Tuorein jouluperinteemme, joka sekin tosin on kestänyt jo useamman vuoden, on ollut aaton viettäminen veljeni perheen luona. Vanhempieni vastuulla on ollut erityisesti sinappi ja rosolli, jota sallaksikin meillä kutsutaan. Sinapin lisäksi toinen haaste oli saada aikaan oikeanlainen rosolli. Sellainen jota meidän perheessä on aina syöty, ja joka on meille se ainut oikea. Enkä kyllä rehellisesti sanottuna missään muualla ole vastaavaa ikinä nähnyt tai maistanut. Meidän sallaan ei tule perunaa, eikä omenaa tai suolakurkkuakaan. Eikä sitä vaaleanpunaista kermavaahtoa. Oudoin lisuke minkä googlettamalla löysin oli kananmuna rosollissa. Ei ei, kuulkaas rosolli koostuu vain ja ainoastaan punajuurista, porkkanoista, sipulista ja SUOLASILAKOISTA. Kyllä, pienen pieniksi kuutioidut suolasilakat, ne on ne rosollin sydän. Ja sitten lopuksi erittäin runsaasti mustapippuria. Ja mausteeksi etikkaa, sokeria ja suolaa. Toivottavasti en saa satikutia kun kerroin teille täydellisen rosollin ohjeen. En tiedä mistä tämä on meille tullut, onko tällä tyylillä tehty äidin kotona, vai kuuluuko ohje alunperin isän kotiin, se jääköön kenties mysteeriksi. Kiitos kuitenkin hälle, kuka ikinä tämän takana onkaan.
Ei se tekeminen sitten lopulta mitään vaikeaa ollutkaan. Ainut juttu oli odottaa punajuurien kypsymistä, se nimittäin kesti ja kesti. Porkkanat höyrytin kypsiksi, punajuuret saivat kypsyä vedessä. En tiedä pitäisikö keitinveteen jo lisätä vähän suolaa, että saisi lopulliseen lopputulokseen sopivan suolaisuuden. Täytyy kokeilla.
Suolasilakoita myydään sekä tuoreena tiskillä että purkissa kylmähyllyssä. Minä ostin jälkimmäisen vaihtoehdon koska tiski oli jo kiinni silloin kun menin kauppaan. Tiskiltä ostettaessa saa ostettua helposti tarvittavan määrän kun taas valmiiksi pakatut tuotteet on tietyn kokoisia ja ylijäävälle määrälle täytyy kehitellä muuta käyttöä. Minä tein niistä ylijäämistä valkosipulisilakoita.
Rosollia varten voi toki ostaa valmiita kokonaisia etikkapunajuuria, mutta itse halusin tehdä kaiken alusta alkaen omin käsin. Punajuuret keitin kuorineen ja kuorin kypsinä, poistin ainoastaan kannat ennen keittämistä, ja isot yksilöt halkaisin. Porkkanat kuorin ennen höyryttämistä, kotonani nekin kuorittiin vasta keittämisen jälkeen mutta porkkana menee helposti niin lötköiksi että niitä on hankala kuoria kypsinä. Tästä syystä höyrytin porkkanat keittämisen sijaan, en tiedä huijasinko itseäni vai oliko ajatuksissani perää, että höyryttämällä hivenaineet sun muut säilyisivät paremmin.
Sipulia rosolliin tulee myös runsaasti, vähintään 1 iso tai ainakin 3 pientä. Mitä enemmän sen parempi. Kaikki raaka-aineet pienitään erittäin pieniksi kuutioiksi, keskimäärin noin 0,5-1 cm levyisiksi kuutioiksi. On se tarkkaa. Näin isäkin aina teki. Tarkempaa ja parempaa jälkeä kuin kone. Samaan täytyi minunkin pyrkiä mutta en aivan samaan silti päässyt. Porkkanat jäivät astetta isommiksi, punajuuria taas oli helpompi leikata kun ne pysyvät kypsinä paremmin kasassa.
Punajuurien kypsymisen lisäksi oli kyllä toinenkin haaste, nimittäin mitä laitetaan mausteliemeen. Sellaista ohjetta kun ei meinannut mistään löytyä. Siispä otin osviittaa muistikuvista ja yhdestä ainokaisesta ohjeesta jossa oli samantapainen liemi, ja jonka netistä löysin.
Jouluruoasta ei voi sanoa, että se olisi epäterveellistä. Suurinosahan siitä koostuu juureksista. Rosolli on tärkeä osa jouluruokaa ja sitä lautasella on aina vähintään 1/5 osa, tai no voisi olla vaikka 1/3 osakin. Joulupöydässä on aina älyttömän paljon vaihtoehtoja, ainakin jos vertaa arkikattaukseen. Jouluna lautasten kokoa voisi lisätä puolella ja silti osalle ruoista ei riittäisi tilaa. Rosollin ja sinapin lisäksi tein lanttulaatikkoa, maidotonta, jonka maustoin piparkakkumausteella. Tuli todella hyvää, ja sai kehuja. Vein sen veljeni luo, ja kotona tein itselleni "pikaversion" uunissa paahdetuista lantuista. Hyvää siitäkin tuli, paljon vaan siirappia ja voita niin oi että. Eihän se uunissa kypsyminen oikeasti juuri nopeuta kypsymistä mutta kun paistoin samalla paistin ja joulutorttuja sekä ohueksi leikattuja lanttuviipaleita niin samallapa paahtuivat lantutkin. Paahtamalla lantut saivat uutta makua ja antoivat siten lanttusurvoksen maulle syvyyttä ja särmää.
En kaipaa jouluaterialle perunaa, minusta laatikot, salaatit, kalat ja kinkku riittää vallan hyvin. Iltaisin on kiva lisäksi napostella päivälliseltä tai lounaalta jääneitä jämiä ja lisätä lautaselle vielä vaikka valkohomejuustoa ja leipäsipsejä. Erityisesti valkosipulilla maustetut leipälastut sopivat täydellisesti juustojen, rosollin ja sinappisen kinkun kaveriksi. Niin hyvää, että tulee syötyä helposti vähän liikaakin.
Rosolli meidän perheen tapaan
1 kg punajuuria
1 kg porkkanoita
1 iso sipuli tai muutama pieni
300 g suolasilakoita
mausteita maun mukaan,
noin arvioituina:
etikkaa 2 rkl
sokeria 2 tl
suolaa 1 tl
reilusti mustapippuria rouheena
Keitä tai höyrytä juurekset kypsiksi. Kuori ja pilko ne pieniksi kuutioiksi.
Kuutioi liotetut suolasilakat pieniksi kuutioiksi. Kuutioi myös sipuli pieniksi kuutioiksi.
Sekoita kaikki sekaisin.
Sekoita mausteet yhteen ja kaada rosollin joukkoon. Sekoita, maistele ja lisää tarvittaessa mausteita.
Rosolli on perinteinen jouluruoka, mutta voi sitä ihan hyvin syödä muulloinkin. Se koostuu terveellisistä raaka-aineista ja se on nopea valmistaa. Valmis rosolli säilyy kyllä hyvin pakattuna jääkaapissa viikonkin hyvänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti