Oma maa mansikka…
Omavaraistalous ja lähiruoan arvostus on viime aikoina ollut
jälleen nousussa. Nyt ollaan taas päästy asian ytimeen ja alettu ymmärtää
elämän realiteetteja. Ja miten hienoa se olisi, jos saisi pääosan käyttämästään
ravinnosta omasta maasta. Itse ainakin olen pienestä pitäen haaveillut omasta
perunamaasta, ja siitä, että saisin kasvattaa sipulit, lantut, porkkanat ja
herneet omassa kasvimaassani. Olisi hienoa nähdä työnsä tuloksen ja tuntea
ylpeyttä siitä.
Toisinaan lähiruoka näyttää nousevan luomuakin tärkeämmäksi.
Ja miksei. Uskoisin, että lähiruoka on eettisesti suhteellisen lähellä luomua.
Lähiruoka on MTK:n määritelmän mukaan "mahdollisimman lähellä tuotettua
suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.
Määritelmä korostaa kotimaisuutta ja erityisesti ruoan jäljitettävyyttä."
Jos aihe kiinnostaa ja koskettaa, niin elokuussa ilmestyy
lähiruokaa käsittelevä kirja Onneks on lähiruokaa. Kirjan on kirjoittanut Merja Koski.
Onneks on lähiruokaa kertoo mitä
lähiruoka oikein on. Kirjassa esitellään suomalaisia lähiruokatiloja ja –tuottajia.
Esittelyssä marja-, kasvis-, lihatilat. Vaihtoehtoja on runsaasti. Myös
erikoisempia tuotteita on esillä kuten kvinoa, hamppu ja härkäpapu, joista
jokainen on ravintoarvoltaan arvokas. Ja näitä viljellään Suomessa ihan
oikeasti. Kvinoaa viljellään esimerkiksi Liedossa, Länsi-Suomessa. Hamppu taas
on monikäyttöinen kasvi, jota on käytetty jo vuosituhansien ajan. Hampunsiemen
on ”täydellinen superfood” sen sisältämien ainesosien vuoksi. Sitä voi syödä
joko sellaisenaan tai käyttää esimerkiksi pirtelöissä ja leivonnassa. Hamppu on gluteeniton. Myös härkäpapu on
ravinnerikas kasvi, ja siitä on markkinoille kehitetty muun muassa maukasta
pastaa (Vihreä Härkä).
Kirjassa esitellään eri väyliä mitä kautta kuluttaja voi
lähiruokaa hankkia. Lähiruoan myyntiin on muodostunut erilaisia
markkinointiverkostoja, kuten suoramyyntiä tiloilta, verkkokauppaa,
ruokapiirejä ja lähiruokamyymälöitä, myös lähiruokatukkuja löytyy eri puolilta
Suomea. Mainittakoon näistä esimerkiksi Lounais- ja Etelä-Suomessa toimiva
Lähipuoti Remes Oy, joka sai Vuoden Lähiruokateko-palkinnon vuonna 2014 sekä
REKO –ruokapiirit, joka sekin palkittiin samaisella palkinnolla vuonna 2015.
Kirjassa esitellään myös hieman erikoisempia lähiruokatiloja
ja –tuotteiden valmistajia, mm. ruusunterälehti-hillon ja vuohenmaitotoffeen
valmistajat.
”Lähiruoan tuottajat ovat ahkeria ihmisiä, jotka tekevät
työtään innostuneesti ja koko sydämestään.” Hyvänä esimerkkinä tästä on
huippukokki Kari Aihinen, jonka haastattelu löytyy niin ikään kirjasta.
Kirjan lopusta löytyy mielenkiintoisia ja houkuttelevia
reseptejä, mm. luomukvinoasalaatti, tattaritortilla ja friteeratut voikukat.
Kirja ilmestyy 3.8. ja se tulee levitykseen kirjakauppoihin, mutta sitä on saatavilla myös Sunkirjan nettipuodista. Sidottu, n. 140 sivua.
Kirjaesittely tehty yhteistyössä kirjan kirjoittajan kanssa.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan kirjaan. Se sisältää, ainakin minulle, uutta tietoa monista maamme lähiruokatuottajista ja -tuotteista. Suosittelen myös tutustumaan oman lähikauppasi lähituotteisiin ja vaatimaan niitä kaupan valikoimiin, jos niitä ei sieltä vielä löydy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti