Kahvi kaunistaa

Sain jokin aika sitten testattavakseni tätä ihanaa Optiat Hit The Sheets Vanilla Velvet Kahvikuorintaa. Se sopii sekä kasvoille että vartalolle. Tuote on vegaaninen ja ekologinen. Kuorivana aineena on kahvi, ja tarkemmin ottaen korkealaatuiset arabica-kahvinporot. 

Optiat kuorinta-aineisiin kerätään käytettyjä, korkealaatuisia kahvinporoja lontoolaisista kahviloista. Kahvi toimii luonnollisena kuorinta-aineena, joten tuotteisiin ei ole lisätty vesistöjä saastuttavia mikromuovihelmiä. Kahvi sisältää paljon antioksidantteja, jotka taistelevat vapaita radikaaleja vastaan ja ehkäisevät näin ihon ennenaikaista ikääntymistä. Kahvin sisältämä kofeiini kiihdyttää ihon verenkiertoa ja auttaa sellaisissa iho-ongelmissa kuin akne, ekseema, selluliitti ja raskausarvet. Kahvin lisäksi Optiat-tuotteissa käytetään vain korkealaatuisimpia kasvipohjaisia ainesosia.

Optiat-kuorinta-ainesarjaan kuuluu neljä eri vaihtoehtoa: virkistävä Lemongrass Lifter, piristävä Potent Peppermint, raikastava Mouthwatering Mandarin ja rentouttava Vanilla Velvet. 

Ei ollut vaikea päättää minkä valitsen. Vaniljaa rakastavana vastaus oli selkeä. Ja toisekseen ainoa mitä touhukkaan arjen jälkeen kaipaan on rauhaa ja rentoutumista. Vanilla Velvet tuoksuu taivaalliselta! Kuin olisin suklaarasian sisällä. Kahvin ja vaniljauutteen sekoitus on ihana, melkein tekisi mieleni syödä sitä. Mutta huomio, vaikka tuote onkin vegaaninen ei se silti ole syötävää, eikä edes maistu hyvältä. En kokeillut syödä mutta pesun yhteydessä tunsin suolaisen maun. Kuorinta-aine on todella riittoisaa, peukalonpään kokoinen määrä riittää hyvin sekä kasvoille että olkapäille. Kahvinporot myös kestävät pitkään eli niillä voi hieroa ja kuoria ihoa niin pitkään kuin tarpeen on. Toiset kuorinta-aineet kun helposti liukenevat veden ja kosteuden mukana nopeasti pois. Pesun ja ihanan aromaattisen hoidon jälkeen iho tuntuu samettisen pehmeältä ja hyvällä tavalla rasvaiselta. Kahvihan sisältää rasvaa ja sen kyllä huomaa tässäkin. Tuntuu kuin kuorinta-aine jättäisi iholle hoitavan haarniskan. Sen myötä on hyvä mennä unille. Hyvinvoiva iho, hyvinvoiva mieli.

Ainesosat:

INCI: Coffea Arabica Seed Powder (Arabica Coffee), Sucrose (Brown Sugar), Sodium Chloride (Sea Salt), Butyrospermum Parkii (Shea) Butter, Prunus Amygdalus Var Dulcis (Almond) Kernel Oil, Citrus Nobilis (Mandarin) Peel Oil, Vanilla Planifolia Fruit Oil, Benzyl Alcohol, Dehydroacetic Acid, Benzoic Acid, Sorbic Acid, Limonene*, Benzyl Cinnamate*. *Luonnollisia ainesosia

Pakkauskoko: 220g

Lisätietoja: NHS

Passion Test

Onko elämältä suunta hukassa? Etkö tiedä mihin suuntaan lähtisit vai tuntuuko ettet edes saa kiinni unelmistasi ja intohimoistasi? Siinä tapauksessa Passion Test voi olla kirja sinua varten. Passion Test on kirja, joka opastaa sinut löytämään intohimosi. Passion Test on myös testi, jonka avulla jokainen voi hahmottaa ja löytää oman suuntansa elämänpoluilla. Passion Testin kehittäjät Janet Bray Attwood ja Chris Attwood lupaavat, että tällä helpolla testillä voit päästä epätietoisuudesta tai epämieluisalta tuntuvasta elämäntilanteestasi uuteen loistoon. 

Testin alussa kirjataan paperille vähintään viisitoista haavetta, unelmaa ja/tai intohimoa siitä, mitä toivoo elämältään tai mitä tahtoo elämässään kokea/tehdä/olla. Haaveiden ei toki tarvitse olla materialistisia vaan ne voivat olla myös henkiseen hyvinvointiin liittyviä. Kirjassa on lukuisia onnistumistarinoita muilta testin tehneiltä. Näitä lukiessa tulee hieman hämmentynyt olo, niissä nimittäin on kaikissa melko samansuuntainen tarina 'köyhästä miljonääriksi lyhyessä ajassa' ja jotenkin sellainen ajatus tuntuu ainakin itsestäni turhan lennokkaalta ja epärealistiselta. Mutta silti takaraivossa herää toivo paremmasta. En silti odota rikkauksien saapuvan elämääni miljoonien muodossa. Toinen ajatus kirjan tarinoista ja ylipäänsä Passion Testistä on se, että voiko jokainen oikeasti saada sen mitä joka solullaan tahtoo. Mietin niitä ihmisiä, joilla on lukuisia ongelmia, vaikeuksia ja kurjuutta elämässään, sellaisia joihin he eivät itse voi vaikuttaa. Voivatko he pelkän myönteisen ajattelutavan ansiosta saada paremman tulevaisuuden. Tai entä he, jotka eivät tiedä mitä haluavat tai eivät tunne intohimojaan, tai eivät tiedä mitä tekisivät niiden eteen. Ilmoittaudun kuuluvani jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Minulla on toki lukuisia haaveita, testin ensimmäisen osan tehtyäni sain paperille viisi suurinta haavettani, mutta silti minusta tuntuu epävarmalta. Ovatko ne oikeasti ne isoimmat intohimoni, ja miten voisin viedä niitä eteenpäin. Passion Test on varmasti oiva keino heille, joilla on runsaasti määrätietoisuutta, voimaa ja rohkeutta hypätä tuntemattomaan ja ottaa riskejä, koska niitä ominaisuuksia ihmiseltä vaaditaan, jotta tästä testistä olisi hyötyä. 

Kirjassa puhutaan samasta aiheesta, joka on yksi puhutuimmista aiheista nykyään - positiivisesta elämänasenteesta ja ajatuksen voimasta. Se miten suhtaudut elämään ja sen tuomiin haasteisiin - pelkoihin tarrautuminen vain lisää ikäviä asioita elämääsi kun taas positiivisilla ajatuksilla kutsut elämääsi kaikkea hyvää. Ymmärrettävä ja hyväksyttävä ajatus. Nöyryys on myös tärkeä ominaisuus matkalla loistoon ja hyvinvointiin. Kuuntelemalla, luottamalla muihin ja olemalla luottamuksen arvoinen, ottamalla apua vastaan ja auttamalla muita saa itsekin hyvää osakseen. On hyvä oppia kuuntelemaan luontoa, se nimittäin ohjaa meitä oikeaan suuntaan kunhan vain osaamme kuulla sen viestit. Universumi kyllä tietää mikä on sinulle hyväksi, on vain autauduttava ja annettava sen ohjata sinua oikeaan suuntaan. Se mitä itse ajattelee tai toivoo tapahtuvan ei välttämättä toteudu juuri sillä tavalla kuin itse on ajatellut tai suunnitellut. Passion Test muistuttaa, että matkasi esteenä voivat olla vain kolme asiaa, ja ne ovat valheelliset ajatukset, käsitteet ja uskomukset. Tämä on niin ironisen helppo ymmärtää mutta silti niin vaikea toteuttaa. Minä tarvitsisin matkalleni mukaan oppaan, joka tuuppaisee eteenpäin jokaisen kömmähdyksen jälkeen. Toisten auttaminen tuntuu aina paljon helpommalta.

Passion Test

Löydä elämäsi tarkoitus yksinkertaisen menetelmän avulla

Janet Bray Attwood & Chris Attwood

Viisas Elämä

Basambooks

Ideoita vegejuhliin!

Pitäisikö järjestää kekkerit. Ei tosin ole mitään tiettyä syytä tai aihetta. Vaikka eihän kekkereiden järjestämiseen tarvita muuta syytä kuin tekemisen ilo ja halu viettää aikaa läheisten kanssa. Tykkään puuhastella juhlien parissa ja pidän tarjoilujen ja teemojen ideoimisesta. Viime juhlien kanssa taisin innostua vähän liikaa, kakkua nimittäin syötiin koko seuraava viikko, joka päivä. Ehkä sortimentaaleja voisi hieman karsia ja tarjoiluvaihtoehtojakin voisi uudistaa. Mitä jos tekisikin kokonaan vegepitoisen menyyn.

Ajatus juhlista ja vegeilystä sai alkunsa Nemon kirjasta Vegejuhlat brunsseista häihin (Sara Peltola & Elli Laukkanen). Kirjassa on lukuisia vaihtoehtoja vegepainotteiseen pöytään. Kirjan ohjeet ovat vegaanisia ja gluteenittomia, ja ne sopivat myös maitoallergikoille. Ohjeet sopivat myös heille, jotka välttelevät valkoista sokeria, lisäaineita ja pitkälle prosessoitua ruokaa. Näiden herkkujen kanssa ei tarvitsisi stressata niin paljon koska ruuat sopivat monille vatsoille.

Kirjasta löytyy kattavat vinkit ja ohjeet toimivien ja hyvin suunniteltujen juhlien järjestämiseen. Miten määritellä ruoan menekki, on sitten kyseessä pienet iltamat tai isot häät, millaiset juomat sopivat mihinkin juhlaan ja millainen menu sopii mihinkin tilaisuuteen. Juhlien järjestämiseen ei siis tarvita sen kummempaa syytä, hyvässä seurassa voi kokoontua vaikka aamiaiselle. Ja mitäs aamiaisella voisi tarjota? Miltä kuulostaa maapähkinävoi-karamellipuuro, mango-passionmehu ja vaikka viljaton porkkanaleipä? Lounastreffeillä voisi treffata piknikin merkeissä ja nauttia kermaista pastaa cashewmajoneesilla, valkosipuli-yrttipatonkia ja päärynä-sellerimehua.

Kirjasta saa kivasti ideoita niin kylmien kuin lämpimien vegeherkkujen valmistamiseen. Varmasti jokaisella on hetkiä kun pää lyö tyhjää ja ideat ovat hukassa, silloin on hyvä kun joku on ideoinut puolestasi toimivia ja maukkaita menuvaihtoehtoja. Ohjeet sopivat tietysti myös ihan perusarkipöytäänkin, ja makeat jälkkärit ja makeiset sopivat mihin tilanteeseen tahansa.

Sadonkorjuupannarit!

Ennen kuin kasvimaan punajuurisato kypsyy täytyy käyttää jääkaapista kaikki pussin pohjat pois. Monelle tuotteelle jääkaappi ei tosin ole se parhain säilytyspaikka mutta kun kellaria ei kaikilla ole saatavilla niin täytyy tyytyä siihen mitä on. Pakastinkin alkaa täyttyä marjoista ja syyssadosta. Huomasin juuri, että pakkanen oli mennyt itsekseen muutaman asteen kylmemmälle, johtuisiko runsaasta marjamäärästä. Olen viikon aikana lisännyt pakkaseen muutaman litran mustaherukoita ja vadelmia on tullut myös todella runsaasti. Olen löytänyt lähimetsästä ihania villivadelmia ihan älyttömästi. Villivadelmien maku on parhain. Osa keräämistäni maistui jopa ihan ruusulta, tiedä mistä johtuu. Vadelmat ja mustikat ovat ehkä ne parhaimmat makunsa säilyttäjät pakastuksen jälkeen. Moni marja vetistyy tai muuttuu kirpeämmäksi. Vadelmat sopivat moneen, niin jäätelöön kuin pannareiden ja lättyjen eli ohukaisten kyytipojaksi. 

Löysin tässä taannoin eräästä vegeruokakirjasta loistavan munattoman pannarireseptin ja siitä lähtien olen tuunaillut ohjetta moneen eri suuntaan. Alkuperäisessä ohjeessa on omenaa ja kanelia, mutta minä olen tuunaillut siitä myös mustikkaisen version sekä viherjauheella maustetun/värjätyn. Tällä kertaa käytin omenan sijasta punajuuriraastetta.

Punaiset pannarit

3 punajuurta raasteena

1 dl provena jumbo kaurahiutaleita

reilu 2 dl täyjyväspelttijauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

2 rkl siirappia

3 dl maitoa

Raasta punajuuret ja kypsennä raastetta kattilassa niukassa vedessä (n. 1dl) muutama minuutti. 

Sekoita kuivat aineet sekaisin. Lisää joukkoon siirappi ja maito. 

Purista keitetystä punajuuriraasteesta ylimääräinen vesi pois ja lisää raaste taikinan joukkoon ja sekoita taikina tasaiseksi massaksi.

Paista pannareita öljyssä paistinpannulla miedolla lämmöllä molemmin puolin.

Nauti pannarit sellaisenaan tai tarjoile haluamiesi lisukkeiden kera.

Butterfly Pea - sinisen sävyjä

Värikkäistä ruuista puhuttaessa siniset  sävyt ovat toinen sellainen, jotka kiehtovat minua kovasti. Ei teollisesti värjätyt ruoat vaan luontaisesti sinisyyttä omaavat, kuten siniset perunat ja violetit kaalit. Viime aikoina olen metsästänyt kissojen ja koirien kanssa sinistä väriä antavia superfoodeja kotimaisista verkkokaupoista. Ulkomailta niitä löytyy useampia mutta olisi kiva jos tuotteen saisi ostaa ilman kalliita postitus- ja/tai rahtikuluja. 

Blue Majik on yksi niistä. Se on valmistettu sinisestä spirulinasta. Tutkimusmatkallani minulle kerrottiin, että osa näistä sinisistä spirulinatuotteista on värjätty kemiallisesti, eivätkä siis ole aitoja luonnontuotteita. Mutta olen ymmärtänyt, että kyseistä tuotetta on olemassa myös luontaisestikin. Sinistä spirulinaa en ole Suomen markkinoilta löytänyt, paitsi Kärkkäiseltä. Olisi kivaa saada siitä tuotenäyte, jotta voisin testata toimiiko se siten kuten mitä olen Instagramin kuvaviidakossa nähnyt. Siellä nimittäin on toinen toistaan upeampia sinisiä herkkuja! Olen ihan pyörällä päästäni kun ihastelen sateenkaaren värisiä ja sinisen sävyisiä nicecreameja ja muita raakaruokaherkkuja. 

Toinen sinisyyttä tuova kasvi on siniherne - Clitoria ternatea. Onnekseni löysin sitä kotimaisesta verkkokaupasta. Teekauppa Veiström myy siniherneteetä. Sillä saa aikaan upean sinistä teetä, jonka voi halutessaan maustaa sitruunalla. Tällöin sininen väri muuttuu violetiksi! Siniherneteessä on jännä sienimäinen maku, ehkä se muistuttaa hieman pakuria. Jos maku tuntuu omaan suuhun oudolta voi sitä taittaa esimerkiksi vaniljalla tai hunajalla. Siniherneellä on lukuisia terveysvaikutuksia, joten se on myös oikea luonnon oma superfood.

