Blue Burgers

Värikästä ruokaa. Minulla on jokin outo tarve saada kokeilla normaalista poikkeavia juttuja, ainakin keittiössä. Superfoodit, villiyrtit, luonnonmukaiset väriaineet, ja monet muut - jonkun silmään - erikoisuudet on tullut kokeiltua. Näissä yhdistyy aistien ilottelun lisäksi myös terveellisyys. Ja lasten saannin myötä on ollut vielä hauskempaa ns. luvan kanssa iloitella hassuilla sateenkaaren värisillä herkuilla. Moni aikuinen saattaa jättää värikkäät sortit ottamatta mutta se on niiden häpeä. Pientä pilkettä pitää aina edes vähän olla silmäkulmassa. Se ei tapa, vaan se vahvistaa. Kirjaimellisesti. Esimerkiksi näissä käyttämäni sinihernejauhe on oikea terveystuote. Siniherne on pullollaan antioksidantteja ja sen ravintorikkaus hoitaa niin ihoa, hiuksia kuin silmiäkin.

Leivoin ihan tavallisen sämpylätaikinan johon lisäsin kourallisen kurpitsansiemeniä ja  2 tl sinihernejauhetta. Makua siniherne ei juurikaan anna, mutta kivoja värejä sitäkin enemmän. Sinihernettä käytetään useimmiten teessä ja muissa juomissa ja siinä on sellainen hauska ominaisuus, että sitruunan avulla se muuttaa väriä sinisestä purppuraan. Kannattaa kokeilla!

Somessa.comin kautta teen jonkin verran kaupallisia yhteistöitä. Tässä testissä on Jävla Sås Bolagin kastikkeet. Sain testiin neljä pikkupulloa erilaisia kastikkeita kuten ketsuppia, BBQ-kastiketta ja kalakastiketta, sekä lisäksi riistalle sopivaa Skutsi Sås -marinadin. Muut vaihtoehdot löytyvät täältä. Kaikki muut on testattu paitsi kalakastike. Kala on niin kallista, ettei sitä tule ostettua juuri koskaan nykyään. Riistakin tosin on tyyristä, mutta anopilta ollaan saatu silloin tällöin pari palaa hirvenlihaa. Aitoja makuja ilman lisäaineita - tärkeitä ominaisuuksia minulle. Miksi lisätä mausteseoksiin turhuuksia kun aidoistakin mauista saa luotua toimivia sekoituksia. Hieman liian pieniä nuo pullot kyllä ovat, vaikkakin todella hurmaavia. Tykkään tuotepakkauksista, jotka voi uusiokäyttää sen jälkeen kun niiden alkuperäinen sisältö on loppunut. Nämä lasiset pullot sopivat vaikka juomapulloiksi metsäretkille. 

Siniset sämpylät

Taikinan juuri:

2 1/2 dl vettä (n. 42*asteista kuivahiivan kanssa)

1 pss kuivahiivaa

2 1/2 dl sämpyläjauhoja

1 tl sokeria

Lisäksi:

n. 1 tl suolaa

n.2 1/2 dl sämpyläjauhoja

n. 1/2 dl kurpitsansiemeniä

2 tl sinihernejauhetta

1/4 dl oliiviöljyä

Tällä kertaa tein sämpylät hampurilaisia varten. Täytteeksi laitoin paistettua pekonia, mozzarellaa, (hapan)kaalia ja Jävla Sås Bolagin ketsuppia ja BBQ-kastiketta.

Paistoin sämpylänpuolikkaita ja mozzarellaviipaleita pekonirasvassa ennen hampurilaisten kokoamista. Sitten vain ääntä kohti ja nauttimaan. Kivaa rapeutta sämpylänpuolikkaisiin saa myös leivänpaahtimessa paahdettaessa, silloin vältytään turhalta rasvaisuudelta.

Yhteistyössä Jävla Sås Bolag

Somessa.com

Kaalilaatikko ohrasuurimoilla

Tuli kaalinhimo. Ja oli tarve saada käyttöön kuivakaapin ryynit, joita on kertynyt luvattoman paljon. Puuroonhan ne menisivät kivuttomasti mutta kun meillä ei oikein puuroa syödä, paitsi neljävee toisinaan. 

Kaali on hyvää ja terveellistä. Himoitsen myös äidin tekemiä kaalikääryleitä, mutta kun äiti ei ole enää täällä keskuudessamme maan päällä niin niitä on opeteltava tekemään itse. En tiedä koska uskaltaisin kokeilla. Tuskin se mikään vaikea juttu silti on, ainut mikä saattaa tuottaa ongelmaa on kaalin keittäminen.

Kaalilaatikkoakin tulee tehtyä todella harvoin. Sitä pitäytyy niissä perusruokakuvioissa viikosta toiseen vaikka monia muitakin helppoja ohjeita olisi olemassa. Kiirekään ei arkeamme ahdista joten senkään syyksi ei voi asiaa laittaa.

Kaalilaatikon tekoon menee reilu tunti kaikkineen. Ohrasuurimoiden keittoon menee ehkä eniten aikaa mutta siinä samalla voi paistaa sipulin ja jauhelihan sekä kuulottaa kaalin. Kaalilaatikkoon voi helposti ujuttaa myös muita makuja ja raaka-aineita kuten porkkanaa ja muita juureksia. Sekaan sopii myös viherjauheet kuten kuivattu nokkonen ja vuohenputki, niitä laitoin itsekin.

Liha-kaalilaatikko

3 dl ohrasuurimoita

1 kasvisliemikuutio

1 1/2 l vettä

Keitä ohrasuurimot ohjeiden mukaan kypsiksi kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä.

400 g jauhelihaa

1 iso sipuli

3 valkosipulinkynttä

4 porkkanaa raasteena/suikaleina

kourallinen viherjauhetta (sis. nokkosta ja vuohenputkea)

reilusti mustapippuria

merisuolaa

loraus siirappia

n. 500 g valkokaalia

merisuolaa

loraus siirappia

mustapippuria

kasvisliemi

n. 7 dl vettä

1 kasvisliemikuutio

Ruskista jauheliha ja kuutioitu sipuli ja valkosipulit. Lisää joukkoon porkkanaraaste ja mausteet. Viherjauheen voi jättää pois jos sellaista ei ole saatavilla. Oman viherjauheeni olen tehnyt itse kesällä keräämistäni nokkosista ja vuohenputken lehdistä.

Kuullota kaali paistinpannulla ja mausta.

Sekoita keskenään keitetyt ohrasuurimot, jauhelihaseos ja kaali sekä kasvisliemi ja laita seos kahteen uunivuokaan. Paista vuokia 175*asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes laatikko on saanut väriä.

Tykkään syödä kaalilaatikon sellaisenaan ilman lisukkeita mutta tällä kertaa lisänä oli lapsia varten paistetut yrttipatongit. Kaalilaatikon kanssa sopii hyvin myös puolukkasurvos.

#ruokaanrakastunut

Kiitos inspiraatiosta,  Marita Eriksson! Oma inspiraatio ja into luoviin juttuihin, oli ne sitten ruokaan tai kädentaitoihin liittyviä, ovat olleet hukassa viimeisen vuoden. Kulunut vuosi on mennyt kuin sumussa ja tekemisen ilo on ollut kateissa. Samantyylistä tunnelmaa oli kyllä ilmassa jo aiemmin mutta jos blogin postausten lukumäärää katsoo niin selkeä ero entiseen on havaittavissa. Se on  surullista sillä rakastan käsillä tekemistä - askartelua, käsitöitä, nikkarointia ja ruoanlaittoa. Yritän silti olla syyllistämästä itseäni, yritän antaa aikaa ja välttää stressaamista blogin sisällön lukumääristä tai seuraajatilastoista somessa. Ne on kuitenkin vain lukuja virtuaalimaailmassa. Jos  netti joku päivä kaatuisi, jokainen sometyyppi tipahtaisi tyhjän päälle samalle viivalle. Siinä onkin ihan ajattelemisen arvoinen asia. Some on ehkä nykyajan pahin masennuksen ja ahdistuksen aiheuttaja, ainakin niille jotka sitä käyttävät. 

Mutta nyt ei ollut kyse somesta vaan tästä kirjasta, Ruokaan rakastunut. Kirja täynnä todella kauniita ruokakuvia, niin selkeitä, puhdaslinjaisia ja ruokahalua lisääviä. Millähän kamera(kalusto)lla nämä on otettu. Visuaalisuus kiinnostaa kovasti koska rakastan itsekin valokuvaamista ja ruokakuvien ottamista. Erilaisilla taustoilla ja kuvausrekvisiitoilla saa ihan uusia sfäärejä ruokakuviin. Ruokakuvia voidaan myös somistaa erilaisilla jutuilla, mm. paperikoristeilla ja oikeilla kukilla.

Helppoa ja hyvää, hauskaa ja kaunista, siinä on kirjan reseptien ydinajatus. Kirjan ruokaohjeet ovat pääsääntöisesti vegaanisia ja gluteenittomia. Ohjeita löytyy oikeastaan kaikkeen muuhun kuin varsinaisiin lämpöisiin aterioihin lounasta tai päivällistä ajatellen. Tuorepuuroja, gluteenittomia puuroja, chiavanukasta ja granolaa. Makeannälkään raakakakkuja, suklaadonitseja, vohveleita, piiraita ja cookie dough -tryffeleitä. Välipalaksi erilaisia (ja kauniisti koristeltuja) herkkukulhoja, smoothieita, rusinapirtelöä ja kurpitsalattea. Suolaiseen nälkään vegaanista "tonnikala" toastia, tofuranskiksia, pizzavohveleita, sosekeittoa ja vegaanista Caesar-salaattia. Lisäksi kirjan lopusta löytyy muutamia ruokamuisto-reseptejä kirjan kirjoittajan elämästä.

Kirjan resepteissä iloitellaan värikkyydellä ja makunautinnoilla. Kaunis ruoka-annos nostattaa veden kielelle paljon helpommin kuin sinne tänne lätkäisty ruoka lautasen reunamilla. Itse käytän kirjaa ehkä eniten inspiraationa omiin kokkailuihini ja motivaation lähteenä alkuun pääsemisessä. En noudata mitään tiettyä ruokavaliota enkä halua asettaa itseäni mihinkään tiettyyn tarkkaan lokeroon, mutta tykkään ottaa vaikutteita monista jutuista ja yhdistellä niistä omia versioita. Kokeilen mielelläni uusia tuotteita ja ohjeita. Mutta mitä tulee raakakakkuihin ja kaikettomiin resepteihin niin moni jää kokeilematta ihan sen takia, että raaka-aineet niihin on älyttömän kalliita. Varsinkin raakakakuissa pähkinöitä käytetään todella paljon ja niiden kilohinta on pilvissä. Toisekseen pähkinät eivät oikein sovi vatsalleni vaan hyvänolon sijaan tulee tukala olo. Siitäkin huolimatta olen innokas maistelemaan toisten tekemiä herkkuja koska ei pieni pala vatsaa kaada. 

Maitotuotteita suosiva voi käyttää kirjan reseptien makuyhdistelmiä omissa tuotoksissaan. Itsekin olen vielä vannoutunut täysmaidon, kerman ja voin suosija, ihan jo siitä syystä, että ne ovat kasvisvaihtoehtoja prosessoimattomampia vaihtoehtoja, Keijulevitteet eivät vain anna tarpeeksi hyvää makua. Eläinkunnantuotteita käytettäessä toki yksi tärkeä asia ja ainakin toive olisi, että ne on tuotettu eläintä kunnioittaen. 

Kirjan ohjeista mieleen jäivät erityisesti maukas sosekeitto, mokkasmoothie, mango-maapähkinävoi-smoothie bowl, porkkanakakkupuuro ja karamellibanaanit, syntisen hyvä suklaagranola ja kostea browniekakku. Näistä täytyy ainakin jotakin kokeilla mahdollisimman pian! Ja kokeilemisen jälkeen jakaa kuva somessa hästäkillä ruokaanrakastunut.

Ruokaan rakastunut

Värikkäitä keittiötarinoita

Marita Eriksson

Fitra 2019

Kirjoneuleita pakkaspäiviin

Maaliskuu menossa ja kylmiä kelejä piisaa. Välillä tuossa jo ehti ihastella lumettomia teitä ja maan näkymistä mutta eipä siitä kauan ehtinyt nauttia. Lunta tuli melkein heti päälle ja taas on pakkaslukemat nousseet lähelle pariakymmentäkin astetta, ainakin öisin. Tällainen vilukissa ei kylmästä piittaa. Istuisin mieluusti lapaset kädessä sisälläkin mutta töiden tekeminen on vaikeaa tumput kädessä. Nytkin tässä kirjoitellessani sormeni ovat ihan jäässä ja nenä vuotaa vaikka ihan suht terve pitäisin olla. 

Yksi talven iloista on silti kauniit lapaset, ja niitä meillä onkin riittämiin, kiitos anopin. Lapasia on ehkä enemmän kuin ehditään käyttämään mutta toisaalta on kivaa vaihdella eri kuosisia lapasia vaikka päivittäin. Kirjolapaset ovat mieleeni vaikka yksinkertaisetkin mallit ovat kauniita, varsinkin jos niissä on jokin juju. 

Kustannus Mäkelän ihana neulemallikirja Kirjoneuleita pakkaspäiviin sisältää malleja ja ohjeita lapasiin, sukkiin ja myssyihin. Kirjoneulemallien suunnittelu on kyllä varsinainen taidonnäyte. Se saa aina ihmettelemään miten joku saa silmukoilla "maalattua" niin aidonnäköisiä kuvia. Näitä malleja kun katsoo kaukaa ei välttämättä edes tajua katsovansa neulottua pintaa. 

Mallien takaa löytyy neulepiireissä nimimerkillä JennyPenny tunnettu mallisuunnittelija, oikealta nimeltään Jenny Alderbrant. Hän tuntuu ammentavan inspiraationsa luonnosta: eläimistä ja kasveista, mutta kuvioissa näkyy myös vivahteita kulttuurihistoriasta. 

Kirjan ohjeilla tehdyt ketut löytyvät myös meidän lapaskorista. Muita kirjan malleja koristavat hevoset, perhoset, etanat, kissat, kukkaset, kiemurat ja tähdet. Värejä on käytetty kauniisti mutta kuka kieltää kokeilemasta omia väriyhdistelmiä. Kauniin mallin löydyttyä ei kannata antaa uupuvien värien estää ryhtymästä työhön. Kirjasta löytyy ohjeet 25 malliin/työhön.

Kirjoneuleita pakkaspäiviin 

Lämpimiä lapasia, sukkia ja myssyjä

Jenny Alderbrant

Kustannus Mäkelä 10/2018

Kuinka tiikeri kesytetään

Käytännön harjoituksia kypsempään mieleen.

Kirja alkaa ihanan vaatimattomasti, kirjailija itse ei pidä itseään suurena tietäjänä vaan puhuu suurella vaatimattomuudella. Hän on kokenut kuitenkin tarpeelliseksi jakaa tietonsa, jotka kokee tärkeiksi ja tarpeellisiksi kertoa muille. Akong Tulku Rinpoche on saanut myös lukuisia pyyntöjä, joissa vaaditaan häntä jakamaan viisauttaan maailmalle. 

Tiikeri on tässä vertauskuvana ihmisen omalle mielelle. Kuinka hallita omaa mieltä. Kirja tehtävineen opettaa meitä pysähtymään ja huomaamaan mielemme oikut. Tehtävien ja harjoitusten avulla opimme hallitsemaan mieltämme jotta voimme eheytyä ja löytää voimamme, onnemme ja ennen kaikkea rauhan. 

Kirjan opetukset sopivat kaikille, jotka tuntevat kärsivänsä. Kärsimystä on monenlaista mutta ainut tehokas tapa vapauttaa itsemme olemassaolon tuskasta on hyväksyttävä olemassaolo sellaisena kuin se on. Se taas tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että on lopetettava vertailu ja ainainen ajattelu, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Jos pystymme hellittämään haluistamme, tuskan taakka putoaa harteiltamme. 

Toinen tärkeä asia mitä tämä kirja meille opettaa on myötätunnon tärkeys ja merkitys. Kun opimme antamaan itsellemme armoa ja arvoa, myötätuntomme itseämme kohtaan kasvaa. Ja kun pystymme olemaan myötätuntoisia itsellemme, pystymme tuntemaan sitä myös muita ihmisiä, eläimiä ja maailmaa kohtaan. Myötätunnon avulla opimme ottamaan muut huomioon ja olemaan hyödyksi kaikille, pitäen samalla huolta myös itsestämme. 

Kirjan harjoitusosio koostuu käytännön harjoituksista mielen kehittämiseksi. Harjoitusosio koostuu harjoitussarjoista, jotka auttavat meitä muuttumaan viisaammiksi ja myötätuntoisemmiksi. Harjoitusten avulla pyritään luomaan tilaa, joka antaa meille enemmän kykyä ymmärtää vaikeita tilanteita ja opettaa selviytymään niistä. Kirjassa olevat harjoitukset ovat melko laajamittaisia ja kyse on pitkäkestoisesta toiminnasta, silti kirjan kirjoittaja painottaa, että vähempikin aika harjoitusten tekoon riittää koska se on parempi kuin olla tekemättä niitä kokonaan. Mutta toiveena on, että löytäisimme vaaditun ajan ja paikan näille harjoituksille koska se on lopulta pieni hinta siitä mitä tulemme tehtävien kautta saavuttamaan. 

Alussa mainitsemani vaatimattomuus - ja kirjassa lisäksi havaittava maanläheinen lempeys - muuttuu kirjan loppua kohden vaativampaan suuntaan, tehtävien ja harjoitusten arvoa painotetaan voimakkaasti. Sävymuutosta voisi kuvailla vaikkapa luennolla, johon osallistuessasi tunnet selviäväsi siitä kevyesti ilman suurempaa panostusta kunnes tulee ohjaaja joka tiputtaa sinut kovaa ja kolisten olettamuksistasi takaisin maanpinnalle. Egolle ei ole sijaa.

Kuinka tiikeri kesytetään 
- Käytännön harjoituksia kypsempään mieleen
Rinpoche, Akong Tulku
Basam Books

Tenslaitteen käyttö kiinteytykseen + lopputulos

Lokakuussa kerroin tästä tenslaitteesta ja siitä, että aloitan testijakson sen käytön suhteen. Aika menee hullua vauhtia eteenpäin ja nyt laite on ollut testissä jo kohta 4 kk. Testijakson aloitukseen liittyi monenlaisia mietintöjä sekä toiveita tuloksista. Mietinnät painottuivat lähinnä laitteen oikeaoppiseen käyttöön. Vertaistukea oli vaikea löytää, koska laite oli uusi Suomen markkinoilla. Siinä olisikin toiveen paikka, eli tuotteen markkinoijan sivuille olisi mukava saada ns. vertaistukiryhmä, josta voisi kysellä mieltä askarruttavia asioita sekä hakea kirjaimellisesti vertaistukea ja vinkkejä laitteen käyttöön. Erityisesti elektrodien asettelun suhteen olisin kaivannut apua: on vaikea hahmottaa mikä on "läppien" oikea paikka vartalolla sekä se millaiset tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät, tai mikä teho on tarpeen missäkin hoidossa. Toki Tenslaite.fi:n asiakaspalvelusta sai ohjeita sekä tämän yhteistyön yhteyshenkilö oli avuksi monissa kysymyksissäni. 

Laite on kuitenkin turvallinen käyttää ja siksi päädyin kokeilemalla tutustumaan sen käyttöön ja ominaisuuksiin. Testasin laitetta pääsääntöisesti vatsalihaksiin sekä reisiin, koska ne ovat ne kohdat jotka eniten kaipaavat muokkausta sekä sisäisesti että ihon laadun suhteen. Perfect BEAUTY -laite on suunnattu kehon kiinteytykseen ja ryppyjen vähentämiseen, ja hoitoalueet ovat kasvojen lisäksi käsivarret, pohkeet, rinnat, pakarat ja lanteet. Hoito tapahtuu vartalolle asetettavien elektrodien avulla. Laitteeseen on esiasennettu kahdeksan erilaista hoito-ohjelmaa. Laite lähettää kahden tai neljän itsestään kiinnittyvän elektrodin avulla hoidettaviin lihaksiin pieniä, hellävaraisia impulsseja, jotka muistuttavat kehon omia hermoimpulsseja. Hoidon tavoitteena on kiinteyttää kehoa ja säilyttää nuorekas vaikutelma.

Hoito tuntui lihasten aktivointina, nykimisenä ja jännittymisenä/rentoutumisena. Hoidon kesto on keskimäärin 30-45 minuuttia. Hoitoja suositellaan tehtävän noin 3-4 kertaa viikossa mutta minä tein niitä päivittäin, sekä vatsa- että reisiohjelmaa, joko putkeen tai eri aikoina. Toisinaan tein myös kaksi samaa hoitoa yhteen putkeen. Kokeilin satunnaisesti hoitaa myös rintalihaksia, käsivarsia sekä kasvoja. Ongelmaksi koin kuitenkin elektrodien huonon kiinnipysymisen iholla. Laite on tarkoitettu käytettävän myös liikkuessa tai puuhastellessa jotakin pientä samalla, mutta koska läpyskät eivät pysyneet paikoillaan kunnolla niin toisinaan hoito ei onnistunut edes paikallaan istuen. Tämä ongelma on erityisesti kasvoelektrodien kanssa. Niitä en päässyt testaamaan kuin pari kertaa koska ne eivät yksinkertaisesti pysyneet ihossa kiinni. Aina kun sai toisen läpyskän kiinni niin toinen irtosi ja samalla myös laite sammui ja nollaantui. Olin aiheesta yhteyksissä sekä yhteyshenkilööni että asiakaspalveluun ja sainkin uudet kasvoelektrodit alkuperäisten tilalle mutta ongelma oli sama niidenkin kanssa. Hieman kyllä harmittaa koska olisin mielelläni testannut myös kasvohoito-ohjelmia. Myöskään vartaloelektrodit eivät kestä käytössä kovin pitkään, niiden käyttöikä on noin 12-20 käyttökertaa. Laitteen mukana tulleet vartaloläpyskät  kestivät ihmeen kauan, olettaisin että pitempään kuin tuon 20 kertaa, vaikka tosin kasvatin niiden käyttöikää mm. kastelemalla vedellä ja lämmittelemällä käsin niiden tarrapintaa. Sain testijaksoani varten myös toisen erän vartaloelektrodeja ja mielestäni niiden käyttöikä oli hieman lyhempi kuin alkuperäisten. Olisi mukava saada kertakäyttöisten elektrodien tilalle jokin kestävämpi vaihtoehto mutta en vain tiedä mikä se olisi. Ehkä jonkinlainen vyön tai pannan kaltainen mekanismi olisi hyvä. Toisinaan laitoinkin elektrodien päälle joko tiukan vaatteen tai huivin joilla sain ne pysymään paremmin paikoillaan. Laitteessa on suojamekanismi, joka sammuttaa laitteen jos elektrodit irtoavat iholta, ja tästä syystä laitteen käyttö olikin toisinaan hieman (hermoja) haastavaa.

Laitteen käytöstä ei mitään merkittäviä tai näkyviä hyötyjä koitunut mutta siitä, vaikuttiko tai edesauttoiko laite lihasten muokkaantumista,  on vaikea sanoa. Laite kuitenkin tuntui tehokkaalta ja olettaisin, että tämän kaltainen lihasten aktivoiminen vaikuttaisi edes jollakin tavalla niiden rakenteeseen.  Rinnan alueen hoitamisen jälkeen tuntui siltä kuin ryhti olisi parantunut mutta taas käsivarsien suhteen en osaa sanoa mitään koska elektrodien kiinnittymisen kanssa oli ongelmia. Olisin kuitenkin kaivannut käsivarsienkin osalta toimivaa hoitoa, ne kun ajan myötä "alliintuvat" ikävästi. Myöskään minkäänlaista vaikutusta selluliittiin ei laitteen käytöllä ollut. Omatoimisesti kokeilin käyttää laitetta hartiakipuun vaikkei tämä laite olekaan kivunlievitykseen suunnattu, ja koinkin hoidon auttavan niskan kireyteen ja hartiajumiin. 

Yhteenvetona voin sanoa, että enemmän kuin innolla testasin PerfectBeauty -laitetta, ja ikävä onkin todeta, etten saanut siitä toivomaani hyötyä ja tuloksia. Plussaa oli laitteen helppokäyttöys (kun sen oppi), patterien todella pitkä käyttöikä sekä hyvät tuntemukset siitä, että hoito vaikuttaa. Miinuksena sanottakoon tuotteen ja varaosien korkea hinta sekä elektrodien huono pitävyys iholla. Toki miinukseksi voisi laskea senkin, etten saanut sillä näkyviä tuloksia mutta toisaalta, tämä oli vain yksi käyttökokemus muiden joukossa. Se, että laite ei tuottanut hyötyä minulle, ei tarkoita sitä etteikö joku toinen voisi siitä hyötyä. Ainakin kivunlievitykseen suunnattuja tenslaitteita suositellaan nykyään melko paljon ja niistä puhutaan mediassa usein.

Lisää aiheesta aiemmassa postauksessa, ohessa linkki sinne.

Kaupallinen yhteistyö 

Kivunlievitystä ilman lääkkeitä - Tenslaite.fi

Somessa.com

Lastenhuoneen askartelukirja

Luomisen ja käsillä tekemisen iloa, siitä on kyse tässä Readme.fi:n uudessa Lastenhuoneen askartelukirjassa. Selkeiden ohjeiden ja mallikuvien vuoksi kirja sopii myös vasta askarteluun ja kädentaitoihin hurahtaneelle mutta myös kokeneemmalle kädentaitajalle. 

Kirja pitää sisällään niin paperiaskartelua, ompelua kuin virkkaus- ja neuleohjeita. Jokaiseen työhön on merkitty suuntaa-antava ajan ja haastavuuden määre. Osa töistä onnistuu tehtäväksi myös lasten kanssa yhdessä, kuten vaikkapa kirjanmerkin taittelu, perunapainanta, erilaiset maalattavat taulut sekä kynätelineen teko kaurapuuropaketeista. Osa töistä taas on sen verran haastavia, että vaativat aikuiseltakin hieman panostusta mutta ohjeiden avulla työt kyllä onnistuvat. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi kirjansidonnan avulla tehtävä valokuva-albumi, origamilinnut ja unisieppari.

Ompeluosiossa ommellaan lastenhuoneeseen viirinauha, lapselle pehmokirja, huopaporkkanoita, erilaisia pussukoita, peitto sekä tiipii. Virkaten syntyy erilaisia tyynyjä, koreja ja pehmoeläimiä. 

Kirjan lopusta löytyy pieni virkkaus- ja neuleopas, joka ainakin omaan silmään vaikuttaa helpostiymmärrettävältä ja selkeältä. 

Kirjan töissä on käytetty ihania PaaPii Designin kankaita ja muutoinkin värimaailma kirjan töissä on seesteisen minimalistinen. Toki jokainen kädentaitaja valitsee omanlaisensa kankaat ja kierrätyksen ollessa IN voi töissä hyödyntää teemaan sopivasti vanhat lakanat, vaatteet ja muut tekstiilit. 

Lastenhuoneen askartelukirja

Paula Huvinen

Readme.fi 2019