Lapsilla suosikit vaihtuu niin ettei perässä tahdo aina pysyä. Ennen kova juttu oli RyhmäHau, nyt se on Pyjamasankarit. Nimet osataan ulkoa ja tunnarin mukana lauletaan. Jossakin välissä nuorimmainen kiinnostui Pipsa Possusta ja ajattelin tämän kirjan olevan hänelle kiva juttu. Otavalta Pipsa Possu -kirjoja on ilmestynyt jo aika paljon mutta tämä tarrakirja on vähän erilainen kun lapsi saa itse osallistua kirjan tutkimiseen aikuisen kanssa.
Pipsa Possu ja 1000 sanaa -tarrakirja on kooltaan lähemmäs aanelosta. Kirjan sivut ovat ihanan värikkäät ja täynnä virikkeitä pikkuväen silmille. Kirjassa tutustutaan Pipsa Possun perheeseen ja samalla tutustutaan mistä perhe ylipäänsä koostuu. Sitten tutkaillaan taloa, puutarhaa, kaupan sisältöä ja säätä. Lisäksi ollaan työmaalla, lomalla ja avaruudessa. Jokainen sanakirjan sivu koostuu valmiista kuvista ja tyhjistä aukkokohdista, joihin niihin kuuluvat tarrat tulee liimata. Ja jos tarra asettuu väärin tai väärään paikkaan niin ei hätää, ne saa helposti irrotettua sivuista ja aseteltua uudelleen. Kuvien alla olevat sanat on kirjoitettu pienaakkosin.
Otava
***
Toinen kestosuosikki on ollut jo pitempään Risto Räppääjä. En muista mistä kiinnostus Ristoa kohti lähti, olisiko se ollut telkusta tullut Liukas Lennart, jonka mumma oli laittanut nauhalle (eli tallentanut digiboksille). Kyseinen tiedosto katsottiin luultavasti puhki ja sitten mies osti Risto Räppääjä boksin, jossa on kolme ensimmäistä elokuvaa. Kiinnostus menee aaltoina ja jaksoina ja välillä Räppääjät ei kiinnosta ollenkaan ja välillä niitä katsotaan kaksi leffaa putkeen. Itse tykkään näistä elokuvista. Suomessa tehdään muutoinkin mielestäni todella laadukkaita ja hyviä lastenelokuvia, muista genreistä en niinkään samaa mieltä olekaan.
Risto Räppääjät ovat värikkäitä, hauskoja ja niissä on jotain myös aikuisille. Laulut ovat elokuvien kantava voima ja niitä lapset laulelevat myös muulloin kuin elokuvia katsellessa. Monesti ollaan hypitty trampoliinilla ja laulettu Elämä ei ole hassumpaa.
Itse tykkään eniten ehkä ensimmäisen elokuvan kappaleista, mm. "On elämä rankkaa, rankkaa, rankkaa..." ja "oon hattarasi sun" jää päähäni soimaan pitkäksi aikaa. Taitaa tuo rokkenrolli olla niin sydämen asia, että veri alkaa virrata kun niitä soundeja kuulen. Harmi ettei niitä löydy tästä Tammen uudesta RISTO RÄPPÄÄJÄN laulukirjasta. Omat suosikkini eivät nähtävästi siis lukeudu kansan suosikkeihin. Kirjaan on koottu kuusitoista Iiro Rantalan säveltämää ja Sinikka ja Tiina Nopolan sanoittamaa laulua niin elokuvista kuin näytelmistäkin. Mukaan ovat päässeet mm. Elämä ei ole hassumpaa, Hei, nuudelipää, Kyllä pärjätään, Mageet sanat, Mies jolla on tunteita ja Alpo-kissan kehtolaulu.
Eli jos teilläkin rakastetaan Risto Räppääjän biisejä niin nyt ne löytyvät tästä kirjasta nuottien ja sanojen kera. Kirjan mukana tulee lisäksi CD josta löytyvät kaikki kirjan kappaleet laulettuina. Pianovirtuoosit saavat soitella kappaleet itse ja muut voivat opetella kappaleita CD:n tahdissa, ja voihan levyn tahdissa harjoitella kappaleiden soittamistakin.
Löytyyhän tuo "Oon hattarasi sun" onneksi Spotifysta, taidanpa mennä kuuntelemaan.
IIRO RANTALA, SINIKKA NOPOLA, TIINA NOPOLA, CHRISTEL RÖNNS
Tammi 2017
Oi mikä ihana tuo Pipsa possu kirja! Meillä kaks vuotias ja neljä vuotias luukuttaa pipsaa melkee yötä päivää! Pitää varmaan pienemmälle hankkia tuo Pipsa kirja.
VastaaPoistaEikö! :) Meillä tosin kyseisiä tarroja on liimailtu muuallekin kuin pelkkään kirjaan ;) mutta onneksi eivät tartu lujasti kiinni ja ne saa helposti irrotettua alustastaan.
VastaaPoista