torstai 26. syyskuuta 2019

Kässämeininki - kirja


Kässämeininki - 35 ideaa kotiin

Kirjaan on koottu hauskoja ja helposti toteutettavia käsityöprojekteja, joissa kierrätys ja tuunaus on pääosassa. Tämähän ideologia sopii hyvin itseeni. Käytän paljon kierrätysmateriaaleja ja tykkään tuunata ja hyödyntää toisten hylkäämiä materiaaleja. Kiertelen kirppareita ja roskalavoja ja kuskaan kaiken kotiin jemmaan "pahan päivän varalle".

Kirjassa tehdään mm. jakkaran päällisiä kaulahuiveista, koreista amppeleita, hyllyjä leikkuulaudoista, kukista ryijyjä, kupeista ja kipoista kynttilänjalkoja ja huovasta mattoja.

Kirjassa esitellyt projektit syntyy pienellä vaivalla kotoa jo löytyvistä materiaaleista ja tavaroista, tai tarvittavat jutut löytää vähällä rahalla kirppareilta. Silmät kannattaa pitää auki kun maailmalla kiertelee, roskastakin voi syntyä yllättäviä asioita. Kirjan ideoita voi käyttää inspiraationa omanlaistensa ideoiden toteuttamiseen tai noudattaa annettuja ohjeita tarkemmin.
Näillä selkeillä ohjeilla onnistut varmasti!

Maininki, Marjo
Karisto 2019


Marjo Maininki on luova yrittäjä, monipuolinen käsityöläinen sekä muotoilija. Käsitöitä tehdään rennolla kierrätysfiiliksellä. Usein ideat muotoutuvat materiaalilähtöisesti, kun jonkun roskasta tehdään toisen aarre. Maininki tahtoo tekemisillään inspiroida muitakin kustomoinnin, tuunaamisen ja kässämeiningin pariin! Emmi Korhonen on Helsingissä asuva ja työskentelevä freelance-valokuvaaja.







maanantai 23. syyskuuta 2019

Punajuurimuffinssit


Terveellinen punajuuri!

Sain viime viikolla testiin maitohappobakteerilla hapatettuja luomu täysmehuja, mm. punajuurimehua. Punajuurimehun sanotaan olevan erityisen terveellistä ja sitä olisikin hyvä juoda päivittäin. Punajuurimehun sanotaan ennaltaehkäisevän ihon ikääntymistä sekä auttavan parantamaan fyysisiä suorituksia. Punajuuressa on runsaasti vitamiinejä, antioksidantteja, mineraaleja ja foolihappoa. Muutoinkin punajuuri on monikäyttöinen juures. 

Punajuurimehua juodessani yllätyin siitä, että se ei sopinutkaan vatsalleni niin hyvin kuin toivoin. Punajuurta suositellaan mm. heille jotka ovat kärsineet sydänvaivoista, ja myös siksi punajuuri olisi suotava lisä omaan ruokavaliooni. Toki syön punajuuria muissa muodoissa mutta mehuna se olisi helpointa nauttia. Punajuurimehu aiheutti kuitenkin närästystä ja poltetta ruokatorvessa. 

Lisään tähän yhden vanhan ohjeeni punajuurimuffinsseihin, mutta olen käyttänyt punajuurta myös korvapuusteihin ja juustokakkuun. Punajuurimehua voi käyttää myös smoothieihin ja vaikka rahkaan.



Käytän taas hyväkseni hyväksi havaittua ohjettani ja kokeilen tällä kertaa lisätä muffinitaikinaan punajuurta!

2 munaa
1 dl sokeria

5 pienehköä punajuurta keitettynä ja soseutettuna
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Keitä/höyrytä ensin punajuuret kypsiksi ja soseuta ne.

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää joukkoon kuivat aineet ja voisula.
Lisää lopuksi punajuurisose taikinan joukkoon ja sekoita kevyesti kaikki sekaisin esimerkiksi lusikalla tai puulastalla. Lusikoi taikina muffinivuokiin ja paista 175*asteessa n. 10-15 minuuttia. Tarkkaile uunia ja kypsyyttä.
Tästä määrästä tulee n. 12 muffinia.

***

Ajattelin lisätä seuraavaan erään 100 g tummaa suklaata rouheena. Suklaa ja punajuuri ovat kiva makupari. Jaksan aina ihmetellä miten lapseni, jotka eivät yleensä tykkää mistään erikoisesta, tykkäävät silti kovasti näistä muffineista, joihin olen ujuttanut bataattia, kurpitsaa tai punajuurta, ja pyytävät vieläpä jopa tekemään näitä uudestaan. Hyvähän se tietysti on että maistuu. Ja saanpa samalla piilotettua herkkuihin jotakin vähän terveellisempääkin raaka-ainetta. Juurekset, marjat ja hedelmät kun eivät muutoin oikein tee kauppaansa.

Mukavia leipomishetkiä!






Juhlaruokakirja


"Juhlaruokakirja on ruokavaikuttaja Peggy Thomaksen toinen teos. Hänen bloginsa, Peggyn pieni punainen keittiö, on yksi Suomen suosituimmista ruokablogeista." - readme.fi

Juhlaruokakirja on kattava teos niin perinteisiä kuin uudella twistillä toteutettuja reseptejä. Visuaaliselta ilmeeltään kotoisa kirja kutsuvine ja suurine kuvineen antaa ruokaa kaikille aisteille. Kirjan reseptit on jaettu lukuisiin eri teemoihin joulusta halloweeniin ja saunajuhlista kesäpiknikiin ja lastenjuhliin. Reilu 300 sivua kattava ruokakirja tarjoaa jokaiselle jotakin! Kirjasta löytyy myös koristelu- ja kattausvinkkejä sekä erilaisia lämpimiä ja kylmiä juomia & drinkkejä.

Grillijuhlamenyyssä tutustutaan havaijilaisiin ruokatunnelmiin mausteisten kanavartaiden ja katkaraputacojen kautta, rapujuhlissa maistellaan kantarellikeittoa ja rapusalaattia. Halloweenina herkutellaan kurpitsarisotolla ja itsenäisyyspäivää vastaanotetaan haukimoussen ja siikaleipien kera. Ystävänpäivään sopii vadelma-kuohuviinikakku, laskiaiseen mausteinen kaakao ja valmistujaisjuhlien kattauksen kruunaa Malibu-limettijuustokakku.



Peggy Thomas
Readme.fi 2019













sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Kasvivärjäyksen taikaa


Kasvivärjäys on asia, joka on kiehtonut minua jo pitkään. Opiskeluaikoinani reilut 10 vuotta sitten oli mahdollisuus päästä kasvivärjäyskurssille mutta silloin omat kurssit menivät päälletysten ja kasvivärjäyskurssi jäi siltä osin väliin. Sittemmin uusia mahdollisuuksia ei ole kohdalle osunut. Toki kasvivärjäystä voi kokeilla ominpäinkin, varsinkin kun värjäysprosesseista on kokemuksia. En silti ole saanut aikaiseksi yrittää. Kiinnostaisi kuitenkin kovasti, ja kaikki mahdollisuudet siihen olisi. Ainoa este on nyt vain oma saamattomuus.

Kustannus Mäkelän uusi kirja Kasvivärjäyksen taikaa on kattava opas kasvivärjäyksen pariin. Kirja auttaa alusta alkaen mm. kertomalla mitä välineitä alkuun pääseminen vaatii, mitä voi värjätä, mitä mahdollisia kemikaaleja voidaan käyttää ja millä voidaan värjätä. 

Kasveilla värjääminen ei ole rakettitiedettä. Oikeastaan tarvitaan vain värjättävää materiaalia, värjäysainetta eli kasveja, kaarnaa, sieniä tms. ja kattila. Purettaminenkaan ei ole välttämätöntä mutta se auttaa parantamaan värjäystulosta ja värinkestoa.

Suomen luonnosta löytyvillä kasveilla saatavat värit ovat maanläheisiä vaaleankeltaisista vaaleanvihreisiin ja ruskeasävyistä punertaviin sävyihin. Jos mielii saada sinistä tai voimakasta fuksiaa täytyy tyytyä ulkomailta tilattaviin kokenilliin ja indigoon. Kokenilli ei tosin ole kasveista peräisin vaan kyseessä on kirva. Luontaisia vahvoja punaisia sävyjä voi saada veriseitikeistä ja värikrapista. Myös sinistä sävyä voi saada omasta puutarhasta jos vain onnistuu kasvatuspuuhissa. Morsingon ja väritatar-kasvin lehdistä saa sinistä väriä. 

Itseäni kiinnostaa erityisesti sinisen ja violetin sävyt. Indigolla olen värjännyt ja se oli mielenkiintoista puuhaa vaikkakin aika vaarallista koska värjäyksessä käytettiin lipeää. Indigo reagoi hapen kanssa ja sillä värjätessä on hauska seurata värisävyn muutoksia, kattilasta nostettaessa lanka tai kangas on vaalean turkoosi mutta muuttuu nopeasti siniseksi. 

Kirjan lopusta löytyy vielä muutama neuleohje. Kirjan kuvat houkuttelevat kokeilemaan kasvivärjäystä kotioloissa. Vielä kutsuvampaa olisi kokeilla värjäämistä ulkona padassa!


Hege Dagestad – Kari Hestnes
Kustannus Mäkelä 2019





Puulaatikoista meikkihyllyksi


Tytöille kauniit asiat on tärkeitä. Bling bling kiinnostaa ja meikit täyttävät hyllyt jo pienestä pitäen. Äidiltä, mummalta ja tädeiltä saadut purkit ja pakkaukset laitetaan visusti talteen. Ja sitten käy niin, että niitä on jopa paikka täynnä (kuten äidilläkin). Siihen tarpeeseen suunniteltiin tämä hyllykkö. Tai ylipäänsä alunperin jokin hylly, johon saisi tärkeät meikki- ja korutavarat järjestykseen. Vastaus siihen miksi kaiken joukosta valikoitui juuri tämä DIY-hylly on puhtaasti kierrätys ja tuunaus. 

Lasten mumma ja täti löysivät kolme pientä puulaatikkoa kaatopaikalta, nappasivat ne mukaansa ja toivat ne meille. Siitä se idea sitten lähti. Väreiksi ajattelin heti kultaa ja sen kaveriksi pinkkiä. Muksujen iskä ei kuitenkaan vaaleanpunaiselle lämmennyt, joten piti keksiä jokin muu - kaikkia miellyttävä - väri. Violetti voitti. Mikäs siinä, onhan meillä eteisessä violetit seinät ja muutoinkin tykkään siitä. 

Laatikoista poistettiin maalit ja hiottiin. Työstetyt laatikot kiinnitettiin toisiinsa NoNails-liimalla ja pienillä nauloilla. Ennen maalausta teippasin rajat, jotta maalit eivät sekoitu keskenään. Maalaus tehtiin Mastonin maaleilla, Maston myös antoi maalit projektiin heidän 'Ideakilpailun' kautta.

Alunperin oli tarkoitus maalata hyllyn sisäosat kultamaalilla ja violetilla sivut, mutta koska kävi ilmi, että kultamaalin kulutuksenkesto on heikohko päädyimme maalaamaan kullalla sivut. Käyttämäni maalit olivat Zeron violetti ja Glitter, sekä Decoeffect kulta. Maalausprojektissa kaikenkaikkiaan meni aika pitkään, koska Zerossa oli todella pitkä kuivumisaika (n. 8-9 vrk), kultamaali kuivui reilussa päivässä.  Maaleissa piti ottaa huomioon myös se, etteivät ne ole kaikki keskenään yhteensopivia. Esim. Decoeffect kulta omanaan, sitä ei saa maalata Zeron päälle tai alle eikä se sovi glitterin kanssa.  

Glitter-maalin kanssa kävi vähän hassusti kun mies oli jo kiinnittänyt hyllyn seinään ennen kuin ehdin maalata hyllyn loppuun asti. Mutta toisaalta olin hieman pettynyt Glitter-maaliin, koska nimen perusteella voisi olettaa sen olevan glitteriä, siis karkearakeista, selkeää glitterimäistä maalia. Oikeasti se on kuitenkin lähes peittävää, sumumaista kultamaalia. Jos sillä suihkuttaisi nyt tuon violetin päälle, violetti jäisi lähes kokonaan peittoon. Ehkä teen Glitterillä sitten vain jotkut kuviot hyllyn taustalevyyn.



Hyllyköstä tuli kaikinpuolin hyvä ja toimiva. Muksu siihen jo tavaransa asetteli. Ehkäpä siihen voisi vielä tehdä irrallisia pieniä laatikoita, joihin meikkejä voisi laittaa. Aika myös näyttää miten kauan hylly pysyy siistinä. Esteettistä silmää omaava tyttönen saattaa kuitenkin yllättää ja pitää tavaransa järjestyksessä.

Tässä projektissa taas kohtasi hyvin kiinnostuksemme vanhoja tavaroita kohtaan sekä kierrätyksen ja tuunauksen ilo. 






maanantai 9. syyskuuta 2019

Minecraft syntymäpäivät diy-tyylillä


Lasten syntymäpäivät on tälle vuotta juhlittu. Ensin juhlittiin yhteissynttäreitä ja sitten pojan 8-vuotissyntymäpäiviä kavereiden kesken. Juhlia on aina kiva suunnitella ja järjestää vaikka siihen toisaalta liittyykin paljon stressiä (lähinnä oman pään aiheuttamaa murehdintaa kaiken onnistumisesta).


Minecraft on nyt kova juttu. Siitä on puhuttu monta kuukautta. Peli on saatava. Ja lopulta sitten saikin, ja vielä kännykkäänkin. Mutta eihän se haluaminen siihen lopu, aina tulee jotakin uutta mikä "on jo kaikilla". Minecraft oli kuitenkin hyvä teema juhlille. Suhteellisen helppo toteuttaa ruokien ja koristelujen suhteen. Kaikenlaisia laatikkopäitä ja ruoaksi sopii melkein mikä vain joka on tagitettu minecraft-fontilla kirjoitetulla kortilla.


Pöytäliinaksi valikoitui vihreä kangas ja vanhasta vihreästä lakanasta revityt kangassuikaleet toimittavat koristeiden virkaa pöydän yllä. Rakastan sitä, että voin käyttää luovuutta ja tehdä asioita itse, myös se, että asiat toteutuu minibudjetilla on tärkeää. Pienet pahvilaatikot on maalattu vihreiksi ja koristeltu mustalla paperilla ja lopputuloksena on 'creeper'. Pahviputkista ja punaisesta paperista syntyy TNT:tä eli dynamiittia. Kauan ei muuten ehtineet TNT:t olla pöydässä kun jo joku lapsista keräsi kaikki ja vei ulos ja keksi samalla niistä leikin muille lapsille. 

Erivärisistä vihreistä paperikiekoista tein koristenauhoja kattoon. Ehkä niiden olisi pitänyt olla teeman mukaisesti neliöitä mutta en niin orjallisesti jaksanut noudattaa teemaa, vaan pidin lähinnä kiinni vihreästä sävymaailmasta.

Kakkua näissä juhlissa ei tarjottu lainkaan vaan vain muffinsseja. Osa lapsista kyseli tosin kakun perään ja yllätyin kyllä siitä. Tähän mennessä kakut on aina jääneet  syömättä. No, katsotaan löytyykö seuraavista juhlista sijaa kakulle. Toivottavasti teema ei silloin ole turhan vaikea.

Tarjottavina oli keksejä, popcornia, sipsejä, porkkanatikkuja, viinirypäleitä, makeisia, voitaikinasta tehtyjä "pizzakolmioita", suolatikkuja, muffinsseja ja limua. Värjäsin spriten siniseksi sinihernejauheella ja se kyllä upposi muksuille. Harmitti, etten ollut varautunut enempään sen suhteen.





Juhlakoristeina oli creepereiden ja TNT-pötköjen lisäksi limoja ja tämä musta nurkassa kyyhöttäjä "enderman" jota ei parane katsoa silmiin... Kaikki kolmiulotteiset koristeet on tehty pahvilaatikoista ja -putkista, jotka on joko maalattu tai päällystetty silkkipaperilla tai mustalla jätesäkillä. 





Juhlat on juhlittu, lahjat on jaettu ja nyt vain kohti uusia seikkailuja - ja syntymäpäiviä.



maanantai 2. syyskuuta 2019

Erityisherkän päiväkirja



Erityisherkkä kaipaa usein erityisen herkkää tukea, mutta yhtä usein jää sellaista vaille. Siksi meidän on ensisijaisesti pidettävä itse itsestämme huolta. Elämme jatkuvasti vaikutteiden alla, ja maailman paino painaa raskaasti harteilla. 

Kirjoittamisen on monesti sanottu olevan avain elämän solmukohtiin ja hankaliin tilanteisiin. Olen saanut kuulla sen  todella monta kertaa, varsinkin nyt kun elämä on heittänyt minut keskelle kovia ja kipeitä kokemuksia. Kirjoittaminen on tuntunut vaikealta ja siksi sen aloittamisen tueksi onkin mukavaa kun on jokin apuväline. 

Erityisherkän päiväkirja on kaunis pohja omille herkän mielen merkinnöille. Tämä kirja on syntynyt halusta tarjota herkälle mielelle olla hetki itsensä äärellä. Kirja voi toimia ystävänä, tsemppaajana ja oman elämän suunnittelun apuvälineenä. Kirjasta löytyy pohdintatehtäviä ja kauniita sanoja, sekä runsaasti tilaa omille ajatuksille. 


Kiitos kaima kauniista kirjasta 


Erityisherkän päiväkirja - tehtäväkirja
Suvi Bowellan
Hidasta Elämää, Otava, 2019











Suomen Aavemetsästäjät -kirja



Olen ollut kiinnostunut rajatiedon asioista pienestä asti. Valittujen palojen kautta saadut Mysteerien maailmat ynnämuut on tullut luettua ja selattua läpi jo 7-8 vuotiaana. Sitten alkoi pelottaa mutta mielenkiinto asioita kohtaan kuitenkin voitti ja jälleen oltiin asian äärellä.

Omakohtaisia kokemuksia ei juurikaan ole, tai en osaa ainakaan sellaisia nimetä. Toisaalta taas kun henkimaailma on ollut aina itselleni totta ja tavallaan normaalia niin en ehkä ole tajunnut tai osannut pitää kokemiani asioita mitenkään normaalista poikkeavina.

Aaveohjelmia olen myös aina suurella mielenkiinnolla katsellut. Osa niistä on selkeästi hömppää mutta niitä vakavasti otettaviakin on ollut. Alan kirjallisuutta on silti melko vähän, ainakin kotimaista. 

Tälle vuotta asiaan on kuitenkin tullut muutosta kun nyt syksyllä julkaistaan parikin tämän teeman teosta. Toinen niistä on Basam Booksin Suomen aavemetsästäjät (Mika Nikkilä). Kirja kertoo haamuveljeksiksikin nimettyjen veljesten elämästä rajatiedon kokemusten tutkijoina. Mika ja Markus Nikkilä aloittivat vuonna 2014 henkimaailman olemassaolon tutkimukset. He tilasivat tehtävään vaaditut laitteet ja lähtivät kentälle. Viime vuosien aikana he ovat tutkineet satoja kohteita ja saaneet yhä enemmän ja yhä huikeampia tuloksia henkimaailman olemassaolosta. Ajan kuluessa heidän työnsä henkimaailman parissa on osattu ottaa jo vakavammin vaikka edelleen asia herättää ihmetystä ja hämmennystä. Itse en osaa olla edes epäilemättä tuloksia kun uskon siihen, että todellakin muutakin on kuin vain tämä näkyvä todellisuus.

Suomen aavemetsästäjät on ikäänkuin päiväkirja veljesten tutkimusmatkoista vuodesta 2014 tähän päivään.  Kirja on kirjoitettu mukavan maanläheisesti ja ainakin minusta oli mukavaa päästä tutkimuksiin mukaan näin kirjan kautta. Toki veljesten YouTube - kanavalta löytyy video- ja äänimateriaalia näistä samaisista tutkimuksista ja sinne aion itsekin suunnata kunhan ehdin ja uskallan. Olen kyllä ollut tietoinen tästä Paranormal Investigations Group Finland - tutkimusryhmästä mutta näköjään en ollut heitä kuitenkaan seurantaan ottanut Facebookissa. Tosin olen aika lailla vähentänyt oleilua fb:n ryhmissä viime vuosien aikana että ehkäpä asia on vain jäänyt ajan hampaisiin.

Jos siis olet uuden äärellä näiden "haamuveljesten" suhteen niin suosittelen lukemaan kirjan ensin. Siihen on hyvin tiivistetty havainnot eri tutkittavista kohteista. Videot saattavat tuntua jopa hieman tylsiltä, kuten Mika itsekin toteaa kirjassaan. Usean tunnin kestävissä kuvaussessioissa on monia tylsältäkin tuntuvia hetkiä ja aktiivisia tilanteita on vain satunnaisesti. Kirjan parissa aika menee kuin siivillä ja käteen jää kova hinku saada lisää materiaalia. Siispä toivonkin, että mahdollisimman moni paikka, joissa henkimaailman havaintoja on tehty, antaisi luvan kuvauksille ja tutkimuksille.


Nikkilä, Mika
Basam Books 2019