keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Kerholan tädeille


K niin kuin
... Kotoonen
...Kerhola
...Kiitos

Lasten kerho jäi kesätauolle ja jotakin pientä halusin antaa kiitokseksi ja muistoksi.
Siispä tein kortin,

Korttipohja taustoineen on ollut valmiina jo kuukausia muttei vain ole löytänyt paikkaansa, kunnes sitten tästä kiitoskortista löysi paikkansa.
K-kirjain on stanssattu pahvilaatikon seinäpalasta, 
kukkaset on leikattu maalinäyteliuskasta
ja mustavalkokuvan taustakehys on stanssattu ruskeasta paperista, jota käytetään paketoinnissa pitämään tuotteet paikoillaan. Jonkinlainen liukuestepaperi kaiketi.
Perhoset ja lehdet on leikattu lävistimellä itsevärjätyistä papereista.
Kierrätysteemalla siis suuriltaosin tehty.


tiistai 2. kesäkuuta 2015

Kortti 2-vuotiaalle


Syntymäpäiväkortti 2-vuotiaalle tyttöselle.
Paljon onnea!






Pskis 280.






































Pskarteluhaaste & käsinompeleet
Omastani löytyy ristipistoilla "R".


Villiyrtit hyödyksi



Olen aina ollut kiinnostunut villiyrteistä - luonnon omista antimista, joita voi käyttää niin ravintona kuin rohtoina ja lääkkeinäkin. Se on minusta varsin kiehtovaa ja mielenkiintoista. Joka kevät suunnittelen kerääväni kaikkea mahdollista talteen, kuivatakseni kukkia ja kasveja teeksi, lääkkeeksi tai mausteeksi. Mutta usein se on jäänyt haaveen tasolle. Olen toki silloin tällöin kerännyt esimerkiksi kuusenkerkkiä ja tehnyt niistä juomaa, tai kerännyt koivuista mahlaa ja kuivattanut nokkosia. Olen myös popsinut kasveja luonnossa liikkuessani.
Tänä keväänä oli tarkoitus kerätä myös voikukan nuppuja - ne kun kuulemma ovat hyviä voissa paistettuna - mutta silloin kun niitä lähdin etsimään sain huomata, että paras keräysaika oli jo mennyt.


Löysin silti jotakin. Esimerkiksi maitohorsman nuoria versoja (yläkuvassa), jotka maistuvat parsalta.
Mies keräsi kassillisen kuusenkerkkiä, ja minä keräsin nuoria nokkosen alkuja, ketunleipiä, piharatamon lehtiä ja muutaman poimulehden ja suolaheinänkin nappasin mukaani.

Kuusenkerkkämehun tein siten, että laitoin 6 kourallista kerkkiä kattilaan, kaadoin päälle n. 2litraa vettä ja annoin seoksen kiehua noin 25 minuuttia, jonka jälkeen annoin seoksen vielä hetken oleentua. Sen jälkeen siivilöin mehun talteen. 

Ratamoista ajattelin puristaa mehua, Se auttaa mm. sisäisiin ja ulkoisiin tulehduksiin, ja esimerkiksi korvatulehduksissa korvaan laitetaan varovasti muutama tippa mehua.



maanantai 1. kesäkuuta 2015

Mauste- ja terveyskasvit luonnossa

                           


Luonnonyrttien suosio on ajan kuluessa vaihdellut. Vuosikausia sitten luonnonyrtit olivat osa ihmisen ravintoa, mutta lähemmäs meidän aikaamme niiden suosio tai tieto niistä on vähentynyt. Kunnes taas viime aikoina on saanut huomata, miten villiyrttejä taas nostetaan esiin. Olen törmännyt moneen kirjaan, jossa esitellään luonnonkasvien käyttöä niin ravintona kuin lääkkeinä ja rohdoksinakin
.
Itseäni asia on kiinnostanut aina, ihan pikkutytöstä saakka. Tutkailin luontoa ja mietin mitkä kaikki kelpaavat syötäviksi. Popsin metsän reunamilta ketunleipää, raaputin pihkaa kuusenrungosta ja tiesin koivulehtiteen auttavan virtsatulehduksiin. Jossakin vaiheessa myös kasvien käyttö rohtoina ja lääkkeinäkin alkoi kiinnostaa. Onhan se varsin mielenkiintoista ja kiehtovaa mitä kaikkea luonnosta voikaan käyttää hyödykseen.

Tähän kirjaan on kerätty liki 50 erilaista luonnonyrttiä. Kasvit on valittu sen mukaan, että niitä olisi mahdollisimman helppo löytää ja kerätä, ja samalla olla sekoittamatta niitä samankaltaisiin mutta myrkyllisiin lajeihin.

