Vappuiloa!

Ystäväperhe tuli kyläilylle ja siinä samassa olikin sitten kiva viettää vähän vappuhulinoita. Serpentiinit ja pallot kehiin ja pöytään naposteltavaa: niillä pääsee jo pitkälle!

Mokkapalat leivoin jo viikko sitten kun meidän piti treffata jo silloin, mutta kevätflunssa veti pidemmän korren ja niinpä tapaaminen siirtyi. Onneksi pakkanen on keksitty ja mokkapalat saivat odottaa vuoroaan. Toki meitin poitsu niitä jo ennen pakkaseen laittoa ehti syömään kasan, lemppareitaan kun ovat. Ja kyllähän ne itsellekin maistuvat. Veljeni lemppareita ovat myös, ja muistan että joskus suunniteltiin tekevämme mokkapaloja, joissa pohjaa on vähän ja kuorrutetta kaksikertainen määrä! Eikö se kuorrute kuitenkin ole se pääasia, onhan?

Ystit toivat tullessaan Doris-keksejä, jotka ovat olleet herkkuani jo vuosia.

Kaiken makean ja suolaisen kumppaniksi pöydästä löytyi myös kurkku- ja porkkanatikkuja.

Ite teen aina dipit ja tällä kertaa maustoin purkin kermaviiliä...

1 tl suolaa

0,5 tl sokeria

1-2 tl pizzamaustetta tms. yrttejä

1 tl mustapippurirouhetta

1 mm currya

pieni tujaus cayennepippuria

Munkkien paistoa tulee kartettua 1. sen takia, että rasvan kanssa häärääminen pelottaa ja 2. ajattelen aina, että sitä rasvaa imeytyy kamalasti paistettaessa. Kummatkin väittämät osoittautuivat kuitenkin aiheettomiksi. Paistaminen sujui vaivatta eikä öljyäkään kulunut juuri lainkaan. Paistoin munkit litrassa öljyä ja käytön jälkeen kaadoin öljyn takaisin pulloonsa enkä huomannut sitä kuluneen juuri lainkaan. Riippuu varmasti mm. öljyn lämpötilasta, että minkä verran sitä imeytyy paistettassa.

Reseptejä vertaillessa päädyin pikamunkkeihin. Näihin ei tullut rasvaa lainkaan ja kohotus tapahtuu leivinjauheella. Tosi nopeita tehdä!

4 dl vehnäjauhoja

1/2 dl sokeria

1 mm suolaa

2 tl leivinjauhetta

1 tl kardemummaa

2 dl maitoa

1 kananmuna

Ensin sekoitettiin kuivat aineet keskenään, sitten maito ja muna sekaisin ja lopuksi sekoitettiin munamaitoseos nopeasti kuivien aineiden joukkoon. 

Minä pyörittelin taikinasta pieniä palloja leikkuulaudan päälle ja nostelin siitä kuumaan öljyyn aina muutaman paistumaan kerrallaan. Paistamisen jälkeen kierittelin munkit sokerissa, johon olin lisännyt 1 tl vaniljasokeria.

Illalla sitten aikuisten kesken syötiin kanankoipia ja itte tehtyä perunasalaattia. Kaupassa käydessäni olin jo ottamassa valmiin salaatin hyllyltä kunnes muistin, että voin tehdä sen itsekin. Olen tehnyt kyseisellä ohjeella jo pari kertaa aiemminkin, ja ensimmäisen kerran maistoin sitä anoppilassa. Ohje on alkujaan PirkkaRuoka-lehdestä. 

Tässä ohje mututuntumalla:

8 isoa perunaa keitettynä ja pilkottuna

2 omenaa pilkottuna

1 keskikokoinen punasipuli silputtuna

1-2 valkosipulinkynttä puristettuna

suolaa, mustapippuria ja yrttejä maun mukaan

kastikkeena 

1 prk kermaviiliä

1 dl sinappikurkkusalaattia

Kaikki sekaisin ja jääkaappiin oleentumaan.

Simankin tein pari päivää sitten. Sokerin määrä simassa ja mehuissakin tuntuu aina jotenkin kamalan isolta ja yritän aina hieman pienentää sen määrää. Viiteen litraa vettä sekoitin vajaan 500g fariinisokeria. Maustoin siman yhdellä limellä sekä puolikkaalla sitruunalla. Limen laitoin siman sekaan lohkoina ja sitruunasta puristin mehut joukkoon. Tuorehiivan sijaan käytin kuivahiivaa ja siinä sitä olikin pähkäilemistä, että miten paljon sitä oikein kuuluisi laittaa. No, tässä taas mentiin mututuntumalla ja ihan hyvin tuo lähti käymään. Limestä tulee hieman erikoisempi maku,  kivan mausteinen vivahde.

Pullotusvaiheessa ongelmaksi meinasi nousta pullojen vähäinen määrä ja piti käyttää hieman luovuutta, jotta sain kaikki simat talteen. Anoppi käyttää usein mehupullojen sulkemisessa apuna tuorekelmua ja minäpä päätin kokeilla samaa. Mutta kun korkkia ei näkynyt maillahalmeilla niin päätin käyttää hyödykseni korkillisen maitopurkin kierreosaa. Se toimi tässä tilanteessa loistavasti! Kierreosa piti elmukelmun tiukasti paikallaan ja sima sai kypsyä rauhassa.

Mukavaa vappua kaikille!