hauska idea, jossa leikkimökistä on tehty ikäänkuin portti toiseen maailmaan. Purkukuntoisen mökin takaseinä purettiin ja mökki aiottiin hävittää kokonaan, kunnes huomattiin, että jäljelle jäänyt osa toimiikin hauskasti sellaisenaan tilanjakana puutarhassa. Miten oivaa!

Kukkia voi istuttaa muuallekin kuin kukkaruukkuihin. Ruukun virkaa voi toimittaa vanha autonrengas, kottikärryt, käytöstäpoistettu grilli, kastelukannu, tynnyrit ja vaikka vanhat lenkkarit.

Kirjassa nikkaroidaan mm. pitkospuut, pergola, valaisinpylväs, portaat ja puutarhakalusteita. Tyylisuunnaltaan ideat ovat pääasiassa rouhean maalaisromanttisia mutta löytyy kirjasta myös vinkkejä japanilaisen puutarhan ideointiin.



Anna Örnberg 
Luovia puutarhaideoita pihoille ja terasseille  
Kustannus Mäkelä 2019



sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Helppo tablettisuoja huovasta - Diy

huopa, tasku, tablettitasku

No nyt on tabletti suojassa! 

Kauan tätä onkin suunniteltu mutta eikös sitä sanota, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Materiaalit on olleet varastossa jo pitkään mutta motivaatio ja inspis aloittamiseen on ollut hukassa. Tänään olikin tädin kanssa aiheesta puhetta, että jos tuntuu ettei huvita, niin silloin kannattaa arvostaa sitä tunnetta ja antaa asioiden olla. Ainakin niiden jotka eivät ole välttämättömyyksiä. Pelottaa vain, että jos se 'ettei huvita' kestää liian kauan ja lopulta huomaa erkaantuneensa kaikesta luovasta ja itselle tärkeästä niin kauas, että luovuus on kokonaan hukassa. 

Täytyy kuitenkin kai antaa itselleen armoa ja kuunnella itseään viisaamman ja vanhemman neuvoja, luova ihminen kun itsekin tätini on. Hän totesi pelkoajatukseeni, että kyllä se luovuus sieltä tulee kun sen aika on. 



Baby steps. Niin sitä mennään, eteenpäin.

Tämä tablettisuoja oli ihan hupaisan helppo tehdä! Tarvitaan vain oikeankokoinen pala huopaa ja ompelukone. Suoja tehdään pitkästä suorakaiteenmuotoisesta palasta, joka ommellaan taskuksi ja kansiläpäksi. Ohjeentapainen postauksen lopussa.

Tein tablettisuojani paksusta huovasta, paksuus ehkä kaksinkertainen verrattuna tavalliseen askarteluhuopaan. Tein kuitenkin siten, että taitoin huovan kaksinkerroin taskuosan kohdalta ja kannen kohdalla on vain yksinkertainen huopakappale. Suoja muotoutuu taittelemalla se oikeaan muotoonsa ja ompelemalla sivut kiinni. Koristelin tämän huovasta leikkaamillani lehdillä ja ompeluun käytin vihreää silkkilankaa (mummolan peruja). Kansiläppä pysyy suljettuna satiininauhan avulla. Tukea ja vahvuutta suojalaukkuun saa sujauttamalla taskuosaan esimerkiksi vanhan kirjan kannet tai käyttämällä konepahvia. Kansiläpän reunat käänsin ja ompelin käyttämällä suoraaommelta ja siksakkia. Koristelin myös kansiläpän lehtikoristeilla.







maanantai 8. heinäkuuta 2019

Täyden kympin katto?

Kymppikatto, täyden kympin palveluako?

Huomaatko kuvassa jotakin erikoista? Itselle se on niin jokapäiväistä etten enää kiinnitä siihen juurikaan huomiota. Toisinaan ehkä kiroan sitä, että joudun tiirata lämpötiloja nurinniskoin. Voisihan sen korjata, tai vaihtaa uuteen. Mutta en halua. Se muistuttaa siinä niin kauan kunnes asianosainen tulee ja korjaa sen. Mutta toisaalta, en usko että sitä päivää tulee. Siksi on aika sanoa asia ääneen. Olen kohta vuoden tätäkin asiaa kantanut kuin kivirekeä perässäni. Se muistuttaa myös siitä, että ei saa antaa kenenkään kävellä ylitseen. Ja siitä, että pitää puolustaa itseään. Ja myös siitä, että jostakin, kuin ihmeen kaupalla, se voima tulee. Voima, joka saa tekemään asioita joihin ei olisi koskaan uskonut pystyvänsä, tai joita ei uskoisi jaksavansa.

Viime syksynä sain yhteydenoton eräältä kattofirmalta, että tulisivat ilmaiseksi tekemään remppa-arvion. Ajattelin, että eipä siinä mitään menetäkään, että tervetuloa vaan. Siinä keittiönpöydän ääressä nuorehko mies esitteli hurjia alennuksia (omasta ja firmansa mielestä) ja mielipiteitä katon huonosta kunnosta. No, olihan se vanha, luultavasti alkuperäisessä - 60-luvulla tehdyssä - kunnossaan. Ei siinä oikeastaan mitään isompia vikoja silti ollut, ainoat ongelmat olivat välikaton tila joka taas johtui edellisten asukkaiden vähän sinnepäin tekemästä remontista. 

Yleensä en tee mitään päätöksiä tuosta vain. Pelkän salaatin valitsemiseen kaupan valikoimista saattaa kestää kymmenen minuuttia kun vertailen mikä niistä kaikista puskista on se tuuhein, runsain, puhtain ja tervein. Kaikki minut vähänkään tuntevat tietävät, että valintojen tekeminen ei ole vahvuuksiani. Vertailen, arvioin ja pohdin pitkään ennen kuin teen lopullisen päätökseni, ja usein senkin jälkeen oloni on epävarma. Teinkö nyt oikein, oliko päätös järkevä, olisiko kannattanut vielä miettiä, mihin perustin päätökseni, jne. Toisinaan ajattelen, että on vain uskallettava ja luotettava, hypättävä uusien asioiden pariin vaikka vähän jännittääkin. Toisinaan mietin, että onko jännitys tai epävarmuus viesti intuitiolta. Mistä sen tietää?

Viime syksynä tein päätöksen nopeasti, päätöksen jota en ollut aikonut tehdä mutta jäin ns. mainonnan uhriksi. Taustalla vaikutti suuresti myös muutamaa kuukautta sitten kokemani elämäni suurin trauma, shokki ja sen tuoma suru, uupumus, stressi, ahdistus ja masennus. En halunnut tuon kaiken painolastin jarruttaa kenties pakollista asiaa. 

Kun sopimus katon uusimisesta oli tehty, aloin tapani mukaan epäillä päätöstäni lähes heti. Asiaan vaikutti myös naapurien mielipiteet siitä, että olisi pitänyt vertailla ja että heidän kattonsa oli maksanut reippaasti vähemmän. Koska henkinen ja psyykkinen tilani oli häilyvä tein päätöksiä väärässä mielentilassa. Pieni välihuomio, älä tee isoja päätöksiä uupuneena! Päätin kuitenkin kokeilla vielä jos voisin tehdä asian suhteen jotakin. Kyselin paikallisilta yrityksiltä hinta-arvioita ja ne olivat kaikki suurinpiirtein samaa luokkaa, mutta ihan eri luokkaa kuin tuon isomman kattofirman tekemä tarjous. Tarjouksen suuruus herätti keskustelua myös netin rintamamiestalo-ryhmässä, jossa epäiltiin että kattomme tultaisiin tekemään kullasta tuolla hintaa. 

Lopulta päädyimme perumaan kaupat. Naiivisti ajattelimme sen onnistuvan suhteellisen hyvin. Kattofirmassa ei oltu lainkaan samaa mieltä. Saimme uhkauksina suuria sakkoja ja vetoamuksia siitä, että kauppaa ei voi enää perua kun materiaalit ovat lähteneet jo tilaukseen. Mitään ei oikeasti kuitenkaan oltu tilattu, koska meillä oli 7 päivää aikaa tehdä muutoksia kauppaan/tilaukseen. Olisimme siis voineet vaikka vaihtaa värin mustasta punaiseen ja pellit huopaan. Kun vetosin tähän sopparin seikkaan he puolestaan vetosivat myyntiedustajalle maksettavaan korvaukseen, mutta kyseessähän oli maksuton hinta-arvio. Kattofirma teki kaikkensa, jottei peruminen onnistuisi. Lopulta otin yhteyttä kuluttaja-asiamieheen joka vahvisti, että olemme oikeutettuja perumaan kaupan ja lopulta he myös suosittelivat tekemään kyseisestä firmasta ilmoituksen kuluttajariitalautakuntaan ja jättämään ratkaisupyynnön lautakunnan ratkaistavaksi. Oikeastaan lopulta minulle on ihan sama mikä tulos sieltä tulee, tärkein pointti on se, että tiedän tehneeni kaikkeni omien oikeuksieni puolesta. Ja tiedän, että kuluttajavirastossa ollaan puolellani, että en toiminut omavaltaisesti vaan minulla oli oikeus ajaa asiaani. 

Kattofirma ei kuitenkaan suostunut perumiseen eikä välittänyt kuluttaja-asiamiehen kommenteista. Sain kuitenkin tiputettua hintaa alaspäin, sen jälkeen piti vain toivoa, että remontti sujuisi hyvin. 

Kyseinen kattofirma toimi väärin, ja on toisaalta ikävää, että kanssamme asioinut myyntiedustaja jäi kurjaan välikäteen. Eihän se hänen syynsä ole, että edustamansa firma toimii epäasiallisesti ja -eettisesti. Kyseiselle firmalle en kuitenkaan keksi mitään hyvää sanottavaa. Remontin toteuttivat pari nuorta kaveria, joiden työntekoa ei juurikaan ole moittiminen. Tosin rikkoivat he yhden isoista verannan ikkunoista, mutta korjauttivat sen. Ja katolta tipahteli niin porakoneita kuin lankkuja, jotka rikkoivat matkalla maahan pihasisustusesineitä, portaita, lämpömittarin sekä tekivät ikävän jäljen talon takaseinään. Tuosta seinään tulleesta lohkeamasta sekä mittarista ilmoitimme itse firman toimitusjohtajalle, että vaadimme niiden korjausta ja lupasivat hoitaa asian. No, eivät ole hoitaneet. Lupauksesta on kulunut nyt reilu puoli vuotta ja edelleen saamme lukea lämpötilat nurinpäin ja muutoin niin siistissä ja eheässä seinän maalipinnassa on parinkymmenen sentin kokoinen irronut puusäie. Ja juuri kun ehdin ihastella takaseinän siisteyttä. Äidiltä perittyä pihakoristettakaan ei voi rahalla korvata mutta portaat, mittari ja seinä on korjattavissa, ja siihen korvausvelvollisia ovat Kymppikaton tyypit. Toivoa silti saa, että kuluttajalautakunta antaisi meitä puoltavan ratkaisunsa.

kymppi-katto, kattoremontti, lukkosauma

Tehtävää olisi kotona paljon mutta keneen voi enää luottaa? Terassin lattia ja portaat maalattiin 2017 ja seuraavana keväänä maali lähti lumien mukana. Maalinpoisto tehtiin mutta sekään ei toiminut halutulla tavalla. Korvauksena saadut uudet käsittelyaineet pölyyntyvät varastossa kun voimavarat kaiken uudelleenkäsittelyyn ovat vähissä. 

Vintin sisäkattokin täytyisi uusia kun edellinen omistaja oli kevysti sanottuna munannut koko homman tyylillä. Mutta mistä löytää luotettava ja hyvä tekijä tekemään sisäkattoremppa, ja vieläpä edullisesti. Hinta-arvioita on saatu, jotka vaihtelevat 10-30 000e välillä. En voi mitenkään uskoa, että levyjen ja villojen vaihto voi maksaa niin paljon. Itsekin varmasti osaisi tehdä vaikka ja mitä kunhan saisi vähän tukea ja apua oikeaan suuntaan menemisessä.

Kodin ylläpito on toisinaan stressaavaa, ja elämällä kun on tapana heittää kapuloita rattaisiin muillakin osa-alueilla niin mistä sitä voimaa aina saisi lisää?







Erityisen herkkää elämää



Kurkistus erityisen herkän elämään huumorilla sävytettyjen piirroskuvien kautta. Miltä meidän maailma näyttää, miltä se tuntuu, millaisia ajatuksia päämme on täynnä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastauksen Nemon uutuuskirjasta Erityisen herkkää elämää.

Kirjan kuvitus on sarjakuvamaista mutta isoin, kokosivun kuvin. Puhekuplat avaavat erityisherkän maailmaa helpolla tavalla ilman laajaa teoriatuuttausta. Kirja toimii sekä vertaistukena herkille, että auttaa ulkopuolista ymmärtämään sisäistä maailmaamme pohdintojemme, murheidemme, ajatustemme kautta. 

Moni kirjan kuvista oli kuin suoraan omasta elämästäni. Sitä hymähteli ja selaili kuvia samalla sekä hymy huulilla että hieman vakavammalla tunneskaalalla. Elo herkemmällä herkkyydellä on sekä vahvuus, voimavara että myös elämään yllättäviä haasteita tuova seikka, jota ulkopuoliset eivät usein ymmärrä. Toivottavasti tämän helposti lähestyttävän kirjan avulla opit ymmärtämään herkkää. 


Erityisen herkkää elämää
Petra Tanninen
Nemo 2019





@suvikukkasia - Instastoryssa lisää kirjasta.

Lautasellinen rakkautta


Ruoalla ei saa leikkiä. Höpö höpö. Kyllä minä ainakin tykkään hassutella ruoan kanssa. Ei se tarkoita sitä etteikö arvostaisi ruokaa. Lapsiperheessä kaikki keinot on lupa ottaa käyttöön kun lapsi nyrpistelee lautasen edessä. Meillä kun lapsia on kaksi niin ruoka jää syömättä milloin mistäkin syystä, ei aina edes siksi ettei tykkää vaan ehkä siksi, että sisarus sanoi jotakin väärää, lautanen on väärä, juomalasit on erilaiset tai toinen sai enemmän ketsuppia. Näiden tilanteiden purkamiseen kaipaa monesti apua ja monesti huumorin ja hassuttelun avulla tilanteet ratkeaakin. 

Usein lapset keksivät itsekin jotakin hassua ruokien suhteen. Tekevät itselleen voileivän ja huomaavat, että siitä muodostuikin jokin hahmo tai hassu naama. Siirappi jogurtissa näyttää koiralta ja makaronit muodostavat lautasella etanan. 

Nemon uusin kirja Lautasellinen rakkautta on hauska, lapsille suunnattu, ruokakirja. Kirjassa on kymmenittäin ideoita inspiroimaan ja auttamaan  lapsia syömään, maistelemaan ja tutustumaan uusiin makuihin ja raaka-aineisiin. Kirjan tekijä Linda Nyberg alkoi lapsen hassusta ruokatoiveesta innostuneena kehitellä erilaisia ja erimuotoisia ruokahahmoja. Perusraaka-aineita käyttämällä saa luotua vaikka millaisia kuvia lautaselle! Leipää, levitteitä, hedelmiä, kasviksia, kinkkusiivuja, juustoa, pähkinöitä, jogurttia... mitä vain keksitkin käyttää. 

Kirja sisältää kymmenittäin inspiroivia kuvia erilaisiin aamu-, ilta- ja välipaloihin. Jokaisen "taideteoksen" kohdalla on listattu tarvittavat raaka-aineet sekä vaihtoehtoiset ainekset. Joihinkin esimerkkeihin on erilliset kirjalliset ohjeet mutta muutoin tukena toimii vain kuva Lindan tekemästä ruokataiteesta, jota lukija saa sitten tulkita oman tyylinsä mukaisesti.

Lautasellinen rakkautta on iloinen ja rakkauden täyteinen kirja. Kukapa ei oman lapsensa eteen tekisi kaikkensa. Ja kuinka moni tuskailee ruokailuhetkien takia. Kirjan ideoiden turvin voit kokeilla rennompaa otetta ja luoda lautaselle papukaijan, koiran, apinan, sammakon, lohikäärmeen, prinsessan, ötökän, lankakerän ja nappeja, pöllön tai viekkaan ketun!


Lapsen tekemä voileipä, josta löytyikin yllättäen hauskat kasvot!


Nyberg, Linda
Nemo 2019



maanantai 17. kesäkuuta 2019

Mister



Kun kohdalle osuu hyvä kirja on se luettava heti kerralla kokonaan. Tosin pikkulapsiarjessa sellainen ei aina oikein onnistu. Silloin kyllä rehellisesti sanottuna vähän harmittaa kun ei saa istua nenä kiinni kirjassa 24/7. 

En ole nopea lukija, mutta nyt kyllä sain luettua nämä 538 sivua vuorokauden sisään. Koska oli vain pakko saada. Luettua. Kaikki heti  kerralla. Siitä tunnistan hyvän kirjan. Sitä ei voi jättää käsistään ja silmistään kovin pitkäksi aikaa. Perjantai-iltana aloitin ja luin kirjan neljän tunnin erissä. Yöunistakin oli helppo viikonlopun kynnyksellä napsaista pois ja käyttää ne tarinaan uppoutumiselle.

MISTER on E L Jamesin uusin teos. E L James taas tunnetaan Fifty Shades - trilogiasta. En ole varma onko se uuden kirjan/kirjasarjan markkinoinnin kannalta hyvä vai huono asia, että tätä uutta mainostetaan FSOG:n siivellä. Se antaa toisaalta kirjalle suuren painolastin. Jos Fifty Shades oli loistava ja upea rakkaustarina niin voiko tämä uusi olla sitä samaa. Pystyykö Misteriä lukemaan vertaamatta sitä kokoajan Jamesin edelliseen tuotantoon. Oma vastaukseni on, että voi ja ei. 

Aloitin kirjan kuten minkä tahansa uuden kirjan. Yritin olla vertailematta ja keskityin tarinaan. Onneksi James on erittäin taitava kirjoittaja ja hänen tyylinsä on vivahteikas ja kerroksellinen. Hän maalaa kirjoittamalla elävää  kuvaa lukijan verkkokalvoille. Ainakin itse koen lukukokemuksen ikäänkuin elokuvaksi, näen mielessäni tilanteet ja hahmot vielä senkin jälkeen kun kirja on siirtynyt käsistäni hyllyyn. Tarina elää vahvasti monella tasolla. 
Kirja on kirjoitettu kivasti kummankin päähahmon kautta, mutta lukeminen vaatii tarkkuutta huomata milloin tarinan katsantosuunta vaihtuu.

MISTERissä on joitakin yhteneväisyyksiä Fifty Shadesiin, mm. näissä esiintyy joitakin samoja ja samankaltaisia henkilöhahmojen nimiä. Luultavasti tarkoituksella. Sai se ainakin minun kasvoilleni pienen hymynkareen. Ja sitten se tarina. Sehän noudattaa samaa kaavaa kuin oikeastaan jokaisen tämän genren kirjailijan tuotokset. Romantiikkaa ja erotiikkaa tihkuva tarina rikkaasta miehestä ja tavallisesta kaduntallaajatytöstä. Tällä kertaa kirjan päähenkilöparina on mies, joka on saanut elämässään kaiken hopeatarjottimella. Kaiken ja vähän enemmänkin, sellaistakin mitä ei olisi halunnut. Tarinassa seurataan tämän aatelisen, Maximin elämää niin omalla henkilökohtaisella tahollaan kuin sitten parisuhteen kautta. Maxim elää huoletonta ja villiä poikamieselämää, jota ei vastuut ja työnteot paljon kiinnosta. Ikävä kyllä kohtalolla on muut suunnitelmat ja hän perii veljensä kuoltua suuren omaisuuden ja vastuun. Sinkkuelämä vaihtuu kuitenkin yllättäen hieman vakavampaan suuntaan kun Maxim ihastuu puolalaiseen siivoojaansa, Alessiaan. Alessialla on menneisyytensä taakkanaan, ja koko tarinan ajan tuo menneisyyden musta pilvi leijuu kaiken yllä.

Maximin ja Alessian suhde on täynnä epävarmuutta, jännitystä ja lopulta intohimoista rakkautta. Tarina kulkee vauhdilla eteenpäin ja aina kun luulet, että vihdoinkin rakkaus voittaa niin tarina tekeekin täyskäännöksen. Tarinan tunneskaaloihin ja hahmoihin on helppo samaistua. Lukukokemuksena MISTER on päihdyttävä, tunteiden täyteinen, kaunis rakkaustarina, joka pitää sisällään runsaasti kiihkoa ja intohimoa. Alessian ujous, vahvuus, taidokkuus ja vähäeleisyys koskettaa, ja Maximin tapa kohdella Alessiaa saa itsenikin kaipaamaan tuollaisen miehen käsivarsia ympärilleni. Kukapa ei tahtoisi tuntea olevansa toiselle se kaikkein tärkein.

Nyt luettuani kirjan vuorokaudessa koen suurta ahdistusta, että mahdollista jatko-osaa joudun odottamaan luultavasti melko pitkään. Kirja on juuri julkaistu alkuperäisellä kielelläänkin joten kakkososaa  tuskin on heti tulossa.

E L James
Mister


keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Vahvuutena herkkyys


Vahvuutena herkkyys on kirjoitettu suloisesti kirjemuotoon, joista jokaisen Taina Laane on allekirjoittanut. Hänen tyylinsä kirjoittaa ja "puhua" lukijalle on lämmin ja myötätuntoinen. Hän sanookin, että on pyrkinyt käyttämään ystävällistä ja empaattista lähestymistapaa. Ja mikäpä sen ihanampaa. Meidän jokaisen tulisi kohdella lähimmäisiämme, tuttuja ja tuntemattomia suurella sydämellä, ystävällisyydellä ja lämmöllä. Paljon mukavampi on ottaa vastaan hymy ja hyväksyntä kuin kylmä ja etäinen kohtaaminen. Ainakin näin herkän näkökulmasta kun kaikkea miettii, pohtii, arvioi ja tarkkailee jatkuvasti niin tuntosarvet usein ylikuormittuvat ja kaiken alle uuvahtaa. Olisi niin mukavaa jos saisi kohdata enemmän vilpittömyyttä, silloin saisi tuntosarvetkin hetken levätä.

Kirjemuotoon kirjoitettu kirja on kevyt lukijalleen. Kirjemuoto on helppo vastaanottaa, sen lukeminen tuntuu rennolta, rauhoittavalta ja läheiseltä. Ei ole vaikeita sanoja, termejä tai lauserakenteita. Oli jotenkin hassua ja ilostuttavaa seurata kirjeiden päivämääriä, ne kun tuntuivat ihan siltä, että niiden aikalinja kulkee samaa linjaa oman linjan kanssa. Puoleen väliin kirjaa aikataulut täsmäsivätkin, mutta sitten mentiinkin jo heinäkuulle ja sitä edemmäs. 

Kirja pitää sisällään myös harjoituksia ja tehtäviä herkkyyden tueksi ja vahvistukseksi. Tehtävät on suunnattu itseymmärrykseen, rauhoittumiseen ja palautumiseen. Herkkyyttä kuvataan myös sanalla aistivoimaisuus, ja siitä kannattaa pitää kiinni, se on vahvuus ja tärkeä voimavara oikein kanavoituna.


Laane, Taina
Kirjapaja 2019