keskiviikko 16. elokuuta 2017

Butterfly Pea - sinisen sävyjä




Värikkäistä ruuista puhuttaessa siniset  sävyt ovat toinen sellainen, jotka kiehtovat minua kovasti. Ei teollisesti värjätyt ruoat vaan luontaisesti sinisyyttä omaavat, kuten siniset perunat ja violetit kaalit. Viime aikoina olen metsästänyt kissojen ja koirien kanssa sinistä väriä antavia superfoodeja kotimaisista verkkokaupoista. Ulkomailta niitä löytyy useampia mutta olisi kiva jos tuotteen saisi ostaa ilman kalliita postitus- ja/tai rahtikuluja. 

Blue Majik on yksi niistä. Se on valmistettu sinisestä spirulinasta. Tutkimusmatkallani minulle kerrottiin, että osa näistä sinisistä spirulinatuotteista on värjätty kemiallisesti, eivätkä siis ole aitoja luonnontuotteita. Mutta olen ymmärtänyt, että kyseistä tuotetta on olemassa myös luontaisestikin. Sinistä spirulinaa en ole Suomen markkinoilta löytänyt, paitsi Kärkkäiseltä. Olisi kivaa saada siitä tuotenäyte, jotta voisin testata toimiiko se siten kuten mitä olen Instagramin kuvaviidakossa nähnyt. Siellä nimittäin on toinen toistaan upeampia sinisiä herkkuja! Olen ihan pyörällä päästäni kun ihastelen sateenkaaren värisiä ja sinisen sävyisiä nicecreameja ja muita raakaruokaherkkuja. 

Toinen sinisyyttä tuova kasvi on siniherne - Clitoria ternatea. Onnekseni löysin sitä kotimaisesta verkkokaupasta. Teekauppa Veiström myy siniherneteetä. Sillä saa aikaan upean sinistä teetä, jonka voi halutessaan maustaa sitruunalla. Tällöin sininen väri muuttuu violetiksi! Siniherneteessä on jännä sienimäinen maku, ehkä se muistuttaa hieman pakuria. Jos maku tuntuu omaan suuhun oudolta voi sitä taittaa esimerkiksi vaniljalla tai hunajalla. Siniherneellä on lukuisia terveysvaikutuksia, joten se on myös oikea luonnon oma superfood.

Olen keittänyt siniherneen kukinnoista teetä parisen kertaa, mutta enemmän minua on silti kiinnostanut sen käyttö värjääjänä. Se miten saisin tuon sinisyyden tarttumaan muihin ruokiin ja leivonnaisiin onkin ollut haasteellista. Kokeilin keittää kukintoja pienessä vesitilkassa ja uuttaa siten kukista väriä. Lisäsin uutoksen banaanijäätelön joukkoon toiveena saada sinistä nicecreamia. Ei tarttunut väri. Ja sitten taas huokailtiin, että mitäs seuraavaksi.

Aikaa kului jonkin verran. Metsästin sinihernejauhetta joka paikasta, esitin kauppoihin tuotetoiveita kunnes sitten ajatus välähti mielessäni. Miksen tekisi jauhetta itse! Eihän se voi olla vaikeaa. Minulla on kuivattuja siniherneen kukintoja, ja mistäs muusta se valmis jauhekaan on tehty kuin kukinnoista. Otin silppurin kaapista, laitoin kuivatut siniherneen kukinnot sinne ja painoin koneen käyntiin. Pikkuhiljaa kone työsti kukkaset jauheeksi, tai ainakin hyvin hyvin pieneksi silpuksi. 


Silppurin pohjalle ilmestyi sinistä jauhetta. Kaadoin jauheen lasipurkkiin ja kokeilin huvikseni värjääkö silppuriin jäänyt "pöly" veden miten voimakkaasti. Hyvin antoi väriä.

