torstai 4. helmikuuta 2016

Pskis 308.


***
Niin ohikiitävää
ikävä ja riemu joka hetken värähtää
Mitä toivot että jää
kun pihan poikki kuljet, ja jäljet häviää.

***

Meidän Rakas Topi-koira nukkui ikiuneen 29.1.2016.
Tammikuun alussa hän täytti 10 vuotta.
Viimeinen henkäys tuli liian äkkiä, yhtäkkiä, varoittamatta.
Sinua me täällä kaivataan.

Elämä on ollut vaikeaa siitä saakka, vaikka jollain tasolla asiaa onkin käsitellyt jo etukäteen. Menetystä siis. Jossain vaiheessahan se kuitenkin tulee vastaan.
Mutta ei siihen osaa silti kuitenkaan täysin varautua.
Lemmikki on perheenjäsen ja lähtiessään luotamme jättää hän ison jäljen.

Tällä leiskalla osallistun myös P*skarteluhaasteeseen.





1 kommentti: