Arkivegeä!

Ihanan raikas kasvisruokakirja! Tämä kirja saa innostumaan ja samalla myös nälkäiseksi.

Ensin puhutaan vihreydestä ja siitä miksi olisi tärkeää lisätä kasviksia ja vähentää lihaa ruokavaliosta, jo ihan ympäristönkin näkökulmasta. Toiseksi tutustutaan hyödyllisiin työvälineisiin ja kolmanneksi kurkataan kasvisruokailijan keittokomeron sisältöön - mitä sieltä kannattaisi aina löytyä.

Kesä on kasvissyöjän luksusaikaa. Silloin maa antaa paljon syötävää ja annokset on helppo koristella tuoreilla yrteillä ja mausteilla. Mutta onneksi vastaavia tuotteita löytyy talvellakin kauppojen hyllyiltä. 

Kun mietin, niin ei se niin vaikeaa olisi vähentää liha ruokavaliosta. En oikeastaan muutenkaan syö niin kauhean paljon lihatuotteita. Arkivegeä! -kirja tarjoaa ideoita vaivattomiin ja monipuolisiin kasvisruokiin, jotka eivät sulje pois juustoja, munia eikä maitotuotteita. Työläimmäksi koen yleensä juuri sen, että asioille täytyy alkaa miettiä korvaavia tuotteita. Mutta koska tässä sellaista vaihetta ei ole niin ruoanlaitto ja syöminen on vaivatonta ja nautinnollista. 

Toinen tärkeä syy miksi halusin yhden kasvisruokakirjan kirjahyllyyni lisää on se, että toinen lapsistani on päättänyt olla syömättä lihaa. Hän on vasta kuusivuotias mutta päätti jo pienempänä, että hän ei halua syödä eläimiä koska eläin on ystävä. Kaunis ajatus, enkä ole yrittänyt taivutella häntä ajattelemaan toisin. Ihminen kyllä pärjää ilman lihatuotteita. Mutta siihen kaipasin apua, että miten monipuolistaa ruokatarjontaa, ja siihen tämä kirja vastaa. 

Erityisplussana tälle kirjalle se, että ruoat valmistetaan oikeista raaka-aineista, ei prosessoiduista "lihannäköisistä" tuotteista. Ohjeissa käytetään kasviksia sellaisina kuin ne ovat. Kasvispihvit tehdään kasviksista eikä seitaneista ja tofuista. Ja se on ollutkin se toinen ongelma meillä lapsen kanssa kun hoidossa hänelle on kyllä tarjottu kasvisruoka mutta se ei ole näyttänyt kasviksilta vaan lihalta ja siksi ruoka on jäänyt syömättä. Kyllähän tässäkin kirjassa tofua käytetään mutta se on enemminkin lisukkeena kuin muokattuna "possuksi".

Niin herkullista!

Suosittelen tutustumaan Arkivegeä! -kirjan sisältöön, ja voin vakuuttaa, että vesi herahtaa kielelle kun näet voissa paahdetun mukulasellerin, savuisan papuchilin, aurinkokuivattutomaatti-carbonaran, kesäkeiton ja bataattihummuksen paahdettujen kikherneiden kera!

Julia Tuvesson

Arkivegeä!

Vaivatonta ja monipuolista kasvisruokaa joka päivään

Atena kustannus 2020

 

Vahingonilon viisaus

Vahingonilo on paras ilo, sanotaan. Olen kuullut myös sanottavan vahingonilo on aidoin ilo. Voihan se olla totta. Silloin nauru tulee spontaanisti, se on ikään kuin refleksi yllättävään ja hauskalta tuntuvaan asiaan.

Vahingonilo jakaa varmasti mielipiteitä. Toisten mielestä se on merkki myötätunnon puutteesta, jonkun mielestä se on rumaa, ajattelematonta, töykeää. Ja joidenkin mielestä se on aito tunne, joka kuuluu ihmisen elämään. Luulenpa ettei kukaan siltä ainakaan voi välttyä. Siihen sortuu aina välillä ja sille voi altistua. Tiffany Watt Smithin mukaan vahingonilon kohteeksi joutumisen voi ottaa jopa kohteliaisuutena. 

Vahingoniloa on monenlaista, ja syyt sen tuntemiselle ovat nekin moninaiset. Toisinaan vahingonilo tuntuu luvalliselta, oikeutetulta, toisinaan omista tuntemuksistaan tuntee syyllisyyttä. Vahingonilo ei silti ole merkki myötätunnon puutteesta vaikka niin joku voisikin väittää. Ihminen voi kokea samaan aikaan sekä myötätuntoa että vahingoniloa. Mieti vaikkapa tilannetta jossa ystäväsi mokaa tavalla joka herättää sinussa huvittuneisuutta. Ensireaktio on luultavimminkin naurun pyrskähdys mutta samalla olet tietysti huolissasi ettei häneen sattunut. Vahingonilo ei siis ole aina ilkikurisuutta.

"Vahingonilo kertoo emotionaalisesta joustamiskyvystä, joka on moraalisen jäykkyyden vastakohta, sekä kyvystä hallita ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia."

Vahingonilon viisaus paneutuu aiheeseen monelta eri kantilta. Vahingonilon taustalla voi olla esimerkiksi vahinko, kunnia, oikeus, rakkaus, valta tai kateus. Vahingoniloa löytyy somen myötä kaikkialta, enää mokat eivät jää kokijansa ja näkijänsä kahdenkeskiseksi kokemukseksi vaan somen myötä kaikki jaetaan, kaikille. Mokavideot, hauskat kotivideot, kämmit, pilalle menneet videot, julkkisten toilailut ja vaikutusvaltaisten ajattelemattomat lausahdukset. Vahingossa möläytetty asiattomuus jää ikuisiksi ajoiksi netin syövereihin, ja me, sivusta seuraajat koemme niistä iloa, tyydytystä, nautintoa, useimmiten vailla minkäänlaista syyllisyyttä.

Tiffany Watt Smith

Vahingonilon viisaus 

Miksi muiden epäonni naurattaa?

Atena 2019

Viiden minuutin tietoisuustehtäviä

Anna hetki itsellesi. Helpolta kuulostava ajatus mutta usein niin kovin vaikea toteuttaa. Hetken ei tarvitse olla pitkä eikä sen sisällön eteen tarvitse paljon ponnistella, mutta alkuun pääseminen onkin se vaikein juttu.

Anna hetki itsellesi -kirja sisältää runsaasti viiden minuutin tietoisuustehtäviä joiden avulla lisäät luovuuttasi, parannat aivojen toimintaa, selkeytät ajatuksiasi ja lisäät tuotteliaisuuttasi. Vain pieni oma hetki aamuisin ja päivä voi sujua paljon paremmin kuin normaalisti. 

Tämän kirjan teema on keskittyminen. Keskity itseesi, ajatuksiisi, tunteisiisi, elämääsi ja löydä se mikä elämässäsi on tärkeintä, mikä antaa voimaa ja mikä tekee onnelliseksi. Tehtävät ovat joko kirjoitustehtäviä tai sitten vain ajatustyötä ja pohdintaa.

Siivoa kotisi niin siivoat mielesi. 

Kirjoita rakkauskirje itsellesi. 

Keskity hengittämiseen.

Tyhjää aivoistasi kaikki kuona ja kirjoita se paperille.

Kirjoita pelkosi paperille.

Listaa intohimosi, valitse niistä yksi ja pohdi miksi se on sinulle tärkeä.

Miksi-kysymys tunnistaa ongelman.

Listaa ajankäyttösi kohteet ja mieti mitkä voisi poistaa listalta. 

Opettele sanomaan ei. 

Mikä on sinulle tärkeää tänään?

Anna hetki itsellesi

Viiden minuutin tietoisuustehtäviä

Atena 2018

Nurinkurinen opas hyvään elämään

Roisi kielenkäyttö ja naseva kirjan nimi riittävät mielenkiinnon herättämiseen. Mukaansatempaavan röyhkeä teksti pistää lisää vettä myllyyn. Koukussa ollaan. Kirjan sanoman voi kiteyttää muutamaan sanaan, jotka löytyvätkin näppärästi kirjan kannesta. Perusajatus on oikeastaan melko sama kuin kirjassa  Viis veisaamisen elämänmullistava taika, mutta Kuinka olla piittamaatta paskaakaan on vain miehen näkövinkkelistä kirjoitettu versio samansuuntaisesta aiheesta. Oikeita asioita nurinkurin ajateltuna, kirjaa lukiessa tulee tunne, että kaikki vedetään läskiksi ja vitsiksi, mutta sitten yhtäkkiä suunta vaihtuukin vakavasävyiseksi.

Kirja auttaa harkitsemaan kylmäpäisemmin mille asioille elämässä kannattaa antaa arvoa ja mitkä taas jättää omaan arvoonsa. Älä piittaa paskaakaan on kiteytys, jonka tarkoitus on auttaa kohtuullistamaan elämälleen asetettuja odotuksia ja valitsemaan jyvät akanoista. Kun hyväksyy sen, että elämään kuuluu väistämättä myös epäonnistumisia, pettymyksiä, menetyksiä, katumusta ja kuolemaa, oppii samalla hyväksymään sen, että vastoinkäymiset ovat osa elämää. Kivun voi selättää vain, jos oppii sietämään sitä. Kirja auttaa muuttamaan koetut ongelmat hieman paremmiksi ongelmiksi. Kirja myös antaa monia ajattelemisen aiheita ja se kyseenalaistaa monia nykypäivän trendi-ajattelutapoja, mm. elämäntapaoppaiden suoltamaa ajatusta siitä, että kaikki ovat poikkeuksellisia. Haitallinen on myös ajatusmalli, joka sanoo, että tavallisuus ja keskivertous ovat yhtäkuin epäonnistuminen. Jos kaikki olisivat niin kovin poikkeuksellisia, silloin kukaan ei ole poikkeuksellinen. Loogista vai mitä? Toinen ongelmakohta nykyihmisten elämässä on some. Sosiaalisessa mediassa ei nimittäin elämän ankeuksia mainita, vaan kaikki on niin mahtavaa, tai tarkemminottaen kaikkien elämä on niin mahtavaa ja huisin upeaa, että tavallinen tylsä tallaaja helposti ahdistuu kun näihin verrattuna oma elämä tuntuukin aivan kuolettavan tylsältä. Missä vika kun ei nauti tai ei liihota pilvissä. Tähän auttaa se, että antaa tunteiden tulla ja mennä, ja se ettei yritä liikaa (olla jotakin muuta). Kyseessä on Mark Mansonin mukaan takaperoisuuden laki. Se kun asiat loksahtelee paikoilleen juuri silloin kun lakkaa pitämästä jotakin asiaa turhan tärkeänä.

Mark Mansonin ajatuksissa on ideaa, hän kehottaa mm. unohtamaan itsensä ja itsensä määritelmät, sillä silloin ihminen on vapaa rajoituksista ja siten vapaa kasvamaan. Hän myös sanoo, että epäonnistuminen on tärkeää koska sitä kautta saavutetaan onnistuminen. Ei siis kannata masentua epäonnistumisista, harva on seppä syntyessään. Viimeinen tärkeä pointti elämän suhteen - siis sen lisäksi että opit sanomaan ei - on "tee edes jotain" -periaate, joka tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että  päästäksesi kohti tärkeää (elämän-)muutosta, sinun täytyy tehdä edes jotain. Vaikka ihan pienikin teko, se on silti aina pieni askel kohti haavetta tai unelmaa.

Mark Manson
Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan
Nurinkurinen opas hyvään elämään
Atena 2018

Energiapallot!

Herkullisen näköinen kansi vai mitä? Kirjan nimi tosin voi kantta näkemättä johtaa harhaan, ihan eri urille. Mutta tässä kirjassa kyse on kuitenkin syötävistä herkuista. 

Ihania värejä ja terveellisiä raaka-aineita. Tykkään tällaisista vähän erilaisista jutuista, ja mielelläni  myös testailen kaikkea (itselleni) uutta. Vastaavia pallosia olen tehnyt itsekin ja niissä sitovana raaka-aineena on aina ollut taateli. Sillä saa tahmaisuutta, sitkoa ja makeutta. Tämän kirjan energiapalloissa taas ei taatelia ole käytetty lainkaan. Mietitkö mikä näissä sitten on niin sanottuna kasassapitävänä voimana? Periaatteessa energiapallomassaan voi laittaa mitä tahansa terveellistä: pähkinöitä, siemeniä, kookosta, kaurahiutaleita, tuoreita kasviksia ja hedelmiä sekä palkokasveja, lisäksi niihin sopivat erilaiset tahnat ja kaakaovoi. Kirjan ohjeilla valmistat itse myös pänkinävoita ja aktivoit siemenet ja pähkinät. Mausteiksi näihin raakaherkkuihin sopivat mm. kaneli, matcha, sitrushedelmien kuoret, vanilja ja superfood-jauheet.

Kirjan ohjeissa on käytetty mm. 

punajuurta ja marjoja, 

kikherneitä ja inkiväärtä,

kypsää kurpitsaa ja pekaanipähkinöitä,

tuoretta mangoa ja kurkumaa,

satsumaa ja gojimarjoja,

lehtikaalta ja omenaa.

Varsin monipuolinen valikoima eri makupareja. Osa raaka-aineista on aika yllättäviäkin mutta varmasti toimivia. Näitä täytyy ehdottomasti testata! Aina jotakin ohjeiden aineksista löytyy kotoa ja jos jotakin ei kaapeissa ole sitten sovelletaan.

Kirjan ideana on luoda ravinteikkaita ja terveellisiä herkkuja ja välipaloja, joissa ei ole lisäaineita eikä haitallisia makeutusaineita. Nämä raakaherkut sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua ja terveellisiä rasvoja. Ohjeet on jaettu kolmeen ryhmään:

1. Lisäpotkua treeniin ryhmän herkut mm. parantavat suoritustasoa ja nopeuttavat palautumista.

2. Energia arkipäivään herkut antavat lisäpuhtia ja energiaa arjen pyörteisiin ja

3. ryhmässä on erityisesti herkkuhetkiin soveltuvia naposteltavia.

Harmi, että nyt on kohta keskiyö. Olisin muutoin laittanut monitoimikoneen surraamaan ja sekoittanut itselleni kasan herkkupalloja. Teen monesti ruokaa sormituntumalla eli maistelen ja lisään sitä mukaan eri mausteita ja raaka-aineita saadakseni halutun lopputuloksen. Sillä systeemillä syntyy myös energiapallot, oman maun mukaan.

Christine Bailey

Energiapallot

30 terveellistä ja herkullista välipalaa

Atena 2017

Puuron uusi aika

Unohda perus harmaa kaurapuuro. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa! Maidon ja veden sijaan makua antavat kasvismaidot kuten kookosmaito, kauramaito tai vaikka mantelimaito. Viime aikojen suosikiksi muodostunut tuorepuurokin on kokeilemisen arvoinen jos et vielä ole kokeillut. Tuorepuuroa ei keitetä vaan sen annetaan tekeytyä esimerkiksi illasta aamuun jääkaapissa. 

Kirjan ohjeet ovat maidottomia ja gluteenittomia, perinteisten viljojen sijaan resepteissä käytetään mm. kvinoaa, tattaria, hirssiä, riisiä ja amaranttia. Myös kauraa löytyy täysin gluteenittomana kaupan hyllyltä. Siemenet ja pähkinät sopivat myös puuroihin. Yksi mikä itseäni kiinnostaa kokeilla on chiansiemenet, ja onnekseni niitä löytyykin nyt kaapistani ja lakubanaanivanukas oleentuu jääkaapissa. Chiansiemenet  on aika jännä raaka-aine, mielenkiinnolla tutustun. 

Tämän kirjan myötä opit, että puuro voi olla myös suolainen tarjottava ja lisäke lounaalla tai päivällisellä. Amaranttipuuroa paistetulla lehtikaalilla ja paahdetuilla kikherneillä, puurossa mausteina mm. mustapippuria ja kurkumaa. Tai miltäs kuulostaisi punajuuripolenta cashewkastikkeella. Polenta tosin on jo varmasti monen tiedossa, että se on yleensä suolaisiin ruokiin kuuluva ainesosa.

Kirjassa on puurojen lisäksi myös gluteenittomia ja maidottomia jogurtteja ja vanukkaita. Näistä mainittakoon esimerkiksi sitruunainen laku-cashewvanukas, minttusuklaavanukas, Cookies 'n' cream -vanukas ja Pina colada -vanukas. Näissä ohjeissa toistuu juuri nuo chiansiemenet, jotka antavat vanukasmaisen rakenteen. 

Resepteissa makeutta (ja rakennetta) antavat banaanit, taatelit, marjat ja vaahterasiirappi. 

Testiin menee varmasti Salted caramel -kastikkeella maustettu kaurapuuro jossa on yksi yllättävä raaka-aine: popcornit! Myös lämmin lakritsipuuro, omenapiirakkapuuro, mustikkapullapuuro ja kukkakaali-suklaa-uunipuuro herauttavat veden kielelle! Lämpimät puurot näköjään silti vetävät pisimmän korren vaikka aina on kiva kokeilla muitakin versioita.

Puuron uusi aika

Maidottomia ja gluteenittomia puuroja, vanukkaita ja jogurtteja

Tuulia Järvinen & Tiina Strandberg

Atena 2017

Yhden kattilan pastat!

Yhden kattilan pastat, miten ihmeessä en ole törmännyt tähän ennen tai keksinyt tätä itse! Olen kyllä kypsentänyt maukkaat lihapullat tomaatti-mozzarella-kastikkeessa mutta en älynnyt laittaa pastaa joukkoon. Hmph. Kaikkea sitä oppii. Meillä syödään aika paljon pastaa, tai no, tuon 'aika'-sanan voisi jättää kyllä poiskin. Esikoinen ei nimittäin juuri muuta ole vuosiin suostunut syömäänkään kuin pastaa. Tonnikalaa ja makaronia. Alkaa jo äitiä kyllästyttää. Olen miettinyt mitä muuta keksisin, siis sellaista mitä tuo nirso yksilö suostuisi syömään. Nämä tässä kirjassa esitellyt kattilaruoat näyttävät herkullisilta ja houkuttelevat todellakin testaamaan. Enää ei edes voi sanoa, että ei ole aikaa, koska nämä neljän hengen ateriat valmistuvat vartissa. Vartissa! Eihän siinä ajassa ehdi edes kuoria perunoita. Tällä tavalla säästyy energiaakin kun ei tarvitse montaa levyä pitää päällä yhtä aikaa. 

Kattilaan laitetaan siis aluksi kaikki tarvittavat raaka-aineet ja lopuksi kaadetaan päälle reilu puoli litraa vettä. Sitten vain annetaan koko komeuden kypsyä keskilämmöllä 15 minuuttia. Helppoa kuin heinän teko. Heräsikö kiinnostus? Sitten vain kokeilemaan!

Minä teen usein tomaateista, sipulista ja yrteistä pastakastiketta ja laitan puolikypsät pastat kastikkeen joukkoon kypsymään. Mutta nythän voisinkin kokeilla sitä, että laitan kaikki samaan kattilaan. Tarvitaan vain tarpeeksi iso kattila. Kirjasta löytyy ihanan juustoisia ja kermaisia pastareseptejä, oi joi. 

Kanaa, pistaasipähkinöitä ja ricottaa...

Grillattua kanaa, sieniä ja ranskankermaa...

Parsaa, pekonia, tuorejuustoa...

Pancettaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, mozzarellaa...

Pinaattia, savulohta, ranskankermaa...

Herkkusieniä, gorgonzolaa, saksanpähkinöitä, mascarponea...

Ja oli siellä yksi herkullisennäköinen katkarapupastakin. Nämä menee kyllä testiin. Reseptejä kirjasta löytyy yhteensä kolmisenkymmentä.

Yhden kattilan pastat

Sabrina Fauda-Rôle

Atena Kevät 2017

Pitkän ja onnellisen elämän ruokaa

Minulla on tapana kuljettaa kaikki kirjani aina äidilleni luettavaksi. Tällä kertaa hän katsahti minuun ja naurahti "Taasko ruokakirja!?" Jokainen kirja lupaa olevansa se paras kirja. Ja tämän kirjan nimi on Maailman paras keittokirja. Kirjaa selattuaan äitini kuitenkin totesi, että kirja tosiaan on todella hyvä, oikeastaan paras ruokakirja pitkiin aikoihin. Todella yksinkertaisia ja herkullisia ohjeita, kunnon raaka-aineista ja ilman turhia kikkailuja. Simppeliä, puhdasta ja ravitsevaa ruokaa.

Maailmassa on niin kutsuttuja blue zone -alueita, joilla ihmiset elävät paitsi hyvin myös poikkeuksellisen pitkään. Näillä sinisillä alueilla Italiassa, Kreikassa, Japanissa, Keski-Amerikassa ja Skandinaviassa syödään niin hyvin ja terveellisesti, että satavuotiaita on enemmän kuin muualla maailmassa.

Tässä kirjassa selvitellään mitä näillä sinisillä alueilla syödään ja mikä on se pitkän iän salaisuus. Sinisillä alueilla asuvat ihmiset nimittäin sairastavat muita harvemmin esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, dementiaa, diabetesta ja monia syöpiä. He elävät usein jopa satavuotiaiksi. 

Kirjan 52 reseptiä on suunniteltu valmistettavan tuoreista raaka-aineista, joita on saatavilla tavallisista ruokakaupoista, mielellään lähiruokaa suosien, sitenhän nämä sinisten alueidenkin ihmiset ovat ruokansa valmistaneet: kotiseudun tuotteista, ilman teollisesti prosessoituja puolijalosteita.

Muutama resepti, joka saa veden kielelle:

Paistettua riisiä, grillipihviä ja chilimarinoitua kiinankaalta

Paistettuja viikunoita, balsamicoa, vuohenjuustoa ja rucolaa

Broilersalaattia, jogurttia, minttua ja oliiviöljyä

Pekoni-papupataa, paistettu muna ja riisiä

Maissikeittoa, savukylkeä ja chiliä (Tämä oli ensimmäinen kirjan ohjeista, joka sai veden herahtamaan kielelleni!)

Savulohi-muna-salaattia ja sinappi-piparjuurikastiketta

Jokaisen kirjassa esitellyn viiden alueen reseptien lisäksi kappaleen alussa annetaan hieman taustatietoa kyseisestä alueesta. Minusta ainakin oli mielenkiintoista lukea tarinoita eri paikoista, kulttuureista ja ihmisistä.

Sinisen ruoan tärkeimmät neuvot:

Älä syö liikaa

Syö eniten kasvikunnan antimia, sekä runsaasti erilaisia yrttejä (ja kasvata ne itse).

Vähennä sokeria ja vehnää

Syö lähiruokaa

Älä juo liikaa lehmänmaitoa

Syö kalaa tai juustoa

Syö yhdessä muiden kanssa ja

Anna vatsan levätä yöllä 

Ruoka yksistään ei ehkä ole heidän pitkän ikänsä salaisuus. Osa syynä on heidän kykynsä rentoutua ja nauttia elämästä turhia hötkyilemättä.

Psst. Termi 'sininen alue' sai alkunsa sinisestä kuulakärkikynästä, jolla merkittiin karttaan paikat, joissa asuu pitkäikäisimmät asukkaat. Siinä tuli sekin selitys, myönnän että itsekin termin alkuperää pohdin. 

Nyt täytyy varmaan viedä kirja takaisin äidille...

Hyvää ruokahalua & rentoa oloa!

Maailman paras keittokirja

Pitkän ja onnellisen elämän ruokaa

Niklas Ekstedt & Henrik Ennart 

Atena 2016

Skräppää ihanat albumit

Minna Enqvistin Ihanat albumit on kattava ja monipuolinen skäppäysopas. Kirjan ohjeilla ja vinkeillä opit skräppäyksen salat. Skräppäys on luova tapa tallentaa muistot talteen. Skräppäys tarkoittaa tekstin, koristeiden ja erilaisten taidetekniikoiden lisäämistä kuvan oheen, mutta mitään tiukkaa linjaa tässä ei ole, vaan jokaisella on luova vapaus toteuttaa itseään ja luoda sellaisia sivuja mikä itsestä parhaimmalta tuntuu.

Vaikka kirja ei kooltaan ja sivumäärältään olekaan kovin iso, on se silti oikea runsaudensarvi! Sivu sivulta silmiin osuu yhä kauniimpia leiskoja (leiskat ovat siis näitä skräpättyjä albumin sivuja) ja sormet syyhyävät päästä testaamaan tekniikoita myös itse. Ja jos omaa kokemusta skräppäyksen ja muiden vastaavien tekniikoiden osalta jo on, voi kirjan vinkkejä käyttää inspiraationa. Kirjassa esitellyt tekniikat sisältävät myös monia käytännönläheisiä ja soveltavia tapoja, jotka ainakin minuun uppoavat. Kauniita kuvia katsellessani mielikuvitukseni lähti lentoon ja aloin jo suunnitella seuraavaa projektia, jossa aion käyttää kirjassa näkemiäni tekniikoita.

Skräppäys voi olla tekijälleen mukava harrastus, tapa toteuttaa itseään tai sillä voi olla terapeuttisia vaikutuksia. Kirjailijan viesti maailmalle onkin, että kirjan tärkein viesti on, että jokaisen tyyli on täydellinen - jokainen saa aikaan kauniin ja itsensä näköisen kokonaisuuden.

Olen seuraillut Minnan blogia aktiivisesti ja pidän hänen bloginsa sisällöstä ja tyylistä. Hän on taitava kädentaitaja, idearikas monitaituri ja kaiken lisäksi suurperheen työssäkäyvä äiti. Sitä voi vain ihmetellä miten hänen aikansa riittää kaikkeen, mutta hänellä onkin se mahtava etu, että saa yhdistää lempiharrastuksensa ja työn. Sehän se olisi minunkin unelmani. 

Ihanat albumit on kokonaisuudessaan todella kaunis kirja. Selkeät ohjeet ja kuvat auttavat aloittelijaa pääsemään alkuun ja kokeneempi tekijä saa nauttia visuaalisesta ilmeestä, hyvistä kuvista ja inspiraation virrasta. 

Ihanat albumit - skräppää muistot talteen

Minna Enqvist

Atena 2016

Kotileikkejä

Tämä kirja aiheutti minulle rehellisesti sanottuna hieman hämmennystä. Ensin ajattelin nimen perusteella sen olevan jonkinlainen miniatyyrikirja. Sen jälkeen luulin kirjan pitävän sisällään erilaisia lastenhuonesisustusideoita, mutta lopullisen ja sen oikean vastauksen sain vasta kirjan käteen saatuani. 

Kotileikki on kaunis, hieman Mekkotehdas-tyylinen, hempeäsävyinen kirja, joka pitää sisällään ideoita ja ohjeita lasten leikkeihin: vaatteita nukelle, sisustusjuttuja ja vaatteita ja asusteita lapsille itselleen.  Kuvitus on kaunista - rauhoittavaa ja sadunomaista. Tämä kirja on pääosin suunnattu tytöille mutta löytyy sieltä pari ideaa myös pojillekin. Toisaalta taas, kukas sen määrittelee, että millaisista leikeistä tai leluista tytöt tai pojat tykkää. Yhtälailla pojat voivat leikkiä nukeilla ja tytöt autoilla. Meillä ainakin poika on aina ollut innostunut nukenrattaista ja tyttö taas pärrästää kaivurin kimpussa.

Mutta takaisin kirjan pariin. Kotileikissä ommellaan, virkataan, neulotaan ja tuunataan vanhasta uutta. Mummolan vanhat pitsiliinat ja -lakanat saavat uuden elämän lasten ja nukkien vaatteina, pitsiliinasta ja sateenvarjon rungosta syntyy kaunis ja soma aurinkovarjo. Suloisensävyisistä langoista virkataan kahvikuppeja ja lautasia, pehmoisasta mohairlangasta neulotaan ihanan utuisia hameita tyllivuorilla pienille prinsessoille. Tuo neulottu hame on kyllä erityisen herkkä ja kaunis! Pitsien ja puuvillakankaiden lisäksi uusiokäytetään vanhat farkut retkipeitoksi.

Kirjan lopusta löytyy selkeät ja helpot kaavat niin mekkoihin, mollamaijaan kuin piparimuotteihinkin.

Kotileikki - lastenhuoneen neljä vuodenaikaa on satumainen ja herkkä kirja niin äideille kuin lapsille. Kauniit kuvat ja vintagehenkiset rekvisiitat ja käsityöt herättävät lapsuuden sadut henkiin.

Opas korujen tekoon

UPEAT, HELPOT METALLILANKAKORUT

Atena

Tämä teos on todellinen koruntekijän tietopankki. Kirjasta löytyy runsaasti ideoita korujen tekoon ja selkeät ohjeet kuvien kera. Olit sitten aloittelija tai jo kokeneempi tekijä, niin tästä teoksesta on sinulle hyötyä. Kirjan alussa käydään läpi perustiedot: materiaalit, työvälineet ja opastetaan millainen on ihanteellinen ja ergonominen työtila. Lisäksi tutustutaan hieman korujen suunnitteluprosessiin. Jokaisen tekijän koruissa on omat ominaispiirteensä ja inspiraatiota voi ammentaa monista asioista, siksi suunnitteluun ja luonnosten tekoon kannattaa panostaa - ne toimivat hyvänä ohjenuorana työskennellessä. Tämä kirja ei ole suunnattu ainoastaan harrastajille vaan sisältö opastaa myös ammattimaiseen työskentelyyn: se opastaa suunnittelutyössä, opettaa työmenetelmät ja eri työvälineiden käytön siten, että onnistut luomaan useita samanlaisia koruja.

