Luonnonyrttien suosio on ajan kuluessa vaihdellut.
Vuosikausia sitten luonnonyrtit olivat osa ihmisen ravintoa, mutta lähemmäs
meidän aikaamme niiden suosio tai tieto niistä on vähentynyt. Kunnes taas viime
aikoina on saanut huomata, miten villiyrttejä taas nostetaan esiin. Olen
törmännyt moneen kirjaan, jossa esitellään luonnonkasvien käyttöä niin
ravintona kuin lääkkeinä ja rohdoksinakin
.
Itseäni asia on kiinnostanut aina, ihan pikkutytöstä saakka.
Tutkailin luontoa ja mietin mitkä kaikki kelpaavat syötäviksi. Popsin metsän
reunamilta ketunleipää, raaputin pihkaa kuusenrungosta ja tiesin koivulehtiteen
auttavan virtsatulehduksiin. Jossakin vaiheessa myös kasvien käyttö rohtoina ja
lääkkeinäkin alkoi kiinnostaa. Onhan se varsin mielenkiintoista ja kiehtovaa
mitä kaikkea luonnosta voikaan käyttää hyödykseen.
Tähän kirjaan on kerätty liki 50 erilaista luonnonyrttiä.
Kasvit on valittu sen mukaan, että niitä olisi mahdollisimman helppo löytää ja
kerätä, ja samalla olla sekoittamatta niitä samankaltaisiin mutta myrkyllisiin
lajeihin.
Kirjasta löytyy myös ohjeet yrttiöljyjen, yrttiteen,
uutteiden ja voiteiden valmistukseen. Ja löytyypä kirjasta myös jäkäläleivän
resepti.
Kukin kasvi on ensin esitelty nimeltä ja ulkomuodoltaan
kuvan avulla. Sen jälkeen kasvista kerrotaan perustietoa, kasvupaikka ja
levinneisyys, esitellään käytettävät kasvinosat ja korjuuaika, kerrotaan mihin
se auttaa ja miten se vaikuttaa sekä miten valmistetaan ja annostellaan. Myös
tärkeitä huomautuksia löytyy osasta kasveista.
Koska asia kiehtoo minua, tykästyin siksi myös tähän
kirjaan. Selasin läpi ja palasin aina uudelleen kiinnostaviin kasveihin, kuten
voikukka, kuusi, piharatamo, kamomillasaunio, lehmus ja siankärsämö. Kuljeskelin
luonnossa ja keräsin löytämiäni kasveja, jotka sitten jatkojalostin mehuksi ja
uutteiksi. Nokkoset laitoin kuivumaan, niistä ajattelin sitten myöhemmin tehdä lättyjä.
Nokkonenhan onkin varsinainen tehoyrtti. Se sisältää enemmän C-vitamiinia kuin
appelsiini, enemmän rautaa kuin pinaatti ja enemmän kalsiumia kuin maito.
Lisäksi siinä on mangaania, sinkkiä, seleeniä, kaliumia ja magnesiumia, A, E,
K1 ja B-vitamiineja sekä runsaasti lehtivihreää ja aminohappoja. Nokkonen onkin
kaikista Suomessa kasvavista vihanneskasveista ravintopitoisin ja terveellisin.
Nokkonen tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, lisää hemoglobiinin ja
punasolujen määrää ja hoitaa siten anemiaa. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa,
edistää ruuansulatusta ja normalisoi suolen toimintaa. (Lähde)
Myös voikukka on vitamiinirikas superkasvi. Voikukan lehdet
sisältävät runsaasti eri vitamiineja, kuten A-, B-, C-,E-,D ja K-vitamiineja. Lisäksi lehdistä löytyy runsaasti rautaa ja
kaliumia. Voikukan lehdet sopivat käytettäväksi esimerkiksi viherpirtelöissä,
salaateissa, muhennoksissa, keitoissa, paistoksissa, piirakoissa ja ruokien
koristelussa. Jauhettuna voikukka käy käytettäväksi myös jauhojen jatkeena
leivonnassa ja puuroissa. Voikukan nuput ovat hyviä voissa paistettuina.
(Lähde)
Kuinka moni mahtaa edes aavistaa mitä kaikkea näiden
rikkakasveina pidettyjen kasvien taustalla onkaan.
Mauste- ja terveyskasvit luonnossa
Holmberg Pelle, Eklöf Marie-Louise, Pedersen Anders
Otava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti