Olgan joulu

Pakko se on myöntää, että joulu on koko ajan lähempänä. Jouluihmiset ovat laskeneet päiviä jo tovin. Kesän jälkeen menee aina hetki, että pääsee yli siitä haikeuden tunteesta, joka tulee kesän menetyksestä. Mutta sitten mieli alkaa pikkuhiljaa kääntyä kohti joulua. Toki sitä ennen täytyy vähän juhlistaa Pyhäinpäivääkin, mutta Joulu haukkaa silti isomman palasen suunnittelusta. Alkaa pohtiminen lahjoista, mitä kenellekin, teenkö itse vai ostanko. Millaisia koristeita tänä vuonna, laitetaanko oikea kuusi ja missä joulunpyhät vietetään. Ja kun mieli on kääntynyt jouluun alkaa jouluun liittyvien asioiden suunnittelu ja etsiminen, etsintään kuuluu vahvasti joulukirjojen mestästys. Viime vuonna niitä tuli tylsän vähän, toivottavasti tänä vuonna on parempi tilanne. Ehkäpä, koska olen jo saanut käsiini syksyn ensimmäisen joulukirjan! Se on Tammen uutuus, Olgan joulu.

Toki joulukirjoissa, kuten missä tahansa tietyn aihepiirin kirjoissa, voi käydä niin, että ne toistavat samoja ideoita hieman eri muodoissa. Mutta hyvin vain tähänkin kirjaan on löydetty uusia ideoita. Kirja pitää sisällään pääosin suolaisia ja makeita ruokareseptejä ja leivontaohjeita, ja mantelina päällä on pieniä ajatuksia Olgan omista joulutavoista ja -muistoista. 

Resepteissä noudatetaan perinteitä, mutta ohjeissa on usein silti jokin pieni juju, pieni erikoisuus tai uusi raaka-ainetuttavuus. Mitään tiettyä tarkkaa linjaa ei näissä ohjeissa ole, sokeria ei piileskellä, eikä outoja raaka-aineita käytetä. Jauhoissa suositaan spelttiä ja makeutuksena käytetään usein intiaanisokeria, mutta kumpainenkin näistä aineksista tunnetaan terveellisempänä ja ravinteikkaampana vaihtoehtona. 

Kirja on kauniisti kuvitettu ja joulufiilis on helposti aistittavissa. Kirjan sivuilta pääsee kurkistamaan Temosten perheen tärkeisiin jouluhetkiin ja pienet tarinaklipit saavat herkän ihmisen liikuttumaan.

Resepteistä kiinnostivat mm. pikanäkkärit, kirsikkalikööri, suklainen taatelikakku ja tahmean pehmeät piparit. Imellettyä perunalaatikkoa täytyy varmaankin myös kokeilla koska se vain on niin hyvää. Niin ja herneet kuuluu meidänkin joulupöytään, samoin kuin äidin tekemä vahva ja makea sinappi. Se on todella hyvää, vaikkakin sen vahvuus meinaa saada minut välillä haukkomaan henkeä.

Montakos päivää aattoon on vielä aikaa...