Jes! Onnistuin virkkaamaan ympyrän! Ihan tasaisen ympyrän, ilman reunojen käpristelyä. Tämähän on kehitystä parempaan suuntaan. Yleensä minun virkkaukseni päätyvät kaapin perukoille, sormet kipeinä, koukku mutkalla ja langat solmussa. Virkkaus kiinnostaa, mutta en ole koskaan oikein oppinut kunnolla virkkaamaan, enkä varsinkaan ymmärtämään ohjeita. Ohjeet kun ovat yleensä sitä pelkkää lyhenneviidakkoa, pitäisi ensin opetella kaikki lyhenteet ja mitä tarkoittavat, ja kuinka ne toteutetaan käytännössä langan ja koukun avulla. Uskallan väittää, että syy tähän osaamattomuuteen on siinä, ettei koulussa taikka kotonakaan kukaan osannut opettaa minua koska olen vasuri. Tai en osannut hahmottaa oikeankätisen opetusta.
Viime vuosina olen silti oppinut virkkaamaan isoäidinneliöitä – seuraamalla toisten virkkausta, tarkkailemalla ja kyselemällä. Yleensä jos minun oli tarkoitus virkata nelikulmainen muoto, se ei lopulta näyttänyt lainkaan siltä miltä piti, vaan muoto oli lähinnä kolmio, kapeni tahtomattani molemmista reunoista. Mutta senkin minä opin virkkaamaan – neliön! Vain seuraamalla muiden tekemisiä, ja uskaltamalla myöntää, että minä, tekstiilialan artesaani, en osaa kunnolla virkata määrämuotoja.
Mutta palataan siihen ympyrään, ja onnistumisen iloon. Kiitos kuuluu Virpi Marjaana Siiralle ja hänen uutuuskirjalleen Oma koppa - ympyrä - virkattuja variaatioita (WSOY). Oma koppa -kirja on mielenkiintoinen, erikoinen ja hauska teos. Se rikkoo perinteisen kirjan kaavan. Kirja on iso, kirja, tekstit ja kuvat ovat vaakasuunnassa, sivut ovat mustat ja sisältävät paljon kuvia, ja hauskasti kirjoitettua kerrontaa. Kirjan nimi saattaa johtaa monet harhaan, kirja ei siis kerro kopan tekemisestä vaan virkkaamisesta, ja se antaa ideoita mitä kaikkea virkatuista ympyröistä voi saada aikaan. Materiaaleina käytetään mm. puuvillalankaa, tölkkinipsuja ja metallilankaa. Ympyröistä on luotu niin sisustustuotteita kuin asusteita ja vaatteitakin.
Ensivilkaisulla kirja saattaa hämmentää, saatat ajatella, että missä kaikki ohjeet ovat. Itsellä ainakin kävi kyseinen ajatus mielessä. Ajattelin myös, että ehkä tämä kirja on tehty kokeneimmille virkkaajille, jotka osaavat pelkistä kuvista hahmottaa virkkauksen rakenteen. Mutta kirjaa tarkemmin katseltuna huomasin, että ohjeet ovat alkusivuilla, hyvinkin tarkkaan selitettyinä, kuvin ja sanallisin ohjein kerrottuna. Kirjassa on paljon hahmotelmia, I ja V –merkein tehtyjä ympyräkuvioita, ohjeita siis. Näitäkin katsellessa huomasin miettiväni, että onko näissä mitään järkeä, ovatko vain kivoja kuvioita vai oikeasti käytännössä toteutettavia kaavioita. No, kyllähän nekin siitä alkoivat hahmottua omassa päässä ja silmissä. Huomasin jopa pienen ahaa-elämyksen hypähtävän mielessäni, minähän ymmärrän näitä! Ainakin jossain määrin.
Ohjeet ovat siis selkeät, ja niillä pääsee alkuun. Sekin on jo paljon, ainakin meille tumpeloille ja/tai aloittelijoille. Ohjeissa oli myös mukava yllätys – vasurille kaavaillut ohjeet. Itse en kylläkään niitä niin tarkkaan seuraillut, ehkä kuvien perusteella on helppo opetella ja virkata vaikka ohjeet olisikin tehty oikeakätisiä ajatellen. Ohjeita seuraamalla opit siis tekemään aloitussilmukan, ketjusilmukoita, pylväitä – napoja ja ympyröitä, kukkasiakin.
Alkusivujen jälkeen kirjassa päästään käsiksi itse töihin. Ohjeita löytyy monenlaisiin vaatteisiin, mekoista jakkuihin. Kirjasta löytyy ohjeita myös erilaisiin sisustustuotteisiin. Näihin isompiin töihin täytyisi panostaa enemmän, tutustua ohjeisiin tarkemmin ja huolella, opetella eri merkkien ja termien merkityksiä. Mutta se tässä kirjassa on mukavaa, miellyttävää ja hyödyllistä, että ohjeet ovat sanallisessa muodossa ja apuna on selkeät kuvat. Ei siis tarvitse lukea termiviidakkoa, jonka ymmärtämiseen tarvitset ensin sanakirjan, etkä välttämättä sittenkään hahmota ohjeita käytännössä.
”Se ei oo niin justiinsa”, tuo ajatus pulpahtaa mieleen kirjaa lukiessa ja tutkaillessa.
Kirjan kirjoittajakin tuntuu suhtautuvan virkkaukseen rennosti ja huolettomasti – ei se ole niin vakavaa jos heti ei onnistu, tai jos tuotteesta tuleekin valmiina ihan jotakin muuta kuin mitä alun perin piti. Tämä ajatus antaa helpotuksen tunteen, en ole huono vaikka valmiista tuotteesta ei tulekaan sellainen kuin oli tarkoitus. Työn voi aina purkaa, tai keksiä sille joku toinen käyttötarkoitus.
Kirja sisältää myös pieniä elämänviisauksia ja kirjailijan omia ajatuksia elämästä, mutta ne eivät silti hypähtele kirjan sivuilta silmille liikaa, pääpaino on kuitenkin virkkauksessa. Kirja on ilo silmälle jo pelkän visualisuutensa vuoksi. Eikä ole pahitteeksi oppia siinä sivussa virkkaamaan.
Oma koppa - Virpi Marjaana Siira
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-40288-7
Kirjailijalta löytyy myös blogi osoitteesta:
Kuvat kirjasta Oma koppa kuvannut Suvikukka.
Kirja-arvostelu tehty arvostelukappaleen pohjalta.
Suvikukka2014
