Valitsin kirjan nimen perusteella, näytti juuri sellaiselta, että voisi iskeä huumorintajuuni. Ja siihen, että self help -oppaat alkavat pursuta korvistani. Luen niitä kyllä, ja odotan aina että jotain tapahtuisi luettuani ne mutta yleensä olotila on ihan samanlainen kirjan luettuani kuin ennen kirjan avaamista. En tiedä auttaisiko sitten paremmin käänteinen psykologia, että lukisin sata sivua siitä ettei susta ole koskaan mihinkään, ei susta tule koskaan mitään ja että maailma ei vaan välitä susta. Joskus tuntuu, että tuollaisesta tekstistä olisi enemmän hyötyä kuin kaikesta positiivisestä luennasta. Toisaalta taas alkaisi ahdistaa, että miten tämä nyt pitäisi ymmärtää tai sitten iskee sisu-asenne ja nyrkit ojossa juoksen kohti tulevaa, että täältä tullaan vapiskaa muut. Mutta hyvin paljon on myös mahdollista, että tiedostaa sen, että kyse on käänteisestä psyykkaamisesta eikä siltikään ole jaksuja tehdä asioille mitään.
Kirja on hauska ja se antaa paljon mietinnän aiheita koskien mm. oravanpyörää, rahan perässä juoksemisen järjettömyyttä, perhearvoja ja luonnonsuojelua. Kerronta on huumoripainotteista, koska onhan kirjan kirjoittaja ammattikoomikko. Kun aloitin kirjan lukemisen olin ihan varma, että kyseessä on käännetty teos, mutta kun lukiessani huomasin puhuttavan jostakin Iikasta niin aloin pähkiä, että kuka mikä Iikka ja sitten vasta tajusin, että tämähän on ihan suomalaista alkuperää oleva. Kirjassa puhuttiin kritiikistä, sen saamisesta ja antamisesta. En ole oikein hyvä kummassakaan ja siksi tuntuu vähän pahalta sanoa, että tämä kirja oli pääpiirteittäin kuin kopio Mark Mansonin teoksesta Kuinka olla piittaamatta paskaakaan. Samoja aiheita käsiteltiin samasta vinkkelistä ja alapääjutuille oli löytynyt tilaa joka kolmannesta lauseesta, perse-sana taipuu yllättävän moniin muotoihin. Kummassakin kirjassa on teemana tuoda vertailukohteita omasta elämästä ja muuttaa ne hyviksi esimerkeiksi lukijalle tyyliin 'tee tai älä tee kuten minä tein'.
Kerronta on kuitenkin miellyttävää ja helposti luettavaa ja olin samaa mieltä monista asioista, esimerkiksi siitä virheellisestä ajatuksesta, että ihminen tarvitsisi mahdollisimman paljon työtä ollakseen onnellinen. Ja siitä, että nyky-yhteiskunnassa on oudon vääristynyt tapa arvostella ihmisiä työkokemustensa kautta, että joutilas on jotenkin epäonnistunut ihminen ja että niskalimassa painava, stressin murtama uraohjus on sellainen josta kannattaa ottaa mallia. Minä olen eri mieltä, enkä todellakaan halua päätyä oravanpyörää juoksemaan.
Kivellä on painavaa sanottavaa luonnosta, sen kunnioittamisesta ja suuruudesta. Ja siitä, että olemme jo kovaa kyytiä matkalla kohti tuhoa ja ainoa keino estää se, on herätä huomaamaan tosiasiat. Kirjailija puhuu mindfulnesin voimasta ja hyvän kommunikoinnin merkityksestä. Kivi tuntuu pitävän vaihtoehtotyyppejä hörhöinä mutta huomaamattaan hän silti puhuu asioista henkisen spirituuaalin suulla. Olivatko hänen uransa vaiheet sattumia vai johdatusta, sen voi kukin päättää itse.
IIKKA KIVI: MENISIT ENNEMMIN TERAPIAAN
– REHELLINEN SELF HELP -KIRJA
Kosmoskirjat 2018
Miten ihmeessä Iikka Kivi pystyy antamaan kellekään neuvoja elämässään kun se on itse aivan solmussa itsensä kanssa edelleenkin? Voi elämä.
VastaaPoista