Mummoillen

Mummo, mummu, mummi, mumma, mamma… Rakkaalla mummolla on monta nimeä. Itselläni on (tai oli) mummi, ja mumma, jota en koskaan saanut tavata mutta jota kuuleman mukaan kovasti muistutan niin ulkoisilta piirteiltäni kuin luonteeltanikin. Äitini mukaan mummani olisi pitänyt minusta, koska molemmat olemme kiinnostuneita esimerkiksi luonnosta. On sääli, etten ole saanut häntä kohdata, ja tuntuuhan se jotenkin omituiselta ja hämmentävältäkin, etten ole niin läheistä ihmistä koskaan tavannut. Hänen miestäänkään, eli paappaani en myöskään ole koskaan nähnyt, he siirtyivät ajasta ikuisuuteen ennen syntymääni. Toivon silti, että mummini ja mummani kulkevat vierelläni ja opastavat, ja yritän parhaani mukaan ottaa opikseni. 

Mummoilu on mielentila

Henna-Kaisa Sivosen Mummoillen – Henkisen mummon käsikirja (Gummerus) on kunnianosoitus isoäitien elämäntyylille. Kirjasta löytyy mummojen neuvoja ja vinkkejä kodin- ja kauneudenhoitoon, sisustukseen, ruuanlaittoon, vapaa-ajan viettoon sekä tyyliin ja hyvinvointiin. Sivonen on kerännyt mummoikää nuorempien muisteluita omista isoäideistään, haastatellut oikeita mummoja ja antanut puheenvuoron myös muille mummoilun asiantuntijoille. Kirjan tunnelmallisissa valokuvissa yhdistyvät menneet vuosikymmenet ja nykyajan moderni mummola. (Lehdistötiedote 26.2.2015) 

”Mummoilu on elämän pienten ja isojen valintojen tekemistä isoäitien tyyliin”, toteaa Henna-Kaisa Sivonen, mummoiluun hurahtanut kolmekymppinen perheenäiti. ”Meillä kaikilla on opittavaa mummoilta. Isoäitien vinkeillä elämään saa kaivattua yksinkertaisuutta, näppäryyttä, kauneutta, hitautta, jatkuvuutta ja helpotusta arjen askareisiin. Mummojen oppeja kannattaa kunnioittaa, mutta aina niitä ei tarvitse niellä sellaisenaan, vaan neuvot voi soveltaa luovasti nykyaikaan sopiviksi.”

Mummoillen aiheuttaa tunnemyrskyjä. En juuri yhtäkään muisteloa pystynyt lukemaan ilman kyyneleiden nieleskelyä. Vähintäänkin tarinoiden lukeminen aiheutti erilaisia tunneskaaloja ja pohdintoja elämästä. Kuinka vaikeaa monen mummon elämä on tämän lapsuudessa ja nuoruudessa ollut. Miten paljon menetyksiä he ovatkaan joutuneet kokemaan, ja silti ne porskuttavat eteenpäin elämänmyönteisinä, turhia murehtimatta. Kyllähän sitä itsekin tulee välillä mietittyä millaista oma elämä on sitten oikeasti mummaiässä, miten asiat menee, onko perhe tukena ja lähellä, millaista on tietää, että elämää on varmasti enemmän takana kuin edessäpäin. Ja millaista on elää kun suurin osa läheisistä on jo nukkunut pois. Vaikka miten paljon uskoisi kuolemanjälkeiseen elämään, on se silti eri asia kun ei ole enää rakkaita fyysisesti lähellä. Olen monesti sitä miettinyt, miltä omista vanhemmista tuntuu kun heidän vanhempansa eivät ole enää täällä, mutten ole (vielä) uskaltanut kysyä, koska pelkään aiheuttavani kipeitä muistoja tai syvää kaipausta.

Kirja on kaunis niin visuaaliselta ilmeeltään kuin sisällöltäänkin. Se sisältää hurjan paljon erilaista tietoutta ’mummoudesta’. Se on täynnä arvokasta perinnehistoriaa ja käytännönläheisiä vinkkejä ja niksejä niin kodinhoitoon kuin fyysiseen hyvinvointiinkin.

Mummoilu itsessään on elämäntapa tai tyyli, jota noudatetaan muun muassa vaatetuksessa, sisustuksessa tai elämänasenteessa. Se on tapa elää historiaa ja vanhaa kunnioittaen, käyttämällä kaiken hyödyksi, säästeliäästi. Mummoilu on myös eräänlaista hidasta elämää, jossa ei turhia hötkyillä.

Henna-Kaisa Sivonen (s. 1980) on kainuulaislähtöinen, helsinkiläistynyt toimittaja ja verkkotuottaja. Hän vetää mummoja puoleensa juttusille magneetin tavoin ja tekee parhaat vaatelöydöt mummolan vintiltä. Kahden lapsen äiti keittelee omenahillot mutta ei ole vielä lähelläkään täydellistä marttaa. Parhaillaan hän remontoi vanhaa puutaloa ja sisustaa sitä mummolan henkeen.

Valokuvaaja Johanna Karttunen (s. 1981) on syntyisin Karttulasta. Hänen suuri intohimonsa on sisustus, ja nykyään hän omistaakin Helsingissä second hand -kaupan nimeltä Olo-huone. Elämä on siis jatkuvaa vanhojen aarteiden etsintää!

Pidä mummostasi huolta, jos siihen on vielä mahdollisuus. Itse kaipaan sitä mahdollisuutta.

Rakkaudella,