Olen keittänyt siniherneen kukinnoista teetä parisen kertaa, mutta enemmän minua on silti kiinnostanut sen käyttö värjääjänä. Se miten saisin tuon sinisyyden tarttumaan muihin ruokiin ja leivonnaisiin onkin ollut haasteellista. Kokeilin keittää kukintoja pienessä vesitilkassa ja uuttaa siten kukista väriä. Lisäsin uutoksen banaanijäätelön joukkoon toiveena saada sinistä nicecreamia. Ei tarttunut väri. Ja sitten taas huokailtiin, että mitäs seuraavaksi.

Aikaa kului jonkin verran. Metsästin sinihernejauhetta joka paikasta, esitin kauppoihin tuotetoiveita kunnes sitten ajatus välähti mielessäni. Miksen tekisi jauhetta itse! Eihän se voi olla vaikeaa. Minulla on kuivattuja siniherneen kukintoja, ja mistäs muusta se valmis jauhekaan on tehty kuin kukinnoista. Otin silppurin kaapista, laitoin kuivatut siniherneen kukinnot sinne ja painoin koneen käyntiin. Pikkuhiljaa kone työsti kukkaset jauheeksi, tai ainakin hyvin hyvin pieneksi silpuksi. 

Silppurin pohjalle ilmestyi sinistä jauhetta. Kaadoin jauheen lasipurkkiin ja kokeilin huvikseni värjääkö silppuriin jäänyt "pöly" veden miten voimakkaasti. Hyvin antoi väriä.

Seuraavaksi kokeilin käyttää jauhamaani jauhetta. Vaahdotin kookoskerman vaahdoksi ja lisäsin joukkoon ensin teelusikallisen ja sitten toisen. Kerma muuttui vaaleansiniseksi. Syvää sinisen sävyä en edelleenkään saanut, mutta aion jatkaa yrittämistä. Toki saatoin olla hiukan nuuka jauheen kanssa koska en halua tuhlata sitä liian nopeasti. 

| Yhteistyössä Teekauppa Veiström |

Suloisen makeat synttäriherkut!

Pinkkejä mokkapaloja. Niitä Kolmevee tilasi kun aloin suunnitella syntymäpäivien tarjottavia. Ahaa. Mitähän ne sellaiset mahtavat olla. Tai no, helpostihan ne syntyisivät jos tekisi esimerkiksi tuuloman torttujen pohjan ja kuorrutteen tomusokerista ja elintarvikeväristä. Mutta kun minä en halua käyttää elintarvikevärejä. Enkä liikaa sokeria. Aina kun on mahdollisuus kiertää tai muokata ohjeita niin teen niin. Aina tosin ei välttämättä asiat onnistu niin kuin on ajatellut ja toisinaan sitä sokeria tulee silti. Toisaalta suosin kuitenkin sokeria jos vaihtoehtoina ovat keinotekoiset makuaineet. Sellaiset myrkyt saisi kieltää lailla. 

Leivoin pohjan samalla ohjeella, jolla tein viime vuoden syntymäpäiville myskikurpitsamuffinsseja, mutta jätin kanelin ja kardemumman pois. Myskikurpitsataikinasta tulee ihanan kuohkea ja kostea. Kuorrutteen kanssa pähkäilin pitkään, että miten sen tekisin. Vaakakupeissa oli mm. tuorejuustosta sekä suklaasta tehdyt kuorrutteet. Päädyin lopulta ganachen kaltaiseen kuorrutteeseen. 

Kuumensin kattilassa 2 dl kuohukermaa ja lisäsin joukkoon 100 g valkosuklaata. Suklaa sulaa melko nopeasti kuuman kerman joukkoon. Pitää vain varoa, ettei kerma kiehu. Kun suklaa on sulanut, massaa sekoitellaan tasaiseksi ja jätetään viilentymään. Laitoin seoksen jääkaappiin oleentumaan yön yli. Seuraavana päivänä vaahdotin suklaa-kermaseoksen kuohkeaksi ja värjäsin sen (itse tehdyllä) punajuurimehulla. Käytän pääsääntöisesti Lidlin suklaata leivonnassa koska ne sulavat aina todella hyvin ilman palamista tai jämäköitymistä. Olen joskus sulattanut esim. Fazerin suklaata se tuppasi paakkuuntumaan ja jämäköitymään. Lidlin FinCarre-suklaalevyt sulavat kauniisti ja säilyttävät kiillon.

Levitä kuorrute kakkupohjan päälle, koristele strösseleillä tai kuivatuilla marjoilla / luonnon kukilla ja leikkaa kakku pienemmiksi leivoksiksi. 

Makeiden herkkujen joukossa oli myös suklaiset popcornit. Paista popcornit ja sulata suklaa. Suklaa kannattaa sulattaa isossa kulhossa ja kaataa valmiit popparit suklaan joukkoon. Sitten vain sekoitellaan kaikki sekaisin. Suklaapopparit voi laittaa jääkaappiin jähmettymään ennen tarjoilua. Sekaan voi myös laittaa suklaamakeisia, strösseleitä, kuivattuja hedelmiä ja marjoja, yms.

Ja ettei makea vaan pääse loppumaan niin toki Unicorns-teemaan sopivaksi oli tarjolla myös suklaaseen dipattuja vaahtokarkkeja. Lidlissä on aina kesäisin myynnissä kokonaan valkoisia vaahtokarkkeja. Hintakin on minusta melko edullinen, koska pussi on iso. Dippasin vaahtokarkkeja valko- ja maitosuklaaseen ja sen jälkeen dippasin ne strösselikulhoon. Kaadoin ennen aloittamista kulhoon erilaisia strösseleitä (Dr.Oetker) ja dippasin suklaassa dipatut vaahtokarkit strösselikulhoon. Tähdet ja erikokoiset helmet ovat suloisia ja Sagaformin Piccadilly-vuoka sopii unenomaiseen teemaan hyvin!

Lisää Unicorn-teemaan liittyviä postauksia löydät alla olevista linkeistä!

* Koristeet - viirinauhat ja bannerit

* Yksisarvis-kakku

* Tarjoilukoriste - pillikoriste

* Suolapalat -tarjoiluideoita

Mustikkapiirakkapäivä...

Mustikkapiirakkapäivää vietettiin 6.8.2017. Minä taas olin ihan siinä luulossa, että sitä vietetään vasta 9.päivä ja leivoin sillä ajatuksella tänään mustikkapiirakan. Täytyisi varmaankin syödä enemmän mustikoita, että aivot pysyisivät paremmassa kunnossa ja pää ajantasalla. No, eipähän tarvitse odottaa huomiseen, että pääsee syömään! 

Mustikkapiirakkapäivä liittyy Suomi100 -teemaan ja Syödään yhdessä -hankkeeseen. Jos tämä päivä meni sinultakin ohi, älä huoli. Syödään yhdessä -kalenterista löytyy runsaasti tempauksia ja haasteita koko loppuvuodelle, klikkaa tästä kalenteriin!

  Mustikkapiirakka täysjyväspeltistä

2 munaa

0,5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

1 dl karkeaa ruisjauhoa

2 dl täysjyväspelttijauhoa

0,5 dl rypsiöljyä

1 dl maustamatonta jogurttia

2 dl mustikoita

2 rkl perunajauhoja

P.S. Kaikkien vihaama kaunis jättipalsami on syötävä kasvi, koristele kukilla kakut ja salaatit!

Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munien joukkoon. Lisää lopuksi öljy ja jogurtti ja sekoita taikina lastalla tai lusikalla tasaiseksi massaksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun (irtopohja)vuokaan ja lisää perunajauhoissa pyöritellyt mustikat pohjan päälle. Paista piirakkaa 200*asteessa uunin keskitasolla noin 25-30 minuuttia.