Luontoa täytyy suojella ja vaalia. Tämä sama ajatus ja toive nousee kaikkialta kaikille. Mutta kuinka moni kuulee tuon tärkeän viestin, saati regoi siihen mitenkään? Luonnon näkymätön kauneus -kirjan pääsanoma on, että kukaan luontoa ja eläimiä rakastava ei kohtele niitä huonosti. Onneksi hyviä ihmisiä on, niitä jotka arvostavat maapalloa ja sen hyvinvointia. Siitäkin huolimatta olemme silti kovaa vauhtia menossa kohti tuhoa. Metsiä hakataan, kasveja riivitään, ilmaa tuhotaan myrkyillä ja saasteilla, eläimiä tehotuotetaan ja villieläimiä salametsästetään. Missä on kirjoitettu, että ihminen olisi muita tärkeämpi? Se on ajatus mikä on vaivannut mieltäni vuosia. Maapallo, luonto, eläimet, kaikki ovat olleet täällä paljon kauemmin kuin ihmiset. Nuo kävelevät tuholaiset, jotka ottavat kaiken itselleen kysymättä tai säälimättä ja jotka pitävät itseään muita tärkeämpinä ja hyödyllisempinä. Mutta totuushan on se, että maapallo kyllä jatkaa pyörimistään vaikka ihmiset yhtäkkiä katoaisivatkin, sama ei päde toisinpäin.
Oikein toimiminen ei silti aina ole helppoa. Tai oikean vaihtoehdon löytäminen.
Sinikka Piipon uusin kirja käsittelee luonnonhenkiä, niitä suuria pieniä olentoja jotka täyttävät kaiken ympärillämme, mutta joita suurin osa meistä ei aisteillaan aisti. Ja kyllähän me tiedämme, että asioita voi olla olemassa vaikkemme niitä näkisikään. Olisipa ihana olla edes hetki Sinikan saappaissa. Nähdä ja kokea se maailma, minkä tietää olevan olemassa mutta jota ei koskaan saa nähdä. Tai ei ole saanut nähdä. Kyllä minä silti juttelen luonnolle ja kaikille sen elementeille, mielessäni yleensä. Viimeksi tänään kun perkasin kasvimaata ja mietin mitä voin ottaa pois, vai voinko mitään. Ja vaikkei luonnonhenkiin uskoisikaan niin kasvitkin ovat eläviä olentoja, sen voit tarkistaa vaikka tästä hyvin mielenkiintoisesta kirjasta Loistavat kasvit. Sen luettuani minun oli yhä vaikeampi kitkeä ja siistiä puutarhaani. Sitä paitsi en ajattele minkään olevan ns. rikkakasvi. Jokainen on yhtä tärkeä ja moni kasvi on myös ravinnoksi kelpaava.
Uskot tai et, luonto on täynnä näkymätöntä kauneutta. Voimaa, joka yrittää kaikin tavoin suojella ympäristöämme jota niin huonosti kohtelemme.
Kiitos Sinikka Piipolle tästä herkän kauniista kirjasta. On rohkeaa ja tärkeää jakaa tietoa, jota luonto haluaa meille kertoa. Kunpa osaisimme kuunnella ja nähdä, ja sitä kautta käyttäytyä luontoa suojelevasti. Oli myös ihana kuulla Sinikan kokemuksista ja aistihavainnoista. Saisinpa minäkin aistia. Tämä kevät on ollut raastavan raskas ja surullinen, olisi voimaannuttavaa saada viestejä menneiden elämien kautta, sekä saada ohjausta elämänsuunnan löytymiselle ja ilon palauttamiselle elämään, jälleen ja kaikesta huolimatta.
Kirjan lopusta löytyy runsaasti kirjavinkkejä luonnonhengistä, ja tässä vielä yksi suomalainen laaja kirja aiheesta: Tuulia Heinonen: Tähtien lapsia, enkelimäisiä olentoja (Valmiixi 2014).
Sinikka Piippo
Luonnon näkymätön kauneus
Sitruuna Kustannus Oy 2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti