Tunnelmallista Joulua & uuden vuoden toivotus

Tunnelmallista Joulua & Parempaa Uutta Vuotta 2021!

Tämä vuosi on ollut aika haasteellinen luovuuden osalta. Pääpaino on pysynyt Instagramin puolella, eikä energiaa ole juurikaan ollut blogin päivittämiselle. Toivon, että löydän edes osan siitä voimasta, inspiraatiosta ja tekemisen ilosta, jotka minulla oli käytettävissäni vielä muutama vuosi sitten. Nämä kuluneet pari vuotta ovat olleet äärimmäisen raskaat henkilökohtaisista syistä.

Toivon itse kullekin parempaa tulevaa uutta vuotta.

Pysytään terveinä ja pidetään itsestämme ja toisistamme huolta!

 

Hyvän mielen villasukat lapsille

Nyt neulomaan somia sukkia lapsille! Hyvän mielen villasukat lapsille on jatko-osa aiemmin ilmestyneelle Hyvän mielen villasukat -kirjalle. 

Malleissa vilahtelevat erilaiset eläimet kissoista karhuihin ja strutseista pandoihin. Kirjassa on yhteensä kymmenen  mallia 3–8-vuotiaille, ja jokaisen ohjeen yhteydestä löytyy aiheeseen liittyvä loru ja vahvuusviesti. Neuloessa sukkiin voi neuloa mukaan erilaisia asioita ja voimaviestejä, joiden avulla lapsi saa annoksen tarvitsemaansa tunnetta ja voimaa, hyvää mieltä ja vahvistusta. 

Sukkiin voi laittaa saajalle mukaan myös pienen kortin tai viestin, ja viestiaiheisiin löytyy kirjasta vinkkejä.

Mallit, kaavat ja ohjeet ovat selkeät ja helposti seurattavat. Jälleen kerran on käsissämme kaunis kirja, satumaisen suloinen kuvitus ja romanttinen ilme. 

Psst. Kirjassa annetaan myös vinkkejä sukkien neulomiseen aikuisen koossa.

"Pupun mielessä on rakastettu:

sen pieni tassu,

sen höpö nassu,

sen porkkanamassu

ja sen häntä hassu.

Niin on pupunen rakastettu."

Hyvän mielen villasukat lapsille
Sanna Wikström
Hidasta Elämää 2020

Leivontakirja & Talven henki

Docendon syksyn ihanuudet ovat tässä. Ainakin minun mielestäni.

Kaikkein eniten ehkä kuitenkin rakastan leivonta- ja DIY-kirjoja. Niitä minä nuoresta saakka olen rehannut kirjastosta. Olen halunnut inspiroitua ja saada ideoita. Myöhemmin olen toki laajentanut lukurepertuaariani mutta visuaalisuudesta ja kuvista saan helpoiten nautintoa.

Emma Ivanen LEIVONTAKIRJA on kaunista katseltavaa. Siinä täyttyy ja ilmentyy tekijänsä koko luovuudenkirjo. Kaunis teos inspiroi vaikka vähän myös rehellisesti sanottuna saa kateuden piston ilmentymään. Minäkin tahtoisin osata noin hienosti - kuvata ja koristella leivonnaisia. Niin, tekemällähän sitä varmasti oppii, mutta kun luonne on lyhytpinnainen kaikki-minulle-heti-ajatuksella.

Leivontakirjassa leivotaan kakkuja, keksejä, jäätelöitä, muffinsseja, pikkuleipiä, kuivakakkuja ja makeisia. Kaikkialla näkyy näyttäviä koristeluita, kukkasia ja kissa. Kissa! Luit oikein. Kirjaan tuo todellakin persoonallisuutta Emman kissat, jotka vilahtelevat useammassakin kuvassa. Marieantoinettemainen runsaus ja tummanpuhuvat kuvat antavat runsaan ja tyylikkään loppusilauksen tälle hurmaavalle leivontakirjalle.

Ilona Pietiläisen Talven henki - anna joulun tulla vie lukijan keskelle talven lumoa. Joulu on ovella vaikkei ihan siltä vielä tuntuisikaan. Laskin juuri, että enää kuusi viikkoa joululomaan joten todellakin joulu siellä jo kolkuttelee. Jouluradio aloittaa musisoinnit kohta ja mieli kääntyy kohti joulun tunnelmia. Tämä tuleva joulu saattaa joillekin olla täysin aiempia erilaisempi mutta toivotaan silti jokaiselle mahdollisimman hyviä pyhiä.

Talven henki vie lukijansa talven riemuihin, rauhallisiin ja tunnelmallisiin hetkiin kotona ja luonnossa. Runot, kauniit sanat ja tarinat lämmittävät sydäntä. Reseptit, ruoat ja leivonnaiset saavat veden herahtamaan kielelle. Kutsuvat ja inspiroivat kuvat saavat ideat heräämään: tuota minäkin haluan kokeilla!

Kirjan sivuilla vieraillaan myös muiden joulukodeissa, kurkistetaan ruudun takaa miltä toisten joulusieluisten joulu näyttää. Ja ihanaltahan se.

Docendo 2020

Emma Ivane - LEIVONTAKIRJA

Ilona Pietiläinen - Talven henki

 

Kirjoita kivasti käsin

Käsin tekstaus on niin kaunista katseltavaa ja aina kaiholla ihastelen, että osaisinpa minäkin.

Aiheeseen liittyvää opastavaa kirjallisuutta on onneksi saatavalla melko paljon, ja yksi sellainen on Kirjapajan utuuskirja Kirjoita kivasti käsin. Tämä näppärän kokoinen kirja on soma, iloinen ja kutsuva opas tekstauksen pariin.

Kirja esittelee erilaisia tyylejä niin kirjaimien kuin numeroiden tekemiseen, kirjainten ja tekstin koristelua sekä tietysti ihan perusjuttuja välineistä.

Kirjoita kivasti käsin — Parhaat tyylit haltuun
Guentert-Baldo Cindy
Kirjapaja 2020

Korjaa kauniiksi

Korjaa kauniiksi on näppärä käsikirja kodin vaatehuoltoon. 

Sen sijaan, että heittäisit vähän kuluneen tai rikkoutuneen vaatteet pois, suosittelen kokeilemaan voisiko sen korjata tai tuunata uudeksi. Tänä päivänä melkeinpä kaikki tuotteet tehdään rikkoutumaan ja kestämään lyhyen ajan jotta myynti saataisiin kasvuun. Se on aika ikävä tapa tehdä tuotteita, varsinkin maapallon kannalta. Ihmiset heittävät paljon hyvää tavaraa roskiin monestakin syystä, mutta usein siksi etteivät he osaa korjata niitä itse eivätkä viitsi maksaa siitä, että joku muu ne korjaisi.

Korjaa kauniiksi opastaa juuri heitä ja meitä, jotta vaatteemme saisi jatkoaikaa, pidemmän elämän joko korjattuna tai uudelleen muokattuna tuotteena. Kirjan vinkeillä ja neuvoilla korjaat mm. kuluneet housut kauniiksi paikkojen avulla, opit parsimaan villasukat ja neuleet, vaihtamaan paitaan uudet resorit ja jännittävää kyllä - opit vaihtamaan myös vetoketjun! Tästä kirjasta löysin sen hauskan tavan vaihtaa uusi vetskari: siinä uusi ommellaan vanhaa poistamatta. Nyt kun vielä uskaltaisin kokeilla. Minulla nimittäin olisi muutama takki, joista vetoketju on rikkoontunut. Vetoketjun ompeleminen on itselleni ollut aina melkoinen peikko, vaikka toisen laittamana se sujuu aina niin vaivattomasti. 

Ehkä suurin syy siihen, miksi ihmiset niin vähän korjaavat rikki menneitä tavaroitaan on juurikin se pelko siitä, ettei osaa. Siitä kun päästään yli, niin tavaroiden tuunaus voi alkaa. Korjaamalla voi saada jopa kauniimman lopputuloksen kuin mitä tuote alunperin on ollutkaan. 

Korjaa kauniiksi valottaa myös tahrojen maailmaa eli vinkkaa millaisia pesuaineita on olemassa ja mikä niistä toimii mihinkin tahraan. Myös hajunpoistoon löytyy muutama vinkki.

Korjaa kauniiksi
Anni Ignatius
Moreeni 2020

 

Sinimusta juustokakku Halloweeniksi

Lakritsaa, lakua, lakritsia...eikä saa unohtaa salmiakkia! Mistä jäävätkään paitsi he joilla ei ole näitä mustia herkkuja saatavilla. Onneksi en kuulu heihin. Rakastan salmiakkia ja lakritsia, mieluiten yhdessä. Salmiakkia jauheena, toffeen kera, notkeaa, taipuisaa, sitkeän pehmeää lakritsia..mmm. Nam.

Yllättävän hyvin nämä mustat herkut sopivat yhteen myös suklaan kanssa, varsinkin juustokakuissa. Juustokakku. Outo mielleyhtymä tulee kyllä tuosta sanasta, ikäänkuin kakku tehtäisiin suklaalla kuorrutetusta emmentaalista. No joo mutta kaikki tiedämme kuitenkin mistä juustokakuissa on kyse. Tuorejuustoa, kermaa ja makuja. 

Juustokakuista on tullut bravuurini. Niitä on ihan varmasti tarjolla missä tahansa juhlissa. Valion sivuilta löysin kerran erään suklaajuustokakun ohjeen ja se on jäänyt yhdeksi käytetyimmistä resepteistä. Tosin olen muokannut sitä monella tavalla ja alkuperäisestä ohjeesta ei ole enää käytössä kuin runko. Sokerin poistin heti kättelyssä koska se on ihan turha lisä jos resepti sisältää suklaata. 

Värien ja makujen suhteen suosin aitoutta mahdollisimman paljon. Sinisiä herkkuja kohtaan olen tuntenut vetoa jo pienestä pitäen mutta ajan kuluessa olen oppinut, että siniset elintarvikevärit saattavat olla vaarallisia tai ainakin kyseenalaisia ja siksi olenkin aikuisvuoteni etsinyt tapaa saada sinistä väriä ruokaan ja leivontaan jollakin turvallisemmalla tavalla. Olen keittänyt punakaalista sinisiä liemiä ja etsinyt kissojen ja koirien kanssa kaupoista eksoottisia hedelmiä ja kasviksia, mutta sininen sävy on jäänyt haaveeksi. Kunnes sitten Instagramin ihmeellisessä maailmassa levisi kulovalkean lailla sateenkaarenväriset superfoodit. Annoin itseni ymmärtää, että niiden täytyy olla turvallisia ja terveellisiä käyttää. Esiin nousivat mm. sinihernejauhe ja sininen spirulina. Kumpaakin oli tietysti ihan kamalan vaikea löytää yhtään mistään, ainakaan Suomesta. Huutelin ja kyselin joka paikasta, että onko valikoimissanne saatavissa tällaisia tuotteita mutta vieraita olivat muillekin. Kunnes sitten yllättäen sain tietää, että sinihernettä voi saada Teekauppa Veiströmiltä ja sain kuin sainkin pussillisen tätä ihanaa sinistä jauhetta, joka on muuten todella terveellistä! Olin onnessani ja värjäsin heti lätyt, pirtelöt, jäätelöt ja tuorepuurot kauniin sinisiksi. 

Yhteistyön merkeissä sain Ruohonjuurelta Rawnice-uutuuksia, joiden mukana oli myös aktiivihiilijauhetta. Ajattelin ensin, että mitäs minä nyt tällä teen mutta yllätys yllätys, siitä tulikin yksi minun lemppareista! Mustaakin mustemmat herkut olivatkin huvittavan hurmaavia ja löysin kokoajan uusia kohteita tälle mustalle tomulle (joka käy muuten myös vaikka hampaiden valkaisuun mikä taas luo hyvän tekosyyn herkutteluun).

Halloweenia ajatellen mustat herkut kuuluvat asiaan, ja jos niiden tekeminen on näin helppoa niin sitten on paras toimia. Tämän kaksivärisen kakun makuina ovat valkosuklaa ja aito lakritsijauhe. Pohjasta löytyy perinteisten digestivekeksien lisäksi myös mantelimassaa ja näkkäriä. Jep, näkkäriä.

Mustasininen juustokakku

Pohja

150 g mantelimassaa

4-5 digestivekeksiä

1 näkkäri

20 g voita

ripaus merisuolaa

Sekoita pohjan ainekset monitoimikoneessa tasaiseksi massaksi ja taputtele irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Korkeamman kakun saat kun käytät 15 cm vuokaa.

Laita pohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Täyte

2 dl kuohukermaa vaahdotettuna

200 g maustamatonta tuorejuustoa

100 g valkosuklaata sulatettuna

3 liivatelehteä + 1 rkl kuumaa vettä

Valmista täyte vaahdottamalla kerma ja lisäämällä joukkoon tuorejuusto, suklaasula ja liotetut liivatelehdet. Lisää täytteeseen 2 tl sinihernejauhetta ja sekoita tasaiseksi. Kumoa puolet täytteestä kakkuvuokaan ja lisää loppuun täytteeseen 1 tl aktiivihiilijauhetta ja 2 tl aitoa lakritsijauhetta sekä kourallinen Halvan Vanhan ajan lakuja hienonnettuna. Kumoa musta täyte sinisen täytteen päälle ja peitä vuoka muovikelmulla ja laita kakku hyytymään jääkaappiin mielellään yön yli. 

Koristele kakku lakritsimakeisilla ja strösseleillä. 

Ehkä ihmettelet miksi pohjaan tulee näkkäriä. Se on siinä antamassa makua ja vivahteisuutta pohjaan, mantelimassa on imelähkön makeaa joten se tarvitsee rinnalleen suolaisuutta ja särmää. 

Mitä sinä aiot leipoa Halloweenin kunniaksi?

Makeiset saatu tuotenäytteinä Halvalta.

Helppo tablettisuoja huovasta - Diy

No nyt on tabletti suojassa! 

Kauan tätä onkin suunniteltu mutta eikös sitä sanota, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Materiaalit on olleet varastossa jo pitkään mutta motivaatio ja inspis aloittamiseen on ollut hukassa. Tänään olikin tädin kanssa aiheesta puhetta, että jos tuntuu ettei huvita, niin silloin kannattaa arvostaa sitä tunnetta ja antaa asioiden olla. Ainakin niiden jotka eivät ole välttämättömyyksiä. Pelottaa vain, että jos se 'ettei huvita' kestää liian kauan ja lopulta huomaa erkaantuneensa kaikesta luovasta ja itselle tärkeästä niin kauas, että luovuus on kokonaan hukassa. 

Täytyy kuitenkin kai antaa itselleen armoa ja kuunnella itseään viisaamman ja vanhemman neuvoja, luova ihminen kun itsekin tätini on. Hän totesi pelkoajatukseeni, että kyllä se luovuus sieltä tulee kun sen aika on. 

Baby steps. Niin sitä mennään, eteenpäin.

Tämä tablettisuoja oli ihan hupaisan helppo tehdä! Tarvitaan vain oikeankokoinen pala huopaa ja ompelukone. Suoja tehdään pitkästä suorakaiteenmuotoisesta palasta, joka ommellaan taskuksi ja kansiläpäksi. Ohjeentapainen postauksen lopussa.

Tein tablettisuojani paksusta huovasta, paksuus ehkä kaksinkertainen verrattuna tavalliseen askarteluhuopaan. Tein kuitenkin siten, että taitoin huovan kaksinkerroin taskuosan kohdalta ja kannen kohdalla on vain yksinkertainen huopakappale. Suoja muotoutuu taittelemalla se oikeaan muotoonsa ja ompelemalla sivut kiinni. Koristelin tämän huovasta leikkaamillani lehdillä ja ompeluun käytin vihreää silkkilankaa (mummolan peruja). Kansiläppä pysyy suljettuna satiininauhan avulla. Tukea ja vahvuutta suojalaukkuun saa sujauttamalla taskuosaan esimerkiksi vanhan kirjan kannet tai käyttämällä konepahvia. Kansiläpän reunat käänsin ja ompelin käyttämällä suoraaommelta ja siksakkia. Koristelin myös kansiläpän lehtikoristeilla.

Oksisto katossa

Tätä on suunniteltu pitkään - ainakin omassa mielessäni. Rakastan luonnonmateriaaleja ja mielelläni niitä hyödynnän missä milloinkin. Mikään ei ole estänyt minua tuomasta luontoa sisään ja jo vuosia meillä on kotona ollutkin oksista tehty koriste, nykyään makuuhuoneessa mutta aiemmassa kodissa se oli olohuoneessa. Anoppilan pihalta kaadetuista koivuista keräsin pari hienoa oksaa, jotka kuivatin ja kuultomaalasin valkoisiksi. 

Nyt sain vihdoin tämän kattokoristeen toteutettua. Läksin metsään etsimään kuivia oksia ja löysinkin nämä kauniit keloontuneet oksat. Samalla löysin myös valtaisan määrän villivadelmia! Oksat asettelin kattoon. Ne ovat kauniita sellaisenaankin mutta ripustin oksille muutaman koristekristallin sekä paperiruusukkeet, jotka olen tehnyt jo vuosia sitten. Paperiruusukkeet roikkuivat aiemmin kattopalkissa mutta kokeilin siirtää ne nyt näille oksille, ja hyvältä näyttää. 

Meillä vietetään huomenna lasten yhteissyntymäpäiviä ja koristellut oksat sopivat siihen kuin nenä päähän. Tosin nämä ruusukkeet on roikkuneet katosta jo vuosia koska ne on vain niin hienot.

Oksat on kiinnitetty kattoon koukuilla ja ketjunpätkillä.

Miten sinä hyödynnät luonnonmateriaaleja?

Eikö olekin kaunis, luonnon luoma taideteos.

Punajuurimuffinssit

Terveellinen punajuuri!

Sain viime viikolla testiin maitohappobakteerilla hapatettuja luomu täysmehuja, mm. punajuurimehua. Punajuurimehun sanotaan olevan erityisen terveellistä ja sitä olisikin hyvä juoda päivittäin. Punajuurimehun sanotaan ennaltaehkäisevän ihon ikääntymistä sekä auttavan parantamaan fyysisiä suorituksia. Punajuuressa on runsaasti vitamiinejä, antioksidantteja, mineraaleja ja foolihappoa. Muutoinkin punajuuri on monikäyttöinen juures. 

Punajuurimehua juodessani yllätyin siitä, että se ei sopinutkaan vatsalleni niin hyvin kuin toivoin. Punajuurta suositellaan mm. heille jotka ovat kärsineet sydänvaivoista, ja myös siksi punajuuri olisi suotava lisä omaan ruokavaliooni. Toki syön punajuuria muissa muodoissa mutta mehuna se olisi helpointa nauttia. Punajuurimehu aiheutti kuitenkin närästystä ja poltetta ruokatorvessa. 

Lisään tähän yhden vanhan ohjeeni punajuurimuffinsseihin, mutta olen käyttänyt punajuurta myös korvapuusteihin ja juustokakkuun. Punajuurimehua voi käyttää myös smoothieihin ja vaikka rahkaan.

Käytän taas hyväkseni hyväksi havaittua ohjettani ja kokeilen tällä kertaa lisätä muffinitaikinaan punajuurta!

2 munaa

1 dl sokeria

5 pienehköä punajuurta keitettynä ja soseutettuna

50 g voita

1 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

2 rkl tummaa kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

Keitä/höyrytä ensin punajuuret kypsiksi ja soseuta ne.

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää joukkoon kuivat aineet ja voisula.

Lisää lopuksi punajuurisose taikinan joukkoon ja sekoita kevyesti kaikki sekaisin esimerkiksi lusikalla tai puulastalla. Lusikoi taikina muffinivuokiin ja paista 175*asteessa n. 10-15 minuuttia. Tarkkaile uunia ja kypsyyttä.

Tästä määrästä tulee n. 12 muffinia.

***

Ajattelin lisätä seuraavaan erään 100 g tummaa suklaata rouheena. Suklaa ja punajuuri ovat kiva makupari. Jaksan aina ihmetellä miten lapseni, jotka eivät yleensä tykkää mistään erikoisesta, tykkäävät silti kovasti näistä muffineista, joihin olen ujuttanut bataattia, kurpitsaa tai punajuurta, ja pyytävät vieläpä jopa tekemään näitä uudestaan. Hyvähän se tietysti on että maistuu. Ja saanpa samalla piilotettua herkkuihin jotakin vähän terveellisempääkin raaka-ainetta. Juurekset, marjat ja hedelmät kun eivät muutoin oikein tee kauppaansa.

Mukavia leipomishetkiä!

Pfanner luomu täysmehut

Puulaatikoista meikkihyllyksi

Tytöille kauniit asiat on tärkeitä. Bling bling kiinnostaa ja meikit täyttävät hyllyt jo pienestä pitäen. Äidiltä, mummalta ja tädeiltä saadut purkit ja pakkaukset laitetaan visusti talteen. Ja sitten käy niin, että niitä on jopa paikka täynnä (kuten äidilläkin). Siihen tarpeeseen suunniteltiin tämä hyllykkö. Tai ylipäänsä alunperin jokin hylly, johon saisi tärkeät meikki- ja korutavarat järjestykseen. Vastaus siihen miksi kaiken joukosta valikoitui juuri tämä DIY-hylly on puhtaasti kierrätys ja tuunaus. 

Lasten mumma ja täti löysivät kolme pientä puulaatikkoa kaatopaikalta, nappasivat ne mukaansa ja toivat ne meille. Siitä se idea sitten lähti. Väreiksi ajattelin heti kultaa ja sen kaveriksi pinkkiä. Muksujen iskä ei kuitenkaan vaaleanpunaiselle lämmennyt, joten piti keksiä jokin muu - kaikkia miellyttävä - väri. Violetti voitti. Mikäs siinä, onhan meillä eteisessä violetit seinät ja muutoinkin tykkään siitä. 

Laatikoista poistettiin maalit ja hiottiin. Työstetyt laatikot kiinnitettiin toisiinsa NoNails-liimalla ja pienillä nauloilla. Ennen maalausta teippasin rajat, jotta maalit eivät sekoitu keskenään. Maalaus tehtiin Mastonin maaleilla, Maston myös antoi maalit projektiin heidän 'Ideakilpailun' kautta.

Alunperin oli tarkoitus maalata hyllyn sisäosat kultamaalilla ja violetilla sivut, mutta koska kävi ilmi, että kultamaalin kulutuksenkesto on heikohko päädyimme maalaamaan kullalla sivut. Käyttämäni maalit olivat Zeron violetti ja Glitter, sekä Decoeffect kulta. Maalausprojektissa kaikenkaikkiaan meni aika pitkään, koska Zerossa oli todella pitkä kuivumisaika (n. 8-9 vrk), kultamaali kuivui reilussa päivässä.  Maaleissa piti ottaa huomioon myös se, etteivät ne ole kaikki keskenään yhteensopivia. Esim. Decoeffect kulta omanaan, sitä ei saa maalata Zeron päälle tai alle eikä se sovi glitterin kanssa.  

Glitter-maalin kanssa kävi vähän hassusti kun mies oli jo kiinnittänyt hyllyn seinään ennen kuin ehdin maalata hyllyn loppuun asti. Mutta toisaalta olin hieman pettynyt Glitter-maaliin, koska nimen perusteella voisi olettaa sen olevan glitteriä, siis karkearakeista, selkeää glitterimäistä maalia. Oikeasti se on kuitenkin lähes peittävää, sumumaista kultamaalia. Jos sillä suihkuttaisi nyt tuon violetin päälle, violetti jäisi lähes kokonaan peittoon. Ehkä teen Glitterillä sitten vain jotkut kuviot hyllyn taustalevyyn.

Hyllyköstä tuli kaikinpuolin hyvä ja toimiva. Muksu siihen jo tavaransa asetteli. Ehkäpä siihen voisi vielä tehdä irrallisia pieniä laatikoita, joihin meikkejä voisi laittaa. Aika myös näyttää miten kauan hylly pysyy siistinä. Esteettistä silmää omaava tyttönen saattaa kuitenkin yllättää ja pitää tavaransa järjestyksessä.

Tässä projektissa taas kohtasi hyvin kiinnostuksemme vanhoja tavaroita kohtaan sekä kierrätyksen ja tuunauksen ilo. 

Maston.fi

Lakritsaiset raakamakeiset valkosuklaakuorrutuksella

Mies sanoi nähneensä joku aika sitten kaupassa salmiakki-valkosuklaapalloja, sellaisia kakkutikkarin ja tryffelin välimuotoisia miniherkkuja, mutta epäili etten tykkäisi ja jätti kauppaan. Sittemmin kävi uudelleen, osti ja toi näytille. Minähän repäisin rasian heti auki ja nautiskelin ja ihastelin vahvaa salmiakin makua ja taustalta jännästi tulevaa mustaherukan aromia. Aattelin, jotta näitä pitää saada lisää! Kunnes katsoin tuotesisältöä...ihan hirveästi E-koodeja, nyyyh. Tästä makunautinnosta inspiroituneena kokeilin ideoida vastaavanlaisen reseptin itse, koska pakkohan näitä on saada tehtyä  ilman ylimääräisiä turhuuksia.

Aloin pohtia reseptin sisältöä, päivin öin. Kekseistä ja tuorejuustosta sen saisi ehkä nopeiten mutta sitten ajattelin etten halua käyttää valmiita keksejä. Jatkoajatus oli leipoa keksit itse kunnes sitten päädyin ns. raakataikinaan eli raakana syötävään keksitaikinaan mitä ainakin amerikkalaisissa blogeissa näkee nimellä "cookie dough". Monissa niissä käytetään todella paljon sokeria ja voita, tai sitten taikinat ovat maapähkinäpohjaisia ja sellainen ei sovi tähän yhteyteen.

Minulla on tapana pohtia kaikkea ihan liikaa ja toisinaan taas ryhdyn hommiin tietämättäni alussa mitä lopputuloksesta tulee. Kokeilen ja maistelen. Vähän kuin pianonsoiton suhteenkin, en ymmärrä juurikaan nuoteista vaan soittoni perustuu paljon korvakuulolta soittamiseen.

Tästä lakritsaisesta kakkutaikinasta tuli kaikenlisäksi gluteeniton, maidoton ja munaton eikä sokeriakaan juurikaan tähän tule. Ja mitenkö tätä kuuluisi syödä? No vaikka lusikoimalla sitä suoraan purkista.

Lakritsainen "keksitaikina"

1/4 dl pellavarouhetta

2 dl Virtasalmen viljatuotteen gluteenittomia kaurahiutaleita

1/2 dl Virtasalmen viljatuotteen tattarijauhoja

1 tl vaniljasokeria

1-2 tl luomu lakritsijauhetta

1 tl aktiivihiilijauhetta, Rawnice

1 rkl kookoshiutaleita

1 mm merisuolaa

1/2 dl mustaherukkahilloa 

1/2 dl kookosöljyä

1 banaani

1/2 dl kylmää vettä

Laita kaikki aineet monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi massaksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa jos haluat lakritsin tulevan enemmän esiin. Vesi kannattaa lisätä massaan viimeiseksi ja pienissä erissä jotta koostumuksesta ei tulisi liian löysä. Pellavarouhe sitoo ja antaa sitkoa taikinalle mutta se ei ole välttämätön.

Taikinasta voi tehdä myös pallosia tai silikonimuotin avulla esimerkiksi sydämiä ja kuorruttaa ne valkosuklaalla. Salmiakin maun rakastajille reseptiin voi lisätä elintarvikekäyttöön tarkoitettua ammuniumkloridia, jota  esim. Haganol Apteekin Salmiakkijauhe sisältää.

Käyttämäni mustaherukkahillo on itsetekemääni. Keitin isossa kattilassa n. 5 litraa mustaherukoita pienessä vesitilkassa, soseutin marjat ja lisäsin survokseen n. 4 dl hillosokeria ja keitin paketin ohjeen mukaan hilloksi. Hillosokeripaketin kyljessä olevassa ohjeessa sokerin määrä oli isompi mutta pienempikin määrä riittää, ainakin oman makuni mukaan. 

Ohjeessa käyttämäni gluteenittomat tuotteet sekä kookosöljyn tilasin Ruokavaliot.fi -verkkokaupasta. Ruokavaliot.fi on kivan monimuolinen nettipuoti, josta löytyy runsaasti tuotteita vaihtoehtoruokavalioita noudattaville kuluttajille.

| Kaupallinen yhteistyö |

Tyttöjen kaupunki

 Ihana, hauska, kupliva, rönsyilevä, riemukas, raikas, hengästyttävä!

Tyttöjen kaupunki imaisi mukaansa heti alkumetreiltä. Sykähdyttävä, nopea, eläväinen tarina ja kerronta sai pään pyörälle, mutta hyvällä tavalla. Tarinassa ei sovi tiukkapipoisille ja se saa hissukoidenkin sukat pyörimään jaloissa joko puhtaasta innosta tai sitten hämmennyksestä ja nolostumisista. Tyttöjen kaupunki on kuin ilotulitus, kaikki karkkikaupan karkit samassa pussissa!

Nauroin monen monta kertaa vedet silmissä tarinan humoristisille kohdille, hieman napakoille dialogeille ja puhtaalle sarkasmille. Huh sanon minä minkälaiseen pyöritykseen on kääntäjä tämän kirjan kohdalla joutunut ja miten paljon taustatyötä itse Elizabeth Gilbert on kirjaansa varten joutunut tekemään. Kuin hän olisi itse kokenut tuon kaiken. Teatterielämän, tanssityttöjen helmassa pyörimisen, sodan, pukuompelijan työn kankaineen ja muoteineen.

Vivian, tuo poikkeuksellinen tyttö, joka ei sopinut oikeastaan koskaan siihen muottiin mihin häntä yritettiin asettaa, joko perheen tai yhteiskunnan määrittelemien normien mukaisesti. Eräänä päivänä vanhempansa kyllästyivät tytön huonoon koulumenestykseen ja lähettivät tytön New Yorkiin tätinsä luo. Mutta eipä tienneet vanhemmat mitä tekivät. Vivian tosin löysi vihdoin paikkansa maailmassa. 

Peg-täti muistuttaa minua kovasti erään rakkaan TV-sarjan, Kotiin takaisin, yhtä päähahmoa Carolynia. Tuo rajoja rikkova nainen, joka elää värikästä elämää soveliaisuuden tuolla puolen. Nainen, joka nauttii elämästä, täysin rinnoin. Pegin luona Vivian tutustuu teatterielämään, showtyttöihin, räiskyvään elämäntyyliin josta kotikonnuilla ei olisi voinut edes haaveilla. 

Vivianin taidosta muokata lähes mistä tahansa materiaalista upeita luomuksia koituu hänen edukseen tätinsä yrityksessä. Hän alkaa luomaan teatteriesityksiin asuja ja samalla saa myös luotua uusia suhteita niin ystävä- kuin rakkaustasollakin. Showtytöistä tulee Vivianin tukiverkko, ja yhdessä he päätyvät monenlaisiin seikkailuihin, neitsyydenmenetyksistä clubeihin. 

Kirjan tunnelma kääntyy puolivälillä kohti tummia sävyjä. Käänne saa lukijankin pohtimaan elämän yllätyksellisyyttä, sitä miten pienestä kaikki lopulta on kiinni. Miten pieni asia voi kääntää kaiken päälaelleen eikä entiseen enää ole paluuta. Lukijalle tuo pieni väärinkäsitysten aikaansaama hetki, joka muutti kaiken Vivianin elämässä, sai tuntemaan syvää ahdistusta ja tilanne tuntui todella epäreilulta. Se miten me kaikki elämää elämme, usein epätietoisuuden vallitessa, teemme johtopäätöksiä, suojelemme itseämme, valitsemme väärin ja kaikki on poissa, onni vaihtuu onnettomuudeksi. 

Mutta koska käännekohta tapahtui kirjan keskivaiheilla, oli ymmärrättevää, että asiat saattavat vielä muuttua. Ja tavallaan ne muuttuivatkin vaikkei menneeseen ollutkaan enää paluuta. Tätä voisi kuvailla Cherbourgin sateenvarjot -kappale tunnelmineen. 

Suosittelen lämpimästi sukeltamaan mukaan ihanan lämpimään Tyttöjen kaupunkiin. Se on kuin elämä itse. Välillä kupliva, raikas kuin kesäsade, toisinaan synkkä ja ahdistava kuin syysillan pimeys.

Tyttöjen kaupunki

Elizabeth Gilbert

Gummerus 2020

Arkivegeä!

Ihanan raikas kasvisruokakirja! Tämä kirja saa innostumaan ja samalla myös nälkäiseksi.

Ensin puhutaan vihreydestä ja siitä miksi olisi tärkeää lisätä kasviksia ja vähentää lihaa ruokavaliosta, jo ihan ympäristönkin näkökulmasta. Toiseksi tutustutaan hyödyllisiin työvälineisiin ja kolmanneksi kurkataan kasvisruokailijan keittokomeron sisältöön - mitä sieltä kannattaisi aina löytyä.

Kesä on kasvissyöjän luksusaikaa. Silloin maa antaa paljon syötävää ja annokset on helppo koristella tuoreilla yrteillä ja mausteilla. Mutta onneksi vastaavia tuotteita löytyy talvellakin kauppojen hyllyiltä. 

Kun mietin, niin ei se niin vaikeaa olisi vähentää liha ruokavaliosta. En oikeastaan muutenkaan syö niin kauhean paljon lihatuotteita. Arkivegeä! -kirja tarjoaa ideoita vaivattomiin ja monipuolisiin kasvisruokiin, jotka eivät sulje pois juustoja, munia eikä maitotuotteita. Työläimmäksi koen yleensä juuri sen, että asioille täytyy alkaa miettiä korvaavia tuotteita. Mutta koska tässä sellaista vaihetta ei ole niin ruoanlaitto ja syöminen on vaivatonta ja nautinnollista. 

Toinen tärkeä syy miksi halusin yhden kasvisruokakirjan kirjahyllyyni lisää on se, että toinen lapsistani on päättänyt olla syömättä lihaa. Hän on vasta kuusivuotias mutta päätti jo pienempänä, että hän ei halua syödä eläimiä koska eläin on ystävä. Kaunis ajatus, enkä ole yrittänyt taivutella häntä ajattelemaan toisin. Ihminen kyllä pärjää ilman lihatuotteita. Mutta siihen kaipasin apua, että miten monipuolistaa ruokatarjontaa, ja siihen tämä kirja vastaa. 

Erityisplussana tälle kirjalle se, että ruoat valmistetaan oikeista raaka-aineista, ei prosessoiduista "lihannäköisistä" tuotteista. Ohjeissa käytetään kasviksia sellaisina kuin ne ovat. Kasvispihvit tehdään kasviksista eikä seitaneista ja tofuista. Ja se on ollutkin se toinen ongelma meillä lapsen kanssa kun hoidossa hänelle on kyllä tarjottu kasvisruoka mutta se ei ole näyttänyt kasviksilta vaan lihalta ja siksi ruoka on jäänyt syömättä. Kyllähän tässäkin kirjassa tofua käytetään mutta se on enemminkin lisukkeena kuin muokattuna "possuksi".

Niin herkullista!

Suosittelen tutustumaan Arkivegeä! -kirjan sisältöön, ja voin vakuuttaa, että vesi herahtaa kielelle kun näet voissa paahdetun mukulasellerin, savuisan papuchilin, aurinkokuivattutomaatti-carbonaran, kesäkeiton ja bataattihummuksen paahdettujen kikherneiden kera!

Julia Tuvesson

Arkivegeä!

Vaivatonta ja monipuolista kasvisruokaa joka päivään

Atena kustannus 2020

 

Tuftaus tutuksi

Tuftaus tutuksi on Kustannus Mäkelän uusimpia käsityökirjoja. Tuftaus tekniikkana on helppoa kunhan omistaa oikeat ja toimivat työvälineet. Alkuun pääse kun omistaa tuftausneulan, mutta työtä voi tehdä myös ryijykoukuilla. Lisäksii tarvitaan tietysti kangas mihin kuvio toteutetaan ja kehikko johon kangas pingotetaan. 

Tuftaus tekniikkaa voidaan käyttää melkeinpä mihin vain, sillä voi luoda pintaa tyynyihin, mattoihin, peitteisiin, laukkuihin ja koriste-esineisiin. Tuftaus on siitä hauska tekniikka, että se on kuin maalaamista, mutta välineinä ovatkin langat ja kankaat.

Tuftaus tutuksi kirja pitää sisällään paljon erilaisia ideoita selkeine ohjeineen ja työvaiheineen, mutta myös auttaa alkuun omien kuvioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Toivottavasti monessa kansalaisopistossa alkaa nyt tuftauskursseja koska se tekniikkana on vain niin hauskaa!

Tuftaus tutuksi

Arounna Khounnoraj

Kustannus Mäkelä 2020

 

Kombuchaa ja kimchiä helposti

Syömämme ruoka vaikuttaa meihin enemmän kuin moni tulee ajatelleeksi. Hapattamalla säilötty ravinto sisältää elintärkeitä bakteereita, jotka edistävät niin kehon kuin mielen hyvinvointia.

Fermentointi eli bakteerien ja hiivojen hyödyntäminen ruoan valmistuksessa ja säilönnässä on ikivanha taito, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Hapattaminen on yksi fermentoinnin laji, joka perustuu maitohappobakteerien aikaansaamaan käymiseen.

Kombuchaa ja kimchiä helposti esittelee ja opastaa lukijansa hapattamisen maailmaan. Tutustumme mm. kombuchan, kimchin, kefiirin, kvassin, inkiväärioluen ja hapankaalen valmistukseen. Kirjasta löytyy perustietoa kyseisten herkkujen valmistukseen sekä ohjeita näiden hyödyntämiseen muussa ruoanvalmistuksessa.

Kombuchan avulla voidaan valmistaa kasvispohjaisia jogurtteja ja niitä taas voi käyttää kakkujen täytteissä ja jäätelöissä. Kombuchasta voidaan valmistaa myös juustoa, smoothieita ja erilaisia juomasekoituksia. 

Kirjan ohjeilla pääsee kyllä aloittelijakin alkuun mutta koska kirjassa käsitellään muitakin hapattamisen tapoja niin kaikenkattava opas tämä ei kombuchan osalta ole. Kirja on enemmänkin vinkkipankki siihen mihin kaikkeen fermentoituja tuotteita voidaan käyttää.

Erica Palmcrantz Aziz

Kombuchaa ja kimchiä helposti

Kustannus Mäkelä 2020

Prinsessajuhlat kruunuineen

Lapsen kaverisyntymäpäivät on juhlittu. Ne olivatkin hänen ensimmäiset synttärinsä, jotka järjestettiin vartavasten kavereilleen. Tähän saakka olen järjestänyt lapsille yhteissynttärit, mutta tämä uusi perinne tuleekin helpottamaan juhlateemojen suunnittelua huomattavasti. Nyt voin keskittyä pelkkään juhlien järjestämiseen sen sijaan, että täytyisi miettiä  kummallekin lapselle sopiva teema. Esikoinen saa juhlansa sitten loppukesästä, teemasta tosin ei vielä ole tietoa.

Lapsi tahtoi teemaksi 'Prinsessajuhlat' mutta ehtona oli ettei koristeissa näkyisi Frozenia. Hän on kuulemma kyllästynyt kun hoidossakin aina leikeissä puhutaan vain Elsasta ja Annasta. Muutoin hän sietää Frozenia mutta juhlissaan ei sitä halua nähdä. Tämä selvä. 

Juhlasuunnittelu alkoi ajatustasolla hyvissä ajoin mutta vasta edellisenä päivänä sain aikaiseksi tehdä päässä pyörineet kruunut konkreettisesti valmiiksi. Kruunut on ommeltu kahdesta erivärisestä huopakankaasta päällekäin. Koristeet on leikattu, liimattu tai ommeltu kruunuun. Takana on kuminauha, jonka avulla kruunu pysyy päässä. 

Pöydän muut koristeet ja somisteet löytyivät lähes kokonaan luonnosta kukkien muodossa. Muutaman paperisen kruunun tein ja muksu auttoi niiden teossa liimaamalla kruunujen pintaan glitteriä.

Kattaus syntyi äidin valkoisesta pöytäliinasta, jossa on runsaasti valkoisella langalla tehtyjä kuviointeja. Kukat laitoin kirpparilöytöinä tehtyihin "kristallimaljakoihin" sekä erilaisiin ruusukuppeihin. Lempiastiastoni Sagaformin Piccadilly on omiaan sopimaan prinsessateemaan. 

Tarjottavat laitoin suosista saarekkeelle, muutoin ruokapöydästä olisi tullut liian täysinäinen ja takkuinen. Tarjolla oli kakkua, valkosuklaapoppareita, muumionakkeja (lapsen toive), keksejä, mokkapaloja ja vaahtokarkkeja.

Hyvin näyttivät vieraat viihtyvän ja sehän on aina itsellenikin sitten mukava kiitos juhlien järjestämiselle. Tarjottavat riitti ja juhlat sujuivat muutoinkin siististi. Onneksi oli pitkän epävakaan sääjakson keskelle eksynyt yksi aurinkoinen päivä juhlapäivän kunniaksi. Kukkaset säilyivät maljakossa juhlien jälkeen vielä pari viikkoa. Edullisesti pienellä budjetilla voi järjestää kauniita juhlia.