Olin positiivisesti yllättynyt, että kirjasta löytyy ohjeet jopa korunosiin, siis sellaisiin jotka ajattelin ostettavan valmiina kaupasta. Välirenkaat, korvakorukoukut, nyörinpäät, koruneulat ja lukot tehdään kaikki itse kirjan selkeillä ohjeilla. Itsetehden saat luotua juuri oikeanlaisia kappaleita. Korunosien lisäksi tehdään itse myös erilaiset ketjut: neuleketju, makramee, punokset, muinaisketju, silmukkalenkkiketju ja monet muut. 

Kun työvälineet ja -vaiheet ovat tulleet tutuiksi, on aika siirtyä korujen valmistamiseen. Kirja sisältää 11 erilaista koruja sormuksista hiuskoruihin ja rannerenkaista korviksiin. Jokaisessa projektissa kerrotaan tarkasti mitä välineitä tarvitaan ja millaisia materiaaleja käytetään. Rohkea tekijä voi kuitenkin soveltaa ohjeita ja luoda ihan omanlaisia koruja itseä miellyttävistä materiaaleista. 

Itse olen huono käyttämään koruja mutta kauniit korut hivelevät silti aistejani. Kirjan malleista linnunpesäkaulakoru oli mieluisin. Pidän sen luonnollisesta ja hieman hallitsemattomastakin ilmeestä. Koru vaikuttaa helpolta tehdä ja mallia voi soveltaa muihinkin koruihin. 

Jos siis innostuit aiheesta niin tämä kirja on juuri sinulle! 

Korusuunnittelijan ihastuttavat neuvot yksilöllisiin koruihin

Metallilanka on koruntekijän unelma: se on monipuolinen, helposti työstettävä materiaali, johon voi liittää melkein mitä vain helmistä ja korukivistä erilaisiin nauhoihin ja nyöreihin. Metallilankaa voi neuloa, punoa, vääntää ja taittaa, ja lopputuloksena on häikäiseviä, omaperäisiä koruja. Kristalleja sädehtivän sormuksen tai herkän linnunpesäkaulakorun tekemiseen tarvitaan hyvin vähän välineitä, ja työmenetelmät on helppo oppia.

Upeat, helpot metallilankakorut perehdyttää metallilangan käsittelyyn. Havainnolliset ohjeet etenevät perustekniikoista vaativampiin, ja lisäksi kirjassa on yhdentoista projektin yksityiskohtaiset ohjeet. Kun tekniikat tulevat tutuiksi, vain oma mielikuvitus on rajana ja voit suunnitella oman, ainutlaatuisen korumallistosi!

Wing Mun Devenney on korusuunnittelija ja opettaja, joka on suunnitellut kiitettyjä korusarjoja eri muotitaloille.

Koko perheen kattaus

Koko perheen kattaus on monen allergiaperheen apu ja helpotus! Kirja esittelee helppoja ja vaivattomia reseptejä munattomaan, gluteenittomaan ja maidottomaan ruokavalioon. Nämä ovat  ne eniten lapsille allergioita aiheuttavat ruoka-aineryhmät. Kirjan ajatusmaailma on mutkaton, rento ja salliva. Reseptejä voimme noudattaa myös me, joilla ei allergioita ole. Ja jos ongelmia tuottaa vain  jokin näistä kolmesta voit vapaasti korvata muut ruoka-aineet itsellesi sopivilla raaka-aineilla. Mielestäni tämä ajatusmalli on kiva, se ei pakota lukijaa orjallisesti noudattamaan painettua ohjetta, eikä se syyllistä jos haluat syödä aamiaiseksi munakasta tai ruisleipää. Kirja antaa vain mahdollisuuden kokeilla jotakin erilaista. Se tuo ruokavalioomme vaihtelua ja uusia tuulia, koska varmasti aika monelle kokkaajalle käy niin, että toistamme samoja reseptejä vuodesta toiseen. Ja ainakin meillä tehdään niitä perusjuttuja joka viikko, koska lapset ovat niin valikoivia ruokien suhteen, vaikkei allergioita olekaan. Minä nostan käteni pystyyn: kaipaan uusia ideoita ja maistuvia ruokia, jotka oikeasti kelpaavat niin lapsille kuin aikuisillekin. Ja arvostan todella sitä, että reseptien raaka-aineet on suunniteltu siten, että niitä löytyy lähikaupasta. Minulla ei ole mahdollisuutta käydä isommissa marketeissa kovinkaan usein joten ostokset tehdään paikallisissa pienemmissä kaupoissa, ja on tärkeää, että raaka-aineet on helposti saatavissa. Usein myös vaikeaselkoiset ja oudot raaka-aineet saavat varuilleen eikä niitä tule niin helposti ostettua, ja monesti ne vieläpä ovat suhteellisen kalliita ostaa.

Lähde: http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirja/801

Kirjan punaisena lankana on 31 x 3, eli ideoita kuukauden jokaiselle päivälle ja jokaisesta ruokalajista on kolme eri versiota, joita yhdistelemällä saat aikaan uusia, jännittäviä, maukkaita ja toimivia kokonaisuuksia, ja jotka sopivat myös erikoisruokavalioon.

Resepteistä löydät ideoita niin aamupalalle, lounaalle ja päivälliselle, unohtamatta kakkuja, makeisia ja muita herkkuja. Kirjan ohjeilla loihdit maistuvat lätyt, pannarit, puurot ja leivät. Keitot, risotot, pizzat ja pastat. Jäätelöt, muffinsit, keksit ja juomat.

Huomaa kuitenkin, että kirja ei ole karppikirja eikä vegaanikirja, mutta reseptejä voi tarvittaessa muokata omaan ruokavalioon sopivaksi.

Kirja on visuaalisesti kaunis, selkeät sivut ja kuvat. Ainoa harmitus on mielestäni epäselvä fontti, varsinkin kuvien päällä olevat tekstit uppoavat kuvan sekaan. Ruokaohjeet on kirjoitettu selkeällä ja helposti luettavalla fontilla mutta reseptien ohjeistukset on kirjotettu aavistuksen verran liian pienellä kirjasinkoolla, sama juttu esittelytekstin suhteen. Kannen väritys on melko tumma, onko suunniteltua vai ei. 

Kirjan on kirjoittanut Viljaton kattaus -kirjan kirjoittaja Emmi-Liia Sjöholm. Hän on helsinkiläinen toimittaja ja ruokakirjailija, ja suositun Torkkuja ja nokkosia -blogin kirjoittaja.

Lehdistötiedote 15.12.2015

Kekseliäitä reseptejä lapsiperheille ruoka-aineallergioista liikaa stressaamatta.

Moni ruoka-aineallergioista kärsivä perhe tuskailee päivittäin, mitä hyvää, vähän erilaista ja terveellistä ruokaa laittaisi. Samat ruoat on tehty tuhat kertaa, ideoista alkaa olla huutava pula. Olisi myös mukavaa, jos lapset oppisivat syömään monipuolisesti ja kokeilisivat uusia makuja.

Emmi-Liia Sjöholmin Koko perheen kattaus tarjoaa kaivatun vastauksen suomalaisperheiden keittiöihin aamupaloista iltaherkkuihin. Monipuolinen reseptivalikoima onnistuu täysin ilman lehmänmaitoa, gluteeniviljoja ja kananmunaa. Vaikka koko perhe ruokailisi perheen allergisimman mukaan, kaikki saavat vatsansa täyteen maukasta ja mutkatonta ruokaa.

Smoothiekulhot mantelimaidolla, itse tehdyt kananugetit tai banaanidippi – Koko perheen kattauksen resepteistä jokainen on iloinen yllätys, joka syntyy vähällä vaivalla ja usein vain muutamista raaka-aineista. Osan resepteistä voi muokata aikuisempaan makuun, ja osasta ohjeita on helppo korvata esimerkiksi kana tofulla tai peruna kukkakaalilla.

Neuleiden neljä vuodenaikaa

Neuleiden neljä vuodenaikaa

Helga Isager

Atena

Silmiähivelevän kaunis, harmoninen teos.

Kauniissa, paljaan vaaleissa kuvissa ihastuttavat kauniit luontoaiheet ja käsinkosketeltavat neuleet. Neuleet ovat ajattomia ja elegantteja, värimaailmaltaan rauhoittavia, luonnonläheisiä sävyjä.

Ohjeissa yhdistyy harkittu tekstuuri, moderni ja yksinkertainen ilme.

Ohjeet ovat selkeät ja yksityiskohtaiset, joita neulojan on helppo seurata.

Jokaisesta mallista kerrotaan ensin koko, tarvikkeet, puikot, mitat ja neuletiheys. Neuleet on neulottu Isager-langoilla, ja siten  myös mallit on suunniteltu juuri tälle langalle. Suomesta kyseistä lankaa saa Lankakauppa Kerästä.

Kirjasta löytyy neuleohjeita niin aikuisille, kuin lapsille. Mallit on jaettu vuodenaikojen mukaan: KEVÄT, KESÄ, TALVI ja SYKSY -mallistoihin.

Ohjeista löytyy mm. baskeri, bolero, huiveja, mekkoja lapsille ja aikuisille, toppeja ja neuletakkeja.

Kirjassa käytetyt tekniikat esitellään lopuksi neulekoulussa.

Helga Isager on tunnettu tanskalainen neulesuunnittelija. Vuodesta 2005 hän on pyörittänyt omaa yritystään Amimonoa, jonka kautta hän julkaisee vuosittain neulemallistoja.