Seuraavaksi kokeilin käyttää jauhamaani jauhetta. Vaahdotin kookoskerman vaahdoksi ja lisäsin joukkoon ensin teelusikallisen ja sitten toisen. Kerma muuttui vaaleansiniseksi. Syvää sinisen sävyä en edelleenkään saanut, mutta aion jatkaa yrittämistä. Toki saatoin olla hiukan nuuka jauheen kanssa koska en halua tuhlata sitä liian nopeasti. 

| Yhteistyössä Teekauppa Veiström |


tiistai 15. elokuuta 2017

Punaiset teeleivät täysjyväspeltistä

Värikäs ruoka houkuttelee syömään. Rakastan kokeilla kaikkea uutta. On myös kiva kokeilla luoda itse jotakin uutta, tuunata valmiita reseptejä ja rakennella omia kokonaisuuksia. Luonnon omilla antimilla saa luotua monenkirjavia ruokia ja annoksia. Punajuuri on yksi "lempiväriaineistani". Sillä saa todella kauniin punaisia sävyjä. Olen leiponut mm. punaisia sämpylöitä, punaisia korvapuusteja ja muffinsseja sekä sateenkaarikakun. Tässä vanhoja postauksia selatessani tulee hieman hämmentynyt olo, onneksi ajan kuluessa olen kehittynyt kuvien ja muiden blogin ylläpitoon liittyvien asetusten suhteen. Öhm. No niin, palataan takaisin nykyhetkeen. 

Ostin jokin aika sitten iso pussillisen punajuuria kun tarvitsin niitä kakkutaikinan värjäykseen. Lopuille punajuurille täytyi keksiä käyttöä jotteivat mätäne kaappiin. Meillä on nimittäin kasvimaalla tulossa aika paljon punajuuria lisää, kiitos aviomiehen puutarhanhoitoinnon. ( Ei se taida mikään oikea sana olla, mutta ei se ole niin justiinsa.)

Tarkoituksenani oli ensin leipoa punajuuririeskaa, mutta siinä leivonnan tiimellyksessä rieskataikina muuttuikin teeleipätaikinan kaltaiseksi. Leivistä tuli ihanan meheviä ja pehmeitä. Punajuurista tuli värin lisäksi kivaa makeutta. Usein punajuurista tulee maamainen, multainen maku, mutta nyt punajuuren maku pysytteli mietona taustalla. 

Punajuuri-speltti-teeleivät


2 punajuurta raasteena
1 dl vettä
3 dl täysjyväspelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
loraus öljyä

Raasta punajuuret ja kiehauta raastetta vedessä muutama minuutti. Anna raasteen jäähtyä, älä kaada vettä pois. Lisää punajuuriraasteen ja veden joukkoon spelttijauhot, leivinjauhe, suola ja öljy. Voit käyttää rypsiöljyä tai halutessasi jotakin maukkaampaa tai maustettua öljyä. Sekoita taikina nopeasti sekaisin esimerkiksi puuhaarukalla. Jos taikina näyttää kuivalta, lisää joukkoon hieman nestettä. 

Taputtele taikina leivinpaperin päälle uunipellille ohueksi, noin 1 cm paksuiseksi levyksi jauhojen avulla. Pistele leivän päälle haarukalla reikiä ja paista 200*asteessa noin 15 minuuttia, kunnes leipä on kypsä. Tarkkaile uunia ja kypsyyttä, leipä saa mielestäni jäädä mieluummin vähän kosteaksi kuin liian kuivaksi. Voit leikata leivän paloiksi joko ennen uuniin laittoa tai vastapaistettuna. 

Teeleivät ovat parhaimmillaan uunituoreina voin kera, mutta säilyvät hyvin parikin päivää jääkaapissa. Vinkki! Kokeile paahtaa punajuuriteeleipiä leivänpaahtimessa miedolla lämmöllä. Paahto antaa jääkaapissa olleille leiville vastapaistetun kaltaista tuntua.



keskiviikko 9. elokuuta 2017

Suloisen makeat synttäriherkut!

Pinkkejä mokkapaloja. Niitä Kolmevee tilasi kun aloin suunnitella syntymäpäivien tarjottavia. Ahaa. Mitähän ne sellaiset mahtavat olla. Tai no, helpostihan ne syntyisivät jos tekisi esimerkiksi tuuloman torttujen pohjan ja kuorrutteen tomusokerista ja elintarvikeväristä. Mutta kun minä en halua käyttää elintarvikevärejä. Enkä liikaa sokeria. Aina kun on mahdollisuus kiertää tai muokata ohjeita niin teen niin. Aina tosin ei välttämättä asiat onnistu niin kuin on ajatellut ja toisinaan sitä sokeria tulee silti. Toisaalta suosin kuitenkin sokeria jos vaihtoehtoina ovat keinotekoiset makuaineet. Sellaiset myrkyt saisi kieltää lailla. 

Leivoin pohjan samalla ohjeella, jolla tein viime vuoden syntymäpäiville myskikurpitsamuffinsseja, mutta jätin kanelin ja kardemumman pois. Myskikurpitsataikinasta tulee ihanan kuohkea ja kostea. Kuorrutteen kanssa pähkäilin pitkään, että miten sen tekisin. Vaakakupeissa oli mm. tuorejuustosta sekä suklaasta tehdyt kuorrutteet. Päädyin lopulta ganachen kaltaiseen kuorrutteeseen. 

Kuumensin kattilassa 2 dl kuohukermaa ja lisäsin joukkoon 100 g valkosuklaata. Suklaa sulaa melko nopeasti kuuman kerman joukkoon. Pitää vain varoa, ettei kerma kiehu. Kun suklaa on sulanut, massaa sekoitellaan tasaiseksi ja jätetään viilentymään. Laitoin seoksen jääkaappiin oleentumaan yön yli. Seuraavana päivänä vaahdotin suklaa-kermaseoksen kuohkeaksi ja värjäsin sen (itse tehdyllä) punajuurimehulla. Käytän pääsääntöisesti Lidlin suklaata leivonnassa koska ne sulavat aina todella hyvin ilman palamista tai jämäköitymistä. Olen joskus sulattanut esim. Fazerin suklaata se tuppasi paakkuuntumaan ja jämäköitymään. Lidlin FinCarre-suklaalevyt sulavat kauniisti ja säilyttävät kiillon.

Levitä kuorrute kakkupohjan päälle, koristele strösseleillä tai kuivatuilla marjoilla / luonnon kukilla ja leikkaa kakku pienemmiksi leivoksiksi. 


Makeiden herkkujen joukossa oli myös suklaiset popcornit. Paista popcornit ja sulata suklaa. Suklaa kannattaa sulattaa isossa kulhossa ja kaataa valmiit popparit suklaan joukkoon. Sitten vain sekoitellaan kaikki sekaisin. Suklaapopparit voi laittaa jääkaappiin jähmettymään ennen tarjoilua. Sekaan voi myös laittaa suklaamakeisia, strösseleitä, kuivattuja hedelmiä ja marjoja, yms.

Sagaform piccadilly Kostaboda

Ja ettei makea vaan pääse loppumaan niin toki Unicorns-teemaan sopivaksi oli tarjolla myös suklaaseen dipattuja vaahtokarkkeja. Lidlissä on aina kesäisin myynnissä kokonaan valkoisia vaahtokarkkeja. Hintakin on minusta melko edullinen, koska pussi on iso. Dippasin vaahtokarkkeja valko- ja maitosuklaaseen ja sen jälkeen dippasin ne strösselikulhoon. Kaadoin ennen aloittamista kulhoon erilaisia strösseleitä (Dr.Oetker) ja dippasin suklaassa dipatut vaahtokarkit strösselikulhoon. Tähdet ja erikokoiset helmet ovat suloisia ja Sagaformin Piccadilly-vuoka sopii unenomaiseen teemaan hyvin!


Lisää Unicorn-teemaan liittyviä postauksia löydät alla olevista linkeistä!

* Koristeet - viirinauhat ja bannerit


* Tarjoilukoriste - pillikoriste

* Suolapalat -tarjoiluideoita

tiistai 8. elokuuta 2017

Mustikkapiirakkapäivä...

Mustikkapiirakkapäivää vietettiin 6.8.2017. Minä taas olin ihan siinä luulossa, että sitä vietetään vasta 9.päivä ja leivoin sillä ajatuksella tänään mustikkapiirakan. Täytyisi varmaankin syödä enemmän mustikoita, että aivot pysyisivät paremmassa kunnossa ja pää ajantasalla. No, eipähän tarvitse odottaa huomiseen, että pääsee syömään! 

Mustikkapiirakkapäivä liittyy Suomi100 -teemaan ja Syödään yhdessä -hankkeeseen. Jos tämä päivä meni sinultakin ohi, älä huoli. Syödään yhdessä -kalenterista löytyy runsaasti tempauksia ja haasteita koko loppuvuodelle, klikkaa tästä kalenteriin!

mustikkapiirakka, suomi100, syödäänyhessä
  Mustikkapiirakka täysjyväspeltistä

2 munaa
0,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 dl karkeaa ruisjauhoa
2 dl täysjyväspelttijauhoa
0,5 dl rypsiöljyä
1 dl maustamatonta jogurttia

2 dl mustikoita
2 rkl perunajauhoja

P.S. Kaikkien vihaama kaunis jättipalsami on syötävä kasvi, koristele kukilla kakut ja salaatit!

Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munien joukkoon. Lisää lopuksi öljy ja jogurtti ja sekoita taikina lastalla tai lusikalla tasaiseksi massaksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun (irtopohja)vuokaan ja lisää perunajauhoissa pyöritellyt mustikat pohjan päälle. Paista piirakkaa 200*asteessa uunin keskitasolla noin 25-30 minuuttia.


Gluteeniton suklaapiiras


Joka hetki on herkkuhetki. Eikös juu? Meillä on miehen kanssa tapana juoda joka ilta kahvikupilliset. Ja mikä se sellainen kahvihetki on jos ei ole mitään makeaa kyytipojaksi... Aina on siis pakko olla jotakin pientä herkuttelua kahvin kera. Toisinaan se on jokin valmistuote kaupan hyllyltä mutta toisinaan tulee tarve leipoa tai tehdä jotakin itse. 

Minulla on jonkin aikaa ollut kaapissa odottelemassa Provenan gluteenittomia tuotteita, tarkoituksenani kehitellä niistä jotakin kivaa. Kaurahiutaleista olen tehnyt tuorepuuroa ja suklaamuffini-jauhoseoksesta leivoin muffinsseja, mutta ne katosivat parempiin suihin ennen kuin ehdin kuvaa napata. Provenan tummasuklaakeksit olivat tosi maukkaita sellaisenaankin syötynä mutta kehittelin niistä lisäksi tällaisen suklaisen piiraan nopeaan makeannälkään. Kaapeista kun löytyi monta muutakin tilanteeseen sopivaa tuotetta. 

Tämä on niin sanottu raakakakku eli sitä ei paisteta ollenkaan. Kakku käy jääkaapissa jähmettymässä ja sitten se on valmis syötäväksi. Tosin voihan sen syödä ilman jäähdytystäkin mutta kylmänä se pysyy paremmin kasassa. 

Suklainen kakku - tai paremmin piiras - syntyy todella helposti sekoittamalla kaikki ainekset monitoimikoneessa massaksi ja taputtelemalla massa piirasvuokaan tai irtopohjavuokaan. Taikinaan on helppo lisätä oman maun mukaan melkein mitä vain haluaa. Siihen sopii kuivatut hedelmät ja marjat, kookoshiutaleet, erilaiset pähkinät jne. 


Suvikukkasen suklaapiiras

15 pehmeää, kivetöntä taatelia
2 dl Provena Jumbo oats kaurahiutaleita
40 g eli yksi pkt / 4 keksiä Provena snack biscuit tummasuklaa
2 tl tummaa kaakaojauhetta
1 rkl kookosöljyä
1/4 dl vettä ( tarvittaessa)

Täyte

2 rkl maapähkinävoita
100 g hyvää suklaata


Levitä vuokaan taputellun pohjamassan päälle maapähkinävoita ja sen jälkeen valuta sulatettua suklaata piiraan pinnalle. Laita piiras jääkaappiin jähmettymään. Jos et pidä maapähkinävoista, voit jättää sen poiskin. Lisää sitten vain suklaasula piiraspohjan päälle, jähmetä ja nauti!




maanantai 7. elokuuta 2017

Raparperia ja vaniljaa

Puolukkainen vispipuuro on se tutuin, ainakin minulle. Äiti teki sitä monesti silloin kun olin lapsi. Sitten joskus myöhemmin maistoin koulussa omenoista sekä mansikoista tehtyä ja ihmettelin, onko tällaistakin olemassa. Vispipuuron voi siis tehdä aika monella tavalla. Itse en silti ole vispipuuroa kovinkaan usein tehnyt. Ja silloin kun olen en ole saanut puuroa vaahtoutumaan kuten äitini tai koulun keittäjä. Mistähän johtuu, mysteeriksi on jäänyt. Pelkäsin, että sama toistui myös tällä kertaa mutta onneksi puuron rakenne muuttui kylmässä löysästä kuohkeaksi. Kerrankin näin päin. 

Tein siis vispipuuroa omista raparpereista ja anopin keräämistä viherherukoista. Maustoin puuron vaniljalla, koska rakastan vaniljan makua - ja tuoksua. Tavallisten mannasuurimoiden sijaan käytin Nallen tummaa mannaa.


Ai, että. Raparperivispipuuron kanssa sopii taivaallisen hyvin vaniljajäätelö! Miten ihanaa oli syödä tätä vaniljan ja raparperin sekoitusta auringon paisteessa. Raparperissa maistuu kesä.

Raparperi-herukka vispipuuro

1 litra raparperia
2 dl viherherukoita
1 litra vettä
2 dl sokeria
2 dl tummia mannasuurimoita
1 tl vaniljatahnaa

Keitä raparperia ja herukoita kunnes ne ovat pehmeitä. (Soseutin raparperit ja herukat ennen mannasuurimojen lisäämistä.) Lisää joukkoon sokeri, ja sen jälkeen mannasuurimot koko ajan sekoittaen. Mausta vaniljalla. Keitä puuroa miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Jäähdytä ja vatkaa vaahdoksi. 


sunnuntai 6. elokuuta 2017

I love bananas!


Rakastan banaaneja, nykyisin vielä enemmän kuin aiemmin! Ai miksi? No siksi kun ne ovat niin monipuolisia ja monikäyttöisiä! Kunpa olisin jo lapsena tiennyt, että näin helposti voi tehdä sorbettia niin olisin tehnyt sitä aina. Silloin jokaisessa reseptissä oli kilo sokeria, enkä niin mielelläni sokeria kamalan paljon tahtoisi syödä. Banaaneista tehtäessä ei tarvita kuin kohmeisia banaaneja ja muita makuja halutessaan. Banaanijäden sekaan voi laittaa esimerkiksi kaakaota, marjoja, hedelmiä, superfoodjauheita... Nicecream on tosi hyvää! Ei siis ihan perinteistä jäätelöä mutta silti yhtä hyvää. Jotkut heittää massan sekaan kookoskermaa mutta minä en ole kokenut sitä tarpeelliseksi. Tosin voisi se olla hyvää, täytyy testata joskus. 

Banaanijäätelö on myös meidän Kolmeveen lemppari. Hän pyytää monesti, että tee äiti sitä banaanijäätelöä. Siitä syystä meillä onkin pakastin täynnä banskuja, osa kuorineen, osa viipaloituina. 

Tähän satsiin heitin banaanin (2 kpl) lisäksi hunajamelonia, viherherukoita ja mangososetta. Mutta sekaanhan voi laittaa oikeastaan mitä tahansa. Tällä yhdistelmällä massasta tuli pirtelömäinen, joten laitoin sen pakkaseen jähmettymään. Sekoitan massan ihan perus blenderillä ja pakastan nicecreamit muovirasiassa, josta jädeä on helppo ottaa. Umpijäässä olevaa massaa tosin pitää sulattaa jonkin aikaa ennen kuin sen kimppuun pääsee lusikan kanssa.