Sisustustarra omalla tekstillä!

Kun ajatus omasta kodista alkoi muuttua haaveesta todelliseksi aloin mielessäni suunnitella sisustusta. Heti alkuun ajattelin, että jonkinlaisen tekstitarran haluan joko eteiseen tai keittiöön, mutta mikään valmis tarra ei oikein tuntunut omalta. Mietin, että mitä siinä sitten pitäisi lukea, mikä tuntuisi luonnolliselta, omanlaiselta ja hyvältä. Mummulassa ollessamme päähäni välähti yhtäkkiä selkeä ajatus siitä mitä tekstissä sanotaan. Minulla oli toki jo jonkinlainen ajatus siitä mitä haluan kodillemme, meille asukkaille ja muille tekstillä osoittaa ja toivottaa mutta en ollut silti tätä ennen saanut muokattua siitä selkeää ja toimivaa kokonaisuutta. 

"Täyttyköön kotimme ilolla, valolla ja rakkaudella" 

Se tuntui heti omalta ja sillä on ainakin itselleni syvempikin merkitys. Se on keveä, kodikas ja tunnepitoinen.

Sitten piti löytää joku tai jokin joka tekisi tekstini tarraksi asti. Kyselin muutamasta paikasta mutta lopulta pisimmän korren veti Dr.Decor. Tässä yrityksessä palvelu oli todella joutuisaa, tuttavallista ja helpostilähestyttävää. Kun esitin toiveeni tästä tarrasta vastaus oli heti, että tottakai onnistuu!

Tutustuessani Dr. Decorin sivuihin, tuotteisiin ja palveluihin  minua lähes huimasi. Vaihtoehtoja on todella paljon, tarroja saa niin omista kuvista ja teksteistä kuin valmiista valikoimistakin, joita niitäkin on lukuisia. Seinätarrat, autotarrat, läppäritarrat, sisustuskalvot... Tarroja kalusteiden päällystämiseen jne. Kannattaa siis tutustua Dr.Decorin sivuihin.

Ystävällisessä sähköpostiviestittelyssämme sain tietää, että voin valita minkä tahansa fontin www.dafont.com -sivustolta. No siinähän se riemu repesi. Antaa nyt minulle mahdollisuus valita tuhansien fonttien seasta se yksi ja oikea. Huh. Dr.Decorin sivuilla oli 14 fonttia, joista valita mutta yllättäen valinnanvara hieman kasvoi. No ei siinä mitään, minä painelin kyseiselle fonttisivustolle, pistin tekstini siihen testikenttään, josta näkee heti miltä teksti milläkin fontilla näyttää. Enhän minä tietenkään osannut vain yhtä valita vaan tallensin sieltä palvelusta muutaman (kymmenen) kivalta näyttävän fontin ja aloin pyöritellä tekstiä ja fontteja tekstinkäsittelyohjelmassani. Fonttien valinnan suhteen kannattaa huomioida sellainen seikka, että kaikki fontit eivät tunne ääkkösiä. Itse valitsin vain sellaiset, joissa ä:t ja ö:t näkyy normaalisti.

Monen tunnin pähkäilyn ja pyörittelyn jälkeen löysin sen oikean asettelun ja varovaisesti laitoin viestiä Dr.Decorille, että onnistuisiko tällainen. Ja onnistuihan se. Eipä siinä kauaa mennyt kun tarra tipahti postiluukusta. Muuton ja maalausten jälkeen sain sen vihdoin tänään omalle oikealle paikalleen. Asentaminen oli todella helppoa siirtokalvon avulla. 

Tarra oli juuri sellainen millaisen pyysin. Huomasin vasta, että pieni kömmähdys itselläni suunnittelussa kävi mutta eipä tuo menoa haittaa.

Psst. Dr. Decorista huomauttivat, että jos tarran aikoo kiinnittää juuri maalattuun seinään niin kannattaa maalauksen ja tarran kiinnittämisen välissä antaa aikaa kulua parin viikon verran. Silloin tarra tarttuu paremmin ja pysyy kiinni tiukemmin.

Psst. nämä fontit valitsin:

TÄYTTYKÖÖN-fontti: Notera

KOTIMME-fontti: JandaSwirlygirl

Loppu osa: KG Hard Candy

Nyt vain nautiskellaan uudesta maalista, persoonallisesta tarrasta ja ystävän tuomasta ihanasta kimpusta! Ja haaveillaan josko kellarin ikkunoihin ja oveen laittaisin joskus vaikka maitolasitarran verhojen sijaan, voisi olla helpompi ja hygieenisempi vaihtoehto.

Juttu tehty yhteistyössä Dr.Decor:n kanssa.

www.drdecor.fi

Tonnikala-katkarapupiirakka

Voileipäkakku on aina kuulunut meidän perheen juhlakattaukseen, siis synttäreille ja muihin perhejuhliin. Äidin tekemänä. Nyt sitten kun lasten syntymäpäivien vietto oli ajankohtaista tokaisi äitini, että jo alkaa tympiä koko voileipäkakku. Sitten alkoi kova pähkäily mitä sen sijasta tarjoaisi, koska jotakin suolaista olisi hyvä olla tarjolla. Netti käyttöön ja suuntasin suoraan Valion reseptihakuun, sieltä nimittäin löytyy usein hyviä ja helppoja ohjeita. 

Piirakkaa... ja mahdollisimman yksinkertaista...

Ja johan tärppäsi, tonnikala-katkarapupiiras vaikutti hyvältä. Simppeli ohje ja hyvät raaka-aineet. Testiin siis ja hyvät arvosanat sai. 2 piirakkaa katosi hujauksessa ja juhlista kotiin lähtiessä äitini sanoi menevänsä kaupan kautta. Aikoi tehdä itselleenkin samaisen piiraan. Ja tänään minäkin tein sellaisen kun ystäväperhe tuli kyläilemään. Tästä taitaakin tulla meidän uusi suosikki!

Pohja

400 g valmista piirakkataikinaa tai voitaikinaa

Täyte

1 tlk tonnikalaa (itse käytin öljyssä olevaa)

 1 pss katkarapuja (n.250g)

1 dl tilliä

150 g emmentaljuustoa paloina tai raasteena

2,5 dl kermaa

2 kananmunaa

2 valkosipulinkynttä

mustapippuria

1 rkl sitruunanmehua

Kauli taikina leivinpaperin päällä sopivankokoiseksi levyksi ja asettele se sitten uunivuokaan (koko n. 30x30cm). Kaada päälle tonnikala, katkaravut, tilli ja juusto. Kaada päälle lopuksi kerma-muna-mausteseos ja paista piirakkaa 200*C n. 35minuuttia.

Liitutaulumaalia keittiöön

Uuteen kotiin tutustuessani huomasin liesituulettimen yllä olevan kaapin oven olevan röpelöinen. Ensin ajattelin sen vain olevan vanhuudesta johtuvaa, mutta tarkemmin ovea tutkiessani tajusin sen olevan pintavaurio, lieden höyryt luultavasti hapertaneet sen. Keittiökalusteet ovat Ikeasta, mutta en ihan tarkasti tiedä mitä materiaalia kalusteet ovat, luultavasti kuitenkin pinnoitettua mdf-levyä. Aika jännä silti, että jos kyseinen ovi ja materiaali on tarkoitettu juuri tuohon tarkoitukseen, niin luulisi pinnan kestävän paremmin kulutusta. 

Lastenhuoneeseen liitutaulua maalatessani päätin kokeilla liitutaulumaalia tähän kyseiseen oveen. Hioin pinnasta karheudet ja rösöt pois ja maalasin sen kahteen kertaan liitutaulumaalilla. Kuivuminen kesti normaalia kauemmin mutta pinnasta tuli lopulta todella siisti. Katsotaan nyt miten kauan maalipinta tuossa kestää. Nyt on kuitenkin kiva kun on jokin paikka mihin kirjoittaa kauppalista tai muita muistettavia asioita. Mustaksi maalattu ovi tuo myös kivaa särmää muuten valkoiseen ilmeeseen.

Tuohon siniseen sävyyn en oikein ole vielä tottunut. Jostakin sain päähänpiston, että haluan sinisen keittiön mutta sävyvalinta tuotti paljon päänvaivaa. Sellaista sävyä joka minulla oli mielessäni ei meinannut millään löytyä valmiista värikartasta. Nyt täytyy sitten vain tuumailla ja tunnustella, miltä sävy näyttää eri valoissa ja tunnelmissa. Ehkäpä vielä ihastunkin siihen.

Uniikki ilme maalaamalla!

Luo persoonallinen ilme lastenhuoneeseen maalaamalla lasten kasvot seinään!

Olemme asuneet nyt parisen viikkoa omassa kodissa ja vaikka talo ei remonttia vaatinutkaan halusin silti saada kotiin jotakin omaakin. Edellinen omistaja oli sisustanut ja remontoinut talon hyvin omaperäisellä ja persoonallisella tavalla käyttämällä mm. paljon voimakkaita ja vahvoja värejä. Tykkäsin ilmeestä, mutta halusin silti personoida taloa vielä enemmän omannäköiseksemme. Toki talo tästä varmasti vielä muuttaa muotoaan pintapuolisesti vuosien kuluessa mutta jostakin se muutos pitää silti aina aloittaa.

Mietimme miehen kanssa lastenhuoneen sävymaailmaa valitsemalla ensin kumpainenkin omat lempisävyt Tikkurilan Tunne Väri-kartasta ja päädyimme sinertävän ja lilan sävyihin. Asia oli päätetty. Tai ei sittenkään. Jostakin mieleeni tupsahti, että lastenhuoneen kuuluu ollakin vihreä. Sellainen iloinen mutta silti seesteinen. Värien valinta on muuten sitten haastavaa! Hain paikallisesta väriliikkeestä lukuisia väriliuskoja vihreän eri sävyissä ja tuumailin ja pohdiskelin. Liimasin lappusia seinään ja yritin löytää "sen oikean" värin. Kyselin toisten mielipiteitä mutta päädyin silti sävyyn Lehvästö. Mutta sekään ei itsessään riitä, pitää osata ottaa huomioon myös huoneen sijainti ja paljonko sinne tulee luonnonvaloa, ja vieläpä että missä kulmassa. Jokainen pienikin seikka vaikuttaa värin lopulliseen ilmeeseen siinä tietyssä huoneessa. Ja sitten vielä se viimeinen juttu, eli antaa huoneelle ja maalisävylle, sekä itselle aikaa tottua valittuun sävyyn. Ja oikeastaan vasta somistamisen jälkeen huoneen uuden ilmeen näkee parhaiten.

Olen käyttänyt tätä tekniikkaa aiemminkin tehdessäni omakuvatauluja ja samaista tekniikkaa voi yhdistää myös kankaanpainossa. 

Sabluunan tekeminen onnistuu helposti vaikkapa netin ilmaisella kuvankäsittelyohjelmalla. Itse käytän paljon Picmonkey-ohjelmaa.

Aluksi valitaan haluttu kuva, joka halutaan muuttaa kaavakuvaksi/sabluunaksi.

Sen jälkeen mennään kuvankäsittelyohjelmaan ja valitaan Effects-valikosta kohta POSTERIZE.

Sen jälkeen valitaan sopivat säädöt.
Itse valitsen yleensä kahden sävyn kuvan, eli kohdasta Number of colors vedetään säätöosoitin ihan vasempaan reunaan, jolloin saadaan arvoksi 2. Tarkoittaen sitä, että kuvassa on vain kahta eri sävyä, mustaa ja valkoista.

Yleensä en tee tässä valikossa muita säätöjä, mutta toisinaan joutuu hieman säätämään kohtaa Detail.
Sillä säädetään kuvan tarkkuutta ja reunojen pehmeyttä/pyöreyttä.

Sitten vain klikataan Apply ja kuva on valmis käytettäväksi.

Joissakin ohjelmissa vastaavanlaisen sabluunakuvan saa aikaan muuttamalla kuvan kontrastia tai valitsemalla effects-valikosta Stamp.

Kuvankäsittelyn jälkeen siirsin kuvan piirtoheitinkalvolle jäljentämällä kuvan permanent-tussilla kalvon pintaan. Helpoin tapa siirtämiseen on asettaa piirtoheitinkalvo tietokoneen ruudun päälle ja jäljentää kuva siitä ääriviivoja seuraamalla hellävaroen piirtäen. Muista olla painamatta liikaa, ettei herkkä näyttö vahingoitu.

Kuvan heijastamiseen seinälle tarvitaan piirtoheitin. Tätä vaihtoehtoa ei tietysti jokaisella ole, mutta kuvan voi myös suurentaa ja tulostaa useammalle paperille ja yhdistää ne yhdeksi isoksi kuvaksi, ja jäljentää kuva sen jälkeen seinälle esimerkiksi siirtopaperin avulla.

Piirsin kuvan lyijykynällä seinään ja maalasin kuvat ohuella pensselillä, peittävään lopputulokseen vaadittiin useampi maalikerros.

Käyttämäni maalit:

Coloria Greenline Remonttimaali,
seinän sävy Tikkurilan värikartasta Lehvästö S386 ja kuvan sävy Hiljaisuus F444.

Blogiyhteistyö | Coloria Oy | Suvikukkasia2016

Uniikki ilme maalaamalla!

Luo persoonallinen ilme lastenhuoneeseen maalaamalla lasten kasvot seinään

Olemme asuneet nyt parisen viikkoa omassa kodissa ja vaikka talo ei remonttia vaatinutkaan halusin silti saada kotiin jotakin omaakin. Edellinen omistaja oli sisustanut ja remontoinut talon hyvin omaperäisellä ja persoonallisella tavalla käyttämällä mm. paljon voimakkaita ja vahvoja värejä. Tykkäsin ilmeestä, mutta halusin silti personoida taloa vielä enemmän omannäköiseksemme. Toki talo tästä varmasti vielä muuttaa muotoaan pintapuolisesti vuosien kuluessa mutta jostakin se muutos pitää silti aina aloittaa.

Mietimme miehen kanssa lastenhuoneen sävymaailmaa valitsemalla ensin kumpainenkin omat lempisävyt Tikkurilan Tunne Väri-kartasta ja päädyimme sinertävän ja lilan sävyihin. Asia oli päätetty. Tai ei sittenkään. Jostakin mieleeni tupsahti, että lastenhuoneen kuuluu ollakin vihreä. Sellainen iloinen mutta silti seesteinen. Värien valinta on muuten sitten haastavaa! Hain paikallisesta väriliikkeestä lukuisia väriliuskoja vihreän eri sävyissä ja tuumailin ja pohdiskelin. Liimasin lappusia seinään ja yritin löytää "sen oikean" värin. Kyselin toisten mielipiteitä mutta päädyin silti sävyyn Lehvästö. Mutta sekään ei itsessään riitä, pitää osata ottaa huomioon myös huoneen sijainti ja paljonko sinne tulee luonnonvaloa, ja vieläpä että missä kulmassa. Jokainen pienikin seikka vaikuttaa värin lopulliseen ilmeeseen siinä tietyssä huoneessa. Ja sitten vielä se viimeinen juttu, eli antaa huoneelle ja maalisävylle, sekä itselle aikaa tottua valittuun sävyyn. Ja oikeastaan vasta somistamisen jälkeen huoneen uuden ilmeen näkee parhaiten.

Olen käyttänyt tätä tekniikkaa aiemminkin tehdessäni omakuvatauluja ja samaista tekniikkaa voi yhdistää myös kankaanpainossa. 

Sabluunan tekeminen onnistuu helposti vaikkapa netin ilmaisella kuvankäsittelyohjelmalla. Itse käytän paljon Picmonkey-ohjelmaa, mutta nykyisin käytössä iPiccy-ohjelma joka ainakin vielä on ilmainen.

Aluksi valitaan haluttu kuva, joka halutaan muuttaa kaavakuvaksi/sabluunaksi.

Sen jälkeen mennään kuvankäsittelyohjelmaan ja valitaan Effects-valikosta kohta POSTERIZE.

Sen jälkeen valitaan sopivat säädöt.
Itse valitsen yleensä kahden sävyn kuvan, eli kohdasta Number of colors vedetään säätöosoitin ihan vasempaan reunaan, jolloin saadaan arvoksi 2. Tarkoittaen sitä, että kuvassa on vain kahta eri sävyä, mustaa ja valkoista.

Yleensä en tee tässä valikossa muita säätöjä, mutta toisinaan joutuu hieman säätämään kohtaa Detail.
Sillä säädetään kuvan tarkkuutta ja reunojen pehmeyttä/pyöreyttä.

Sitten vain klikataan Apply ja kuva on valmis käytettäväksi.

Joissakin ohjelmissa vastaavanlaisen sabluunakuvan saa aikaan muuttamalla kuvan kontrastia tai valitsemalla effects-valikosta Stamp.

Kuvankäsittelyn jälkeen siirsin kuvan piirtoheitinkalvolle jäljentämällä kuvan permanent-tussilla kalvon pintaan. Helpoin tapa siirtämiseen on asettaa piirtoheitinkalvo tietokoneen ruudun päälle ja jäljentää kuva siitä ääriviivoja seuraamalla hellävaroen piirtäen. Muista olla painamatta liikaa, ettei herkkä näyttö vahingoitu.

Kuvan heijastamiseen seinälle tarvitaan piirtoheitin. Tätä vaihtoehtoa ei tietysti jokaisella ole, mutta kuvan voi myös suurentaa ja tulostaa useammalle paperille ja yhdistää ne yhdeksi isoksi kuvaksi, ja jäljentää kuva sen jälkeen seinälle esimerkiksi siirtopaperin avulla.

Piirsin kuvan lyijykynällä seinään ja maalasin kuvat ohuella pensselillä, peittävään lopputulokseen vaadittiin useampi maalikerros.

Käyttämäni maalit:

Coloria Greenline Remonttimaali,

seinän sävy Tikkurilan värikartasta Lehvästö S386 ja kuvan sävy Hiljaisuus F444.

Blogiyhteistyö | Coloria Oy | Suvikukkasia2016

Kulkurin Kartanon ihanat tuotteet!

Tapasimme SOblogien blogitapaamisessa yhteistyökumppanimme Sarin ja saimme mahdollisuuden tutustua Kulkurin Kartanon ihaniin tuotteisiin. Valikoimiin kuuluvat mm. erilaiset käsintehdyt saippuat ja kodin pesuaineet.

Kulkurin Kartanon tuotteet ovat käsintehtyjä ja suomalaisia, eettisiä arvoja noudattavia luonnontuotteita. Joukossa on myös joitakin luomutuotteita. Säilöntäaineita käytetään vain sellaisissa tuotteissa, joissa se on lakisääteistä, kuten vettä sisältävissä nestesaippuoissa. Tuotteet valmistetaan käsin Luvialla. 

Kaunis -kotituotteet on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista ja ne hajoavat luontoon, eivätkä siis rasita ympäristöä. Ne eivät sisällä fosfaatteja, zeoliittiä tai väriaineita. Tuoksut ovat eteerisiä öljyjä ja siksi ne ovat hellävaraisia myös iholle.

Saimme valita testattavaksemme viisi eri tuotetta. Siinäpä sitä olikin valinnanvaikeutta kun jokainen tuote olisi houkutellut testaamaan. Testiin valitsin piparminttu-lime hohkakivisaippuan, vanilja-latte sokerikuorinnan, laventeli-lime saippuan kasvoille ja vartalolle. Lisäksi kodin puhdistustarpeisiin saimme pyykkietikkaa ja monikäyttöisen keittiösaippuan.

Tässä hieman lisätietoa näistä tuotteista:

Hohkakivikuorinta:. Sisältää saippuaa ja hohkakivijauhetta.

Pesee ja kuorii kovettumat ja poistaa kuolleen ihosolukon jaloista.

Tämä oli aika jännä tuote. Saunassa istuessani hioin hohkakivisaippualla jalkapohjiani ja saippuasta irtosi runsaasti hohkakivijauhetta, jonka avulla sai uutta eloa kuiviin jalkoihin. Näitä saippuoita ei kuitenkaan kannata saunan lämpöön jättää jotta eivät sulaisi.

Hoitavat ja kosteuttavat palasaippuat ovat käsintehtyjä kotimaisia luonnontuotteita, joissa on käytetty tuoksuina ja hoitavina ainesosina eteerisiä öljyjä ja kasviöljyjä. Osassa on tuoksuina korkealuokkaisia parfyymituoksuja.

Valitsemani laventelisaippua tuoksui ihanan lempeälle laventelille. Saippua vaahtosi runsaasti, saippua oli silkinpehmoista ja hoitavantuntuista, kuin olisi saippuoinnin sijaan voidellut ihoaan. Ihana tuote!

Sokerikuorinnat sisältävät kaakaovoita ja sokeria. Joissakin tuoksuna on parfyymi, joissakin eteerinen öljy. Manteliöljyscrubiin ei ole lisätty tuoksua ollenkaan. 

Kaikki tuotteet on pakattu kauniisiin kääreisiin ja tuoteinfot löytyvät jokaisesta paketista.

Seuraavalla saunareissulla täytyy kokeilla sokerikuorintaa, vaikkakin sanottiinkin, ettei sitä saunaan kannata viedä. Meillä vain kun on sellainen jännä suihkun ja saunan yhdistelmä, mutta eiköhän saippuapalasen silti turvaan saa jottei kärsisi liikaa kuumuudesta.

Raparperi-Sitruuna, pyykkietikka

Monikäyttöinen pyykkietikka raparperin ja sitruunan raikkaalla tuoksuyhdistelmällä. Pyykkietikkapullon koko on 500 ml.

Pyykkietikkaa käytetään huuhteluaineen tavoin. Se raikastaa, pehmentää, kirkastaa värejä ja vähentää nukkaantumista. Samalla se neutraloi pesuainejäämiä sekä tekstiileistä että pyykinpesukoneesta. Pyykkietikka käy myös siivoukseen, vedellä laimennetulla seoksella voit pestä kodin kovat pinnat.

En ole koskaan käyttänyt pyykinpesussa huuhteluainetta, etikkaa kylläkin. Toisinaan erityisesti tumma pyykki tulee koneesta ulos nuhjuisena ja valkoisen "nöyhdän" peittämänä, syytä tähän en ole vielä keksinyt. Olen epäillyt sen johtuvan zeoliitista tai sitten nukkasihdistä, mutta mikään ei tunnu selittävän tätä ilmiötä. Etikkaloraus koneeseen on kuitenkin auttanut ongelmaan. Etikka muutoinkin kun on sellainen jokapaikanhöylä, monikäyttöinen tuote. 

Tänään kokeilin lorauttaa tätä pyykkietikkaa koneeseen ja kyllähän sieltä raikkaita vaatteita ulos tuli. Pehmoisia ja helposti siliäviä. Etikan tuoksua tekstiileissä ei ollut havaittavissa ja jos olisikin, niin haju katoaisi pyykin kuivuttua.

Suomalainen Sitrus Keittiösaippua on saanut tehonsa ja tuoksunsa sitruunan, limen ja greipin eteerisistä oljyistä, jotka raikkaan tuoksun lisäksi antavat saippualle rutkasti puhdistustehoa. Siivoa saippualla kaikki kodin kovat pinnat: uuni, ikkunat, puupinnat, kivipinnat, keraaminen liesi, peilit jne. Keittiösaippua on myös hyvä tekstiilien tahranpoistajana, sappisaippuan kaltainen tuote. Eteeriset öljyt hoitavat samalla käsiesi ihoa.

 Sitrus keittiösaippua on käsintehty, ekologinen luonnontuote.

Keittiösaippua on kokoonsa nähden todella riittoisaa, pienestä palasta on iloa pitkäksi aikaa. 

Kokeilin pestä sillä keraamisen lieden, tiskialtaita ja kaapin päälle kerääntyneen pölyn ja rasvan seoksen. Edelliseltä talon omistajalta oli tainnut kaapiston ylätaso jäädä vähemmälle huomiolle, sen puhdistaminen nimittäin oli aika työlästä hommaa. Lopulta lika kuitenkin irtosi keittiösaippuan ja teräsvillan yhteistyöllä. Saippuassa on ihanan raikas sitruunainen tuoksu.

Jälleenmyyjinä mm.

Sisustus Tarvike Stars, Kauhava

Kaunis Coto, Vaasa 

Sapira, Seinäjoki

Deco Christines, Laihia

Lisää paikkoja löydät täältä!

Jälleenmyyjien yhteyshenkilönä Sari Luhtala

*Blogiyhteistyö*

Psst. Kokeilin säätää tekstiä aiempaa isommaksi, onko huonompi vai parempi näin?

Sadonkorjuusynttärit!

Elämä on ollut viime aikoina hieman hektistä ja sekavaakin. Löysimme itsellemme (yllätykseksemme) oman kodin. Jokainen saman asian kanssa joskus puuhastellut tietää varmasti että on monenlaista asiaa hoidettavana ihan käytännönjutuista pankki- ja lainajuttuihin, jotka itselleni ainakin ovat yhtä hepreaa. Onneksi tajusin kuitenkin muutaman "tyhmänkin" kysymyksen kysyä, koska siten selvisi muutama kämmi mitä meinasi muiden tahojen osalta tulla. 

No, nyt ollaan pari viikkoa asuttu täällä, tavarat on saatu suurinpiirtein paikoilleen. Olen kiitettävästi onnistunut täyttämään kaikki kaapit (paitsi sitä yhtä keittiön kaappia) ja muutama huone on vaihtanut jo väriäkin. Minä pienessä päässäni haaveilin ja suunnittelin, että kaikki muutokset on valmiina kun synttäreitä juhlitaan mutta ehkä se oli hieman epärealistinen ajatus. Eipä näillä kiire ole, sitä minulle ovat muutkin sanoneet.

Eilen juhlittiin lasten yhteissynttäreitä, viiveellä niitäkin, kun tuo muuttorumba sotki alkuperäiset suunnitelmat. En jaksanut sitten lähteä vääntämään mitään erikoisia kakkuja tai juhlateemoja koristeineen, pää kun oli jo valmiiksi sekaisin näistä muista muutoksista. 

Sadonkorjuu sopi kuitenkin hyvin tähän aikaan ja hetkeen kun marjapensaat notkuvat marjoja ja puut ovat täynnä omenoita. 

Leivoin "naku"kakun, eli kakkuahan ei sen kummemmin kuorruteta tai päällystetä vaan ilme on hyvin pelkistetty ja yksinkertainen. Kokeilin tätä viikko sitten kun tein kakun muuttoapuun saapuneille anopille ja kälylle, ja nopeasti se tarjottimelta hävisi. Helppoakin tällaisten kakkujen teko on, ei mene turhaa aikaa kaikenmaailman viilauksiin. Tein viiden munan kakkupohjan, halkaisin sen kolmeen osaan ja jokaiseen väliin laitoin kermavaahtoa, punaherukoita (anopin keräämiä, tontiltamme löytyneistä puskista) ja mustikoita, ja lisäksi vielä itse tehtyä kinuskia. Nam! Yksinkertainen on yleensä se herkullisin.

Lisäksi tarjolla oli...

Mustaherukkajuustokakkua... ohjeet löytyvät täältä! Herukatkin keräsin omista puskista. On se vaan kivaa kun on oma piha ja satoakin saa kerättyä sieltä.

RockyRoad-suklaata, mutta hieman erilaisella sisällöllä. Vaahtokarkkeja tai keksejä näistä ei löydy, sen sijaan mm. banaanilastuja ja auringonkukansiemeniä! Ohje löytyy täältä.

Myskikurpitsamuffineja

K-Supermarketin euronpäiviltä päätin ostaa myskikurpitsan kun sitä joskus jossakin kehuttiin. En vain ole malttanut aiemmin ostaa. Se näyttäisi käyvän moneen muuhunkin kuten vaikkapa ranskalaisiin tai keittoihin. Hyvin toimii silti makeissakin leivonnaisissa! Tuo taikinaan kuohkeutta ja kivaa makeutta.

Ohje löytyy täältä!

Lisäksi tarjolla oli anopin tekemään mehevää ja kuohkeaa omenapiirakkaa ja äitini tekemää tonnikala-katkarapu-piirakkaa. Tuo suolainen piirakka oli kyllä todella hyvää! Meni kaupan nopeasti, en edes kuvaa ehtinyt ottaa. Resepti löytyi Valion sivuilta juurikin tuolla nimellä. Valion sivuilta olen ennenkin reseptejä napannut, sieltä löytyy paljon erilaisia ja ovat yleensä yksinkertaisia valmistaa.

Sadonkorjuuteemalla koristelin terassin pihlajanmarjoista tehdyillä köynnöksillä (joihin tarvitaan vain neula, lankaa ja p.marjoja) ja kynttilälyhdyillä. Keittiöön hain kukkasia puutarhasta ja ujutin kimpun sekaan pihlajanmarjoja. 

Hieman meinasin hämmentyä kun ihmiset halasivat ja onnittelivat minua, mietin että eikös nämä olleet lasten juhlat, kunnes sitten tajusin, että uudesta kodistahan he onnittelevat. Vieraat siis yhdistivät synttärikemuihin myös tuparit ja mikäs siinä, kolme kärpästä samalla iskulla. Lahjaksi saatiin ruohonleikkuri, kaktus, kahvia, kynttilöitä ja tosi hyvää punaviiniä. Minä en näistä alkomahooleista mitään ymmärrä, enkä pahemmin käytäkään mutta toisinaan lasillisen voin maistella. Ja tämä oli kyllä hyvää! Kiitos velikullalle.

Yritetään tässä tämän kuun aikana herätä tästä blogikaamoksesta, nyt ei ole enää kuin pintaremontteja tiedossa joten ehkä se pääkin kohta tottuu uuteen tilanteeseen eikä tarvitse niin paljon miettiä ja stressata asioita.

Mukavaa syksyn alkua teille!