Sadonkorjuusynttärit!

Elämä on ollut viime aikoina hieman hektistä ja sekavaakin. Löysimme itsellemme (yllätykseksemme) oman kodin. Jokainen saman asian kanssa joskus puuhastellut tietää varmasti että on monenlaista asiaa hoidettavana ihan käytännönjutuista pankki- ja lainajuttuihin, jotka itselleni ainakin ovat yhtä hepreaa. Onneksi tajusin kuitenkin muutaman "tyhmänkin" kysymyksen kysyä, koska siten selvisi muutama kämmi mitä meinasi muiden tahojen osalta tulla. 

No, nyt ollaan pari viikkoa asuttu täällä, tavarat on saatu suurinpiirtein paikoilleen. Olen kiitettävästi onnistunut täyttämään kaikki kaapit (paitsi sitä yhtä keittiön kaappia) ja muutama huone on vaihtanut jo väriäkin. Minä pienessä päässäni haaveilin ja suunnittelin, että kaikki muutokset on valmiina kun synttäreitä juhlitaan mutta ehkä se oli hieman epärealistinen ajatus. Eipä näillä kiire ole, sitä minulle ovat muutkin sanoneet.

Eilen juhlittiin lasten yhteissynttäreitä, viiveellä niitäkin, kun tuo muuttorumba sotki alkuperäiset suunnitelmat. En jaksanut sitten lähteä vääntämään mitään erikoisia kakkuja tai juhlateemoja koristeineen, pää kun oli jo valmiiksi sekaisin näistä muista muutoksista. 

Sadonkorjuu sopi kuitenkin hyvin tähän aikaan ja hetkeen kun marjapensaat notkuvat marjoja ja puut ovat täynnä omenoita. 

Leivoin "naku"kakun, eli kakkuahan ei sen kummemmin kuorruteta tai päällystetä vaan ilme on hyvin pelkistetty ja yksinkertainen. Kokeilin tätä viikko sitten kun tein kakun muuttoapuun saapuneille anopille ja kälylle, ja nopeasti se tarjottimelta hävisi. Helppoakin tällaisten kakkujen teko on, ei mene turhaa aikaa kaikenmaailman viilauksiin. Tein viiden munan kakkupohjan, halkaisin sen kolmeen osaan ja jokaiseen väliin laitoin kermavaahtoa, punaherukoita (anopin keräämiä, tontiltamme löytyneistä puskista) ja mustikoita, ja lisäksi vielä itse tehtyä kinuskia. Nam! Yksinkertainen on yleensä se herkullisin.

Lisäksi tarjolla oli...

Mustaherukkajuustokakkua... ohjeet löytyvät täältä! Herukatkin keräsin omista puskista. On se vaan kivaa kun on oma piha ja satoakin saa kerättyä sieltä.

RockyRoad-suklaata, mutta hieman erilaisella sisällöllä. Vaahtokarkkeja tai keksejä näistä ei löydy, sen sijaan mm. banaanilastuja ja auringonkukansiemeniä! Ohje löytyy täältä.

Myskikurpitsamuffineja

K-Supermarketin euronpäiviltä päätin ostaa myskikurpitsan kun sitä joskus jossakin kehuttiin. En vain ole malttanut aiemmin ostaa. Se näyttäisi käyvän moneen muuhunkin kuten vaikkapa ranskalaisiin tai keittoihin. Hyvin toimii silti makeissakin leivonnaisissa! Tuo taikinaan kuohkeutta ja kivaa makeutta.

Ohje löytyy täältä!

Lisäksi tarjolla oli anopin tekemään mehevää ja kuohkeaa omenapiirakkaa ja äitini tekemää tonnikala-katkarapu-piirakkaa. Tuo suolainen piirakka oli kyllä todella hyvää! Meni kaupan nopeasti, en edes kuvaa ehtinyt ottaa. Resepti löytyi Valion sivuilta juurikin tuolla nimellä. Valion sivuilta olen ennenkin reseptejä napannut, sieltä löytyy paljon erilaisia ja ovat yleensä yksinkertaisia valmistaa.

Sadonkorjuuteemalla koristelin terassin pihlajanmarjoista tehdyillä köynnöksillä (joihin tarvitaan vain neula, lankaa ja p.marjoja) ja kynttilälyhdyillä. Keittiöön hain kukkasia puutarhasta ja ujutin kimpun sekaan pihlajanmarjoja. 

Hieman meinasin hämmentyä kun ihmiset halasivat ja onnittelivat minua, mietin että eikös nämä olleet lasten juhlat, kunnes sitten tajusin, että uudesta kodistahan he onnittelevat. Vieraat siis yhdistivät synttärikemuihin myös tuparit ja mikäs siinä, kolme kärpästä samalla iskulla. Lahjaksi saatiin ruohonleikkuri, kaktus, kahvia, kynttilöitä ja tosi hyvää punaviiniä. Minä en näistä alkomahooleista mitään ymmärrä, enkä pahemmin käytäkään mutta toisinaan lasillisen voin maistella. Ja tämä oli kyllä hyvää! Kiitos velikullalle.

Yritetään tässä tämän kuun aikana herätä tästä blogikaamoksesta, nyt ei ole enää kuin pintaremontteja tiedossa joten ehkä se pääkin kohta tottuu uuteen tilanteeseen eikä tarvitse niin paljon miettiä ja stressata asioita.

Mukavaa syksyn alkua teille!