Kirjasta löytyy myös ohjeet yrttiöljyjen, yrttiteen, uutteiden ja voiteiden valmistukseen. Ja löytyypä kirjasta myös jäkäläleivän resepti.

Kukin kasvi on ensin esitelty nimeltä ja ulkomuodoltaan kuvan avulla. Sen jälkeen kasvista kerrotaan perustietoa, kasvupaikka ja levinneisyys, esitellään käytettävät kasvinosat ja korjuuaika, kerrotaan mihin se auttaa ja miten se vaikuttaa sekä miten valmistetaan ja annostellaan. Myös tärkeitä huomautuksia löytyy osasta kasveista.

Koska asia kiehtoo minua, tykästyin siksi myös tähän kirjaan. Selasin läpi ja palasin aina uudelleen kiinnostaviin kasveihin, kuten voikukka, kuusi, piharatamo, kamomillasaunio, lehmus ja siankärsämö. Kuljeskelin luonnossa ja keräsin löytämiäni kasveja, jotka sitten jatkojalostin mehuksi ja uutteiksi. Nokkoset laitoin kuivumaan, niistä ajattelin sitten myöhemmin tehdä lättyjä.



Nokkonenhan onkin varsinainen tehoyrtti. Se sisältää enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini, enemmän rautaa kuin pinaatti ja enemmän kalsiumia kuin maito. Lisäksi siinä on mangaania, sinkkiä, seleeniä, kaliumia ja magnesiumia, A, E, K1 ja B-vitamiineja sekä runsaasti lehtivihreää ja aminohappoja. Nokkonen onkin kaikista Suomessa kasvavista vihanneskasveista ravintopitoisin ja terveellisin.
Nokkonen tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, lisää hemoglobiinin ja punasolujen määrää ja hoitaa siten anemiaa. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, edistää ruuansulatusta ja normalisoi suolen toimintaa. (Lähde)



Myös voikukka on vitamiinirikas superkasvi. Voikukan lehdet sisältävät runsaasti eri vitamiineja, kuten A-, B-, C-,E-,D ja K-vitamiineja. Lisäksi lehdistä löytyy runsaasti rautaa ja kaliumia. Voikukan lehdet sopivat käytettäväksi esimerkiksi viherpirtelöissä, salaateissa, muhennoksissa, keitoissa, paistoksissa, piirakoissa ja ruokien koristelussa. Jauhettuna voikukka käy käytettäväksi myös jauhojen jatkeena leivonnassa ja puuroissa. Voikukan nuput ovat hyviä voissa paistettuina.

Kuinka moni mahtaa edes aavistaa mitä kaikkea näiden rikkakasveina pidettyjen kasvien taustalla onkaan.

Mauste- ja terveyskasvit luonnossa
Holmberg Pelle, Eklöf Marie-Louise, Pedersen Anders
Otava


YOK - valmistuvalle


Olen ollut jo jonkin aikaa DT:na Askartelutaivaan Yksinkertainen On Kaunista -haasteessa ja tässä tulee kevään viimeinen haaste. Aiheena "itselle epätavanomaista".
Vaikka toisinaan piirtelenkin kukkasia sun muita, harvemmin teen niitä silti kortteihin. Toinen epätavanomaisuus on vesivärittely, sitäkin teen todella harvoin. Tässäkään ei ihan virallisesti ole käytetty vesivärejä vaan vanhoista tusseista tehtyä "värilientä", joka käyttäytyy todella ihanasti paperille maalattaessa. Maalausjälki on utumaista ja värit sekoittuvat toisiinsa kauniisti.





tiistai 26. toukokuuta 2015

Homeopatiaa koko perheelle – Ritva Lauraéus


Mitä homeopatia on?
Homeopatian perustajana pidetään saksalaista lääkäriä Samuel Hahnemannia, joka loi homeopaattisen järjestelmän. Hän oli lääkäri, kemisti ja tutkija.
Homeopatia on yli 200 vuotta vanha lääketieteellinen järjestelmä, joka hoitaa ihmistä kokonaisuutena, ei vain hänen sairauttaan. Homeopatia on kokonaisvaltainen hoitomuoto, joka keskittyy ihmisen luonnollisen vastustuskyvyn parantamiseen.
Homeopaattisten lääkkeiden käyttö ei sinänsä ole homeopatiaa, ellei homeopatian filosofiaa noudateta. Homeopatia kunnioittaa luonnonlakeja, mutta varsinaista luontaishoitoa se ei ole, sillä hoitona käytetään homeopaattisia, potensoituja lääkkeitä. Homeopatialla voidaan hoitaa sekä akuutteja että kroonisia sairauksia, lääkkeillä ei ole sivuvaikutuksia, eikä niiden valmistuksessa käytetä keinotekoisia väri- tai säilöntäaineita. Homeopaattiset lääkkeet ovat turvallisia myös lapsille ja raskaana oleville. Oikein säilytettyinä homeopaattiset lääkkeet säilyvät vuosikausia.
Homeopaattinen lääke palauttaa elinvoiman tasapainon, jolloin myös oireet häviävät.
Homeopatian peruskäsitteet ovat:
  • kaltaisuusperiaate
  • potensoitu lääke
  • yhden lääkkeen käyttö kerrallaan
  • minimaalinen annos yhtä lääkeainetta kerrallaan
    - Jos paraneminen käynnistyy, homeopaattista lääkitystä ei tarvitse toistaa. Homeopaattisia lääkkeitä ei tarvitse syödä kuureina. Klassisen homeopatian periaatteiden mukaan homeopaattista lääkettä ei anneta uudelleen, mikäli paraneminen on alkanut.
  • lääkeaineet testattu terveillä ihmisillä
Homeopatiassa noudatetaan luonnollista paranemisen lakia, Heringin lakia. Hering oli saksalainen lääkäri ja homeopaatti. Heringin lain mukaan paraneminen tapahtuu keskeltä ääreisosiin, sisältä ulospäin ja ylhäältä alas.
Homeopaattiset lääkkeet ovat peräisin luonnosta: kasveista, mineraaleista, metalleista ja eläinkunnasta. Homeopaattisia lääkkeitä on noin 3000 ja joukossa on monia sellaisia, joita homeopaattien on tapana käyttää useammin kuin toisia. Tiettyjen lääkeaineiden oirekuva on erittäin laaja ja toistuu monilla potilailla. Homeopatiassa puhutaan myös ihmistyypeistä lääkeaineiden kohdalla.
Homeopaattinen paranemiskriisiVarsinkin kroonisia sairauksia hoidettaessa fyysiset oireet saattavat pahentua väliaikaisesti homeopaattisen lääkityksen jälkeen. Vanhat unohtuneet oireet saattavat antaa merkkejä. Tämä paranemiskriisi on myönteinen merkki.
Homeopatia ei kilpaile koululääketieteen kanssa, vaan se on hyvä vaihtoehto sen rinnalla. Homeopaatit eivät tee diagnoosia tai vastusta lääkärissä käyntiä. Homeopatia ei korvaa välttämättömiä leikkauksia tai toimenpiteitä. Homeopaattinen lääkehoito perustuu kokonaisvaltaiseen, yksilölliseen hoitoon. Homeopatian ja koululääketieteen näkemys sairaudesta on täysin päinvastainen. Homeopatia tarkastelee ihmistä kehon, mielen ja hengen kokonaisuutena.
Homeopatiaa koko perheelle – Ritva Lauraéus – Otava 2015 (ensipainos 1999) on kattava perustietopaketti homeopatiasta, sen historiasta, käytöstä ja homeopaattisista lääkkeistä. Kirjassa esitellään lääkeaineita niin lapsille, nuorille, raskaanaoleville, vastasyntyneille, urheilijoille, vaihdevuosista kärsiville kuin vanhuksillekin. Kirjan kolmas kappale esittelee vaivoja ja niiden hoitoa. Tästä kappaleesta voit siis hakea vaivasi mukaan lääkevaihtoehtoja esimerkiksi hammasvaivoihin, heinänuhaan, lihaskipuun, kuumeeseen, pistoksiin, korvatulehduksiin, vatsavaivoihin, sekä myös pelkotiloihin.
Neljännessä kappaleessa esitellään Materia medica eli homeopaattisia lääkeainekuvauksia, eli mihin mikäkin lääke soveltuu, mitkä ovat käyttöalueet ja modaliteetit.
Kirjan lopusta löytyy vielä tiivistettynä vaivat ja niihin soveltuvat lääkkeet ja toisinpäin eli lääkkeet ja vaivat.
Homeopatia on todella mielenkiintoista ja kiehtovaa. Olisi todella houkuttelevaa päästä homeopaatin vastaanotolle ja saada täydellinen analyysi itsestä ja lääkkeistä, jotka juuri minulle sopivat. Homeopaatin vastaanotto nimittäin eroaa ihan täydellisesti perinteisestä lääkärin vastaanotosta ja haastattelusta. Homeopaatti tarkkailee potilasta ja kiinnittää huomiota niin eleisiin, ilmeisiin, tunteisiin, ajatuksiin kuin fyysisiinkin yksityiskohtiin. Kaikella on merkityksensä. Ja se kaikki vaikuttaa oikean lääkeaineen valintaan.