Ajattelin repäistä ja olla vähän hullu. Vaihdan nämä värilliset matot valkoisiin nukkamattoihin. Uskallan tehdä sen nyt kun lumi on vielä maassa eikä porukan jaloissa kulkeudu ulkoa likaa. Olen kylläkin jo ihan kyllästynyt tuohon lumeen, jota vaan tuntuu satavan joka päivä enemmän ja enemmän. Huokaillen kolaan pihaa ja mietin minne ihmeeseen nämäkin lumet oikein mahtavat sulaa. Voin kyllä olla väärässäkin näiden perustelujeni kanssa mutta ajattelin kuitenkin kokeilla. Toisaalta en kyllä ymmärrä miten valkoisen sisustuksen omaavat ihmiset oikein saavat pidettyä kaiken puhtaana. Meillä ainakin joka päivä joku kaataa jotakin jonnekin. Mehua ruokapöydän tuoleissa, kaakaota pöydällä, vesivärejä vaatteissa. Huokaus. Kun yhden paikan saat puhtaaksi niin toinen on jo sotkettu. Lapsi tohkeissaan tomutti tuota olkkarin mattoa ja sanoi, kato äiti miten paljon pölyä ja huiteli tomupalloja nurkkiin. Niin, juurihan minä siivosin.
Valokuvanurkkaus odottelee lisää kehyksiä. Valokuvia olisi vaikka miten paljon kaapissa odottelemassa. Haaveilen sellaisesta isosta seinäalasta, joka on täynnä erikokoisia ja erilaisia kehyksiä, suvun ja perheen kuvilla täytettynä.
Olohuoneemme kaipaisi mukavaa nojatuolia, paikka olisi jo valmiina mutta tuoli vain puuttuu. Tai on siinä tuollainen keveämpi tuoli, joka tällä hetkellä toimii lähinnä vaan shaalien kannattelijana. Tuon pitsiverhon pelastin eräältä purkulavalta, oli jotenkin niin kaunis, että ajattelin antaa sille jatkoaikaa meillä.
Joku aika sitten bloggaajien keskuudessa puhuttiin ryijyjen tulemisesta takaisin muotiin ja heti sitten päätin kokeilla millaisia seinäkoristeita voisi itse tehdä. Olen minä ryijynkin kutonut joskus artesaaniopintojen aikana. Tein sen silloin niin sanotusti etuajassa kun sen teko olisi kuulunut vasta myöhempään vaiheeseen opinnoissamme. Se oli semmoinen ihan pieni vaan, ehkä 20x20cm, fuksianpunainen ja oksakuvion siihen suunnittelin.
Tämän tein huovutetusta huopalevystä, leikkasin muotoja ja ompelin yhteen. Huopaa olisi vaikka miten paljon, mitähän niistä keksisi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti