Stairway to...

Tervetuloa meille, aika psykedeelinen fiilis vai mitä? Tykkään kyllä persoonallisesta ilmeestä, mutta ajattelin silti hieman uudistaa näitäkin. Lilan sävyissä pysytään silti mutta jotakin hillitympää rappusiin kaipasimme. Ja jo ihan turvallisuussyistä vaaleampi sävy suht pimeässä portaikossa on parempi kuin tällainen tumma sävymaailma. Seinätkin vetelin samalla kertaa. Olen kait vähän erikoinen tapaus kun tykkään mieluummin maalata pensselillä telan sijaan. Jotenkin vain saan mukamas paremman tuntuman pensselillä. Riippuu toki tilanteesta ja työstä. Tutustuin minä lastenhuoneen maalausprojektissa telaankin ja ihan hyvin tulimme toimeen. Ja kyllähän se maalaus joutuisammin sujuu telalla, verraten nyt vaikka siihen, että mies maalasi saman alan ehkä neljä kertaa nopeammin kuin mitä minä hääräsin pensselin kanssa.

No niin, tältä portaat näyttävät ensimmäisen maalauskerran jälkeen. Ihan hyvältä, eikö? Mies ainakin tykkäsi, lapset sen sijaan ihmettelivät miksi ympyräiset sudittiin piiloon. 

Maalina on Teknofloor Aqua, sävy T4012, ja voi miten ihanaa sillä on maalata! Suti liikkuu maalattavalla pinnalla kuin unelma, maali on ihanan keveää ja juoksevaa. Taisimpa maalata ihastuksissani ihan tarkoituksella rauhallisella hartaudella, että sain viettää leppoisaa aikaa tuon ihanan maalin kanssa. Aluksi taisin hieman jännittääkin, että mitä tuosta maalauksesta oikein tulee, mutta hyvinhän se meni. Nyt maali kuivuu ja huomenna maalaan portaat uudestaan, katsotaan sitten miltä näyttää. Kellariin menevät portaatkin on tarkoitus maalata, mutta stressailen miten saan ne kuiviksi ilman, että kissa tallustaa niissä sotkien joka paikkaan maalitahroja. Kisuli siis kulkee luukuistaan miten ja milloin haluaa, eikä kyseinen katti ole tottunut elämään kovin rajoitetusti sisätiloissa. Saimme siis hänet kaupan yhteydessä, tässä talossa hän on elellyt pari vuotta meitä kauemmin ja näyttää olevan jo tapojensa orja.

Alakuvassa toisen maalikerroksen jälkeinen lopputulos. Tämä maali kyllä peitti hyvin jo ensimmäisen kerroksen jälkeen, joten ilme ei paljon muuttunut viimeistelyssä. Maalipinta on siisti, maalaaminen oli helppoa ja vaivatonta. Ajattelin aluksi, että mahtaakohan olla työlästä ja aikaavievää mutta hyvin maali levittyi toisellakin kerralla. Joidenkin maalien kohdalla olen nimittäin huomannut sen, että ensimmäinen kerros sujuu helposti, mutta toiseen maalikertaan menee enemmän aikaa eikä maali levitykään niin joutuisasti. Mielessäni on aina ollut ajatus, että maalaaminen on niin paljon helpompaa kuin tapetointi, mutta toisinaan karu totuus on saanut minut pohtimaan miksi niin olen olettanut. Toisinaan maalaaminen on ollut yhtä tuskaa ja maalauksen valmistuminen on tuntunut ikuisuudelta. Onneksi on näitä positiivisiakin kokemuksia!

Rappukäytävä vaatii edelleen viimeistelyä karmien suhteen, mutta ne tehdään ajan kanssa. Myönnän, että haluaisin kaikki heti valmiiksi, mutta ehkäpä minulle iskisi aika nopeasti paniikki, että mitäs seuraavaksi. Täytyy siis tehdä hiljakseen, jotta tekemistä riittää pitkälle aikavälille. 

Maalasin myös kellariin johtavat portaat samalla Teknofloor Aqua -maalilla. Aiempi punainen väri sai väistyä ja portaat saivat raikkaamman ilmeen. Olen miettinyt miksi portaisiin oli valittu juuri tuo punaisen sävy, joka toistuu myös kellarin lattioissa. Edellinen omistaja kun tuntui noudattavan värioppia ja jokainen valinta tuntui harkitulta, mutta tuohon punaiseen en ole keksinyt syytä. Mielestäni punainen oli sekä synkkä että hieman kolkko. Kellari on kuitenkin ollut asuinkäytössä ja edellisillä omistajilla siellä oli TV:n lisäksi sohva, sänky ja kaappi, joten tila on ollut runsaassa käytössä. Tämä vaaleampi sävy luo lisäksi lisää valoisuutta pimeähköön tilaan. Kellarikerroksesta noin puolet on maanpinnan alapuolella ja pienet ikkunat ovat huoneiden yläosassa. 

Hioin portaat ensin hiomakoneella. Hiominen koneella ei ollut mitenkään helppoa koska laudat portaissa eivät olleet ihan tasassa toisiinsa nähden, mutta onnistuin silti kohtalaisesti.

Maalaamisessa käytin pensselin sijaan telaa, ja sillä maalaus sujuikin huomattavasti helpommin ja paremmin kuin pensselillä. Yläkerran portaissa oli hieman erilaisempi pohja kuin näissä kellariin johtavissa portaissa, joten siinä ehkä suurin syy sille miksi käytin näissä eri maalaustapaa. Pensselillä sudittaessa maali ikäänkuin pakeni portaiden pinnalta, eikä lopputulos ollut siisti. Telalla maalausjälki olikin sitten ihan eri luokkaa, maali levittyi tasaisesti ja siististi ohutnukkaisella telalla levitettäessä. Nämäkin portaat maalasin kahteen kertaan.

Tykkään kovasti tästä lilan sävystä. Joku kommentoi heti, että miksi aina valkoista ja harmaata, ja minä puolustauduin heti, että tämä on violettia! Itsekään kun en ole mikään valkoisen ja harmaan ystävä, en halua niitä kotiini ainakaan isoina pintoina. Toisinaan vain hillitympi vaihtoehto on silti parempi.

Kellarin lattiatkin ovat siis punaiset. Teknofloor Aqua on uskomattoman riittoisaa, portaiden maalauksesta minulle jäi maalikaukaloon ehkä desin verran maalia ja ajattelin huvikseni kokeilla miten lattioiden maalaus onnistuisi. Hyvinhän se sujui, telalla maali levittäytyi tasaisesti ja peittävästi jo ensimmäisen maalauskerran jälkeen, aika jännä kun kyseessä kuitenkin aika iso kontrastiero kirkkaan punaisen ja hillityn vaalean välillä. Tuolla desillä maalia maalasin ehkä neljänneksen lattia-alasta, joka kokonaisuudessaan on noin 20m2.

Lopulta maalasin koko lattian, kahteen kertaan ja maalia jäi edelleen. No, sitä on hyvä olla jemmassa jos tarvitsee jossakin vaiheessa tehdä pintakorjauksia. Ajattelimme tehdä tästä tilasta jonkinlaisen oleskeluhuoneen, joku kiva lipasto ja nojatuoli, tai Fatboy nurkkaan. Hieman verhoja ja matto lisukkeeksi. Täytyy vain ensin odotella, että enimmät maalikatkut lähtevät pois. Maali sinälläänhän ei ollut voimakastuoksuista mutta tällaisessa osittain suljetussa tilassa tuoksut voimistuvat. Maali on vesiohenteista.

Viimeistelyt puuttuu vähän sieltä sun täältä, mutta kaikki ajallaan. Olemme kuitenkin asuneet täällä vasta kuukauden, joten pitäisi antaa itselleenkin hieman armoa. Ei kaikki voi eikä pidäkään olla vielä valmista. Oikeastaan voisin olla tyytyväinen, että näin paljon on saatu aikaiseksi ja olla iloinen, että puuhaa riittää pitkällä aikavälillä. Sitähän voisi tulla aika pitkäksi jos ei olisi mitään puuhasteltavaa.

Nyt on tärkeintä saada kellarin huoneet siihen kuntoon, että MaukuNauku pääsee takaisin tuttuun ympäristöön nukkumaan ja ruokailemaan. Tämä vuosi menee pienissä viimeistelytöissä ja ensi kesänä täytyy ottaa terassi käsittelyyn, ja lisäksi isompana urakkana olisi talon korjausmaalaukset, huh. Siinä sitä puuhaa onkin, täytyy kerätä voimia koko pitkän talven ajan ja ottaa mallia Kisun rentoutumishetkistä.

*Blogiyhteistyö / Teknos*