Ja mihinkäs suuntaan sitä lähdettäisiin? Viiteviidakossa menee pää pyörälle. Farmarin näyttelyalue on niin iso, että sen kiertämiseen vaadittaisiin vähintään pari päivää. Mutta tällä kertaa meillä oli käytettävissä vain yksi päivä ja nelihenkisen sakin kanssa ei voinut mennä aina sinne minne kukin olisi halunnut. Varmasti jotain jäi näkemättäkin. Kuvien saldokin jäi yllättävän vähäiseksi. Sama juttu tosin oli viimeksikin kun Farmari oli Seinäjoella. Silloin meitä oli matkassa kolme, mutta lasten ollessa mukana ei aina voi mennä sinne minne aikuinen tahtoo.
Eläimiä oli näyttelyssä kaikenkokoisia. Nuo parin päivän ikäiset tipuset olivat niin suloisia. Kuka tuollaisia haluaa syödä! Aina kun näen kotieläimiä haluaisin ne sellaisina pitääkin - vapaina ja pitkäikäisinä. Lehmiä ja possuja nähdessäni tulen vain surulliseksi niiden kohtalosta. Sama juttu kaikkien tuotantoeläimien kanssa. Silloin kasvissyöjäksi vaihtaminen tuntuu aina ainoalta vaihtoehdolta, ja sellaiseksi varmasti ryhtyisinkin jos eläimet pitäisi itse teurastaa. Eri asia tietysti jos eläimet saisivat elää ja kuolla luonnollisella tavalla, silloin lihaa voisi syödä hyvällä omallatunnolla. Mutta olen silti sekasyöjä, ja sellaisen suusta nämä puheet saattavat kuulostaa tekopyhältä. Mieleni silti pyörittää päässäni ajatuksia siinä lihariskillä "jos et osta niin nämäkin eläimet ovat kuolleet turhaan".
Meidän lapsia kiinnostivat eniten kaikki koneet ja härvelit. Jokaisessa traktorissa ja mönkijässä piti käydä istumassa mennessä ja palatessa. Nuorimmaista tosin kiinnosti myös nuo siliteltävät koirat ja taisi hän isänsä kanssa kiertää possualueenkin läpi. Ilmapalloja kerättiin muutama mutta sinne ne katosivat taivaan tuuliin. Mahtaa taivas näyttää jännältä kaikkine karanneine palloineen.
Ruokamaistiaisia alueella oli valtavasti! Niillä jo pelkästään täytti vatsansa. Minulla olisi ollut käytettävissä buffetlippukin ravintolaan mutta annoin sen tuttavalleni. Olisi nimittäin ollut turha alkaa tunkea vatsaan enempää ruokaa kun olin jo syönyt useamman jogurtin, rahkan, ihanan Elovena-vadelmapuuron suklaalla ja cashew-pähkinöillä. Niin ja muutaman nakin ja Atrian Grillaamon lautasen. Kesän ensimmäiset herneetkin bongasin.
Areenalla Makualueellakin sai maistella lähiruokatuotteita. Tulipa bongattua muutama tuttu tuote ja valmistajakin. Areenassa oli lisäksi Taito-alue, jossa esillä on käsityöyritysten tuotteita. Ja lisäksi Areenan vanhassa osassa eri näytteilleasettajat esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan - ja jakavat kaikkea mahdollista irtotavaraa kuten karkkeja, kyniä, saippuakuplapulloja, viivoittimia, parkkikiekkoja ym. Voitte varmasti arvata, että kaikkea näitä ja paljon muuta päätyi meidän messukasseihin, joita niitäkin oli useampi. Niin ja onnenpyöräpelistä voitettiin jokin minitaskulamppu ja pallonheitolla saatiin pari pussia tiskitabletteja. Ei pöllömpi juttu.
Pöyröötkin meitä oli vastassa messuhallissa. Kaikenkaikkiaan mukava päivä ja kivaa vaihtelua lapsillekin. Paljon koettavaa, nähtävää ja maisteltavaa. Kannattaa poiketa, ja muista ottaa pari vesipulloa mukaan! Alue on iso ja askeleita kertyy satoja kun kulkee alueelta toiselle. Tälle päivää tulikin oikea hellekeli. Aamulla kun kotoa lähdimme ilma oli vielä viileähkö, mutta keskipäivän tullen paahde alkoi tuntua iholla. Taisi niskavillat kärvähtää meillä aikuisilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti