Makumuistoja lapsuudesta
Jotkut muistot jäävät mieleen pysyvästi. Jotkut sen sijaan ovat vahvoina mielessä mutta niistä ei välttämättä saa otetta. Mieleeni on jäänyt joitakin makumuistoja lapsuudesta - hoitotädin ruskeakastike jota Eevan kastikkeeksikin kutsun, ja ne taivaallisen hyvät lätyt joita en ole missään muualla saanut. Myöhemmin maailman paras pannukakku nuoruusvuosilta maistui samalta. Reseptissä taisi olla paljon voita ja vaniljaa.
Ja sen jälkeen päiväkodista mieleeni syöpyivät päiväkodin keittiöemännän herkut kuten talkkunaa makuviilin päällä... Rakkaimmat makumuistot tuolta ajalta ovat kuitenkin jälkiruokana tarjoillut herkut myyränpesä ja mustikkahuttu. Kumpikin taivaallisen hyvää mutta kummankin resepti pysyi pitkään piilossa. Mustikkahuttuun tulee mielestäni kermavaahtoa, mustikoita ja talkkunaa. Kerma vaahdotetaan ja joukkoon sekoitetaan mustikat ja talkkuna, ja aikaan saadaan samettinen violetti viettelys.
Myyränpesä onkin sitten haastavampi tapaus. Etsin reseptiä tuloksetta vuosia kunnes jostakin ilmestyi ihminen, joka oli ollut töissä kyseisen Kissankellon päiväkodin keittiössä silloin muinoin. Äitini oli häneltä kysynyt muistaako sellaista jälkiruokaa kuin myyränpesä vai oliko tyttö keksinyt makumuiston päästään. En ollut keksinyt, keittäjä muisti herkun mutta muisti ohjeen vain mututuntumalta. Itsekin olin tehnyt johtopäätöksiä muistojeni pohjalta ainesosien suhteen kunnes keittäjä vahvisti mielikuvani - tummaa leipää, suklaata ja kuivattuja hedelmiä. Niin hyvää!
Leipämuruset tai -kuutiot paistetaan kevyesti voissa, sekaan laitetaan kuivattuja hedelmiä ja lopuksi, jäähtyneeseen seokseen laitetaan suklaamuruja. Yksinkertaista ja herkullista! Ehkä hieman yllätyksellinen yhdistelmä mutta toimiva. Jälkeenpäin kotona piti reseptiä heti testata ja pääsin miltei samaan makuun kuin mitä muistoissani oli. Makumuistot voivat toisinaan olla virheellisiä. Tai sitten makuaisti muuttuu. Kaikki ei maistu samalta nyt kuin mitä silloin joskus.
Tällä kertaa tuunasin reseptiä lisäämällä siihen pähkinöitä ja rusinoita, raikkautta siihen tuo tuoreet vadelmat. Ja kermavaahto. En muista saiko lapsena päiväkodissa kermavaahtoa myyränpesän kanssa mutta olen lisännyt sen lisukkeeksi kotona. Päiväkodissa leipänä käytettiin luultavasti ruisleipää ja sitä olen itsekin käyttänyt. Mutta olettaisin ohjeeseen sopivan vaaleankin leivän, tai vaikka maustekakun jämät. Minä tein myyränpesäni tällä kertaa maalahdenlimpusta. Minusta sen makea maku sopii tähän makeaan jälkkäriin hyvin. Maalahdenlimppu on ollut perheemme suurta herkkua jo vuosia mutta se on ollut usein aika harvinaista herkkua ja siksi isosta leivästä onkin leikattu miltei läpikuultavia viipaleita jotta leipä kestäisi mahdollisimman pitkään. Onneksi maalahden limppu onkin pitkäikäinen tuote ja sen maku minusta vain paranee ajan kanssa.
Myyränpesän reseptiä on vaikea antaa täydellisenä koska teen sen itsekin suurpiirteisesti. Pääsääntöisesti leivän osuus on kuitenkin isoin ja suklaan pienin. Näin se taisi olla siellä päiväkodissa, mutta suklaan ystävänä olen lisännyt sitä reippaasti omiin versioihini.
Hedelmiä ja pähkinöitäkin saa mielestäni olla reippaasti, ne tuo jälkiruokaan mukavaa suutuntumaa ja erilaisia makuja joka lusikalliseen. Oma ohjeeni jakautuu suurin piirtein siten, että leivän osuus on 1/2 ja loppu osa koostuu suklaasta ja muista lisukkeista.
Tämä jälkkäri on ehkä syntynyt alunperin juuri siten, että sen valmistukseen on käytetty kaikki ylijäämät mitä päivän tai viikon ajalta on kaappeihin kertynyt. Ruokahävikin estoruokaa parhaimmillaan.
Myyränpesä
Myyränpesä
Maalahden limppua pieninä kuutioina / muruina
nokare voita
pähkinöitä
kuivattuja hedelmiä
rusinoita
tummaa suklaata, itse käytin Maraboun 86% suklaata
ripaus merisuolaa
Ruskista leipämurut kevyesti voissa pannulla. Lisää joukkoon pähkinät ja hedelmäpalaset. Sekoita tasaiseksi ja ota seos pois levyltä ja anna sen jäähtyä. Lisää lämpimään seokseen suklaamurut tai karkea suklaarouhe. Sekoita.
Myyränpesä on hyvää hieman lämpimänä tai sen on hyvää myös jääkaappikylmänä kun suklaa on kovettunut ja voin jähmettämät leipäpalaset rouskuvat suussa. Herkun voi syödä sellasenaan tai kermavaahdon kanssa. Ja jos myyränpesä tällaisenaan tuntuu liian tuhdilta voit raikastaa sitä tuoreilla vadelmilla.
Elegantimpi versio tästä hauskannimisestä jälkiruoasta syntyy paistamalla maalahden limppuviipaleita kevyesti voissa ja levittämällä sulatettua suklaata lämpimän leivän päälle ja ripottelemalla lisukkeet suklaaseen.
Onko sinulle jäänyt rakkaita makumuistoja lapsuudesta?
| Kaupallinen yhteistyö |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti