Odotettu ja pelätty hetki on nyt käsillä. Sarjan neljäs ja ainakin tällä tietoa viimeinen osa on julkaistu (suomeksi). Sain kirjan eilen ja pakonomainen lukuvimma iski minuun täysillä. Oli pakko ahmia koko 460 sivua melkein yhteen menoon. En ole mikään kovin nopea lukija, joten pakko oli nukkua ja hoitaa arki siinä välissä. Tykkäsin -tai oikeastaan ihastuin sarjaan toden teolla, Audrey Carlan osaa kirjoittaa. Hänen tekstinsä imaisee lukijansa - ainakin minut - todella syvälle tarinaan. Onneksi suomalaisissa versioissa ei kansikuvassa ole henkilöiden kasvokuvia, koska muodostan aina omat mielikuvani henkilöistä, paikoista ja tilanteista. Ja jos mielikuvani ei vastaakaan annettua mallia niin lukukokemus kärsii. Päähenkilö-Miaa on ollut ihana seurata, hänen vuoden mittainen matkansa on pitänyt sisällään niin paljon syvää ja kaunista. Ihania uusia ystäviä ja alati kasvava upea perhe, ja kaikki ne uudet ensimmäiset kokemukset, jotka hän on saanut kokea.
Kirjojen julkaisuväli tuntui näin loppua kohden liiankin pitkältä, olin jo ehtinyt unohtaa joitakin yksityiskohtia tarinan kulusta. Piti hieman kaivella menneitä ja lukea rivien väleistä, että missäs tässä taas mennään. Kolmososassa kuvioihin saapui ihana cowboy, Mian isoveli, Max. Komistus hoiti Mian pahasta pulasta ja maksoi tämän loput velat, jolloin tummakutrinen sankaritar pääsi pois Blainen hampaista ja sai jatkaa elämäänsä turvallisimmilla vesillä. Sen lisäksi upea surffarimme, Wes katosi kuvausmatkallaan ja kauhukuvat totuudesta alkoivat muotoutua meille jokaiselle. Tämä viimeinen osa tarjosikin ihan uusia tuulia. Wes löytyi ja palasi kotiin, mutta ihan eri ihmisenä. Jo heti kirjan alkumetreillä alkoi tulla sellainen ikävä fiilis, että mahtaako tästä koitua ylitsepääsemättömiä ongelmia..
Mian isänkin kunnossa alkoi tapahtua muutoksia, arvoitukseksi jääköön millainen on hänen kohtalonsa sitten lopulta. Päähenkilöiden, noiden ihanien kyyhkyläisten tarina sai silti monesti silmäni kostumaan. Voiko noin ihanaa miestä edes olla, tai noin jumalaista suhdetta, sanan jokaisessa merkityksessä. Niin täydellinen, kaiken toisen vuokseen tekevä. Kirjan loppu oli melkein jopa liian hyvää ollakseen totta, siirappinen ja ylitsepursuavan positiivinen ja täydellinen. Mutta toisaalta, mitä muutakaan tahtoisin kuulla? Inhoan kirjoja, joiden loppukohtaus jää epämääräiseksi, kuka haluaa lukea surullisesta loppupäätelmästä, en minä ainakaan. Eli vaikka loppu tuntuikin makean imelältä joiltakin osin niin antaa tuntua, sitä olisin kuitenkin jäänyt kaipaamaan jos sellaista en olisi saanut lukea. Olihan kirjassa kuitenkin kammottaviakin osuuksia Wesin ja Gina-ystävänsä hurjista kokemuksista panttivankeina, eikä ne katkelmat Saundersien siskosten lapsuudesta niin kovin mieltäylentäviä olleet. Mutta mitä sitä kiertelemään, tätä lopputulemaa minä odotin jo tammikuulta saakka, sillä tiesin, että surffarista tulee lopulta Mian lopullinen sydämen valittu.
Mutta kuka saapuukaan kolmen M:n elämään kuin salama kirkkaalta taivaalta, ja mikä vaikutus sillä mihinkin on, se selviää vain lukemalla...
Vaikka joidenkin mielestä tällainen kirjallisuus on turhaa höttöä, niin minun arkeani se ainakin piristää ihan älyttömästi. Arjen kaiki isot ja pienet murheet ja stressit katoavat kuin taikaiskusta kun saan sukeltaa loistavan tarinan pariin. Toki tässä oli joitakin samankaltaisuuksia kuin ilmiömäisessä Fifty Shades-sarjassa, mutta silti tarina eli ihan omia uomiaan. Calendar girl -sarjassa käsiteltiin monenlaisia tunteita ja asioita, ja löysin tarinasta monia seikkoja, jotka saivat minut ajattelemaan asioita ja tajuamaan elämän tärkeyksiä. Joku taas näkee näissä pelkän seksiä pursuavan tekstin mutta minä näen suuren, maailmaa mullistavan rakkauden. Ja mikä elämässä on tärkeintä, no rakkaus tietenkin. Kaikenkattava rakkaus, ei vain romanttisessa mielessä oleva.
Ja nyt jäi taas käteen haikeus siitä, että tarina saatiin päätökseen. Kaikki päättyy aina liian nopeasti. Olisin halunnut lukea Mian ja Wesin elämästä vielä paljon enemmän.
Audrey Carlan * Calendar Girl 4 * Wsoy 2017
Kylmiä väreitä. Kysyin mieheltäni, joka itsekin kirjoittaa, että saako hän lukiessaan kylmiä väreitä. Vastaus oli kielteinen. Minä taas eläydyn sataprosenttisesti hyvään kirjaan, hihkun ilosta, kyynelehdin onnen hetkinä ja vaikeina aikoina, ja säpsähtelen jännittävissä kohdissa. Ylitseni vyöryy jos jonkinlaisia tunneaaltoja syventyessäni lukemaani. Ja se on minusta ihanaa. On ihanaa nähdä tarinan ihmiset, paikat ja tilanteet sielunisilmin. Hyvä kirja on ahmittava kerralla alusta loppuun, tarinaa ja sen hahmoja ei vain pysty siirtämään sivuun, hyvän kirjan tapahtumat siirtyvät jopa uniini. Vaikuttavissa ja minua liikuttavissa kirjoissa vain on se yksi huono puoli, se että tiedän tarinan joskus päättyvän. Kirjasarjassa on se hyvä puoli, että tarinan tietää jatkuvan aina seuraavassa osassa mutta taustalla jäytää silti se ikävä tunne, että kohta tämäkin päättyy. Yhtä aikaa haluaa päästä äkkiä loppuun ja silti ei tahtoisi lopun koskaan tulevan.
WSOY:n tämän vuoden kuumottavin kirjasarja on Calendar Girl. Kun sain kuulla siitä, lähdin mukaan mielenkiinnolla. Tutustuminen kannatti, olen nimittäin ihan lääpälläni näihin hahmoihin ja juonenkäänteisiin! En malta odottaa seuraavaa osaa, ja sitä - viimeistä - täytyy odottaa vielä monta kuukautta! En kestä. Yleensä luen kirjoja hitaasti, mutta tämän kanssa se ei vain onnistu. Ensimmäisenä iltana oli pakko kahlata läpi heinäkuu, vaivihkaa kuitenkin jatkoin elokuulle. Lopulta luin kirjan parissa illassa ja päivisin toivoin saavani nipistettyä jostakin itselleni puolituntia lukuaikaa.
Heinäkuu meni Mian seurassa Miamin lämmössä. Kuuma latinopoppari sai tummakurtisen kaunottaremme veren kiehumaan, muttei kuitenkaan siinä merkitysessä kuin luulisi. Edelliskuun ikävät kokemukset Aaronin kanssa saivat Mian edelleen varpailleen. Pikkuhiljaa häntä vainonneet aaveet alkoivat kuitenkin kaikota. Mia tuntuu näillä matkoillaan toimivan useasti ihmissuhteiden lämmittelijänä, ja niin kävi myös tässä kuussa. Ja jos joku kaipailee ihanaa surffaria - Wesiä - niin voitte huokaista helpotuksesta, tapaamme hänetkin. Suuria - ja kuumia - tunteita tiedossa! Minä olisin Wesin kyllä Mian saappaissa napannut heti ja jättänyt matkani kesken, mutta toisaalta silloin hän ei olisi tavannut niitä kaikkia upeita miehiä. Jokainen heistä kun kuitenkin jätti lähtemättömän jäljen Miaan. Hänen perheensä kasvoi Maximaalisesti. Ehkä on parempi etten kerrokaan elokuusta sen enempää, täytyyhän jotain jättää yllätystenkin varaan. Mutta lupaan, että tulette todellakin yllättymään ja kokemaan suuria tunteita, jiihaa! Itkeä vollotin vaikka miten monta kertaa. Ja elokuusta voisi sanoa sen, että tarina alkoi kutkuttavasti jo alusta alkaen tyyliin antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa... ainakaan ihan heti.
Heinäkuu meni Mian seurassa Miamin lämmössä. Kuuma latinopoppari sai tummakurtisen kaunottaremme veren kiehumaan, muttei kuitenkaan siinä merkitysessä kuin luulisi. Edelliskuun ikävät kokemukset Aaronin kanssa saivat Mian edelleen varpailleen. Pikkuhiljaa häntä vainonneet aaveet alkoivat kuitenkin kaikota. Mia tuntuu näillä matkoillaan toimivan useasti ihmissuhteiden lämmittelijänä, ja niin kävi myös tässä kuussa. Ja jos joku kaipailee ihanaa surffaria - Wesiä - niin voitte huokaista helpotuksesta, tapaamme hänetkin. Suuria - ja kuumia - tunteita tiedossa! Minä olisin Wesin kyllä Mian saappaissa napannut heti ja jättänyt matkani kesken, mutta toisaalta silloin hän ei olisi tavannut niitä kaikkia upeita miehiä. Jokainen heistä kun kuitenkin jätti lähtemättömän jäljen Miaan. Hänen perheensä kasvoi Maximaalisesti. Ehkä on parempi etten kerrokaan elokuusta sen enempää, täytyyhän jotain jättää yllätystenkin varaan. Mutta lupaan, että tulette todellakin yllättymään ja kokemaan suuria tunteita, jiihaa! Itkeä vollotin vaikka miten monta kertaa. Ja elokuusta voisi sanoa sen, että tarina alkoi kutkuttavasti jo alusta alkaen tyyliin antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa... ainakaan ihan heti.
Syyskuu menikin sitten ihan eri rataa kuin mihin on totuttu. Mian isän tila romahtaa elokuun lopussa ja syyskuu on täynnä takaiskuja, vaikeita päätöksiä ja kyyneleiden tahrimia kasvoja. Onneksi Mian elämään tupsahtanut lempeä jättiläinen pelastaa naisen lukuisia kertoja Wesin ollessa teillä tietämättömillä.
Vaikea olla kertomatta mitään kun tahtoisi kertoa kaiken...
CALENDAR GIRL 3 • Audrey Carlan • WSOY 2017
Uudet kuukaudet - uudet tuulet! Kirjasarjan toinen kirja on vihdoin julkaistu suomeksi. Ja jälleen tunsin pakottavaa tarvetta hypätä Mian matkaan niin nopeaan tahtiin kuin suinkin oli mahdollista. Käytin jokaisen vapaan hetken kirjan lukemiseen. Ja olipahan taas ihana seikkailu! Tammikuun miekkosestahan ei eroon pääse, sehän on jo käynyt selväksi mutta vuodessa on kuukausia ne 12 joten on vain siirrettävä tunteet syrjään ja hypeltävä seikkailusta toiseen. Hyvää kannattaa odottaa, sanotaan. Huhtikuussa hypättiin baseballpiireihin ja hengailtiin syötävän komean adoniksen seurassa. Miehen, joka ensisilmäyksellä saattoi vaikuttaa pinnalliselta mäntiltä, mutta josta paljastuikin herkkä ja tunteellinen puoli. Toukokuussa matkattiin kiehtovaan paratiisiin, paikkaan nimeltä Havaiji. Siellä Mia sai toimia uimapukumallina ja jossa hän tapasi upean, tatuoidun samoalaismiehen. Kesäkuu toi mukanaan jännitystä ja mukavuusalueen ulkopuolelle joutumista Kaliforniassa. Vastassa oli päälle kuusikumppinen harmaahapsi ja hänen lipevä poikansa.
Tällä neljänneksellä amorinnuolet sinkoilivat joka suunnassa. Amorin apulainen vain oli hieman yllättävä taho. Ne Oikeat löysivät toisensa. Mutta Mian matka jatkuu edelleen. Isän velat on maksettava ja puolet rahasummasta on vielä haalittava kasaan. Turvallista matkaa tuleviin seikkailuihin, Mia!
Jään kaipaamaan seuraasi.
Rakkaudella,
S.
CALENDAR GIRL 2 • Audrey Carlan • WSOY 2017
* * *
Arjen haasteista ja stressistä on ihanaa päästä välillä pois ja mikäs sen parempi tapa kuin uppoutua hyvään kirjaan. Olen aika huono lukemaan kirjoja, paitsi silloin kun kyseessä on itseni mielestä erittäin hyvä kirja. Ja sellaisen kirjan tunnistaa siitä, ettei siitä pysty olemaan erossa. Hyvä kirja muotoutuu mielessäni eläviksi kuviksi ja toisinaan luulen mielikuvieni tulleen jostakin elokuvasta tai sarjasta kunnes tajuan, että kyseessähän olikin kirja.
Romantiikka uppoaa aina kunhan se ei ole liian imelää. Rohkeutta ja särmää saa ja pitääkin löytyä. Myös sarkasmilla on tärkeä osa hyvää lukunautintoa.
Audrey Carlanin uutuussarja Calendar girl sopii hyvin hyvän kirjan kriteereihini. Rohkeat tarinat vievät mukanaan, vaikkakin minä yleensä takerrun niihin taustalla kulkeviin rakkaustarinoihin. Kukapa ei joskus olisi haaveillut sykähdyttävän intohimoisesta rakkaudesta. En tiedä onko sellaista oikeasti olemassa mutta olen kiitollinen, että pääsen nauttimaan niistä edes kirjojen ja tarinoiden kautta.
Calendar girl -sarjan idea ja tarina on mielenkiintoinen. Syyt päähenkilön, Mian, valintoihin ovat yllättäviä ja varsin ymmärrettäviä. Joskus ihminen joutuu tilanteisiin, joihin ei välttämättä tahtoisi mutta ne on silti kohdattava. Eikä koskaan täysin voi tietää mitä kaikkea näistä tilanteista voikaan oppia ja saada. Kirjasarja koostuu 12 osasta, 12 kuukaudesta, 12 tarinasta ja 12 erilaisesta uudesta suhteesta, joista Mia itsensä löytää. Ensimmäisessä osassa hän tapaa upean miehen, johon tahtomattaan tykästyy jopa hivenen liikaa. Romantikko minussa heräsi heti kun 'näin' voimakkaan vetovoiman näiden kahden välillä. Romanttisena höpsönä minua jäi jopa hieman kaihertamaan miten tämä tummakutrinen kaunotar tuosta vain lähti uusiin seikkailuihin, vaikka osa minusta uskoo, että tämä orastava suhde ja tarina tulee vielä päättymään onnellisesti. Mutta sitä odotellessa on vielä monta tarinaa läpikäytävänä ja niitä odotankin suurella innolla!
Audrey Carlan
Calendar girl
Wsoy 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti